En ymmärrä, miten jotkut eivät löydä miestä.
Puhun siis heteronaisista. Itse olen parisuhteessa, mutta jatkuvasti olisi vientiä arjessa ja somessa. En ole mikään kaunotar ja kärsin monenlaisesta mielenterveysongelmasta. Ikääkin jo yli 30.
Kommentit (1094)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Etkö huomannut, että mainitsit itsekin tuossa ne sielunkumppanin olennaisimnat ominaisuudet: on jotain yhteistä, jaksaa kuunnella ja ymmärtää. Miksi sinun sanomana nuo vaatimukset ovat ihan ok, mutta naisten sanomana ne ovat yliluonnollista hömppää?
Noilla ominaisuuksilla mies ei vielä suhteeseen pääse. Komeus, status ja sellaiset asiat tulevat aina kuvioon.
Vai onko joku swaipannut oikeaan suuntaan miehen, jolla ”on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne”, mutta joka ei ole kuvassa komea?
No kas kun se ei tinderissä oikein ole mahdollista. Mutta olen kyllä svaippaillut oikealle tuollaisia miehiä mahdollisuuksien mukaan. Keskusteluissa ja treffeillähän tällaiset asiat vasta selviävät ja todellakin olen pudottanut kyydistä niitä, joiden kanssa ei vai n tunnu olevan mitään yhteistä.
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Ensinnäkään en hakenut miestä vaatimuslistan kanssa. Halusin elämänkumppanin loppuiäkseni. Olin pärjännyt yksin yli 20 vuotta ja pärjään edelleen (emme asu yhdessä), joten ainoa "kriteeri" miehelle oli, että elämäni hänen kanssaan pitää olla parempaa kuin yksin. Minusta on ihan käsittämätöntä, että sellaisia perusasioita kuin suihkussa käymistä pidetään kriteerinä.
Jos nyt ajattelit alkaa tentata, että "olisiko sinulle muka kelvannut..." voin heti vastata, että ei. Ei olisi kelvannut. Kun minä juuri tuossa edellä kirjoitin, että minulla ei ollut vaatimuslistoja, jotka määrittäisivät kuka kelpaa ja kuka ei. Ei ole olemassa miesten joukkoa, josta olisin voinut valita sormea osoittamalla, ketkä minulle kelpaavat ja ketkä eivät. Oli vain odotettava, kuten kaikkien muidenkin, että olemalla aktiivinen ja tutustumalla moniin ja monenlaisiin ihmisiin, jonakin päivänä kohdalle osuisi ihminen, jonka kanssa molemmin puolin kiinnostus heräisi ja johtaisi ihastumiseen, rakastumiseen ja rakastamiseen. Tämä Tinder- ja nettideittailuaika on ilmeisesti sekoittanut palstamiesten päät ja he todella kuvittelevat, että naiset voivat laittaa miehet riviin ja valita heistä, ja molemminpuolinen tunne syttyy samantien.
Mutta varmaan ihan hyvä näin. Ne, jotka etsivät vaatimuslistojen kanssa, saavat etsiä. Me, jotka emme mieti kriteerejä vaan olemme tyytyväisiä yksinkin ja vielä tyytyväisempiä, jos kohdalle osuu ihminen jonka kanssa kemiat kohtaavat, jatkamme edelleen tällaista elämää. Ei kelpuuttamista, ei neliön sovittamista ympyrän muotoiseen reikään (=väkisin yrittämistä että jonkun kanssa saisi parisuhteen) vaan onnellista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Etkö huomannut, että mainitsit itsekin tuossa ne sielunkumppanin olennaisimnat ominaisuudet: on jotain yhteistä, jaksaa kuunnella ja ymmärtää. Miksi sinun sanomana nuo vaatimukset ovat ihan ok, mutta naisten sanomana ne ovat yliluonnollista hömppää?
Noilla ominaisuuksilla mies ei vielä suhteeseen pääse. Komeus, status ja sellaiset asiat tulevat aina kuvioon.
Vai onko joku swaipannut oikeaan suuntaan miehen, jolla ”on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne”, mutta joka ei ole kuvassa komea?
Mitenköhän sut saisi ymmärtämään asian? Naiset ovat yksilöitä ja jokaisella meistä on oma makumme. Mies voi olla yleisillä mittareilla vaikka miten komea (pitkä, jykeväleukainen, laatikkopäinen hunks-kalsarimalli), mutta jostain syystä nainen ei pidäkään miestä seksuaalisesti puoleensavetävänä. Mies saattaa muistuttaa naisen veljeä, ex-poikaystävää, kouluaikaista kiusaajaa tai jotain muuta miestä, jonka kanssa nainen ei voisi kuvitellakaan intiimiä kanssakäymistä. Ja sitten taas mies saattaa olla ihan tavallisen näköinen, jolla on valloittava hymy. Tätä miestä nainen pitääkin seksuaalisesti puoleensavetävänä. Me naiset näemme miehissä myös yksittäisiä ominaisuuksia - kuten esim tuo hymy - tai sitten kokonaisuus voi olla sellainen, joka viehättää meitä. Parhaan ystävättären suuri ihastus voi naisen mielestä olla täysin epäkiinnostava, vaikka ystävättären mielestä hänen ihastuksensa onkin aivan sairaan komea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Etkö huomannut, että mainitsit itsekin tuossa ne sielunkumppanin olennaisimnat ominaisuudet: on jotain yhteistä, jaksaa kuunnella ja ymmärtää. Miksi sinun sanomana nuo vaatimukset ovat ihan ok, mutta naisten sanomana ne ovat yliluonnollista hömppää?
Noilla ominaisuuksilla mies ei vielä suhteeseen pääse. Komeus, status ja sellaiset asiat tulevat aina kuvioon.
Vai onko joku swaipannut oikeaan suuntaan miehen, jolla ”on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne”, mutta joka ei ole kuvassa komea?
Kaksi pientä kommenttia:
- En ole Tinderissä, en ole koskaan ollut enkä koskaan mene vaikka sinkuksi joskus jäisin. Sen sijaan olen ollut nettideiteissä ja olet sikäli oikeassa, että en ole koskaan tehnyt aloitetta miehelle, joka ei kuvassa ole minun mielestäni puoleensavetävän näköinen. Tiedän kyllä, ettet ymmärrä mitä eroa on sillä, että jonkun ulkonäössä on jotain juuri minua puoleensavetävää ja sillä, että joku on yleisesti ottaen komeana pidetty, mutta se on sinun menetyksesi. Voin kertoa, että olen tykännyt ja laittanut viestiä miehille, jotka ovat olleet alle 170 cm pitkiä, kaljuuntuneita, toinen silmä on katsonut itään ja toinen länteen, kasvonpiirteet ovat olleet epäsymmetriset jne. Jokin heissä on kuitenkin herättänyt aina kiinnostukseni.
- Tinder on kuulemani mukaan nettideittailuakin pinnallisempi tapa tutustua ihmisiin. Jos ulkonäössäsi ei tunnu olevan mitään, mikä herättäisi vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen, niin minkä ihmeen takia haet seuraa juuri sitä kautta? Väännä minulle rautalangasta, kiitos. Jos et ikinä koskaan milloinkaan sen kautta ole ketään tavannut, niin mikä ihme saa sinut kuvittelemaan, että heti huomenna tai jo tänään tilanne muuttuisi?
En tosiaan tajua, miksi pitäisi löytää mies. Että saisi paapoa lapsiparkaa, keräillä sukkia ja kokata raukalle ruokaa? Minä olen onnellisempi, kun ei tuollaista tarvitse enää tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Etkö huomannut, että mainitsit itsekin tuossa ne sielunkumppanin olennaisimnat ominaisuudet: on jotain yhteistä, jaksaa kuunnella ja ymmärtää. Miksi sinun sanomana nuo vaatimukset ovat ihan ok, mutta naisten sanomana ne ovat yliluonnollista hömppää?
Noilla ominaisuuksilla mies ei vielä suhteeseen pääse. Komeus, status ja sellaiset asiat tulevat aina kuvioon.
Vai onko joku swaipannut oikeaan suuntaan miehen, jolla ”on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne”, mutta joka ei ole kuvassa komea?
Omissa kuvitelmissasi asiat on näin aina.
Tinder ei oo paras esimerkki, käytät sitä koska tiedät, että siellä on sellaisia naisia, millaisina haluat ajatella naisten olevan. Sinulla on käsityksesi ja haluat pysyä siinä, vaikka suurin osa ihmisistä ei välitä statuksesta ja sen sellaisesta. Oma mies on aina komea, vaikka muitten silmissä ei ole.
Kuulostat vähän keskenkasvuiselta minunkin, keskenkasvuisen korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnekylmät dissaavat tunteita, kun eivät niitä ymmärrä. Ellei ole edes ihastumista, ei koskaan tule rakastumista. Surkea suhde, alusta loppuun.
Mihinkään "järkiliittoon" ei nykyään ole mitään oikeasti järkeviä perusteita (se että ulit haluavat reiän ja ilmaisen siivoojaan, ei ole mikään järkiperuste).
Tunnekylmä=realistit.. ja kuten sanottua tuosta teidän kemiastanne huolimatta naiset käytännössä aina sen eron pistää vireille. Paskan arvoisia siis teidän tunteet. Ne ailahtelee ja kohde vaihtuu tiuhaan. Kuten alussa jo totesin naisen rakkaus miehelle on huono diili ja illuusio. Siksi jaksan asiasta keskuskustella, että muut nuoret miehet tietäisi mistä on kyse ja kohtelee naisia kuten he ansaitsevat; ylimielisesti, oikukkaasti, no kuin hupakkoja ja ikinä..korostan ikinä ei pidä olla naiselle ns helppo. Tämän kun miehet tajuaisi, niin olisi murheita vähemmän.
No ihan taatusti jokainen pistää eron vireille jos jostakin syystä haksahtaisi tuollaiseen tyyppiin. Hyvä morkata tunteiden vaihtumisesta, kun itsellä ei ole niitä tunteita lainkaan (itsesääliä ja itserakkautta ei tässä lasketa).
Ole vaan mahdollisimman vaikea, noiden geenien ei pidäkään jatkua.
On jatkunut jo! x4 :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Ohis....jos mies ei ole pitkä, tumma ja komea, miehen kannattaakin etsiä niitä naisia,joille pitkä, tumma ja komea ei ole ihannemies. Niitä naisia, jotka pitävät vaaleista, ehkä hieman naismaisen näteistä miehistä. Ja jos mies ei ole pitkä, näitä naisia tietenkin kannattaa etsiä keskimääräistä lyhyemmistä naisista, joille 30 cm tai sitä suurempi pituusero olisi jo turn off.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Okei, sopii minulle. Minulle on totaalisen yhdentekevää, minkä näköisiä muut naiset pitävät tai eivät pideä komeina tai ketkä miehet saavat seksiä ja ketkä eivät. Voin elää vain omaa elämääni ja tehdä vain omia valintojani. Tavoitteeni on olla onnellinen ja tehdä rakastamani ihmiset onnellisiksi ja minulle on aivan sama, mitä alkemiaa jankuttava uli siitä ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Minäkin voisin etsiä tutkimuksia miehistä ja elää niitä uskoen katkerana. Onneksi en. En näkisi kuinka hienoja ihmisiä on olemassa, sukupuolesta riippumatta.
Muuta en jaksa kommentoida, koska oi jumalauta pitäisi niin moneen kohtaan tarrautua ettei jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Okei, sopii minulle. Minulle on totaalisen yhdentekevää, minkä näköisiä muut naiset pitävät tai eivät pideä komeina tai ketkä miehet saavat seksiä ja ketkä eivät. Voin elää vain omaa elämääni ja tehdä vain omia valintojani. Tavoitteeni on olla onnellinen ja tehdä rakastamani ihmiset onnellisiksi ja minulle on aivan sama, mitä alkemiaa jankuttava uli siitä ajattelee.
Tuota kovasti minun kirjoitukset vaan kommentoituttaa:D ei vaan malta söpöltä pikku tuohtumukselta olla vastaamatta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo "ihan kiva" ja "wau" sellaiset ominaisuudet, joka ihmisellä joko on tai ei? Itse huomasin, että lähes kaikki rahalla ostettava on minulla "wau". Iltalenkillä olin katsellut kivan näköistä taloa ja mietin, että tuossa voisi olla hyvä asua. Tuttavan tuttavalta kuultiin, että siinä on huoneisto myynnissä. Päästiin katsomaan ja jo eteisessä minusta tuntui, että nyt tultiin kotiin. Edellinen autoni oli tullut jo käyttöikänsä päähän ja uutta etsin muutaman vuoden ajan. Sitten autokaupassa istahdin yhteen autoon ja se tuntui just siltä, että tämän minä haluan. Sama juttu vaatekaupassa, joskus olen erehtynyt ostamaan "ihan kiva"-vaatteita ja ne tuppaa jäämään vaatekaappiin. Niitä wau-vaatteita tulee aika harvoin vastaan. Sen lisään vielä, että haluamani jutut ei ole kalleinta luksusta vaan sellaista, joka on minulle mieluista.
Eli sinulle ei tule vau-efektiä esim hienosta maisemasta tai ällistyttävästä taikatempusta?
Mitä ällistyttävä taikatemppu tekee tässä ketjussa? Pystyn elämään ihan hyvin ilman taikatemppuja. Kaunista maisemaa tykkään katsella ja kauniita taulujakin, mutta ne on erilaisia elämyksiä mitä hain takaa.
Etkö siis pysty elämään ilman parisuhdetta? Siitähän tässä vau-efektissä oli kyse. Minusta hassua jos vau-efektin pitäisi liittyä pelkästään asioihin, joita ilman ei voi elää. Minusta vau on juuri sellaista, mitä ei ole pakko saada, mutta se tuo siihen normaalielämään lisäarvoa.
Kun tämä parisuhde joskus päättyy, niin ainakaan minä en haikaile uutta suhdetta. Tämä nykyinen on kestänyt kymmeniä vuosia ja edelleen mies on minun mielestä "wau". Itse en tavaroista halua sellaista, mikä on vähän sinne päin. Jos jotain joudun katsomaan tai käyttämään vuosia tai kymmeniä vuosia, sen pitää olla alun alkaen mieluinen. Pärjään ilman, kunnes mieluinen tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkkimies kirjoitti:
Kannattaisi olla tyytyväinen jos löydätte ylipäätään miehen jolla on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne. Nämä ovat realimismia ja näillä kriteereillä voitte löytää miehen (pitemmäksikin aikaa).
Vaatimuslistanne "sielunkumppanuudesta" ei ole tästä maailmasta.
Havaintojeni mukaan otatte ennemmin retkun jonka koette sielunkumppaniksenne kun perheestä haaveilevan miehen. Kannattaisikohan tarkastaa omaa päätänne vaikka terapiassa ja laittaa lääkitys kuntoon ja itkeä vasta sitten kun omat asiat on reilassa ja miestä ei siltikään löydy. Huono "miesonni" voi juontaa juurensa isäsuhteeseen - tätä mieltä myös monet psygologit ovat.
Etkö huomannut, että mainitsit itsekin tuossa ne sielunkumppanin olennaisimnat ominaisuudet: on jotain yhteistä, jaksaa kuunnella ja ymmärtää. Miksi sinun sanomana nuo vaatimukset ovat ihan ok, mutta naisten sanomana ne ovat yliluonnollista hömppää?
Noilla ominaisuuksilla mies ei vielä suhteeseen pääse. Komeus, status ja sellaiset asiat tulevat aina kuvioon.
Vai onko joku swaipannut oikeaan suuntaan miehen, jolla ”on edes jotain yhteistä teidän kanssanne, jaksaa kuunnella teitä päivästä toiseen, yrittää ymmärtää teitä, pyrkii käymään töissä, suihkussa ja lenkkipolulla huoltamassa kuntoaan. Ja haluaa harrastaa seksiä kanssanne”, mutta joka ei ole kuvassa komea?
Sinulla homma menee pieleen jo tuon Tinderin kohdalla. Minä ja näköjään moni muu ketjuun vastannut nainen on tavannut miehen elävässä elämässä, ei kuvana katalogissa. Kokeile joskus sinäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo "ihan kiva" ja "wau" sellaiset ominaisuudet, joka ihmisellä joko on tai ei? Itse huomasin, että lähes kaikki rahalla ostettava on minulla "wau". Iltalenkillä olin katsellut kivan näköistä taloa ja mietin, että tuossa voisi olla hyvä asua. Tuttavan tuttavalta kuultiin, että siinä on huoneisto myynnissä. Päästiin katsomaan ja jo eteisessä minusta tuntui, että nyt tultiin kotiin. Edellinen autoni oli tullut jo käyttöikänsä päähän ja uutta etsin muutaman vuoden ajan. Sitten autokaupassa istahdin yhteen autoon ja se tuntui just siltä, että tämän minä haluan. Sama juttu vaatekaupassa, joskus olen erehtynyt ostamaan "ihan kiva"-vaatteita ja ne tuppaa jäämään vaatekaappiin. Niitä wau-vaatteita tulee aika harvoin vastaan. Sen lisään vielä, että haluamani jutut ei ole kalleinta luksusta vaan sellaista, joka on minulle mieluista.
Ei ole ominaisuuksia. Sinun wau ei ole minun wau.
En tarkoittanut tuota. En halua jotain, että se on ihan kiva, pitää olla wau. En ole väittänytkään, että minun makuni on absoluuttinen totuus.
Et, vastasin vain kysymykseesi. Ne ei ole ominaisuuksia ihmisissä.
Miksi sitten toisille riittää puolisoksikin "ihan kiva", mutta toiselle ei? Miksi toinen ostaa "ihan kiva" kengät, mutta toinen jättää ne kauppaan?
Kenkäesimerkki: muutama vuosi sitten olin lähdössä USAan kansainväliseen konferenssiin. Edellisenä iltana multa murtui varvas, jalkateräni turposi eikä matkalle hankkimani kengät mahtuneet tähän jalkaan. Koska lento oli jo aikaisin aamulla, jouduin lähtemään oransseissa crockseissa. Miamissa ensimmäisenä menin kenkäkauppaan ja ostin ensimmäiset "ihan kivat" kengät, jotka mahtuivat jalkaani ja jotka sopivat konferenssitilaisuuteen. En ole käyttänyt niitä kenkiä kertaakaan sen reissun jälkeen. Voin siis ostaa "ihan kivat" kengät, jos kengille on kova tarve eikä mulla ole aikaa lähteä etsimään itseäni enemmän miellyttäviä kenkiä.
Parisuhteeseen mulla ei ole ollut koskaan niin kiire, että olisi pitänyt ottaa joku "ihan kiva".
Jos olisit ollut koko elämäsi tahattomasti yksin ilman ensimmäistäkään miehen kosketusta, niin kyllä näyttäisi maailma erilaiselta sinullekin. Kepeät tarinat jäisivät sikseen ja miettisit kyynelsilmin kotona, että miksi et kelpaa.
Tänne on kirjoittaneet naiset joilla ei ole ilkeä ollut ketään. Ei ole ollut kyynelsilmin ne tarinat kirjoitettu ja ovat osanneet pohtia myös sitä mikä on ollut esteenä.
Kumma kun miehet eivät halua parisuhdetta jossa olisi molemmin puolin tunteita mutta sitten ovat kuitenkin tässä ketjussa ne kaikkein tunteikkaimmat kyynelsilmät. Nämä miettiä ilmeisesti osaavat tuntea vain usein kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Tämäkin on selitetty vaikka kuka monta kertaa. On täysin eri asia tuijottaa kuvia ihmisistä joita et tunne ja valita niistä miellyttävin kuin ihastua johonkin ihmiseen oikeassa elämässä.
Jotenkin outo selittää noin päivänselvää asiaa. Minkä kaavun alla sinä olet kun et sitä tajua?
Lopulta tuosta onkin sitten jo tässä ketjussa selitetty aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tuo "ihan kiva" ja "wau" sellaiset ominaisuudet, joka ihmisellä joko on tai ei? Itse huomasin, että lähes kaikki rahalla ostettava on minulla "wau". Iltalenkillä olin katsellut kivan näköistä taloa ja mietin, että tuossa voisi olla hyvä asua. Tuttavan tuttavalta kuultiin, että siinä on huoneisto myynnissä. Päästiin katsomaan ja jo eteisessä minusta tuntui, että nyt tultiin kotiin. Edellinen autoni oli tullut jo käyttöikänsä päähän ja uutta etsin muutaman vuoden ajan. Sitten autokaupassa istahdin yhteen autoon ja se tuntui just siltä, että tämän minä haluan. Sama juttu vaatekaupassa, joskus olen erehtynyt ostamaan "ihan kiva"-vaatteita ja ne tuppaa jäämään vaatekaappiin. Niitä wau-vaatteita tulee aika harvoin vastaan. Sen lisään vielä, että haluamani jutut ei ole kalleinta luksusta vaan sellaista, joka on minulle mieluista.
Eli sinulle ei tule vau-efektiä esim hienosta maisemasta tai ällistyttävästä taikatempusta?
Mitä ällistyttävä taikatemppu tekee tässä ketjussa? Pystyn elämään ihan hyvin ilman taikatemppuja. Kaunista maisemaa tykkään katsella ja kauniita taulujakin, mutta ne on erilaisia elämyksiä mitä hain takaa.
Etkö siis pysty elämään ilman parisuhdetta? Siitähän tässä vau-efektissä oli kyse. Minusta hassua jos vau-efektin pitäisi liittyä pelkästään asioihin, joita ilman ei voi elää. Minusta vau on juuri sellaista, mitä ei ole pakko saada, mutta se tuo siihen normaalielämään lisäarvoa.
Kun tämä parisuhde joskus päättyy, niin ainakaan minä en haikaile uutta suhdetta. Tämä nykyinen on kestänyt kymmeniä vuosia ja edelleen mies on minun mielestä "wau". Itse en tavaroista halua sellaista, mikä on vähän sinne päin. Jos jotain joudun katsomaan tai käyttämään vuosia tai kymmeniä vuosia, sen pitää olla alun alkaen mieluinen. Pärjään ilman, kunnes mieluinen tulee vastaan.
Kun päättyy?, vaikka on kemiat ja wau-efektit :D . Ai niin naiseuteen kuuluu eroaminen! SEN täytyy kuulua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Tämäkin on selitetty vaikka kuka monta kertaa. On täysin eri asia tuijottaa kuvia ihmisistä joita et tunne ja valita niistä miellyttävin kuin ihastua johonkin ihmiseen oikeassa elämässä.
Jotenkin outo selittää noin päivänselvää asiaa. Minkä kaavun alla sinä olet kun et sitä tajua?
Lopulta tuosta onkin sitten jo tässä ketjussa selitetty aikaisemmin.
Tinder yms on tätä päivää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on aina niin hämmentäviä nää keskustelut. Itse aloin tällä kertaa miettimään, että valitsinkohan aikoinaan oikein?
Yhdessä tässä ollaan oltu jo 15 vuotta, naimisissa 12. Kaksi lasta. Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa.
Palstaheppujen teorioiden mukaan minun olisi kuitenkin pitänyt ottaa joku muu. Joku, joka ei silmissäni ole komea. Jonka kanssa en tunne sitä kummaa kemiaa. Joka olisi "ihan ok". Jaa miksi? Koska se kemia kuulemma kuolee kuitenkin ja minä olen hölmö, pinnallinen Cosmonainen, kun rinnallani on komea mies, eikä se joku joka ei herätä mitään tunteita, vaan joka minun olisi pitänyt onkia mukaani ja "antaa mahdollisuus". Ei parisuhde ole mitään hyväntekeväisyyttä.Komea komea komea.
Ehkä palstaheppujen vinkki onkin se, että miehessä on muutakin kuin komeus. Ehkä siihen vähän ei-niin-komistukseenkin voisi tutustua ja katsoa, onko sitä kemiaa.
Toki jos kemia on komeutta, tai ainakin vaatii sen, kuten sinulla ilmeisesti, niin ei kai asiaa voi mitenkään muuttaa. Sitten toivotaan, että oma ulkonäkö riittää komistukseen.
Luit sen jälleen vain sanan sieltä ja toisen täältä. Tässä vielä suora lainaus edellisestä viestistä, jossa lueteltiin muutama muukin miehen ominaisuus;
"Meidän on helppo olla yhdessä, nauretaan, puhutaan ja vietetään aikaa paljon yhdessä, seksikin vain paranee ajan kuluessa. Mies usein sanoo rakastavansa minua ja niin minäkin häntä. Mieheni on pitkä, tumma, komea, huumorintajuinen ja todella hyvä isä. Hyvin toimeentuleva. Lempeä ja rauhallinen.
Kaikin puolin meidän on ilmeisen hyvä näin ja sitä haukuttua kemiaa on edelleen ilmassa."Samalla kyllä hyvin vahvistit edellisen viestin pointin. Hyvännäköinen mies on automaattisesti paha, naisten tulisi keskittyä niihin miehiin, joihin eivät tunne minkäänlaista vetoa ja hyväntekeväisyytenä alkaa heidän kanssaan parisuhteeseen, tai ainakin antaa piparia.
Ymmärtääkseni palstamiesten näkemys on ollut, että komeus on keskeisin ja välttämätön vaatimus. Kuinka ollakaan sinullakin mies on kuin sattumalta pitkä, tumma ja komea.
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisikin lyhyt, maantienvärinen ja ei-komea?
Olisiko teillä kemiaa, jos mies olisi vaikkapa vain keskinkertaisesti toimeentuleva?
Logiikka on aina sama: miehen ei tarvitse olla komea, mutta minun valitsemani miehet nyt sattuvat olemaan. Moni muu nainen haluaa toisenlaisiakin miehiä, mutta minä nyt satun pitämään juuri komeusstandardien mukaisista miehistä.
Tuon naisen silmissä hänen miehensä on pitkä, tumma ja komea. Minä voisin olla siitä eri mieltä, jos miehen näkisin. Minä näen oman mieheni komeana vaikka hän taitaa olla ihan tavallinen. Tukka hapsottaa ja parta rehottaa, paidassa tuntuu olevan aina tahroja ja kenkien paikka olisi ollut pitkään kaatopaikka, mutta kun ne on niin mukavat jalassa.
Tämä. Tämä menee yli palstaulien ymmärryksen.
Oma mieheni on niin komea, että tänäänkin kun katselin viikonlopulta otettuja matkakuvia, jäin ihastelemaan hänen silmiään. Pitkä (178 cm, pitempi kuin miesmakuni yleensä), tumma (tummanruskeat, taipuisat hiukset juuri nyt todella tyylikkäästi leikattu) ja komea (ne silmät ja se pilke silmäkulmassa). Ja täydellinen kroppa: leveät hartiat ja kapea pylly. En voi pitää näppejäni irti.
Ystäväni luultavasti näkevät tavallisen keski-ikäisen miehen: vetäytynyt hiusraja, punoittava iho, omenamaha, villiintyneet kulmakarvat, lökäfarkut, linttaan astutut kengät... En minä sokea ole, kyllä minä näen että jossain Tokmannin osastolla yksin haahuillessaan (todennäköisimmin hänet löytäisi sieltä työkaluosastolta) hän ei ulkonäöltään erotu mitenkään ikäisistään suomalaisista miehistä.
Ulit eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, mitä eroa on jykeväleukakalsarimallilentäjäkirurgidressmannmalliklassisellakomeudella ja puoleensavetävyydellä. He omassa homoeroottisessa mielessään näkevät vain ridge-leukaiset miehet komeina tajuamatta, että joka ikisessä miehessä on jotain, mikä vetoaa joihinkin naisiin. Minun miehessäni ne olivat hänen silmänsä, eivätkä nekään muodoltaan (melkein unohdin, että tämän palstan mukaan naisia kaadetaan metsästäjänsilmillä :-D :-D :-D) vaan se oli se katse, johon upposin. Ja kun niihin yhdistetään avuliaisuus, positiivisuus, sosiaalisuus, huumori ja älykkyys, niin valitettavan usein moni muukin jää mielellään rupattelemaan mieheni kanssa.
Mutta turhapa näitä on selittää, nämä samat jankutukset jatkuvat päivästä toiseen joka tapauksessa.
Niin on turhaa, koska se on valehtelua. Ehkä enemmän itsellesi. Tutkitusti naiset pitää miehistä komeina vain pientä osaa ja sitten kaikki on kiinnostuneita niistä samoista. (Ei taida olla koskaan tutkimusta, mikä ei vahvistaisi, että ihannemies on pitkä, tumma ja komea) Siksi miesten seksikumppaneissa naisiin verrattuna erottuu se miesten aateli, jolla on seksikumppaneita 50-->. Naisilla on muutoin 2x enemmän seksikumppaneita kuin tavismiehillä. Tavismiehet saavat parisuhteessa, naiset heppikarusellissa ja parisuhteessa ja Alfat piehtaroivat seksissä ja naisten ihailussa.
Ei tuolle asialla mahda mitään, naisetkin on vain elukoita, mutta horoskooppeihin, astrologiaan ja alkemiaan uskovina saavat sen ylle jonkun romanttisuuden kaavun.
Tämäkin on selitetty vaikka kuka monta kertaa. On täysin eri asia tuijottaa kuvia ihmisistä joita et tunne ja valita niistä miellyttävin kuin ihastua johonkin ihmiseen oikeassa elämässä.
Jotenkin outo selittää noin päivänselvää asiaa. Minkä kaavun alla sinä olet kun et sitä tajua?
Lopulta tuosta onkin sitten jo tässä ketjussa selitetty aikaisemmin.Tinder yms on tätä päivää..
Vaikka miten on tätä päivää, monet kuitenkin tutustuvat muihin ihmisiin ihan livenä eivätkä katalogien kautta. Jos sulle Tinder on hyvä keino löytää puolisoehdokkaita, niin toki silloin käytät sitä.
Entä sitten? Pitäisikö varmuuden vuoksi miettiä kyynelsilmin kotona, miksei kelpaa, vaikka oikeasti kelpaakin?