Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun isä tahallaan etäännyttää lapsen uuden tyttöystävän takia
01.05.2018 |
Uusi tyttöystävä ei pidä lapsista, joten laittaa miehen valitsemaan lapsensa ja itsensä välillä.
Mies valitsee tyttöystävänsä ja alkaa kohtelemaan lasta välinpitämättömästi jonka seurauksena lapsi ei enää halua mennä isän luo = Ongelma ratkaistu.
Tällaista tilannetta olen seurannut vierestä ja mietin, että minkälainen isä kykenee toimimaan noin?
Onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta?
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.
Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sekin koettu, että äiti hylkää miehen takia. Ihan samanlaisia valioyksilöitä löytyy myös synnyttäjistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Itsehän myönsit, että ekoilla treffeillä teit selväksi et lapset tai minä. Itsekäs ihminen olet ja miksi valehtelet paria viestiä myöhemmin asiasta, josta oot jo sanonut :D No ei voi kauhalla ottaa kun lusikalla annettu vai miten se meni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainenhan se on luultavasti tässäkin tapauksessa eroa hakenut, joten hoitakoon itse lapsetkin siis
Siitähän siinä on kysymys joo. Ei siitä, että esim. lapset kaipaisivat isäänsä. Ei, ku isä unohtui heti, kun ovi sulkeutui ja ei oo enää väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen ei ole mikään mies. Lapset tulee aina ensin.
Samalla logiikalla eroa hakevat naiset eivät ole naisia alkuunkaan. Lapsienhan pitää tulla aina ensin.
En ole se jota kommentoit. Mitä tarkoitat samalla logiikalla? Eroaako nainen lapsistaan? Vai miehestään?
Huomaa kyllä, että lapsia et osaa yhtään ajatella. Kunnollinen vaimo elää miehensä kanssa vaikka hammasta purren, harva vaan on kunnollinen ja se näkyy erohakutilastoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Itsehän myönsit, että ekoilla treffeillä teit selväksi et lapset tai minä. Itsekäs ihminen olet ja miksi valehtelet paria viestiä myöhemmin asiasta, josta oot jo sanonut :D No ei voi kauhalla ottaa kun lusikalla annettu vai miten se meni
Sulla ei taida olla luetun ymmärtäminen kohillaan. Tuolla lukee ettei sitä miestä pakotettu, ihan itse oli päättänyt ettei ole lapsen kanssa tekemisissä. Onko kenelläkään ekoilla treffeillä niin suuria tunteita, että jättää lapsensa? Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Se, että hän on isä tuo automaattisesti vastuun lapsesta. Vaikka hän ei haluaisi nähdä lasta, hänen pitäisi pystyä sen verran olemaan aikuinen, että olisi edes nimellisesti lapsen elämässä mukana, mutta senhän sinä olet estämässä, kuten heti aloituviestissäsi kerroit. Isä voi stooreilla sulle mitä vaan, mutta sä et tiedä hänen todellisia tunteitaan tätä hänen lastaan kohtaan. Jos hän alkaisi pitää tähän lapseensa yhteyttä, se voisi muuttaa koko tuon lapsen elämän, ja se on miehen vastuu vanhempana AIKUISENA. Jos et edes äitinä pysty tätä ymmärtämään, niin säälin lapsiasi ja säälin sinua ja olen surullinen miehesi lapsen puolesta. Sinä olet tunnevammainen ihminen ainakin, mulla ei oo mitään koulutusta arvioida sosiopatiaa tms, mutta normaali sä et ole ja kannattaisikatsoa, että sinun lapsillasi on muunkinlaista mallia elämässä kuin teidän sairas perhemalli, jossa yksi perheenjäsen suljetaan pois kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Se, että hän on isä tuo automaattisesti vastuun lapsesta. Vaikka hän ei haluaisi nähdä lasta, hänen pitäisi pystyä sen verran olemaan aikuinen, että olisi edes nimellisesti lapsen elämässä mukana, mutta senhän sinä olet estämässä, kuten heti aloituviestissäsi kerroit. Isä voi stooreilla sulle mitä vaan, mutta sä et tiedä hänen todellisia tunteitaan tätä hänen lastaan kohtaan. Jos hän alkaisi pitää tähän lapseensa yhteyttä, se voisi muuttaa koko tuon lapsen elämän, ja se on miehen vastuu vanhempana AIKUISENA. Jos et edes äitinä pysty tätä ymmärtämään, niin säälin lapsiasi ja säälin sinua ja olen surullinen miehesi lapsen puolesta. Sinä olet tunnevammainen ihminen ainakin, mulla ei oo mitään koulutusta arvioida sosiopatiaa tms, mutta normaali sä et ole ja kannattaisikatsoa, että sinun lapsillasi on muunkinlaista mallia elämässä kuin teidän sairas perhemalli, jossa yksi perheenjäsen suljetaan pois kokonaan.
En ole estänyt miestä olemasta lapselle isä. Hän ei halua olla. Hän olisi voinut hyvin sanoa sori mulla on lapsi jne.. mutta ei ole tätä tehnyt. Meillä ei ole salaisuuksia. Valitettavasti se lapsi ei ole osa meidän perhettä eikä tule olemaan. Tämä on yksinomaan miehen päätös. Lapsemme ovat fiksuja ja filmaattisia heiltä ei puutu mitään. Saavat hyvän kasvatuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Se, että hän on isä tuo automaattisesti vastuun lapsesta. Vaikka hän ei haluaisi nähdä lasta, hänen pitäisi pystyä sen verran olemaan aikuinen, että olisi edes nimellisesti lapsen elämässä mukana, mutta senhän sinä olet estämässä, kuten heti aloituviestissäsi kerroit. Isä voi stooreilla sulle mitä vaan, mutta sä et tiedä hänen todellisia tunteitaan tätä hänen lastaan kohtaan. Jos hän alkaisi pitää tähän lapseensa yhteyttä, se voisi muuttaa koko tuon lapsen elämän, ja se on miehen vastuu vanhempana AIKUISENA. Jos et edes äitinä pysty tätä ymmärtämään, niin säälin lapsiasi ja säälin sinua ja olen surullinen miehesi lapsen puolesta. Sinä olet tunnevammainen ihminen ainakin, mulla ei oo mitään koulutusta arvioida sosiopatiaa tms, mutta normaali sä et ole ja kannattaisikatsoa, että sinun lapsillasi on muunkinlaista mallia elämässä kuin teidän sairas perhemalli, jossa yksi perheenjäsen suljetaan pois kokonaan.
Muista olla parrikadeilla, jokaisesta miehestä joka on spermaa luovuttanut itse suoraa emättimeen tai purkin kautta tuosta vastuun ottamisesta, aikuisena olemisesta ja lapsen elämässä mukana olemisesta 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Se, että hän on isä tuo automaattisesti vastuun lapsesta. Vaikka hän ei haluaisi nähdä lasta, hänen pitäisi pystyä sen verran olemaan aikuinen, että olisi edes nimellisesti lapsen elämässä mukana, mutta senhän sinä olet estämässä, kuten heti aloituviestissäsi kerroit. Isä voi stooreilla sulle mitä vaan, mutta sä et tiedä hänen todellisia tunteitaan tätä hänen lastaan kohtaan. Jos hän alkaisi pitää tähän lapseensa yhteyttä, se voisi muuttaa koko tuon lapsen elämän, ja se on miehen vastuu vanhempana AIKUISENA. Jos et edes äitinä pysty tätä ymmärtämään, niin säälin lapsiasi ja säälin sinua ja olen surullinen miehesi lapsen puolesta. Sinä olet tunnevammainen ihminen ainakin, mulla ei oo mitään koulutusta arvioida sosiopatiaa tms, mutta normaali sä et ole ja kannattaisikatsoa, että sinun lapsillasi on muunkinlaista mallia elämässä kuin teidän sairas perhemalli, jossa yksi perheenjäsen suljetaan pois kokonaan.
En ole estänyt miestä olemasta lapselle isä. Hän ei halua olla. Hän olisi voinut hyvin sanoa sori mulla on lapsi jne.. mutta ei ole tätä tehnyt. Meillä ei ole salaisuuksia. Valitettavasti se lapsi ei ole osa meidän perhettä eikä tule olemaan. Tämä on yksinomaan miehen päätös. Lapsemme ovat fiksuja ja filmaattisia heiltä ei puutu mitään. Saavat hyvän kasvatuksen.
tässä keskustelussa on tullut oikein hyvin selville paljon vaikutat "asian" (lapsirukan) ja hänen isänsä suhteeseen, pyyhit pois "ydinperheen" tieltä. Et vain itse ymmärrä kuinka selkeesti se meille muille välittyy. Olet niin tunnekylmä.
Tälläisiä kohtaloita varmasti Suomessa on paljon, ja ne akat ja ukot jotka vaikuttavat puolisoidensa entisten lasten elämään ja kasvuun ikuisesti traumatisoivin ja psykologisesti vaurioittavin tavoin julmasti, ovat osasyyllisiä, usein todella syyllisiä lapsen kärsimykseen.
Eikö sussa oikeesti herätä tuon lapsen kärsimys mitään tunteita? Edes jos mietit omien lasten kautta? Että sun ihana miehes hylkäis sut kokonaan, löytäs uuden ja paremman ja hylkäisi lapsena. Miltä tuntuis nähdä lapsiesi loputon kärsimys siitä, ettei isä välitä ollenkaan, että heidät on pyyhitty pois. Lapset syyttävät itseään tälläisissä tilanteissa. Miltä tuntuisikun lapset alkaisivat oireilla, käyttää päihteitä, tytöt jakamaan itseään etsien hyväksyntää, etkä voisi tehd mitään asialle. Sinun lapsesi itkisivät kuinka isällä on ydinperhe johon he eivät kuulu, eivät ole tervetulleita, eivät haluttuja, Kuvittele tälläinen tilanne, eikö oikeasti herätä tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua kenenkään äitipuoleksi. Mies tiesi minun näkemykseni asiasta jo ekoilla treffeillä ja päätti ihan itse ettei edellinen lapsi ole osa meidän elämäämme. Meillä on nyt kaksi lasta. Lapset ovat meille ne tärkeimmät. Edellisen suhteen lentolapsi ei ole käynyt meillä. Mies hoitaa velvollisuutensa ja maksaa elarit. Kukaan ei pakottanut miestä jäämään ja menemään naimisiin. Itse päätti aloittaa alusta.
Tulee aloittamaan alusta vielä monta kertaa. Näitä on nähty. Miksi yleensäkään kuvittelet, että tilanne sinun kanssasi olisi erilainen kuin exän?
Minä kuvittelen tilanteen erilaiseksi kun ollaan oltu yhdessä jo yli 15 vuotta. Joillakin se kolahtaa. Ei ole ainakaan vielä aloittanut alusta. Edellisen suhteen lapsesta emme ole kuulleet mitään. Eipä tuota miestä kiinnostakkaan tekemänsä virhe menneisyydessä. Lapsi oli vahinko ja ei haluttu miehen puolelta. Meidän lapset ovat ne tärkeimmät. Eivät tiedä sisarpuolestaan.
Olethan trolli. Pliis ole trolli joka vain haluaa huudattaa porukkaa!
Miksi olisin kiinnostunut lapsesta, joka ei ole minun eikä kuulu elämäämme. Mies itse päättää haluaako olla tekemisissä tuon lapsen kanssa. Ei ole ollut eikä lastakaan näytä kiinnostavan kuka oikea isä on. Lapsen äidillä on nykyään lapsia monen eri miehen kanssa.
Olet vetänyt nyt = -merkin lapsen ja äidin välille. Ymmärrätkö, että puhut ihan oikeasta ihmisestä, joka on syytön aikuisten touhuihin? Tuolla jossain elää ihminen, jolla ei ole isää. Miltä tuntuu olla ihminen, jota oma isä ei halua tavata? Mitä se tekee ihmisen itsetunnolle?
Olisiko se sinulta pois, jos miehesi olisi isä tälle lapselleen? Miksi yhteiset lapsenne eivät saa tietää sisaruksestaan? Miten kehtaatte pimittää lapsiltanne tämän tiedon? He saavat tietää sisaruksestaan viimeistään perinnönjaon yhteydessä. Tuntevatko he silloin kiitollisuutta vai katkeruutta teitä vanhempia kohtaan?
Olet pelokas ja julma. Ajattele nyt vähän pidemmälle tätä asiaa! Mitä oikein pelkäät ja millaista hirviötä rakastat?
Mies on ihan itse päättänyt ettei halua olla lapsen kanssa tekemisissä. En ole vaikuttanut asiaan. Ei ole minulta pois. Meidän omaisuus on minun nimissä juuri tästä syystä ettei tuo lapsi saa mitään, jos mies kuolee. Lapsille ei olla kerrottu miehen halusta. Turhaan minusta on leipoa mitään ilkeää äitipuolta, joka estää isän ja lapsen suhteen. Yksin oli isän päätös. Rakastan miestä, joka on isä meidän lapsille, jotka mies halusi.
Et ole vaikuttanut asiaan? Ekassa viestissä kerrot kuinka ekoilla treffeillä jo kerroit ettet halua olla äitipuoli ja tämän takia mies hylkäsi lapsensa.
Se lapsi varmasti olisi osa teidän elämää jos sinä olisit ollut myönteinen ja isäkin olisi saanut sinulta tukea yllättävään elämänmuutokseen. Ja yhdessä olisitte ottaneet sen pienen viattoman lapsen osaksi elämäänne.Mies oli ennen taamistamme päättänyt ettei ole lapsen elämässä mukana. Taas asia käännettiin, että minä olen kaiken pahan alku ja juuri. Mies ei minun takiani hylännyt lastaan. 😂 olemme ydinperhe emme uusioperhe. Lapsi olisi voinut olla 100% perhettämme, olisin voinut hänet adoptoida, mutta se ei hänen äidilleen olisi käynyt.
Sinä sanoit miehelle ettet halua olla äitipuoli ja kuitenkin olisit voinut ADOPTOIDA hänet?
Mitä mä en nyt ymmärrä?Eri asiaa elää sun ja meidän lapset kuin vain meidän lapset asetelmassa. Lapsi voi kuulua ydinperheseen 100% hänen äitinsä ei. Lapsi elää ja asuu kokoajan meillä tai ei ollenkaan. Ei säätämistä kahden kodin välillä ei tapaamisia. Yhdet vanhemmat ei puolivamhempia. Mies päätti että ollaan vain meidät lapset asetelmassa kun ex hoito oli epävakaa ja olisi vain haitannut meidän elämäämme. Lapsi jäi ikävästi siinä väliin.
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.Yeap. Onneks elämämme ydinperhe elämää 👌 AV palsta saa olla ihan mitä mieltä tahansa tavastamme elää. Ei haittaa.
Vaikka kuinka itsellesi vakuuttelet, että olette ydinperhe, sinun miehelläsi on lapsi edellisestä suhteesta, eli olet äitipuoli. Se, että olette hyljänneet lapsen "epävakaan exän" luo isäänsä kaipaamaan ei asiaa muuta miksikään. Ja vielä se, että kuvailet exää epävakaaksi ja hankalaksi, sinnehän se lapsi kannattaa sitten jättää, vailla minkäänlaista muuta tukea isän puolelta. Mä oon niin surullinen sen lapsen puolesta :'( Oot oikea satujen paha äitipuoli ja sun miehes omaa sosiopaatin piirteitä. Normaali ihminen ei pystyisi noin hylkäämään lastaan, kun ah niin ihana ja hehkeä ja "tasapainoinen" uusi nainen sanoo ettei halua, että entinen lapsi kuuluu elämään. Laitoin tasapainoinen sanan heittomerkein, koska sä oot niin epäempaattinen ja itsekäs, tunnekylmä akka, että halusit viattoman lapsen jäävän ilman isää. Joutuen miettimään koko elämänsä, mikä hänessä on vikana kun ei kelpaa. tuo viaton lapsi tulee aina kaipaamaan isäänsä, sanoit sinä teidän sosiopaattisessa "ydinperheessä" itselles mitä vaan.
Niin se lapsen pitäisi käydä ihmisen luona, jota ei edes kiinnosta sen lapsen olemassa olo. Ei ole minkäänlaisia isällisiä tunteita. Hän oli vain mällin luovuttaja. Mällin luovuttaminen ei tuo mukanaan tunteita. Oletteko ihan tosissaanne, että sen lapsen pitäisi käydä väki pakolla ihmisten luona, jotka eivät halua häntä?
Se, että hän on isä tuo automaattisesti vastuun lapsesta. Vaikka hän ei haluaisi nähdä lasta, hänen pitäisi pystyä sen verran olemaan aikuinen, että olisi edes nimellisesti lapsen elämässä mukana, mutta senhän sinä olet estämässä, kuten heti aloituviestissäsi kerroit. Isä voi stooreilla sulle mitä vaan, mutta sä et tiedä hänen todellisia tunteitaan tätä hänen lastaan kohtaan. Jos hän alkaisi pitää tähän lapseensa yhteyttä, se voisi muuttaa koko tuon lapsen elämän, ja se on miehen vastuu vanhempana AIKUISENA. Jos et edes äitinä pysty tätä ymmärtämään, niin säälin lapsiasi ja säälin sinua ja olen surullinen miehesi lapsen puolesta. Sinä olet tunnevammainen ihminen ainakin, mulla ei oo mitään koulutusta arvioida sosiopatiaa tms, mutta normaali sä et ole ja kannattaisikatsoa, että sinun lapsillasi on muunkinlaista mallia elämässä kuin teidän sairas perhemalli, jossa yksi perheenjäsen suljetaan pois kokonaan.
Muista olla parrikadeilla, jokaisesta miehestä joka on spermaa luovuttanut itse suoraa emättimeen tai purkin kautta tuosta vastuun ottamisesta, aikuisena olemisesta ja lapsen elämässä mukana olemisesta 😂
Valitettavasti monet lapset joutuvat kokemaan tälläisen traumaattisen,koko elämään vaikuttavan kärsimyksen, ettei isä ole tekemisissä ollenkaan "pyyhkii pois". En voi puolustaa jokaista. Se kertoo jo paljon kuinka sinä naurat asialle. Mitä hauskaa tässä on? Oikeasti? Lapsen hädässä ja traumatisoitumisessa? Koitin antaa tässä keskustelussa äänen sille, jota ei kuulla, sille jolta olette kieltäneet äänen, sille pienelle ihmisenalulle, jonka olette hylänneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota niin. Miksi pitää kääntää uuden tyttöystävän syyksi? Ikävä tilanne sinällään.
Mies kantakoon vastuunsa, mutta hieman vainoharhaiselta kuulostaa päättely, että tyttöystävä pisti valitsemaan tai ei pidä lapsista.
Ettei vain mies itse valinnut tms.
Vierailija kirjoitti:
Tuota niin. Miksi pitää kääntää uuden tyttöystävän syyksi? Ikävä tilanne sinällään.
Mies kantakoon vastuunsa, mutta hieman vainoharhaiselta kuulostaa päättely, että tyttöystävä pisti valitsemaan tai ei pidä lapsista.
Ettei vain mies itse valinnut tms.
Aika selvästi sanoillaan ja valinnoillaan tehnyt selväksi tilanteen. En keskustele tässä sen "miehen" kanssa joka näin täki lapselleen, hän on hirviö silmissäni ja nainen hullu kun perustaa perheen tuollaisen kanssa, mulla oli mahdollisuus antaa tässä ääni sille hyljätylle lapselle ja kertoa äitipuolelle miltä hänen julma osansa asioihin on osaltaan tehnyt. En käännä tätä kyllä tyttöystävä "ydinperheen" äidin syyksi, vaan osasyyksi. sekin on jo aivan liikaa, enkä ikinä ikinä pystyisi itse laittamaan lapsia omaavaa miestä valitsemaan noin, luomaan harhaista "ydinperhettä" kun lapsi on jo edellisestä suhteesta, kieltää sisaruksilta oikeus toisiinsa ja olla tyytyväinen tilanteeseen ja omiin valintoihini.
Yksinkertainen tapa paeta omaa vastuuta on siirtää syy muualle. Muut estää, muut vaatii, muut viettelee, muut laittaa valitsemaan.
Kyllä se vain ja ainoastaan on vanhempi itse, kuka päättää miten paljon oma jälkikasvu kiinnostaa missäkin tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen nähnyt äitejäkin, jotka uuden miehen tullessa kuvioon eivät jaksaisi sitä omaa lapsiviikkoaankaan, vaan lasta ollaan työntämässä koko ajan muille hoitoon.
Minä olin tällainen eroäiti. Syynä oli se, että sairastuin maniaan ja olin on-off hoidossa monta vuotta mutta lääkkeillä pärjäsin pitkälti työkunnossa ja ulkoisesti melko normaalina. Sain luovittua lapsen tapaamiset aika hyvin eikä exäni tai lapseni tänä päivänäkään tiedä, miksi minulla oli monta vuotta niin vaikeaa lapsenhoito ja miksi tarvitsin usein hoitajaa. Exä luulee edelleen, että minä vain halusin bailata uuden mieheni kanssa.
Luovutin lähihuoltajuuden exälle terveydentilani perusteella, joten kaupungin lastenvalvoja tiesi koko ajan tilanteeni. Muuten siitä ei tiedäkään kuin nykyinen mieheni ja äitini, jotka olivat rinnallani nuo vaikeat vuodet.
Pointtini on se, että ei kannata tuomita kovin nopeasti, ei äitejä eikä isiä. Harvoin ulkopuolinen tietää koko tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota niin. Miksi pitää kääntää uuden tyttöystävän syyksi? Ikävä tilanne sinällään.
Mies kantakoon vastuunsa, mutta hieman vainoharhaiselta kuulostaa päättely, että tyttöystävä pisti valitsemaan tai ei pidä lapsista.
Ettei vain mies itse valinnut tms.
Aika selvästi sanoillaan ja valinnoillaan tehnyt selväksi tilanteen. En keskustele tässä sen "miehen" kanssa joka näin täki lapselleen, hän on hirviö silmissäni ja nainen hullu kun perustaa perheen tuollaisen kanssa, mulla oli mahdollisuus antaa tässä ääni sille hyljätylle lapselle ja kertoa äitipuolelle miltä hänen julma osansa asioihin on osaltaan tehnyt. En käännä tätä kyllä tyttöystävä "ydinperheen" äidin syyksi, vaan osasyyksi. sekin on jo aivan liikaa, enkä ikinä ikinä pystyisi itse laittamaan lapsia omaavaa miestä valitsemaan noin, luomaan harhaista "ydinperhettä" kun lapsi on jo edellisestä suhteesta, kieltää sisaruksilta oikeus toisiinsa ja olla tyytyväinen tilanteeseen ja omiin valintoihini.
Nopealla laskutoimitukselka tuo lapsi on jo 15-16-vuotias eli ei enää pieni. Vähän myöhäistä paasata miten tunnekylmä äitipuoli on pilannut hänen elämänsä. Mistä me tiedämme miten nämä uusien lapsien isät ovat olleet hänen elämässään? Oma isäni lähti kun olin pieni. Isäpuoleni otti isän roolin. En ole kaivannut omaa isääni. Täyspäinen aikuinen minusta tuli. Se että oma isä ei ole lapsen elämässä mitenkään ei välttämättä tee lapsesta nistiä.
[/quote]
Valitettavasti monet lapset joutuvat kokemaan tälläisen traumaattisen,koko elämään vaikuttavan kärsimyksen, ettei isä ole tekemisissä ollenkaan "pyyhkii pois". En voi puolustaa jokaista. Se kertoo jo paljon kuinka sinä naurat asialle. Mitä hauskaa tässä on? Oikeasti? Lapsen hädässä ja traumatisoitumisessa? Koitin antaa tässä keskustelussa äänen sille, jota ei kuulla, sille jolta olette kieltäneet äänen, sille pienelle ihmisenalulle, jonka olette hylänneet. [/quote]
No nyt on dramaattista tekstiä! Olen itse tällainen isänsä hylkäämä ihminen enkä voi todellakaan sanoa sen olevan "tramaattinen koko elämään vaikuttava kärsimys" tai olevani itse traumatisoitunut. Hei ne viattomat lapsetkin kasvavat aikuisiksi joskus. Jos vielä aikuinen nyyhkii isänsä hylkäämisen vuoksi, niin väitän että jotain kehityksessä on jäänyt kesken. Aikuinen ihminen vastaa itsestään ja hankkii tukiverkostonsa itse, ei itke ja paru isän tai äidin perään jota ei edes tunne. Sellaista, mitä ei ole, on vaikea edes kaivata.
Tietysti jos se äiti jaksaa tarpeeksi sinnikkäästi muistuttaa sen luuseri-isän olemassaolosta, ja kuinka lapsensa hylkäsi ja kuinka uusi nainen on tärkeämpi ja kuinka se isä ei sitä eikä tätä hoida, niin toki se katkeruus tarttuu lapseen. Silloin ei ole se äiti itse vielä aikuiseksi kasvanut. Se äiti voi paljon vaikuttaa siihen, miten lapsi isänsä lähtöön suhtautuu. Moni lapsi hyväksyy asian sellaisenaan, mutta monelle ei edes anneta lupaa hyväksyä, vaan lähes pakotetaan ikävöimään isää, lähestymään onnittelukorteilla, muistuttelemaan olemassaolostaan jne. Miten se lapsi siinä pääsee eron yli ja jatkamaan elämäänsä, jos äiti jarruttaa kokoajan eikä anna siihen lupaa?
Ja enpä usko aloituksesta huolimatta että kukaan uusi nainen oikeasti on isän ja lasten välissä esteenä, hyvänä tekosyynä ja syntipukkina vain. Mutta aikuisten oikeasti, jos näin käy, on todennäköisempää että se isä vaan on löytänyt elämän jota on etsinyt tai vastaavaa. Jos lapset olisivat tärkeimpiä, ei kukaan mies antaisi kenenkään naisen tulla väliin. Miehelläkin on vapaa tahto sen suhteen.
Alue: Aihe vapaa
Juu juu. Tottakai exä oli epävakaa ja mies uhri joka joutui pakon edessä hylkäämään viattoman lapsen.
Voi luoja sä olet sekaisin. Kuvittelet olevasi jotenkin voittaja tilanteessa jossa ei ole kuin häviäjiä.