Olen mies jä jätin perheeni 5 vuotta sitten.
Tuli varmaan joku ikäkriisi ja otin ensimmäisen naisen, jolla oli hyvä kroppa ja sytyin seksuaalisesti. No kaksi vuotta meni ihan hyvin, mutta sitten huomasin olevani ihan rikki. Nyt kolme vuotta mennyt ihan sumussa ja kaipaan perhettäni ja sitä, mitä siinä ekassa suhteessa oli. Mitä voin tehdä? Lasteni äiti ei ole suhteessa kenenkään kanssa ja häntä rakastan, mutta en kehtaa sitä enää sanoa. M43
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun alusta lähtien ja en voi kuin ihmetellä naisten katkeruutta ja negatiivisuutta. AP on aikanaan tehnyt pahan virheen, mutta on siitä myöskin ehkä oppinutkin jotain. Mielestäni myös se, että on elänyt viimeiset kolme vuotta yksin, kertoo siitä että AP on käsitellyt kokemaansa. Toki ammattiapua voisi olla myös tarpeen. En tiedä, kun en AP:a tunne.
Itse ajattelen, että myös se, millä tavalla AP aikanaan eron hoiti ja kuinka hän on lasten elämässä nämä vuodet ollut merkitsee paljon. Kuinka pahasti AP on exää loukannut. Pahasti varmasti, mutta onko exälle jäänyt kuinka syviä haavoja.
Voiko niitä mitenkään parantaa enää?Joku täällä ehdottikin, että jos AP ja ex palaisivat yhteen, niin se pitäisi tapahtua ihan normaalin seurustelun kautta ja mielestäni ikäänkuin kokonaan uuden ihmisen kanssa.
Jos AP haluaa edetä asiassa, niin aluksi voisi sanoa exälle, että haluaa jutella. Exältä voisi kysyä kuinka hän on kokenut elämänsä eron jälkeen ja kuinka hän voi nyt. Olla kiinnostunut exän elämästä ja kertoa kuinka pahoillaan on kaikesta. Ei kuitenkin missään tapauksessa mitään rakkauden tunnustuksia tai mitään siihen viittaavaa. Ehkä olette puhuneetkin asioista, entiedä.
Tällaisia ajatuksia tuli mieleen Nimim. Ei mikään eilisen teeren tyttö (eikä oikeastaan mikään tyttökään enää)
Ap olisi varmasti tuonut esille jotain exän tilanteesta ja pohtinut, että voisiko tarjota jotain lisäarvoa hänen elämäänsä, jos se ap:ta kiinnostaisi. Varsinkin, kun hänen motiivinsa on rankasti kyseenalaistettu. Hän on kuitenkin tuonut exästään esille: painon ennen eroa, painon eron jälkeen, hänen madonnamaisen ihanuutensa ja suruisan kaipaavat katseet ap:ta kohtaan. Luuletko tosissasi, että hän välittää exästä ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun alusta lähtien ja en voi kuin ihmetellä naisten katkeruutta ja negatiivisuutta. AP on aikanaan tehnyt pahan virheen, mutta on siitä myöskin ehkä oppinutkin jotain. Mielestäni myös se, että on elänyt viimeiset kolme vuotta yksin, kertoo siitä että AP on käsitellyt kokemaansa. Toki ammattiapua voisi olla myös tarpeen. En tiedä, kun en AP:a tunne.
Itse ajattelen, että myös se, millä tavalla AP aikanaan eron hoiti ja kuinka hän on lasten elämässä nämä vuodet ollut merkitsee paljon. Kuinka pahasti AP on exää loukannut. Pahasti varmasti, mutta onko exälle jäänyt kuinka syviä haavoja.
Voiko niitä mitenkään parantaa enää?Joku täällä ehdottikin, että jos AP ja ex palaisivat yhteen, niin se pitäisi tapahtua ihan normaalin seurustelun kautta ja mielestäni ikäänkuin kokonaan uuden ihmisen kanssa.
Jos AP haluaa edetä asiassa, niin aluksi voisi sanoa exälle, että haluaa jutella. Exältä voisi kysyä kuinka hän on kokenut elämänsä eron jälkeen ja kuinka hän voi nyt. Olla kiinnostunut exän elämästä ja kertoa kuinka pahoillaan on kaikesta. Ei kuitenkin missään tapauksessa mitään rakkauden tunnustuksia tai mitään siihen viittaavaa. Ehkä olette puhuneetkin asioista, entiedä.
Tällaisia ajatuksia tuli mieleen Nimim. Ei mikään eilisen teeren tyttö (eikä oikeastaan mikään tyttökään enää)
= vanhan polven nainen joka sisäistänyt vanhanaikaisen ja jakaantuneen naiskuvan eikä siksi oksenna lukiessaan ap:n vuodatuksia hairahtumisesta pahaan naiseen.
Niin. Yhtään ei haittaa miten ap on vain ollut lastu laineilla jota ulkopuoliset ja pahapahapaha seksiä tarjonnut nainen vei .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin ketjun alusta lähtien ja en voi kuin ihmetellä naisten katkeruutta ja negatiivisuutta. AP on aikanaan tehnyt pahan virheen, mutta on siitä myöskin ehkä oppinutkin jotain. Mielestäni myös se, että on elänyt viimeiset kolme vuotta yksin, kertoo siitä että AP on käsitellyt kokemaansa. Toki ammattiapua voisi olla myös tarpeen. En tiedä, kun en AP:a tunne.
Itse ajattelen, että myös se, millä tavalla AP aikanaan eron hoiti ja kuinka hän on lasten elämässä nämä vuodet ollut merkitsee paljon. Kuinka pahasti AP on exää loukannut. Pahasti varmasti, mutta onko exälle jäänyt kuinka syviä haavoja.
Voiko niitä mitenkään parantaa enää?Joku täällä ehdottikin, että jos AP ja ex palaisivat yhteen, niin se pitäisi tapahtua ihan normaalin seurustelun kautta ja mielestäni ikäänkuin kokonaan uuden ihmisen kanssa.
Jos AP haluaa edetä asiassa, niin aluksi voisi sanoa exälle, että haluaa jutella. Exältä voisi kysyä kuinka hän on kokenut elämänsä eron jälkeen ja kuinka hän voi nyt. Olla kiinnostunut exän elämästä ja kertoa kuinka pahoillaan on kaikesta. Ei kuitenkin missään tapauksessa mitään rakkauden tunnustuksia tai mitään siihen viittaavaa. Ehkä olette puhuneetkin asioista, entiedä.
Tällaisia ajatuksia tuli mieleen Nimim. Ei mikään eilisen teeren tyttö (eikä oikeastaan mikään tyttökään enää)
= vanhan polven nainen joka sisäistänyt vanhanaikaisen ja jakaantuneen naiskuvan eikä siksi oksenna lukiessaan ap:n vuodatuksia hairahtumisesta pahaan naiseen.
Niin. Yhtään ei haittaa miten ap on vain ollut lastu laineilla jota ulkopuoliset ja pahapahapaha seksiä tarjonnut nainen vei .
Hänhän ei olekaan pettäjätyyppiä, mutta tuo nainen oli ei-kunnollinen . Ex-vaimon neitsyys taas palautui heti kun kilot lähti. :D
Minulta heruu sympatiaa AP:lle, koska olen itsekin "hairahtunut" nainen eli jätin mieheni toisen miehen vuoksi. Ja rikoin lasteni perheen. Yhdessä olen edelleen sen toisen miehen kanssa mutta vieläkin koen syyllisyyttä avioerosta ja siitä hullusta rakastumisesta, jonka vuoksi hajotin perheeni, rikoin lasteni kodin.
Näitä asioita tapahtuu meille ihmisille, ei kaikille mutta joillekin. Me olemme pahoja ja heikkoja ja petollisia - ihan mitä vaan haluatte sanoa. Mutta kyllä meilläkin on tunteet ja opimme virheistämme.
AP:lle toivotan rohkeutta ottaa asiat puheeksi exän kanssa. Paljon on mennyt rikki mutta ehkä uudelle suhteelle on vielä mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Minulta heruu sympatiaa AP:lle, koska olen itsekin "hairahtunut" nainen eli jätin mieheni toisen miehen vuoksi. Ja rikoin lasteni perheen. Yhdessä olen edelleen sen toisen miehen kanssa mutta vieläkin koen syyllisyyttä avioerosta ja siitä hullusta rakastumisesta, jonka vuoksi hajotin perheeni, rikoin lasteni kodin.
Näitä asioita tapahtuu meille ihmisille, ei kaikille mutta joillekin. Me olemme pahoja ja heikkoja ja petollisia - ihan mitä vaan haluatte sanoa. Mutta kyllä meilläkin on tunteet ja opimme virheistämme.
AP:lle toivotan rohkeutta ottaa asiat puheeksi exän kanssa. Paljon on mennyt rikki mutta ehkä uudelle suhteelle on vielä mahdollisuus.
No no. ..ethän sinä ole paha ja heikko ja petollinen. ..se paha mieshän sinut sai hairahtumaan, jos noudatat ap:n logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulta heruu sympatiaa AP:lle, koska olen itsekin "hairahtunut" nainen eli jätin mieheni toisen miehen vuoksi. Ja rikoin lasteni perheen. Yhdessä olen edelleen sen toisen miehen kanssa mutta vieläkin koen syyllisyyttä avioerosta ja siitä hullusta rakastumisesta, jonka vuoksi hajotin perheeni, rikoin lasteni kodin.
Näitä asioita tapahtuu meille ihmisille, ei kaikille mutta joillekin. Me olemme pahoja ja heikkoja ja petollisia - ihan mitä vaan haluatte sanoa. Mutta kyllä meilläkin on tunteet ja opimme virheistämme.
AP:lle toivotan rohkeutta ottaa asiat puheeksi exän kanssa. Paljon on mennyt rikki mutta ehkä uudelle suhteelle on vielä mahdollisuus.
Paheksumme sinua syvästi. Ap:n pyhimysvaimo ei olisi koskaan tehnyt mitään tuollaista. Kyllä tuollaista tekevät vain ei-kunnolliset naiset. Miehille on tietenkin eri säännöt.
Huoh. Ihan oikeasti lopeta jo nämä. Aikuinen nainen...
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Ihan oikeasti lopeta jo nämä. Aikuinen nainen...
Anteeksi. Lopetan heti ja hyväksyn, että elämme kaksinaismoraalin maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Minulta heruu sympatiaa AP:lle, koska olen itsekin "hairahtunut" nainen eli jätin mieheni toisen miehen vuoksi. Ja rikoin lasteni perheen. Yhdessä olen edelleen sen toisen miehen kanssa mutta vieläkin koen syyllisyyttä avioerosta ja siitä hullusta rakastumisesta, jonka vuoksi hajotin perheeni, rikoin lasteni kodin.
Näitä asioita tapahtuu meille ihmisille, ei kaikille mutta joillekin. Me olemme pahoja ja heikkoja ja petollisia - ihan mitä vaan haluatte sanoa. Mutta kyllä meilläkin on tunteet ja opimme virheistämme.
AP:lle toivotan rohkeutta ottaa asiat puheeksi exän kanssa. Paljon on mennyt rikki mutta ehkä uudelle suhteelle on vielä mahdollisuus.
Jos päättää oman itsekkään edun tavoittelun menevän perheen edelle, ei sellaista tulisi antaa helposti anteeksi. Lapsillekin on paljon traumaattisempaa takas - ulos -ramppaaminen, joka on riskinä jos ap palaa yhteen exänsä kanssa. Se arki tulee taas vastaan, löytyy joku nätti nainen johon ihastutaan ja taas erotaan vaimostaan ja perheestään.
Aikuisen ihmisen tulisi kuitenkin jo osata katsoa niiden himojensa takaa vähän pidemmälle, että mihin tämä tie vie vaikka kymmenen vuoden päästä. Jo pelkästään se, että toinen paljastuisi niin hetkessä eläväksi himojen perässä juoksijaksi, saisi minut paiskaamaan oven kiinni jos takaisin yrittäisi tulla.
Ja joo, olen itsekin kokenut ihastumisen tunteen kolmanteen osapuoleen. Ikinä en silti tekisi yhtään mitään, en kerro kenellekään, enkä tekisi mitään vaikka kuinka tilaisuus tulisi. Kunnioitan perhettäni, enkä tekisi niin törkeää temppua.
Sitäpaitsi se ihastus tunteena tuo pientä kipinää arkeen, vaikka sen pitääkin vain omana tietonaan.
Voisiko ap kertoa vaikka 3 syytä, miksi exän palaisi kanssaan yhteen? Mikä exän elämässä muuttuisi paremmaksi yhteenpaluun myötä? Ja nyt peräänkuulutan nimenomaan sellaisia konkreettisia asioita, ei mitään "rakastaisin häntä ja olisimme onnellisia" -tyyppisiä asioita vaan ihan mitattavia kuten "koska kuljettaisin lapset harrastuksiin, vaimolla olisi enemmän omaa aikaa".
Pelimies on erimies, kyllä ap sen tietää. Hurmauskengät jalkaan ja menoksi niin johan on exä kohta taas kellistetty.
Vierailija kirjoitti:
Niin että laihana kelpaa🙄. Meinaatko jättää hänet uudelleen jos lihoo taas tai muuten vaan rupsahtaa? Mieti se ennen kuin kysyt mitään. Toinen kerta jätetyksi tulemista taholtasi ajaisi hänet varmaan itsariin.
Ei varmaan ajaisi itsariin kun ei ottaisi takaisin. Ulkonäön muutos puhuu päinvastaista, nyt on tyytyväinen ja naamastakin sen näkee. Kyllä mies voi olla itserakas!!!
Vierailija kirjoitti:
Siis pitääkö se nyt tehdä kaikille selväksi että tämä toinen nainen oli lapseton ja hänen elämäntyylinsä oli liian villi. Oli minua ja exääni vanhempi ja on varmaan ihan onnellinen lapsettomana ja baareissa pyörimässä. Ei ollut kunnollinen nainen. ap.
No eipä ollut kunnollinen mieskään, hyvinhän te yhteen sovitte.
Siis tarkoitan, että tahdon olla vain tuon hyväkroppaisen nuoren naisen kanssa. Nyt sen vasta tajusin. En voi palata enää tuohon suhteeseen exän kanssa, koska hän on melkein 40v!
Ap.
Ei nelikymppisellä isällä ole mitään ikäkriisiä. Paitsi jos lapset on tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
No laitan sitten vielä tämän yhden kommentin vaikka piti lähteä pois kun käskettiin, mutta:
-olen valmis olemaan uskollinen lasteni äidille jos hän minut vielä huolisi
-en ole mikään petturiluonne ollenkaan
-tapahtunutta ei voi muuttaa
eikö ihmiselle pidä antaa toinen mahdollisuus jos molemmat haluaa?
Mutta haluaako molemmat?? Sinähän se vain tunnut haluavan, lähdöstäsihän on jo aikaa ja olet ollut yksinkin jo kolme vuotta. Onko tullut viestiä että sinut halutaan takaisin?
Vierailija kirjoitti:
No laitan sitten vielä tämän yhden kommentin vaikka piti lähteä pois kun käskettiin, mutta:
-olen valmis olemaan uskollinen lasteni äidille jos hän minut vielä huolisi
-en ole mikään petturiluonne ollenkaan
-tapahtunutta ei voi muuttaa
eikö ihmiselle pidä antaa toinen mahdollisuus jos molemmat haluaa?
Mutta haluaako molemmat?? Sinähän se vain tunnut haluavan, lähdöstäsihän on jo aikaa ja olet ollut yksinkin jo kolme vuotta. Onko tullut viestiä että sinut halutaan takaisin?
Eli lapseton nainen dumppas sut ja nyt haluat takaisin äidin helmoihin. Joo. No, riippuu vähän miten tossu tää sun ex on. Voi onnistuakin jos se on tyhmä ja huono itsetuntoinen.
Minulla on ollut kaksi miesystävää, jotka ovat jättäneet minut ja halunneet tulla useamman vuoden kuluttua takaisin, koska olen kuulemma hyvä sängyssä ja selväpäinen (hmm...). Kummallekin olen antanut anteeksi, mutta ei ole tullut mieleenkään yrittää heidän kanssaan uudelleen, koska entiseen ei kerta kaikkiaan ole ollut palaamista. Elämä on mennyt eteenpäin ja fiksumpaa seuraakin on löytynyt. Loppu hyvin kaikki hyvin, ainakin omalta osaltani.
Jo otsikossa lukee, että jätin perheeni. Siis perheensä. Ex-vaimo jäi yksin pienten lasten kanssa. Sillä välin toisen nusutteli menemään. Tuli ero uudesta naisesta ja uutta ei ole saanut (muka halunnut). Nyt sitten alkaa tuntua hyvältä ajatukselta koittaa päästä exän suosioon. ... ttu mikä ...lkku.