Mieheni kuoli ja..(perinnönjaosta tietäviä)

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

Mikäli pesänjakaja hoitaa osakkeen rahaksimuuttamisen, hän tekee ensin jakopöytäkirjan ja sitten myy

osakkeen ja jakaa rahat.  Miten se lain mukaan menee  sen tietää lakimiehet.  Mutta tämä lienee  helppo pesä verrattuna moniin muihin.   Pesänjakajan määrää oikeus jonkin pesänosakkaan pyynnöstä eli siinäkin kannattaa aloittaa sieltä lakimiehestä joka hoitaa.   Oikeusturvavakuutustaan kannattaa käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Vierailija kirjoitti:

Siis ositus tehty. Perunkirjoitukset myös. Asunnon arvo n 300 000. Osituksessa tasingon osuus on 150 000€. Tytär on ilmoittanut ettei aio maksaa eikä muuttaa. Ap

Ap. Ota yhteys lakimieheen. Tarvitset asiantuntija-apua. Tällä palstalla saat vain väärää tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Rst2 kirjoitti:

Älä yhtään huolehdi,kyllä ulosottomies tuon huolen hoitaa...

Ulosottomies ei varmaan pysty mihinkään, niin kauan kuin asunto on osa kuolinpesää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis ositus tehty. Perunkirjoitukset myös. Asunnon arvo n 300 000. Osituksessa tasingon osuus on 150 000€. Tytär on ilmoittanut ettei aio maksaa eikä muuttaa. Ap

Ap. Ota yhteys lakimieheen. Tarvitset asiantuntija-apua. Tällä palstalla saat vain väärää tietoa.

Juuri näin! Kun ositus on kerran tehty, niin sen jälkeen tasinko maksetaan leskelle. Vasta sitten perijä saa omaisuuden itselleen. Tässä tapauksessa asunto on myytävä. Leski saa tasinkonsa ja tyttären osuudesta vähennetään hänen ulosottovelkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Ei se testamentti poista lesken avio-oikeutta. Ja jos oikein tökerösti asiasi ilmaiset, isäsi asettuu vaimonsa puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Entäpä jos isäsi yhteenottosi jälkeen tekeekin testamentin vaimolleen ja saat vain lakissansa? Jos oma lapseni alkaisi ehdottamaan moista, tekisin juuri noin, koska vaimoni on minulle tärkein ihminen maan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Aviomieheni kuoli 4 kk sitten. Hän omistaa asunnon jossa asuu hänen tyttärensä. Miten saan oman osuuteni tuosta? (meillä ei muuta omaisuutta, myös avioehtoa ei ole) Tytär sanoo ettei suostu myymään asuntoa. Meillä puheyhteys poikki hänen kanssaan

Asumaan voit jäädä vain sinä. Tyttärellä ei ole tuossa sitä oikeutta.

Ei kun lihoiksi vaan.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Entäpä jos isäsi yhteenottosi jälkeen tekeekin testamentin vaimolleen ja saat vain lakissansa? Jos oma lapseni alkaisi ehdottamaan moista, tekisin juuri noin, koska vaimoni on minulle tärkein ihminen maan päällä.

Mutta eikö se silti ole luonnollisinta, että raha siirtyy nuoremmalle polvelle, omalle jälkikasvulle joka rakentaa elämäänsä eikä mahdollisesti lapsettomalle vanhenevalle naiselle?

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

Sitä ei voi yksipuolisesti hommata. Tarvitaan molempien suostumus.

Sinähän et ole perijä. Sinulla on avio-oikeus yhteiseen omaisuuteenne, mutta peri et mitään. Ilmeisesti miehesi ainoa perijä on tuo tytär, joka siis peri puolikkaan esim. siitä asunnosta. Yleensä leski saa jäädä asuntoon, jonka on yhdessä omistanut vainajan kanssa, mutta tämä voi olla mutkikkaampi juttu, jos asunto oli yksin miehesi. Tosin tuossa on se avio-oikeus puolikkaaseen. Suosittelen nopeasti tekemään perunkirjoituksen, jos ei sitä ole jo tehty. 

Vierailija kirjoitti:

Sinähän et ole perijä. Sinulla on avio-oikeus yhteiseen omaisuuteenne, mutta peri et mitään. Ilmeisesti miehesi ainoa perijä on tuo tytär, joka siis peri puolikkaan esim. siitä asunnosta. Yleensä leski saa jäädä asuntoon, jonka on yhdessä omistanut vainajan kanssa, mutta tämä voi olla mutkikkaampi juttu, jos asunto oli yksin miehesi. Tosin tuossa on se avio-oikeus puolikkaaseen. Suosittelen nopeasti tekemään perunkirjoituksen, jos ei sitä ole jo tehty. 

Ja siis myös miehesi omaisuuteen - ajatus harhaili tuossa avio-oikeuskohdassa, anteeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Entäpä jos isäsi yhteenottosi jälkeen tekeekin testamentin vaimolleen ja saat vain lakissansa? Jos oma lapseni alkaisi ehdottamaan moista, tekisin juuri noin, koska vaimoni on minulle tärkein ihminen maan päällä.

Mutta eikö se silti ole luonnollisinta, että raha siirtyy nuoremmalle polvelle, omalle jälkikasvulle joka rakentaa elämäänsä eikä mahdollisesti lapsettomalle vanhenevalle naiselle?

Ei rahalla ole mitään tekemistä luonnollisuuden kanssa. Ihan keinotekoinen juttu.

Ja nuorilla on toisaalta enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hankkia rahaa itselleen, vanhenevalla ihmisellä ei niinkään.

50% menee aviopuolisolle, 50% lapsille. 

Pällit, ellei ole testamenttia.

Siitäkin voi testamentata vain puolet.

Asumisoikeus on vain leskellä. Muuten asunto voidaan laittaa lihoiksi.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Sinähän et ole perijä. Sinulla on avio-oikeus yhteiseen omaisuuteenne, mutta peri et mitään. Ilmeisesti miehesi ainoa perijä on tuo tytär, joka siis peri puolikkaan esim. siitä asunnosta. Yleensä leski saa jäädä asuntoon, jonka on yhdessä omistanut vainajan kanssa, mutta tämä voi olla mutkikkaampi juttu, jos asunto oli yksin miehesi. Tosin tuossa on se avio-oikeus puolikkaaseen. Suosittelen nopeasti tekemään perunkirjoituksen, jos ei sitä ole jo tehty. 

Lukekaa keskustelu ennen kuin kirjoitatte mielipiteen. Asiat on käyty läpi usein jo moneen kertaan. Niin tässäkin tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Testamentilla ei voi poistaa avio-oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Aviomieheni kuoli 4 kk sitten. Hän omistaa asunnon jossa asuu hänen tyttärensä. Miten saan oman osuuteni tuosta? (meillä ei muuta omaisuutta, myös avioehtoa ei ole) Tytär sanoo ettei suostu myymään asuntoa. Meillä puheyhteys poikki hänen kanssaan

Sitten hänen täytyy lunastaa/ostaa sinun osuutesi asunnosta, jos ei halua myydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttaisi minullakin, jos isän vaimo pääsisi isän omaisuuteen käsiksi. Minulle se kuuluu, kun olen hänen lapsensa. Pitääkin sanoa isälle, että hommaa avioehdon tms. Ehtii vielä

  Jos vaimo ei suostu avioehtoon niin aina voi tehdä testamentin; sen voi tehdä itse ilman toisen suostumusta.

Äitipuoli ei varmaan avioehtoon suodtu. Pitääpä isälle sanoa testamentista. Sais sitten jäädä nuolemaan näppejään.

Entäpä jos isäsi yhteenottosi jälkeen tekeekin testamentin vaimolleen ja saat vain lakissansa? Jos oma lapseni alkaisi ehdottamaan moista, tekisin juuri noin, koska vaimoni on minulle tärkein ihminen maan päällä.

Mutta eikö se silti ole luonnollisinta, että raha siirtyy nuoremmalle polvelle, omalle jälkikasvulle joka rakentaa elämäänsä eikä mahdollisesti lapsettomalle vanhenevalle naiselle?

Ei rahalla ole mitään tekemistä luonnollisuuden kanssa. Ihan keinotekoinen juttu.

Ja nuorilla on toisaalta enemmän aikaa ja mahdollisuuksia hankkia rahaa itselleen, vanhenevalla ihmisellä ei niinkään.

Olen joutunut miettimään näitä asioita omassa elämässäni. Jättäisin vanhemman polven edustajalle vain sen, mitä hän loppuiästä selvitäkseen tarvitsee, jos lisäksi olisi myös omia jälkeläisiä. Omassa testamentissani suosin itseäni reippaasti nuorempia ja mietin myös sitä, mistä sukulinjoista raha on tullut ja kenelle se sitä ajatellen päätyy.