Mieheni kuoli ja..(perinnönjaosta tietäviä)
Aviomieheni kuoli 4 kk sitten. Hän omistaa asunnon jossa asuu hänen tyttärensä. Miten saan oman osuuteni tuosta? (meillä ei muuta omaisuutta, myös avioehtoa ei ole) Tytär sanoo ettei suostu myymään asuntoa. Meillä puheyhteys poikki hänen kanssaan
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä itsekästä ja ahnetta porukkaa! No, ei pitäisi yllättää...
Lämpimät onnittelut siitä, että olet onnistunut menestymään elämässäsi niin hyvin, että voisit huoletta antaa pois lain mukaan sinulle kuuluvat 150 000 euroa. Meillä kaikilla ei ole samanlainen rahatilanne.
Minä en pystyisi moraalisesti ottamaan puolia tuosta asunnosta, koska mies on sen yksin maksanut ennen avioliittoa. Kyllä se sille tyttärelle kuuluisi. Minä jäisin odottamaan vanhempieni perintöä ja asuisin edelleen heidän omistamassaan asunnossa ilmaiseksi. Siinä on jo tosi paljon taloudellista tukea.
Ap ei ole kertonut että kuka ja milloin se kämppä on ostettu ja maksettu.
Sillä tässä ei ole perinnönjaon kannalta merkitystä.
Niin ei lain mukaisen jaon. Mutta kun tässä on menty jo moraaliselle tasolle. Joka kyllä on ihan turhaa.
Kyllä minä pelaisin moraalisella tasolla. Olemme mieheni kanssa päättäneet erota, mutta ei vielä ole laitettu eropapereita vireille. Jos hän nyt huomenna kuolisi, luovuttaisin kaiken hänen ennen avioliittoaan hankkimansa omaisuuden hänen sukulaisilleen. En kehtaisi pitää itselläni, kun erosta olemme jo puhuneet. Itselläni pitäisin vain avioliiton aikana hankitun yhteisen omaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus pitäny olla jo,siinähän se selviää kuka mitäkin on saamassa.
Ei selviä. Perukirja on vainajan tilinpäätös verottajalle. Se on pakollinen oikeustoimi ja tehtävä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perinnönjako tehdään erikseen, jos perillisiä on useita. Jos perillisiä on yksi (tytär), jakoa ei tarvita kun kaikki menee tälle.
Perukirja toimitetaan verottajalle veron määräämistä varten. Ulosotto tekee omat ratkaisunsa.
Leski kysyköön asiaa lakimieheltä, joka kertoo tämän saman: ilman testamenttia leski ei peri mitään. Tiedoksi palstan mammoillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus pitäny olla jo,siinähän se selviää kuka mitäkin on saamassa.
Ei selviä. Perukirja on vainajan tilinpäätös verottajalle. Se on pakollinen oikeustoimi ja tehtävä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perinnönjako tehdään erikseen, jos perillisiä on useita. Jos perillisiä on yksi (tytär), jakoa ei tarvita kun kaikki menee tälle.
Perukirja toimitetaan verottajalle veron määräämistä varten. Ulosotto tekee omat ratkaisunsa.
Leski kysyköön asiaa lakimieheltä, joka kertoo tämän saman: ilman testamenttia leski ei peri mitään. Tiedoksi palstan mammoillekin.
No kyllä se perukirja tähän sinänsä liittyy, että jos tytär peri asunnosta puolikkaan, hän maksaa puolikkaasta perintöverot ja jos peri sen kokonaan, maksaa koko asunnosta perintöverot eli kyllä perukirjassa on avain tähän soppaan siinä mielessä.
Tosin ap on tehnyt selväksi, että tytär perii vain puolet aviopuolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta, joten perukirja noudattanee tätä mallia. Nyt ap:n ongelma on saada tuo tyttären hallussa oleva omaisuutensa omaan hallintaansa.
Isä teki tyhmästi ja ap myös, olisivat järjestäneet asiansa fiksummin jo eläissään ja ennaltaehkäisseet tämän tilanteen.
Siis VMP te suollatte täällä!!!! Lukekaa, opetelkaa oikeesti lukemaan ja etsikää tietoa netistä jos ette tiedä. Se on jo sata kertaa todettu että leski ei peri. Ei peri ei. Mutta hän saa avio-oikeuden nojalla osan kuolleen puolisonsa ómaisuudesta. Se perustuu lakiin. On päivänselvä asia että tytär peri isänsä, rintaperilliselle kuuluu aina lakiosuus. Mutta ap:lle kuuluu oma osuutensa joka ei ole perintöä. Lukekaa tarkkaan, se ei ole perintöä vaan tasinkoa avio-oikeuden perusteella. Sitä on turha vääntää ja kääntää täällä toisin. Moraalista on ihan turha jauhaa. Kukaan ei ole oikeutettu arvottamaan tytärtä tai leskeä tässä kohtaa ja miettimään kuka ansaitsee mitäkin. Lain mukaan mennään ja jos halutaan mennä toisin, ne asiat pitää miettiä jo elinainana ja kirjata testamenttiin. Lienee miehen tahto että asiat menivät näin koska hän ei toisinkaan päättänyt avioehdolla tai testamentilla.
Tyttö joutuu kuitenkin myymään asunnon ulosottovelkojensa vuoksi. On siis tuhlannut perintönsä etukäteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus pitäny olla jo,siinähän se selviää kuka mitäkin on saamassa.
Ei selviä. Perukirja on vainajan tilinpäätös verottajalle. Se on pakollinen oikeustoimi ja tehtävä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perinnönjako tehdään erikseen, jos perillisiä on useita. Jos perillisiä on yksi (tytär), jakoa ei tarvita kun kaikki menee tälle.
Perukirja toimitetaan verottajalle veron määräämistä varten. Ulosotto tekee omat ratkaisunsa.
Leski kysyköön asiaa lakimieheltä, joka kertoo tämän saman: ilman testamenttia leski ei peri mitään. Tiedoksi palstan mammoillekin.
No entäs se tasinko? Mihinkäs se nyt sitten tungetaan? Mopen persiiseen vai?
Vierailija kirjoitti:
Siis VMP te suollatte täällä!!!! Lukekaa, opetelkaa oikeesti lukemaan ja etsikää tietoa netistä jos ette tiedä. Se on jo sata kertaa todettu että leski ei peri. Ei peri ei. Mutta hän saa avio-oikeuden nojalla osan kuolleen puolisonsa ómaisuudesta. Se perustuu lakiin. On päivänselvä asia että tytär peri isänsä, rintaperilliselle kuuluu aina lakiosuus. Mutta ap:lle kuuluu oma osuutensa joka ei ole perintöä. Lukekaa tarkkaan, se ei ole perintöä vaan tasinkoa avio-oikeuden perusteella. Sitä on turha vääntää ja kääntää täällä toisin. Moraalista on ihan turha jauhaa. Kukaan ei ole oikeutettu arvottamaan tytärtä tai leskeä tässä kohtaa ja miettimään kuka ansaitsee mitäkin. Lain mukaan mennään ja jos halutaan mennä toisin, ne asiat pitää miettiä jo elinainana ja kirjata testamenttiin. Lienee miehen tahto että asiat menivät näin koska hän ei toisinkaan päättänyt avioehdolla tai testamentilla.
Laki on tehty aikana, jolloin avioliitot eivät olleet kertakäyttökamaa ja uudet puolisot olivat lapsille uusia vanhempia.
Jos aikuinen lapseni olisi hommannut kymmenien tuhansien ulosottovelat, haluaisin minäkin, että tasinko menisi puolisolleni, jotta elämäntyöstäni jäisi muutakin jäljelle, kuin lapsen velkojat ja ulosottomiehet
Tää keskustelu alkaa saada jo aika säälittäviä piirteitä ja mulla meni tunteisiin. Oma mieheni on kuollut. Meillä oli avioehto ja hänellä rintaperillisiä joten perintö meni heille. Avio-oikeuden nojalla en saanut mitään koska avioehto. Mutta testamentissaan hän jätti osan omaisuudestaan minulle. En koe sitä moraalisesti mitenkään vääräksi koska se oli hänen tahtonsa. Ja varmasti (vaikka sitä ei ääneen sanottukaan) jonkinlainen arvostuksen osoitus siitä että hoidin häntä vaikean sairautensa aikana. Koska me emme tiedä ap:n tilanteesta sen enempää, ihan turha lähteä ilkkumaan tai vinkumaan kuinka hän on ahne. Jumankauta, hän on saattanut olla miehensä rinnalla jopa kymmeniä vuosia, myötä- ja vastoinkäymisissä. Ja toisaalta, tytär on saattanut olla jossain ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis VMP te suollatte täällä!!!! Lukekaa, opetelkaa oikeesti lukemaan ja etsikää tietoa netistä jos ette tiedä. Se on jo sata kertaa todettu että leski ei peri. Ei peri ei. Mutta hän saa avio-oikeuden nojalla osan kuolleen puolisonsa ómaisuudesta. Se perustuu lakiin. On päivänselvä asia että tytär peri isänsä, rintaperilliselle kuuluu aina lakiosuus. Mutta ap:lle kuuluu oma osuutensa joka ei ole perintöä. Lukekaa tarkkaan, se ei ole perintöä vaan tasinkoa avio-oikeuden perusteella. Sitä on turha vääntää ja kääntää täällä toisin. Moraalista on ihan turha jauhaa. Kukaan ei ole oikeutettu arvottamaan tytärtä tai leskeä tässä kohtaa ja miettimään kuka ansaitsee mitäkin. Lain mukaan mennään ja jos halutaan mennä toisin, ne asiat pitää miettiä jo elinainana ja kirjata testamenttiin. Lienee miehen tahto että asiat menivät näin koska hän ei toisinkaan päättänyt avioehdolla tai testamentilla.
Laki on tehty aikana, jolloin avioliitot eivät olleet kertakäyttökamaa ja uudet puolisot olivat lapsille uusia vanhempia.
Kannattaa varmaan tehdä kansalaisaloite eduskuntaa jos nykylaki ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis VMP te suollatte täällä!!!! Lukekaa, opetelkaa oikeesti lukemaan ja etsikää tietoa netistä jos ette tiedä. Se on jo sata kertaa todettu että leski ei peri. Ei peri ei. Mutta hän saa avio-oikeuden nojalla osan kuolleen puolisonsa ómaisuudesta. Se perustuu lakiin. On päivänselvä asia että tytär peri isänsä, rintaperilliselle kuuluu aina lakiosuus. Mutta ap:lle kuuluu oma osuutensa joka ei ole perintöä. Lukekaa tarkkaan, se ei ole perintöä vaan tasinkoa avio-oikeuden perusteella. Sitä on turha vääntää ja kääntää täällä toisin. Moraalista on ihan turha jauhaa. Kukaan ei ole oikeutettu arvottamaan tytärtä tai leskeä tässä kohtaa ja miettimään kuka ansaitsee mitäkin. Lain mukaan mennään ja jos halutaan mennä toisin, ne asiat pitää miettiä jo elinainana ja kirjata testamenttiin. Lienee miehen tahto että asiat menivät näin koska hän ei toisinkaan päättänyt avioehdolla tai testamentilla.
Laki on tehty aikana, jolloin avioliitot eivät olleet kertakäyttökamaa ja uudet puolisot olivat lapsille uusia vanhempia.
Olen samaa mieltä että laki pitäisi uudistaa. Mutta niin kauan kuin se on noin, sillä mennään. Mitä sinä olet tehnyt sen eteen että vanhat lait uusittaisiin? Montako kansalaisaloitetta? Moneenko kansanedustajaan olet ollut yhteydessä aiheesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus pitäny olla jo,siinähän se selviää kuka mitäkin on saamassa.
Ei selviä. Perukirja on vainajan tilinpäätös verottajalle. Se on pakollinen oikeustoimi ja tehtävä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perinnönjako tehdään erikseen, jos perillisiä on useita. Jos perillisiä on yksi (tytär), jakoa ei tarvita kun kaikki menee tälle.
Perukirja toimitetaan verottajalle veron määräämistä varten. Ulosotto tekee omat ratkaisunsa.
Leski kysyköön asiaa lakimieheltä, joka kertoo tämän saman: ilman testamenttia leski ei peri mitään. Tiedoksi palstan mammoillekin.
No entäs se tasinko? Mihinkäs se nyt sitten tungetaan? Mopen persiiseen vai?
leski voi lahjoittaa osuutensa tytölle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis VMP te suollatte täällä!!!! Lukekaa, opetelkaa oikeesti lukemaan ja etsikää tietoa netistä jos ette tiedä. Se on jo sata kertaa todettu että leski ei peri. Ei peri ei. Mutta hän saa avio-oikeuden nojalla osan kuolleen puolisonsa ómaisuudesta. Se perustuu lakiin. On päivänselvä asia että tytär peri isänsä, rintaperilliselle kuuluu aina lakiosuus. Mutta ap:lle kuuluu oma osuutensa joka ei ole perintöä. Lukekaa tarkkaan, se ei ole perintöä vaan tasinkoa avio-oikeuden perusteella. Sitä on turha vääntää ja kääntää täällä toisin. Moraalista on ihan turha jauhaa. Kukaan ei ole oikeutettu arvottamaan tytärtä tai leskeä tässä kohtaa ja miettimään kuka ansaitsee mitäkin. Lain mukaan mennään ja jos halutaan mennä toisin, ne asiat pitää miettiä jo elinainana ja kirjata testamenttiin. Lienee miehen tahto että asiat menivät näin koska hän ei toisinkaan päättänyt avioehdolla tai testamentilla.
Laki on tehty aikana, jolloin avioliitot eivät olleet kertakäyttökamaa ja uudet puolisot olivat lapsille uusia vanhempia.
Olen samaa mieltä että laki pitäisi uudistaa. Mutta niin kauan kuin se on noin, sillä mennään. Mitä sinä olet tehnyt sen eteen että vanhat lait uusittaisiin? Montako kansalaisaloitetta? Moneenko kansanedustajaan olet ollut yhteydessä aiheesta?
Avioehdon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus pitäny olla jo,siinähän se selviää kuka mitäkin on saamassa.
Ei selviä. Perukirja on vainajan tilinpäätös verottajalle. Se on pakollinen oikeustoimi ja tehtävä kolmessa kuukaudessa kuolemasta.
Perinnönjako tehdään erikseen, jos perillisiä on useita. Jos perillisiä on yksi (tytär), jakoa ei tarvita kun kaikki menee tälle.
Perukirja toimitetaan verottajalle veron määräämistä varten. Ulosotto tekee omat ratkaisunsa.
Leski kysyköön asiaa lakimieheltä, joka kertoo tämän saman: ilman testamenttia leski ei peri mitään. Tiedoksi palstan mammoillekin.
No entäs se tasinko? Mihinkäs se nyt sitten tungetaan? Mopen persiiseen vai?
leski voi lahjoittaa osuutensa tytölle
Entäpä jos ap ei haluakaan? On lakia noudattava sikaporvari vaikka kuinka täällä läyhättäisiin. Jostain ne rahat aplle pitäisi nyt kaivella.
"Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken:
Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea tietää kumman omaisuudesta on kysymys. Lisäksi puolison hyväksi tehty testamentti tai puolisoiden keskinäinen testamentti muuttaa asetelmaa samoin kuin olemassaoleva avioehtosopimus."
Lähde: laki24.fi
Testamenttia ei ollut eikä avioehtoa. Peukuttakaa alas, mutta tämä on fakta. Eihän se kivalta tunnu, jos kuvittelee perivänsä.
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu alkaa saada jo aika säälittäviä piirteitä ja mulla meni tunteisiin. Oma mieheni on kuollut. Meillä oli avioehto ja hänellä rintaperillisiä joten perintö meni heille. Avio-oikeuden nojalla en saanut mitään koska avioehto. Mutta testamentissaan hän jätti osan omaisuudestaan minulle. En koe sitä moraalisesti mitenkään vääräksi koska se oli hänen tahtonsa. Ja varmasti (vaikka sitä ei ääneen sanottukaan) jonkinlainen arvostuksen osoitus siitä että hoidin häntä vaikean sairautensa aikana. Koska me emme tiedä ap:n tilanteesta sen enempää, ihan turha lähteä ilkkumaan tai vinkumaan kuinka hän on ahne. Jumankauta, hän on saattanut olla miehensä rinnalla jopa kymmeniä vuosia, myötä- ja vastoinkäymisissä. Ja toisaalta, tytär on saattanut olla jossain ihan muualla.
Tuo kuulostaa moraalisesti oikealta, sen sijaan ap on ollut lyhyen liiton miehen kanssa ja saa suhteettoman suuren osuuden.
Vierailija kirjoitti:
"Perinnön jakaminen lesken ja lasten kesken:
Leski ei peri puolisoaan, jos edesmenneellä puolisolla on lapsia. Perintökaaren mukaisessa perimysjärjestyksessä lapset tulevat ensin ennen puolisoa. Leskellä on kuitenkin oikeuksia perinnönjättäjän omaisuuteen ja usein lesken ja perinnönjättäjän omaisuus on myös sekoittunut toisiinsa siten, että on vaikea tietää kumman omaisuudesta on kysymys. Lisäksi puolison hyväksi tehty testamentti tai puolisoiden keskinäinen testamentti muuttaa asetelmaa samoin kuin olemassaoleva avioehtosopimus."Lähde: laki24.fi
Testamenttia ei ollut eikä avioehtoa. Peukuttakaa alas, mutta tämä on fakta. Eihän se kivalta tunnu, jos kuvittelee perivänsä.
Niin kuka kuvittelee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu alkaa saada jo aika säälittäviä piirteitä ja mulla meni tunteisiin. Oma mieheni on kuollut. Meillä oli avioehto ja hänellä rintaperillisiä joten perintö meni heille. Avio-oikeuden nojalla en saanut mitään koska avioehto. Mutta testamentissaan hän jätti osan omaisuudestaan minulle. En koe sitä moraalisesti mitenkään vääräksi koska se oli hänen tahtonsa. Ja varmasti (vaikka sitä ei ääneen sanottukaan) jonkinlainen arvostuksen osoitus siitä että hoidin häntä vaikean sairautensa aikana. Koska me emme tiedä ap:n tilanteesta sen enempää, ihan turha lähteä ilkkumaan tai vinkumaan kuinka hän on ahne. Jumankauta, hän on saattanut olla miehensä rinnalla jopa kymmeniä vuosia, myötä- ja vastoinkäymisissä. Ja toisaalta, tytär on saattanut olla jossain ihan muualla.
Tuo kuulostaa moraalisesti oikealta, sen sijaan ap on ollut lyhyen liiton miehen kanssa ja saa suhteettoman suuren osuuden.
Se osuus on ollut miehen tahto, koska hän ei ole asioita muutoinkaan järjestänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu alkaa saada jo aika säälittäviä piirteitä ja mulla meni tunteisiin. Oma mieheni on kuollut. Meillä oli avioehto ja hänellä rintaperillisiä joten perintö meni heille. Avio-oikeuden nojalla en saanut mitään koska avioehto. Mutta testamentissaan hän jätti osan omaisuudestaan minulle. En koe sitä moraalisesti mitenkään vääräksi koska se oli hänen tahtonsa. Ja varmasti (vaikka sitä ei ääneen sanottukaan) jonkinlainen arvostuksen osoitus siitä että hoidin häntä vaikean sairautensa aikana. Koska me emme tiedä ap:n tilanteesta sen enempää, ihan turha lähteä ilkkumaan tai vinkumaan kuinka hän on ahne. Jumankauta, hän on saattanut olla miehensä rinnalla jopa kymmeniä vuosia, myötä- ja vastoinkäymisissä. Ja toisaalta, tytär on saattanut olla jossain ihan muualla.
Tuo kuulostaa moraalisesti oikealta, sen sijaan ap on ollut lyhyen liiton miehen kanssa ja saa suhteettoman suuren osuuden.
Se osuus on ollut miehen tahto, koska hän ei ole asioita muutoinkaan järjestänyt.
Jos minä nyt kuolen, ei tapahdu minun tahtoni vaan laiskuus siitä, etten ole saanut aikaiseksi testamenttia. Myös avioehtoja jätetään laatimatta, koska ne koetaan kiusallisiksi ja siinä samassa voi sitten tulla loukanneeksi jota kuta toista.
Toivottavasti ap:n mies teki tietoisesti valintansa ja kertoi sen eläessään myös tyttärelleen.
Ei se sinällään ole turhaa, että ymmärrän erittäin hyvin tyttären mielipahan asiasta, olkoon sitten ihan millainen tahansa ominaisuuksiltaan muuten. Ap on kunnon sikariporvari, joka vie lapselta tikkarinkin suusta.