Etsivä nuorisotyö - onnetonta hyysäystä vai tärkeää toimintaa?
Onko etsivästä nuorisotyöstä on oikeasti jollekin apua, vai onko se vain näiden etsivää nuorisotyötä tekevien itse itsensä työllistämistä ja tarpeelliseksi tekemistä?
Entä, jos henkilöllä on vaikkapa pääomatuloja, joilla elää? Pitääkö siltikin osallistua yhteiskuntaan kouluttautumalla tai menemällä työhön? Vai jättääkö etsivä nuorisotyö rauhaan, jos sanoo, ettei tarvitse mitään etuuksia, haluaa vain elää elämäänsä rauhassa?
Etsivä nuorisotyö on laajennettu jo 29-vuotiaisiin. Onko sen ikäinen vielä oikeasti nuorisoa nykyaikana? Entä tietosuoja? Itse nostaisin metelin, jos omia tietojani olisi jostain luovutettu etsivälle nuorisotyölle, esim. salainen puhelinnumeroni. Jos annan yhteystietoni jollekin, tähdennän aina että ne ovat vain ko. tahon käyttöön, eivät eteenpäin luovutettaviksi.
Saako ihminen siis olla rauhassa, jos haluaa olla rauhassa? Miten sinnikkäästi kintereillä etsivä nuorisotyö eri paikkakunnilla kulkee?
Kommentit (173)
Tiedän ainakin yhden nuoren, joka jäi pikkuhiljaa kaiken ulkopuolelle, ja ainakin ensimmäinen selkeästi havaittava alkusysäys oli niinkin yksinkertainen kuin että hänen hengityksensä haisi pahalta. Kukaan ei ensin koulussa koskaan halunnut tehdä ryhmätyötä hänen kanssaan eikä jutella välitunnilla, ja pikkuhiljaa nuori alkoi arastella sosiaalisia kontakteja, kun häneen suhtauduttiin torjuvasti. Hänelle alkoi tulla poissaoloja koulusta. Lopulta päivärytmi meni sellaiseksi, ettei herännyt enää ollenkaan kouluun, eikä vastaillut puhelimeenkaan. Ilmeisesti myös vanhemmilla elämänhallinnassa ongelmia, kun eivät huolestuneet eikä saaneet oppilasta kouluun.
En nyt sano, että pelkällä paremmalla kouluhammashuollolla ratkotaan vaikeita syrjäytymisongelmia, mutta perusterveydenhuolto ja se, että muutkin palvelut on lähellä koulua, on ainakin yksi tärkeä tekijä ongelmien ehkäisyssä. Ennen oli kouluissa omat hammashoitolat, oma terkka ja lääkärikin kävi koulussa tekemässä tarkastukset. Oli koulukirjasto, jonne mennä koulun jälkeen ja oli koulun oma talonmies, joka puuttui ilkivaltaan, kiusaamiseen ja norkoiluun niitä havaitessaan. Liikuntamahdollisuudetkin oli usein koulun yhteydessä, kun nykyään kunnat on niistäkin säästäneet.
Neuvolatoiminnasta on myös säästetty, kun sen pitäisi olla ensimmäinen paikka, jossa voitaisiin pieniä ongelmia huomata ja niissä auttaa. Terveydenhuolto on kuitenkin yhtä tärkeä palikka rakennelmassa kuin sosiaalipalvelut tai koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun näistä työpajoista tuli puhetta, niin oman kokemukseni ja käsitykseni mukaan sellaiset työpajat, joilla on selkeä teema ja fokus, voivat innostaa niihin osallistuvia nuoria kovastikin. Esimerkiksi media-/ilmaisutaitotyöpaja, jossa tehdään ryhmänä esim. lyhytelokuvia, puutyöpaja, jossa osallistujat pääsevät itse valmistamaan mm. huonekaluja tai kokkityöpaja, jossa on ruoanlaiton harjoittelun lisäksi mahdollisuus päästä myös opintokäynnille ravintolaan ovat sellaisia, joissa on selkeä päämäärä ja joissa nuorella on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja omaksua työelämän kannalta hyödyllisiä taitoja (vuorovaikutustaidot, kädentaidot, järjestelmällisyys, luovuus jne.). Näiden pajojen vetäjät ovat monesti myös alansa ammattilaisia tai ainakin perehtyneitä harrastajia.
Sen sijaan nämä yleisluontoiset puuhapajat joulu- ja pääsiäisaskarteluineen vaikuttavat ennemminkin nuorten aikuisten päivähoitopaikoilta. Mitään selkeää tavoitetta tai rakennetta ei oikein ole ja tehtävät on mitoitettu aika yksinkertaisiksi. Ymmärrän, että esimerkiksi joidenkin kehitysvammaisten nuorten kohdalla tällainen paja voi olla ainoa realistinen vaihtoehto mutta normaaliälyisille nuorille tällainen toiminta voi tuntua lähinnä ilkeilyltä ja passivoittaa heitä entisestään.
Noihin työpajoihin laitetaan aika yleisesti myös aikuisia karenssin uhalla, vaikka heille se toiminta on lähinnä alentuvaa ja väheksyvää. Ikärajan niihin tulisi olla 18 tai viimeistään 19.
Esimerkiksi tiedän tapauksen, missä lähemmäs 30-vuotias jolla oli työpajan aihealasta 3-4 vuoden työkokemus laitettiin leikkimään niitä samoja juttuja työpajalle muka kuntoutustarkoituksessa.
Joo kiva lähes kolmekymppisenä jo työkokemusta omaavana leikkiä 15- vuotiaiden kanssa noissa puuhapajoissa. En tajua todellakaan miksi jotkut aivan eri elämänvaiheessa olevat aikuiset ihmiset dumapataan teinien kanssa samaan kastiin. Niin älytöntä.
Ei minua ainakaan mihinkään pakotettu kun keskeytin lukion, vaikka olen kohderyhmää (ei koulutusta, työtön, nuori). Kerroin vain viestillä omat tulevaisuuden suunnitelmat ja työntekijä vastasi että ok, ota yhteyttä jos tarvitsetkin jossain apua.
Ei tarvitse mennä tätä palstaa kauemmas löytääkseen diagnosoimattomia aspergereitä. Tai sellaisia joille ei ole onnistuttu välittämään ajatusta että kaikki ei tuu sujumaan kuin tanssi elämässä koska heillä on tuo haitta. Eli vika ei ole muissa ihmisissä ja itse tarttis jotain tehdä eikä yrittää muuttaa muita ihmisiä. Nämä pojat on niin mahdottoman onnettomia, että ihmettelen tuota ajatusta että on aivan kamalaa kaivaa heidät muiden joukkoon vaikka sitten askartelemaan joulukortteja. Pääasia että saisivat edes jotain ihmiskontakteja ja mahdollisesti jopa ystäviä. Joka tapauksessa muuta ajattelemista kuin oma surkeus ja kamalat naiset jotka on heidän käsityksensä mukaan se mikä heidän elämänsä pilaa.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siihen sitten etsivästä nuorisotyöstä sanottaisiin, jos nuori sanoisi, että haluaa syrjäytyä. Oikein syrjäytymällä syrjäytyä. Kunnioitetaanko omaa tahtoa ja miten asia kirjataan sinne kirjoihin ja kansiin ;-)
Etsivä nuorisotyöntekijä täällä hei! Kiinnostava keskustelu ja täynnä aikamoisia väärinkäsityksiä totuuden seassa. Etsivä nuorisotyö on lakisääteistä toimintaa, kunnan on siis pakko sitä tavalla tai toisella järjestää. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on löytää ne nuoret, jotka syystä tai toisesta ovat hukassa tulevaisuutensa kanssa ja auttaa heitä saamaan kiinni omista unelmistaan -ketään ei auteta pakolla, ovien taakse ei mennä kutsumatta, ja ihan riittää että sanoo ei kiitos, jos ei palvelua halua. Useimmat haluavat.
Tukimuotoja on monia,kela-asioinnissa auttamisesta aina pääsykokeisiin menoon. Etsivällä nuorisotyöllä on laajat verkostot eri toimijoihin ja mahdollisuus vaikka hakea nuori kotoa ja mennä yhdessä esim. Lääkärin vastaanotolle tms.
Valtaosa nuorista tarvitsee apua jonkun yksittäisen asian hoitamiseen, esim. Opiskelemaan hakeutuminen. Homma hoidetaan ja heippa. Jonkin verran on sitten nuoria joilla pulmat ovat laaja-alaisia ja etsivä nuorisotyö heidän kohdallaan on monest enemmän tukihenkilötoiminnan omaista, niitä palveluja kun ei välttämättä ole saatavilla muuten.
Kolmannet osapuolet (toisen asteen oppilaitokset, armeija) ilmoittavat keskeyttäjät etsivään nuorisotyöhön koska laki. Lisäksi nuoren suostumuksella myös aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, te-palvelut, nuorisotyö, perhe ja ystävät ovat yhteydessä meihin huolen herätessä.
Kyse ei ole paapomisesta tai puolesta tekemisestä, nuorta autetaan sen mukaan mitä hän itse haluaa tai ei halua. Kannattaa mennä tutustumaan oman kunnan etsivään nuorisotyöhön jos teema mietityttää :)
Vierailija kirjoitti:
Eli vika ei ole muissa ihmisissä ja itse tarttis jotain tehdä eikä yrittää muuttaa muita ihmisiä.
Valtiohan se yrittää väkisin muuttaa karensseilla ja muilla ukaaseilla ihmisiä, joita ei kiinnosta mennä töihin porvarin orjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siihen sitten etsivästä nuorisotyöstä sanottaisiin, jos nuori sanoisi, että haluaa syrjäytyä. Oikein syrjäytymällä syrjäytyä. Kunnioitetaanko omaa tahtoa ja miten asia kirjataan sinne kirjoihin ja kansiin ;-)
Siihen sanotaan että ok. Ei ole minun vallassani määritellä sitä mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi eikä sitä ole mitään järkeä lähteä kyseenalaistamaan. Asia kirjataan siten ettei nuori koe tarvetta palvelulle.
T: Etsivä nuorisotyöntekijä
Entä nuo työpajoihin pakottamiset, ketjussa esitetty että te-keskus/Kela/sosiaalitoimisto pakottaisi tukien leikkaamisen uhalla osallistumaan etsivän nuorisotyön pajoihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siihen sitten etsivästä nuorisotyöstä sanottaisiin, jos nuori sanoisi, että haluaa syrjäytyä. Oikein syrjäytymällä syrjäytyä. Kunnioitetaanko omaa tahtoa ja miten asia kirjataan sinne kirjoihin ja kansiin ;-)
Siihen sanotaan että ok. Ei ole minun vallassani määritellä sitä mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi eikä sitä ole mitään järkeä lähteä kyseenalaistamaan. Asia kirjataan siten ettei nuori koe tarvetta palvelulle.
T: Etsivä nuorisotyöntekijä
Älä nyt esitä tyhmää. Kyllä se on ihan selvä asia, että sun asiakkaista monet on sun asiakkaita vastentahtoisesti sossun, kunnan tai työkkärin pakottamana. Jos et suostu, karenssi tulee.
Etsivä nuorisotyöntekijä hei!
Kiitos vastauksista! Mitä mieltä olet siitä, että nuoret ovat hukassa? Eikö heille ole ollut riittävästi ohjausta jo opiskellessaan peruskoulussa tai toisen asteen oppilaitoksessa? Esim. opon ohjausta? Miksi ovat hukassa tulevaisuutensa kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siihen sitten etsivästä nuorisotyöstä sanottaisiin, jos nuori sanoisi, että haluaa syrjäytyä. Oikein syrjäytymällä syrjäytyä. Kunnioitetaanko omaa tahtoa ja miten asia kirjataan sinne kirjoihin ja kansiin ;-)
Siihen sanotaan että ok. Ei ole minun vallassani määritellä sitä mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi eikä sitä ole mitään järkeä lähteä kyseenalaistamaan. Asia kirjataan siten ettei nuori koe tarvetta palvelulle.
T: Etsivä nuorisotyöntekijäÄlä nyt esitä tyhmää. Kyllä se on ihan selvä asia, että sun asiakkaista monet on sun asiakkaita vastentahtoisesti sossun, kunnan tai työkkärin pakottamana. Jos et suostu, karenssi tulee.
Sossu, työkkäri ja kela ei tiedä ketä mun asiakkaita on. Sä et kyllä oikeasti tiedä mistä sä puhut.
- etsivä
Mitä ammattilaisena olet mieltä tuosta yläikärajasta? Onko 29-vuotias tosiaan vielä nuorisoa ja etsivän työn tarpeessa, ja mitä kautta heistä saatte tiedon, jos eivät itse ota yhteyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli vika ei ole muissa ihmisissä ja itse tarttis jotain tehdä eikä yrittää muuttaa muita ihmisiä.
Valtiohan se yrittää väkisin muuttaa karensseilla ja muilla ukaaseilla ihmisiä, joita ei kiinnosta mennä töihin porvarin orjaksi.
Sinä olet aina näissä ketjuissa puhumassa porvarin orjista ja kirjoittelet valtavat määrät vihamielisiä kommentteja naisista lomakkoloisina ja kuulostat kaikilla tavoilla ihan superonnettomalta ja katkeralta ihmiseltä. En mitenkään voi kuitella että olisit porvarin orjana ainakaan onnettomampi. Osaatko itse yhtään analysoida että mikä siinä ihmisten pariin ja töihin menossa olisi niin kamalaa?
Mua oikeesti hämää väite, että joku ei tietäis mistä apua tai tukea voi hakea. Sehän tarkottaa, ettei osaa kirjottaa eikä googlettaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siihen sitten etsivästä nuorisotyöstä sanottaisiin, jos nuori sanoisi, että haluaa syrjäytyä. Oikein syrjäytymällä syrjäytyä. Kunnioitetaanko omaa tahtoa ja miten asia kirjataan sinne kirjoihin ja kansiin ;-)
Siihen sanotaan että ok. Ei ole minun vallassani määritellä sitä mikä tekee jonkun toisen onnelliseksi eikä sitä ole mitään järkeä lähteä kyseenalaistamaan. Asia kirjataan siten ettei nuori koe tarvetta palvelulle.
T: Etsivä nuorisotyöntekijäÄlä nyt esitä tyhmää. Kyllä se on ihan selvä asia, että sun asiakkaista monet on sun asiakkaita vastentahtoisesti sossun, kunnan tai työkkärin pakottamana. Jos et suostu, karenssi tulee.
Heh, älä nyt ota tätä noin ihon alle. Etsivä nuorisotyö on vapaaehtoista eikä siitä kieltäytymällä mitään karensseja saa. Etsivän nuorisotyön asiakas ei ole sellaisessa työvoimapoliittisessa palvelussa jonka keskeyttäminen tai josta kieltäytyminen vaikuttaisi tukiin mitenkään. Suosittelen lämpimästi, että ottaisit yhteyttä oman kuntasi etsivään nuorisotyöhön ihan tutustumismielessä, he kertovat mielellään työmenetelmistään ja verkostoistaan. Saisit faktat kohdilleen.
T: Etsivä nuorisotyöntekijä
Vierailija kirjoitti:
Etsivä nuorisotyöntekijä hei!
Kiitos vastauksista! Mitä mieltä olet siitä, että nuoret ovat hukassa? Eikö heille ole ollut riittävästi ohjausta jo opiskellessaan peruskoulussa tai toisen asteen oppilaitoksessa? Esim. opon ohjausta? Miksi ovat hukassa tulevaisuutensa kanssa?
Oma mutu on, että varsinkin moniongelmaisilla nuorilla on usein taustalla pitkään jatkunut koulukiusaaminen josta syystä itsetunto on huono, ystävyyssuhteita ei oikein ole ja voimia elämän suunnan muuttamiseen ei riitä. Mielenterveysongelmat ilman hoitoa ja psyyken hoitaminen päihteillä on usein se ensimmäinen asia jota aletaan korjaamaan. Opiskelukuviot ovat sitten vasta edessä myöhemmin jos silloinkaan. Nämä nuoret ovat saattaneet olla kotona pitkään ja vanhemmilla on iso huoli. Usein vanhemmat ottavatkin yhteyttä ja toivovat lapselleen apua. Etsivä nuorisotyö voi mennä kotiin nuorta tapaamaan, mikä on merkittävä helpotus siinä vaiheessa jos nuori ei todella pääse poistumaan kotoa mihinkään. Ja näitä nuoria on surullisen paljon.
En ole etsivä nuorisotyöntekijä mutta olen työskennellyt nuorten parissa pitkään. Aina tällaisia aloituksia lukiessa tulee mieleen, että keski-ikäisillä ja keskiluokkaisilla ihmisillä ei taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka pielessä jonkun elämä voi olla. Etsivä nuorisotyö ei ainakaan meidän paikkakunnalla pyri ensisijaisesti saamaan nuorta johonkin yleisesti hyväksyttyyn toimintaan kuten opiskelemaan tai töihin. Monella nuorella on perus elämänhallinta aivan hukassa. Pelataan yöt ja nukutaan päivät, ei käydä suihkussa tai syödä, häätö uhkaa (raha)sotkjen takia. Paniikkihäiriön takia ei uskalleta lähteä kotoa. Mt-ongelmia lääkitään alkoholilla. Jos näistä ongelmista kärsivää nuorta lähdetään työntämään opiskeluihin tai töihin niin ei silloin tosiaan ei kannettu vesi laovossa pysy. Ensin pitää hoitaa arki kuntoon
Vierailija kirjoitti:
En ole etsivä nuorisotyöntekijä mutta olen työskennellyt nuorten parissa pitkään. Aina tällaisia aloituksia lukiessa tulee mieleen, että keski-ikäisillä ja keskiluokkaisilla ihmisillä ei taida olla mitään käsitystä siitä, kuinka pielessä jonkun elämä voi olla. Etsivä nuorisotyö ei ainakaan meidän paikkakunnalla pyri ensisijaisesti saamaan nuorta johonkin yleisesti hyväksyttyyn toimintaan kuten opiskelemaan tai töihin. Monella nuorella on perus elämänhallinta aivan hukassa. Pelataan yöt ja nukutaan päivät, ei käydä suihkussa tai syödä, häätö uhkaa (raha)sotkjen takia. Paniikkihäiriön takia ei uskalleta lähteä kotoa. Mt-ongelmia lääkitään alkoholilla. Jos näistä ongelmista kärsivää nuorta lähdetään työntämään opiskeluihin tai töihin niin ei silloin tosiaan ei kannettu vesi laovossa pysy. Ensin pitää hoitaa arki kuntoon
Sosiaaliset pelot kai näissä on ihan perimmäinen syy? Miten nää nuoret tulee toimeen keskenään? Pystyykö heistä muodostamaan vertaistukiryhmiä vai onko sosiaaliset pelit liian pahoja myös näiden kesken? Pystyvätkö ylipäänsä nauttimaan muiden ihmisten seurasta lainkaan?
Minä viittaan nyt niihin, jotka eivät saa mennyksi TET-paikkaan.