Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten pääsen eroon liian pitkään viipyvistä vieraista?
Jotkut vieraat tulevat kylään, mutteivat haluaisi millään lähteä pois. Minulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta koko päivän kestäville yllätysvierailuille. Miten pääsen liian pitkään viipyvistä kylävieraista eroon ajallaan ilman, että välit täysin menevät? En jaksa tätä!
Olen yrittänyt vaikka mitä, mutta aina on yhtä hankalaa päästä näistä tietyistä vieraista eroon. Päällimmäinen tunne vierailun jälkeen onkin yleensä pelkkä väsymys ja koulutus siitä, että kaikki omat suunnitelmat menevät ihan uusiksi, jos nämä ihmiset sattuvat kylään "poikkeamaan".
Ennakkoon sovituista lähtöajoistakaan he eivät haluaisi pitää kiinni, jos sellaisia yrittää asettaa kyläilyn ehdoksi.
Kommentit (1164)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutapa miehesi perintötilalle, niin saat samaan kauppaan ”yhteisen” kodin, jonka pihaa muut talon kasvatit pitävät jos eivät nyt omanaan, niin yleisenä piipahduspaikkana kuitenkin. Sisään ei yleensä tulla, mutta onhan se hieman outoa huomata miehen sukulaisten tepastelevat pihallasi sunnuntaiaamuna. Myös kasvimaan antimet ovat yleisessä käytössä (työt tosin eivät) eikä ulkovarastoon kannata viedä mitään tarpeellista: joku saattaa tarvita.
Mitähän näille pitäisi tehdä, kun ei hirveän itsekkääksi miniäksi tahtoisi ruveta, mutta kotirauhakin olisi ihan kiva. Onko tämä maalla vaan tapana, vai ovatko sukulaiseni vaan harvinaisen typerää sakkia?
Miniä kirjoitti:
Muutapa miehesi perintötilalle, niin saat samaan kauppaan ”yhteisen” kodin, jonka pihaa muut talon kasvatit pitävät jos eivät nyt omanaan, niin yleisenä piipahduspaikkana kuitenkin. Sisään ei yleensä tulla, mutta onhan se hieman outoa huomata miehen sukulaisten tepastelevat pihallasi sunnuntaiaamuna. Myös kasvimaan antimet ovat yleisessä käytössä (työt tosin eivät) eikä ulkovarastoon kannata viedä mitään tarpeellista: joku saattaa tarvita.
Mitähän näille pitäisi tehdä, kun ei hirveän itsekkääksi miniäksi tahtoisi ruveta, mutta kotirauhakin olisi ihan kiva. Onko tämä maalla vaan tapana, vai ovatko sukulaiseni vaan harvinaisen typerää sakkia?
Ei ole harvinaista, uskon, että aika monen ongelma.
Mitä aikaisemmin laadit säännöt, sitä tyytyväisempi olet. Mutta säännöt pitäisi olla tyyliin, että 'koska nyt on huono mansikkavuosi, sovitaan, että jokainen käy vain syömässä mansikoita, muttei poimita pakkaseen'. Koska itse asut tilaa, poimit itselle mitä tarvitset.
Säännöt on ujutettava tietyllä oveluudella ja ystävällisyydellä. Muuten tulee porua. Voitko ilmoittaa, että kun tuntematon autokunta on käynyt usein kartanolla, laitoit riistakameran kuvaamaan, tiedoksi vain, naapurikunnassa on käynyt varkaita. Kuka haluaisi tulla riistakameraan ikuistetuksi, vaikka kuinka on talon tytär.
Tuo on kotirauhan häiritsemistä, jos tullaan kartanolle mutta ei tulla sisälle. Joskus voisit soittaa poliisille? - Aa, sinäköse oletkin, olen tänään yksin kotona, enkä tunnistanut, perun poliisin kutsumisen...miten en tunnistanut.
Tila on sinun, muiden sisarusten on aika luopua. Suoraankin voi sanoa. Tai mennä heidän takapihoille pistokkaita kaivamaan ilmoittamatta, tulematta sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Miniä kirjoitti:
Muutapa miehesi perintötilalle, niin saat samaan kauppaan ”yhteisen” kodin, jonka pihaa muut talon kasvatit pitävät jos eivät nyt omanaan, niin yleisenä piipahduspaikkana kuitenkin. Sisään ei yleensä tulla, mutta onhan se hieman outoa huomata miehen sukulaisten tepastelevat pihallasi sunnuntaiaamuna. Myös kasvimaan antimet ovat yleisessä käytössä (työt tosin eivät) eikä ulkovarastoon kannata viedä mitään tarpeellista: joku saattaa tarvita.
Mitähän näille pitäisi tehdä, kun ei hirveän itsekkääksi miniäksi tahtoisi ruveta, mutta kotirauhakin olisi ihan kiva. Onko tämä maalla vaan tapana, vai ovatko sukulaiseni vaan harvinaisen typerää sakkia?
Ei ole harvinaista, uskon, että aika monen ongelma.
Mitä aikaisemmin laadit säännöt, sitä tyytyväisempi olet. Mutta säännöt pitäisi olla tyyliin, että 'koska nyt on huono mansikkavuosi, sovitaan, että jokainen käy vain syömässä mansikoita, muttei poimita pakkaseen'. Koska itse asut tilaa, poimit itselle mitä tarvitset.
Säännöt on ujutettava tietyllä oveluudella ja ystävällisyydellä. Muuten tulee porua. Voitko ilmoittaa, että kun tuntematon autokunta on käynyt usein kartanolla, laitoit riistakameran kuvaamaan, tiedoksi vain, naapurikunnassa on käynyt varkaita. Kuka haluaisi tulla riistakameraan ikuistetuksi, vaikka kuinka on talon tytär.
Tuo on kotirauhan häiritsemistä, jos tullaan kartanolle mutta ei tulla sisälle. Joskus voisit soittaa poliisille? - Aa, sinäköse oletkin, olen tänään yksin kotona, enkä tunnistanut, perun poliisin kutsumisen...miten en tunnistanut.
Tila on sinun, muiden sisarusten on aika luopua. Suoraankin voi sanoa. Tai mennä heidän takapihoille pistokkaita kaivamaan ilmoittamatta, tulematta sisälle.
No eipä ole ihme, että yhä useampi suomalainen haluaa muuttaa maalta kaupunkeihin tai ainakin suurempien kaupunkien lähistöllä sijaitseviin kaupunkeihin. Sitten vaikerretaan kun kukaan ei halua elää maaseudulla. No älä ihmeessä, kun puoli kylää käy pällistelemässä SINUN tonttiasi puhumattakaan siitä, että tekevät turhauttavan pitkiä yllätysvisiittejä tai ilman lupaa "lainaavat" jotakin. Minulla ainakin palaisi käämit ensimmäisten parin viikon aikana moiseen hölmöilyyn! Luojan kiitos asun suuren kaupungin keskustassa, niin ei tarvitse kärsiä kutsumattomista vieraista. Piha-alueetkin kun ovat yhteiset ja taloyhtiössä päivystää jo valmiiksi eräs erittäin tiukkapipoinen naapurustohaukka, niin ei tarvitse huolehtia mistään muustakaan.
Hei! Itselläni on vähän toisellainen ongelma... Mummollani on tapana kutsua minut ja sisarukseni noin joka 2-4 viikko kylään. Ruoka on aina pahaa, ja jos pikkusiskoni kysyy että voimmeko mennä ulos, vastaus on tälläinen
"-No jos nyt ei mentäis kun tuo ruoka on kohta valmista?". Istumme koko päivän sisällä ja he saattavat laittaa jonkun lastenelokuvan pyörimään, joka todella rasittavaa. Saatamme joutua olemaan siellä 5 tuntia. Ja ukkini menee 3 tunnin sisällä jo huoneeseensa kännykälle. Sitten olemme "Viettäneet aikaa yhdessä" joka tarkoittaa että menimme sinne ja katsoimme jotain elokuvaa ja lähdimme. Menisin oikein mielelläni puistoon, mutta mummoni ei. Sitten jos mummoni on suunnitellut esim. Viikonlopuksi jotain, esim että menisimme jonnekkin tapahtumaan, johon minä tai sisarukseni emme halua mennä, ja äitini kertoo että lapsilla ei ole kiinnostusta tulla kohteliaasti, mummoni suuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniä kirjoitti:
Muutapa miehesi perintötilalle, niin saat samaan kauppaan ”yhteisen” kodin, jonka pihaa muut talon kasvatit pitävät jos eivät nyt omanaan, niin yleisenä piipahduspaikkana kuitenkin. Sisään ei yleensä tulla, mutta onhan se hieman outoa huomata miehen sukulaisten tepastelevat pihallasi sunnuntaiaamuna. Myös kasvimaan antimet ovat yleisessä käytössä (työt tosin eivät) eikä ulkovarastoon kannata viedä mitään tarpeellista: joku saattaa tarvita.
Mitähän näille pitäisi tehdä, kun ei hirveän itsekkääksi miniäksi tahtoisi ruveta, mutta kotirauhakin olisi ihan kiva. Onko tämä maalla vaan tapana, vai ovatko sukulaiseni vaan harvinaisen typerää sakkia?
Otan osaa! Kuulostaapa kamalalta. Eikö tosiaan joillakin ole mitään käytöstapoja tai tuon verran ymmärrystä?!
Luulen,että koska tilanne on noin paha,voi joko suututtaa heidät kerralla ja ehkä lopullisesti latelemalla mielipiteenne kerralla
tai pikkuhiljaa vaan jokaisen eri asian kohdalla erikseen ladella rajat. Helpompi toki jos miehesi tekee sen,tai ainakin osan,jotta näkevät teidän olevan samaa mieltä.
Kuinka urpo pitää olla että menee toisten kasvimaalle ahmimaan?! (Keräämisestä nyt puhumattakaan) Kyllä taivas repeäisi pelkästään siitä jos joku tulisi minun parvekkeelleni antamaan napaansa vaivalla itse kasvattamaan tomaatit .Mitä ihmettä oikeasti?
Ulkovarastoihin ja talleihin nyt ainakin lukot,ensimmäisenä. Sieltö ei mitään lähde lainaan ilman lupaa.
Pihaan portti.
Pihapiiri ja talo on hyvä myllätä omannäköiseksi pian. Kyllä he pikkuhiljaa huomaavat ja tajuavat,että paikka on nyt teidän, Ei toisten kotiin tai pihaan mennä ilman lupaa tai kutsumatta .
Jos olisi oikein raju,ja sukulaiset niin juntteja ettei mikään menisi perille,voisit alkaa esim. hengailla pihalla alasti.
Ymmärtäisivätköhän silloin jotakin kotirauhan tarpeesta, yksityisyydestä ja omasta tilasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on muuta tekemistä, tee sitä muuta. Ota vieraat vaikka avuksi siivoukseen "sinä peset ikkunat, sinä tamppaat matot...". Jos sinulla on lähtö jonnekin, sanot että nyt pitää mennä.
Ovat sellaisia, että toteavat, että haluaisivat istua rauhassa: "puuhaa sinä vain, minä voin tässä lukea vaikka uutisia".
Minua aina ihmetyttää tällaiset jutut, olenko itse sitten tunnevammainen, kun ei minun luona läppää ystävää, serkkua tai ketään muutakaan, jos ei ole sovittu. Jos joku piipahtaa ohi kulkiessaan, on ennemminkin sen tyylinen, että ei ota kahvia edes, yleensä pyytää vain vettä. Minua on sitten siunattu fiksummilla tutuilla ja sukulaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
m-geri kirjoitti:
Minulla on yksi ystävä, jolla oli ennen aina tapana tulla kutsumatta oven taakse pimpottelemaan vähän väliä, vaikka kuinka sanoin, etten tykkää jos tullaan kutsumatta kylään. Lampsi vain kaljapussin kanssa sohvalle istumaan ja alkoi tenuta siinä. Mikä sinänsä toisinaan oli ihan ookoo, koska kiva kaveri kenen kanssa juttu lensi aina, mutta ajankohta saattoi olla aamuseitsemältä viikonloppuna tai iltamyöhällä arkena kun olisi itsellä työaamu edessä. Jos oli huono aika sanoin vain suoraan että nyt ei passaa, niin siitähän alkoi tinkaus että "no miksen voi tulla, tän yhen kaljan vaa juon siinä, ei mua haittaa jos sulla pitää just lähtä töihin, voin olla sen aikaa tässä ko puet ja syöt aamupalan". Ja sitten taas jos oli ollut muuten kiva vierailu mutta aloin jo sanomaan että nyt pitäis lähteä, kun minun pitää laittaa nukkumaan niin aina sama tinka " mie tän yhen vielä juon, oon vielä vähä aikaa". Varsinki jos oli humaltunut niin ei mitään käryä enää normaali käytöstavoista.
Useamman kerran jouduin tunkemaan kaikki hänen tavaransa takintaskuihinsa ja fyysisesti työntämään hänet eteiseen ja huutamaan viime kädessä ihan törkeästi kurkku suorana että "painu jo v*ttuun nyt oikeasti, tämä on minun koti ja mulla on oikeus olla yksin täällä jos haluan!" Siitähän sitte otettiin kunnolla nokkiin ja lähdettiin ovet paukkuen, (mikä oli vain helpotus) vaikka ei muuta vaihtoehtoa mulle enää jätettykään kuin sanoa rumasti.
Tosin seuraavana päivänä kaikki oli taas ok, oltiin kuitenkin niin läheisiä kavereita että kumpikin tiesi ettei tappelu vaikuta väleihin kuin sen hetken. Muutenkin olen aina inhonnut ylijäykkiä kursailutapoja, mitkä omassa lapsuudenkodissa ja suvussa ollut tapana. Omassa kaveripiirissä pidän siitä, että kaikille voi sanoa suoraan ja välittömästi asiat, eikä tarvi kiusaantuneena hienostella ja arvailla, mutta tämä kaveri oli kyllä ainoa jolle joutui noin rumasti sanomaan että meni perille. Silti pidin kiinni siitä, että minun koti on minun ja jos loukkaantuu siitä että ei voi olla kylässä, niin sittenpä loukkaantuu.
Paa ovi lukkoon, hyvä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks voi vaan sanoa: "Kiitos kun kävitte, oli mukava nähdä! Nyt mun täytyy valitettavasti olla vähän huono emäntä ja pyytää teitä lähtemään, koska mulla on muuta suunniteltua tekemistä." Sit suunnaks eteinen ja alat aukoa kaappeja ja kaivella vieraiden takkeja ja kenkiä esille. Jos ei mitään tapahdu, niin uudestaan: "Mulla on oikeasti menoa, mut täytyy lähteä nyt. Eiköhän lähdetä kaikki samalla ovenavauksella." Harva kieltäytyy kahdesti.
Kiva sinulle. Omat vieraani ilmoittaisivat jäävänsä meille ja lähtevänsä pois omia aikojaan, sitten kun sopiva bussi tulee yms.
Tuohon on ratkaisuna: "Ette te oikein voi jäädä, koska ulko-ovi laitetaan lukkoon avaimella, eikä mulla ole ylimääräistä vara-avainta, minkä voisin teille jättää. Siellon kiva ilma, tossa on lähellä puisto, missä kannattaa käydä kävelyllä bussia odotellessa."
Tuo selitys ei toimi kerrostalossa asuvalla.
Meidän kerrostalossa laitetaan myös asuntojen ovet lukkoon avaimella. Ja kuka vieras ilkeää tarkistaa, että mitä sä sillä avaimella nypläät siinä ovella?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa enää on moinen käytös tapana. Tai sitten olen harvinaisen onnekas ja ystävät sekä sukulaiset fiksua porukkaa. Kukaan ei tule hengailemalla pihalle saati tupsahda sisälle ilman sopimista vierailun ajankohdasta.
Ainoa tonttu oli nainen, joka oli tuntenut appivanhempani ennen toiselle paikkakunnalle muuttoaan vuosikymmeniä aikaisemmin. Hän tuli sankon kanssa ovelle "hakemaan tankkimaitoa", koska oli tehnyt niin 25 vuotta aikaisemminkin "isännän luvalla". Tarkoitti siis edesmennyttä appeani. Vähän loukkaantui kun mies sanoi olevansa isäntä ja ettei hän tunne maidon hakijaa.
hihiihihi kirjoitti:
Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että ei tässä enää uskalla kenenkään luokse mennä kylään, koska ei sitä tiedä, että tuleeko sieltä oltua liian lyhyen aikaa jolloin ajatellaan, että siellä on niin kamalaa että en viihdy siellä mutta että ei vahingossa myöskään ole liian pitkään.
Kyllähän sitä jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen tajuaa, että milloin on sopiva aika lähteä. Tässähän juuri luetellaan niitä "vinkkejä" joista jo pitää tajuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myönnän että olen itsekin sellainen ihminen, että tykkään olla vierailulla useita tunteja usein jopa yli 6 tuntia. Mutta lähden kyllä mukisematta pois jos minua pyydetään poistumaan, eikä haittaa vaikka sanottaisiin suoraan, "Lähdeppäs pois ja tule jonain toisena päivänä uudelleen" koska olen sellainen ihminen joka kyllä kestää suoraa puhetta ilman ylimääräistä hienostelua. Tajuan poistua itsekin jos näen että toinen näyttää väsyneeltä/haukottelee yms. merkkejä.
Yleensä syön jo kotona riittävästi ennen vierailulle lähtöä.
Silloin kuin olen vierailulla niin en odota mitään erityistä palvelua, enkä myöskään odota että minulle tarjotaan yhtään mitään muutamaa leipää tai leivosta enempää. Yleisemmin tämä menee niin, että minulle aina tarjotaan jotain vaikka en ole edes pyytänyt yhtään mitään, koska en yleensä pyydä silloin kuin ei todellista tarvetta ole. Jos minulle todella tulee nälkä niin yleensä painun kotia syömään. Repussa joka minulla usein mukana on yleensä pullo vettä ja 1-2 välipalapatukkaa joiden voimin kyllä yleensä jaksan matkan edes takaisin.En myöskään odota vierailuni aikana asunnon olevan kiiltävän puhdas, koska arvostan enemmän sitä aikaa tuttavien kanssa kuin mitään muita turhia yksityiskohtia. Saa olla melkoisen sotkuinen asunto ennen kuin koen sen ongelmaksi ja harva ihminen päästää asuntoaan niin likaiseksi.
2 tuntia tuntuu omituisen lyhyeltä. Mutta kyllä hyväksyn erot itseni ja muiden ihmisten välillä.
Huh 6tuntia??! 2-3 tuntia on hyvä aika, kerkii puhua tärkeimmät ja juoda kahvit.
Puhua tärkeimmät ja juoda kahvit?Kuulostaa siltä, että nämä 2 tunnin vierailut on niitä virallisia ”tuletteko lauantaina 15. päivä klo 15 käymään”. Tilaisuuteen pukeudutaan ja tuodaan emännälle kukka.
Omat vieraat ovat ystäviä, joiden kanssa voidaan pelata, saunoa, katsoo leffoja jne. ihan ex tempore tuntitolkulla. Meinasin laittaa, että onkohan tässä sukupolvierosta kysymys, mutta tajusin, että ajattelen ton ekan iäkkäämpien jutuksi, vaikka itse olen jo mummo 😂
Lapsiperheessä ei tuntikausia viipyviä ex tempore -vieraita kaivata. Elämässä on ihan tarpeeksi tekemistä nykyiselläänkin. Ette kuitenkaan viitsi osallistua lasten hoitamiseen tai auttaa kotitöissä, vaan istutte paikallanne odottamassa palvelua ja huomiota.
Juuri tuon takia lapsettomat katkaisevat yhteydet lapsellisiin ihmisiin.
Et voi olettaa että muut ihmiset elävät sinun perheesi mukaan.
Onko lapsettomat todella niin tyhmiä, etteivät tajua, että milloin on suotavaa lähteä. Sama lähtemisen tajuaminen pätee kaikkiin perheisiin. Ei lapsettomien vieraidenkaan oleteta katselevan koko iltaa näitä extempore vierailijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myönnän että olen itsekin sellainen ihminen, että tykkään olla vierailulla useita tunteja usein jopa yli 6 tuntia. Mutta lähden kyllä mukisematta pois jos minua pyydetään poistumaan, eikä haittaa vaikka sanottaisiin suoraan, "Lähdeppäs pois ja tule jonain toisena päivänä uudelleen" koska olen sellainen ihminen joka kyllä kestää suoraa puhetta ilman ylimääräistä hienostelua. Tajuan poistua itsekin jos näen että toinen näyttää väsyneeltä/haukottelee yms. merkkejä.
Yleensä syön jo kotona riittävästi ennen vierailulle lähtöä.
Silloin kuin olen vierailulla niin en odota mitään erityistä palvelua, enkä myöskään odota että minulle tarjotaan yhtään mitään muutamaa leipää tai leivosta enempää. Yleisemmin tämä menee niin, että minulle aina tarjotaan jotain vaikka en ole edes pyytänyt yhtään mitään, koska en yleensä pyydä silloin kuin ei todellista tarvetta ole. Jos minulle todella tulee nälkä niin yleensä painun kotia syömään. Repussa joka minulla usein mukana on yleensä pullo vettä ja 1-2 välipalapatukkaa joiden voimin kyllä yleensä jaksan matkan edes takaisin.En myöskään odota vierailuni aikana asunnon olevan kiiltävän puhdas, koska arvostan enemmän sitä aikaa tuttavien kanssa kuin mitään muita turhia yksityiskohtia. Saa olla melkoisen sotkuinen asunto ennen kuin koen sen ongelmaksi ja harva ihminen päästää asuntoaan niin likaiseksi.
2 tuntia tuntuu omituisen lyhyeltä. Mutta kyllä hyväksyn erot itseni ja muiden ihmisten välillä.
Huh 6tuntia??! 2-3 tuntia on hyvä aika, kerkii puhua tärkeimmät ja juoda kahvit.
Puhua tärkeimmät ja juoda kahvit?Kuulostaa siltä, että nämä 2 tunnin vierailut on niitä virallisia ”tuletteko lauantaina 15. päivä klo 15 käymään”. Tilaisuuteen pukeudutaan ja tuodaan emännälle kukka.
Omat vieraat ovat ystäviä, joiden kanssa voidaan pelata, saunoa, katsoo leffoja jne. ihan ex tempore tuntitolkulla. Meinasin laittaa, että onkohan tässä sukupolvierosta kysymys, mutta tajusin, että ajattelen ton ekan iäkkäämpien jutuksi, vaikka itse olen jo mummo 😂
Lapsiperheessä ei tuntikausia viipyviä ex tempore -vieraita kaivata. Elämässä on ihan tarpeeksi tekemistä nykyiselläänkin. Ette kuitenkaan viitsi osallistua lasten hoitamiseen tai auttaa kotitöissä, vaan istutte paikallanne odottamassa palvelua ja huomiota.
Juuri tuon takia lapsettomat katkaisevat yhteydet lapsellisiin ihmisiin.
Et voi olettaa että muut ihmiset elävät sinun perheesi mukaan.
Onko lapsettomat todella niin tyhmiä, etteivät tajua, että milloin on suotavaa lähteä. Sama lähtemisen tajuaminen pätee kaikkiin perheisiin. Ei lapsettomien vieraidenkaan oleteta katselevan koko iltaa näitä extempore vierailijoita.
Siis lapsettomien isäntäperheiden ei oleteta ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiks voi vaan sanoa: "Kiitos kun kävitte, oli mukava nähdä! Nyt mun täytyy valitettavasti olla vähän huono emäntä ja pyytää teitä lähtemään, koska mulla on muuta suunniteltua tekemistä." Sit suunnaks eteinen ja alat aukoa kaappeja ja kaivella vieraiden takkeja ja kenkiä esille. Jos ei mitään tapahdu, niin uudestaan: "Mulla on oikeasti menoa, mut täytyy lähteä nyt. Eiköhän lähdetä kaikki samalla ovenavauksella." Harva kieltäytyy kahdesti.
Kiva sinulle. Omat vieraani ilmoittaisivat jäävänsä meille ja lähtevänsä pois omia aikojaan, sitten kun sopiva bussi tulee yms.
Tuohon on ratkaisuna: "Ette te oikein voi jäädä, koska ulko-ovi laitetaan lukkoon avaimella, eikä mulla ole ylimääräistä vara-avainta, minkä voisin teille jättää. Siellon kiva ilma, tossa on lähellä puisto, missä kannattaa käydä kävelyllä bussia odotellessa."
Tuo selitys ei toimi kerrostalossa asuvalla.
Meidän kerrostalossa laitetaan myös asuntojen ovet lukkoon avaimella. Ja kuka vieras ilkeää tarkistaa, että mitä sä sillä avaimella nypläät siinä ovella?!?
Vieraat ovat käyneet kylässä ennenkin, joten tuo ei tule menemään läpi.
Ap:n kannattaisi kysäistä vierailta milloin olisitte kotona jos nyt lähtisitte.
Siinä puolivitsillä tuodaan asia esille hyvin.
Pahaa ruokaa kirjoitti:
Hei! Itselläni on vähän toisellainen ongelma... Mummollani on tapana kutsua minut ja sisarukseni noin joka 2-4 viikko kylään. Ruoka on aina pahaa, ja jos pikkusiskoni kysyy että voimmeko mennä ulos, vastaus on tälläinen
"-No jos nyt ei mentäis kun tuo ruoka on kohta valmista?". Istumme koko päivän sisällä ja he saattavat laittaa jonkun lastenelokuvan pyörimään, joka todella rasittavaa. Saatamme joutua olemaan siellä 5 tuntia. Ja ukkini menee 3 tunnin sisällä jo huoneeseensa kännykälle. Sitten olemme "Viettäneet aikaa yhdessä" joka tarkoittaa että menimme sinne ja katsoimme jotain elokuvaa ja lähdimme. Menisin oikein mielelläni puistoon, mutta mummoni ei. Sitten jos mummoni on suunnitellut esim. Viikonlopuksi jotain, esim että menisimme jonnekkin tapahtumaan, johon minä tai sisarukseni emme halua mennä, ja äitini kertoo että lapsilla ei ole kiinnostusta tulla kohteliaasti, mummoni suuttuu.
Menee kännykälle XDDDD v#ttu tätä teinien "suomen kieltä"...
Sori jos on jo ehdotettu, mutta mites legendaarinen lähtölaulu, siinä ketjussahan oli loistavia vaihtoehtoja, joista tyhmempikään voi erehtyä, että nyt on lähdön aika.
Alue: Aihe vapaa
Näkö sinusta ovat niitä pahimpia kyläluutia?