Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sara Forsberg lihonut 22 kiloa
14.04.2018 |
Ilmeisesti parissa vuodessa. Vielä pari kolme vuotta sitten julkaisi videon kiinteytymisestään.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama se, oma on sun elämä. Sä päätät ittestäs, mä päätän ittestäni. Näin vain sattuu olee.
Paitsi että LÄSKIVUORENA kuormitat terveydenhuoltoamme moninkertaisesti ja esim. diabeteksen riski korkeampi (=taas kuormitat lisää). Tätä eivät taukit tajua tai halua tajuta itsekkyydeltään.
Sokeri-Sara ainakin toivottavasti pysyy siellä jenkeissä jos tarvitsee hoitoa niin makselee kaiken itse eikä käytä Suomen veronmaksajia hyväksi.
Valtio on ihmistä varten eikä ihminen valtiota varten. Useat lihavat välttävät lääkärissäkäyntiä, kun siellä kaikkeen tarjotaan parannuksena painonpudotusta. Suotta jonottaa kuulemaan sellaista minkä tietää itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt mietin koska saa lounasta! Kanankoivat uuniin ja sitten rasvaa tihkuvaa nahkaa naamariin! Vaikka vasta 8.45 söin 3 paistettua kananmunaa nii silti vaan ruoka mielessä. Näkkileivänkin jo söin ku ruuanhimo aina vaan.
T. Lihava
Olenkin aina ihmetellyt, miksen liho, vaikken ole koskaan tarkkaillut syömisiäni tai vältellyt herkkuja, vaan syönyt aina mitä mieli tekee. En ole myöskään koskaan harrastanut erityisen aktiivisesti liikuntaa (lähinnä arkiliikuntaa - pyöräilen kesät talvet joka paikkaan). Syynä painoni pysymiseen normaalina taitaa olla juuri tämä tässä ketjussa ruodittu ilmiö, etten ole kauhean kiinnostunut ruuasta. En ajattele sitä muulloin paitsi silloin kun on nälkä. Minusta ei ole kiinnostavaa miettiä tulevia aterioita vaan 99% ajasta mietin ihan muita asioita. Te, joilla ruoka pyörii jatkuvasti ajatuksissa, oletteko perineet tuon taipumuksen kotoanne? Tuputettiinno teille lapsena koko ajan ruokaa?
Ruoan ajatteleminen on mielenterveyttä!!! Syntiset lihavat!!
Ootte te kyllä yksiä idiootteja.
Tai sitten vain perus suomalaisia, jotka ei osaa eikä jaksa kokata kunnolla ja ajatuksen kanssa. Joillain voi mennä useampikin tunti ruokaa laittaessa, noilla sairailla mielenterveyspotilailla!! Miettiä mausteita, valmistaa salaattia, muussata itse perunamuussinsa, perata itse kalansa... Joillekuille kokkaus kun on harrastus, ehkä jopa intohimo.
Varmaan tämä kokkausharrastus tekee minusta niin kovin sairaan, mutta ainakin syön paljon paremmin verrattuina teidän mauttomiin hemapa-jauheliha-makaronimössöihin verrattuna. :)
Vierailija kirjoitti:
Nä mä kävin tänään puntarilla. 10kg ylipainoa, tullut vajaassa 2 vuodessa. Todella suuri järkytys koska peilistä ei katso mikään tankki. En oikein tiedä mitä on tapahtunut koska en istu sohvalla mussuttamassa, töissä lounaaksi syön salaattia. Olen kyl sortunut syömään leipää ja muuta hiilaria (mikä ei mulle sovi) sekä olen ollut hyvin surullinen. Jotain joka tapauksessa olen tehnyt väärin.
No onneksi herätys tuli nyt eikä 12 kilon päästä. Onpahan tulossa paska kesä kun mikään ei mahdu päälle ja kaikki v*tuttaa. Mutta näiden kilojen on lähdettävä!
Jos ei reenaa jatkuvasti, niin alkaa hiljalleen menettämään lihasmassaa.
Se lihasmassa kuluttaa kaloreita ihan vaan olemalla, joten sen lähdettyä lepokulutuksesi laskee.
Ruokahalusi pysyy kuitenkin samana, joten paino alkaa hiipimään ylöspäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sara on yhä kovin upea ilmestys, mutta on ero vanhaan kyllä huomattava. Toivottavasti hän saa elämänsä raiteilleen. Kasvot on pysyneet vielä hyvin hoikkina eikä ainakaan videoilla näy mitään huomattavaa kaksoisleukaa, että on Sara siinä mielessä onnekas kun suurin valtti on pysynyt hyvänä.
Ja mikä ihme tämä aiheesta ohi menevä keskustelukin täällä nyt on. Esimerkiksi minä en ole ylipainoinen tai koe muutenkaan oloani epäterveelliseksi, mutta mietin paljon ruokaa ja ruokailutottumuksiani päivittäin...
Varmaan suurin syy tähän on se, että olen opiskelija ja rahaa ei yksinkertaisesti ole paljon. On pakko miettiä mitä joka päivä syö ettei erehdy tuhlaamaan joko herkkuihin tai sitten valmisruokiin tmv eineksiin. Jos nälkäisenä menee kauppaan sieltä tarttuu ainakin minulla helposti mukaan vaikka mitä turhaa.
On mietittävä siis opiskelijabudjetille sopivaa, terveellistä ja monipuolista ruokaa joka päiväksi. Aamupala, ruoka ja iltapala. Ihan ihmeellistä keskustelua täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kausia.
Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.
Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa.
Aivan kuin mulla olisi syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.
Opetelkaa nyt jumala-uta jo vihdoin: LIHON!!!
Käskystä herr kielinationalsozialist.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sara Forsberg on tyypillinen wt. Rääväsuinen tatuoitu kuvatus joka seurustelee jonkun savunahan kanssa ja nyt vielä lihottanut itsensä melkoiseksi plösöksi.
Niin.. Sellaista se elämä ja ihmisen elopaino välillä on... Toiset lihoo, toiset laihtuu tahtomattaan ja toiset laihduttaa. Elopainoa tärkeämpää on miten ihminen itse voi. Onko terve vai onko sairauksia. Tiedän monia ylipainoisia, jotka ovat terveitä ja jaksavat liikkua. Tiedän myös alipainoisia ihmisiä... Ovat usein kipeänä ja mieliala väsynyt ja keskittymiskyky heikko.
Olen itse hoikka normaalipainoinen. Ikävä kyllä olen ikuinen painontarkkailija :( siitä haluaisin eroon, eikä sekään ole helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Sellaista se elämä ja ihmisen elopaino välillä on... Toiset lihoo, toiset laihtuu tahtomattaan ja toiset laihduttaa. Elopainoa tärkeämpää on miten ihminen itse voi. Onko terve vai onko sairauksia. Tiedän monia ylipainoisia, jotka ovat terveitä ja jaksavat liikkua. Tiedän myös alipainoisia ihmisiä... Ovat usein kipeänä ja mieliala väsynyt ja keskittymiskyky heikko.
Olen itse hoikka normaalipainoinen. Ikävä kyllä olen ikuinen painontarkkailija :( siitä haluaisin eroon, eikä sekään ole helppoa.
Ompas sinulla helppoa kun pitää vain painoa tarkkailla. Vaikeaa se tälläisellä on kun 95kg/160cm. Syön terveellisesti ja silti paino vain nousee. Haluaisin geenisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kausia.
Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.
Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa.
Aivan kuin mulla olisi syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.
Opetelkaa nyt jumala-uta jo vihdoin: LIHON!!!
YRITTÄKÄÄ NYT KOULUTTAMATTOMAT PILKUNRAKASTELIJAT YMMÄRTÄÄ, ETTÄ KYSEESSÄ ON KAKSI ERI SANAA, JOTKA MOLEMMAT OVAT KIELITOIMISTON HYVÄKSYMIÄ!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sara Forsberg taitaa olla valitettavasti tyypillinen jojo-laiduttaja. Hänhän kertoi laihduttaneensa alta 20-vuotiaana toistakymmentäkiloa. Sitten lihoi, laihdutti levy-yhtiön personal trainerin ja ylitiukan ruokaohjelman ansiosta ja taas lihoi nämä 22 kiloa jälleen. Nyt puhuu, että voi voi kun mun lempivaatteita ei myydä kuin s-koossa ja näytän hoikkana paljon paremmalta... jep jep, ei hyvä. Mielestäni hänen kannattaisi nyt jättää taas "elämäntaparemontit" tekemättä ja keskittyä ihan rauhassa body positive-ideologiaan, hyväksyä itsensä, syödä 70% terveellistä ruokaa ja 30% mitä tekee mieli. Liikkua rennolla asenteella, ei niinkuin edellisellä "elämäntaparemontilla" eli kuusi kertaa salitreeniä/viikko ja päälle tanssiharjoitukset monta tuntia. Muutoin tiedossa on jälleen parin vuoden päästä repsahdus ja uudet 20 kiloa ylimääräistä.
Juurikin näin. 70/30, kohtuusajattelu, säännöllinen syöminen ja itsensä hyväksyminen. Pyrkiminen elämäntapojen muutokseen itseä ja omaa hyvinvointia rakastaen, ei itseä kurittaen. Hyvinvointi on kultaisen keskitien valintaa, ei äärivalintoja. Liikunnastakin saa joko rääkin itselleen tai voimavaran.
Saralla oli hyvät ja terveelliset elämäntavat. Tuo rääkki ja ylimääräinen laihdutus oli levy-yhtiön tekosia. Eli kyse on vain siitä, että Sara palaa vanhoihin, _omiin_ terveellisiin liikunta- ja ruokailutottumuksiinsa, joilla pysyi hyvässä kunnossa ja normaalipainossa monta vuotta.
Jos hänellä oli hyvät elämäntavat, niin miksi hän tekee elämäntaparemontteja, on laihduttanut useita kertoja elämässään ja puhuu ahmimisestaan ja jatkuvasta pizzan mättämisestä? Ja olemus on vuorotellen iso ja sitten taas hoikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nä mä kävin tänään puntarilla. 10kg ylipainoa, tullut vajaassa 2 vuodessa. Todella suuri järkytys koska peilistä ei katso mikään tankki. En oikein tiedä mitä on tapahtunut koska en istu sohvalla mussuttamassa, töissä lounaaksi syön salaattia. Olen kyl sortunut syömään leipää ja muuta hiilaria (mikä ei mulle sovi) sekä olen ollut hyvin surullinen. Jotain joka tapauksessa olen tehnyt väärin.
No onneksi herätys tuli nyt eikä 12 kilon päästä. Onpahan tulossa paska kesä kun mikään ei mahdu päälle ja kaikki v*tuttaa. Mutta näiden kilojen on lähdettävä!
Jos ei reenaa jatkuvasti, niin alkaa hiljalleen menettämään lihasmassaa.
Se lihasmassa kuluttaa kaloreita ihan vaan olemalla, joten sen lähdettyä lepokulutuksesi laskee.
Ruokahalusi pysyy kuitenkin samana, joten paino alkaa hiipimään ylöspäin...
Juu tämä on varmasti osasyynä tilanteeseeni. 2 vuotta sitten harrastin liikuntaa enemmän kuin nyt, se on pikkuhiljaa hiipunut etenkin surun myötä. Suru ja stressi vielä nostaa kortisolitasoja, joka taas edesauttaa vararavinnon kerääntymistä.
Kilot ovat hiipineet salakavalasti, koska en todellakaan istu kotona syömässä sipsiä, karkkia ja pizzaa. Mutta 100kcal sieltä, 200 täältä kahden vuoden ajan on nyt johtanut tähän. Ja se on ihan oma vika se. Aloitin jo ennen punnitusta taas liikkumisen joten suunta on oikea. Ruokailut vaan kuntoon niin kyllä tämä tästä.
Mutta kyllä sitä vaan voi olla sokea itselleen. En oikeasti havainnut mitään muutosta ennen kuin nyt yritin laittaa vanhaa hametta päälle. Oho, kinnaa. Mitäs mitäs. Saakeli, 10 KILOA! Ei. Ei ei ei. En aio olla muutaman vuoden päästä keski-ikäinen ja lihava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sara Forsberg taitaa olla valitettavasti tyypillinen jojo-laiduttaja. Hänhän kertoi laihduttaneensa alta 20-vuotiaana toistakymmentäkiloa. Sitten lihoi, laihdutti levy-yhtiön personal trainerin ja ylitiukan ruokaohjelman ansiosta ja taas lihoi nämä 22 kiloa jälleen. Nyt puhuu, että voi voi kun mun lempivaatteita ei myydä kuin s-koossa ja näytän hoikkana paljon paremmalta... jep jep, ei hyvä. Mielestäni hänen kannattaisi nyt jättää taas "elämäntaparemontit" tekemättä ja keskittyä ihan rauhassa body positive-ideologiaan, hyväksyä itsensä, syödä 70% terveellistä ruokaa ja 30% mitä tekee mieli. Liikkua rennolla asenteella, ei niinkuin edellisellä "elämäntaparemontilla" eli kuusi kertaa salitreeniä/viikko ja päälle tanssiharjoitukset monta tuntia. Muutoin tiedossa on jälleen parin vuoden päästä repsahdus ja uudet 20 kiloa ylimääräistä.
Juurikin näin. 70/30, kohtuusajattelu, säännöllinen syöminen ja itsensä hyväksyminen. Pyrkiminen elämäntapojen muutokseen itseä ja omaa hyvinvointia rakastaen, ei itseä kurittaen. Hyvinvointi on kultaisen keskitien valintaa, ei äärivalintoja. Liikunnastakin saa joko rääkin itselleen tai voimavaran.
Saralla oli hyvät ja terveelliset elämäntavat. Tuo rääkki ja ylimääräinen laihdutus oli levy-yhtiön tekosia. Eli kyse on vain siitä, että Sara palaa vanhoihin, _omiin_ terveellisiin liikunta- ja ruokailutottumuksiinsa, joilla pysyi hyvässä kunnossa ja normaalipainossa monta vuotta.
Jos hänellä oli hyvät elämäntavat, niin miksi hän tekee elämäntaparemontteja, on laihduttanut useita kertoja elämässään ja puhuu ahmimisestaan ja jatkuvasta pizzan mättämisestä? Ja olemus on vuorotellen iso ja sitten taas hoikka?
- Laihdutti kerran teinikilot pois.
- Tämän jälkeen eli vuosia terveellisesti ja pysyi normaalipainossa.
- Levy-yhtiö laittoi laihduttamaan lisää, vaikka hän oli normaalipainoinen. Hänet laitettiin liian tiukalle dieetille ja rääkkiliikunnalle.
- Tämä johti siihen, että kroppa meni sekaisin.
- Samanaikaisesti elämässä tapahtui isoja muutoksia: levy-yhtiö pudotti, parisuhde päättyi.
- Tämä johti masennukseen.
- Masennukseen liittyi sosiaalinen ahdistus ja hän eristäytyi kotiin.
- Koska eli eristäytynyttä elämää eikä halunnut liikkua julkisilla paikoilla ja luultavasti masennuksen takia oli toimintakyvytön muutenkin, alkoi tilata kotiin ruokaa.
- Masennus, liikkumattomuus, toimintakyvyttömyys, noutoruoka -> lihoi
Nyt masennus on hellittänyt, jaksaa taas liikkua ja tehdä ilmeisesti itse ruokaakin, koska aikoo jättää noutoruuat, joten yrittää päästä takaisin niihin terveellisiin elämäntapoihin, joita noudatti ennen kuin levy-yhtiö vaati laihduttamista normaalipainosta.
Ei saa pilkata mt-ongelmaisia. Hollywoodissa aika harvalla pysyy nuppi koossa.
Hän vetää ketipinor nimistä lääkettä.
Siksi järjetön ylipaino.
Minulle tuli tämän ketjun takia jotenkin todella suuri huoli erityisesti aloittajan puolesta. Onko sinulla kaikki kunnossa? Voisimmeko me yhdessä auttaa sinua jotenkin? Eihän kaikki voi olla hyvin, jos tuntuu niin pahalta, että haluaa aloittaa oikein julkisen keskustelun julkisuudenhenkilön painosta, joka ei millään tavalla liity tai kosketa omaa elämää.
Tsemppiä! Uskon, että saat vielä elämäsi kuntoon ja toivon myös, että löydät joskus niitä oikeita ystäviä, joiden kanssa voi tällaisista asioista puhua, jos tuntuu, että niistä on tarve keskustella. <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sara Forsberg taitaa olla valitettavasti tyypillinen jojo-laiduttaja. Hänhän kertoi laihduttaneensa alta 20-vuotiaana toistakymmentäkiloa. Sitten lihoi, laihdutti levy-yhtiön personal trainerin ja ylitiukan ruokaohjelman ansiosta ja taas lihoi nämä 22 kiloa jälleen. Nyt puhuu, että voi voi kun mun lempivaatteita ei myydä kuin s-koossa ja näytän hoikkana paljon paremmalta... jep jep, ei hyvä. Mielestäni hänen kannattaisi nyt jättää taas "elämäntaparemontit" tekemättä ja keskittyä ihan rauhassa body positive-ideologiaan, hyväksyä itsensä, syödä 70% terveellistä ruokaa ja 30% mitä tekee mieli. Liikkua rennolla asenteella, ei niinkuin edellisellä "elämäntaparemontilla" eli kuusi kertaa salitreeniä/viikko ja päälle tanssiharjoitukset monta tuntia. Muutoin tiedossa on jälleen parin vuoden päästä repsahdus ja uudet 20 kiloa ylimääräistä.
Juurikin näin. 70/30, kohtuusajattelu, säännöllinen syöminen ja itsensä hyväksyminen. Pyrkiminen elämäntapojen muutokseen itseä ja omaa hyvinvointia rakastaen, ei itseä kurittaen. Hyvinvointi on kultaisen keskitien valintaa, ei äärivalintoja. Liikunnastakin saa joko rääkin itselleen tai voimavaran.
Saralla oli hyvät ja terveelliset elämäntavat. Tuo rääkki ja ylimääräinen laihdutus oli levy-yhtiön tekosia. Eli kyse on vain siitä, että Sara palaa vanhoihin, _omiin_ terveellisiin liikunta- ja ruokailutottumuksiinsa, joilla pysyi hyvässä kunnossa ja normaalipainossa monta vuotta.
Jos hänellä oli hyvät elämäntavat, niin miksi hän tekee elämäntaparemontteja, on laihduttanut useita kertoja elämässään ja puhuu ahmimisestaan ja jatkuvasta pizzan mättämisestä? Ja olemus on vuorotellen iso ja sitten taas hoikka?
- Laihdutti kerran teinikilot pois.
- Tämän jälkeen eli vuosia terveellisesti ja pysyi normaalipainossa.
- Levy-yhtiö laittoi laihduttamaan lisää, vaikka hän oli normaalipainoinen. Hänet laitettiin liian tiukalle dieetille ja rääkkiliikunnalle.
- Tämä johti siihen, että kroppa meni sekaisin.
- Samanaikaisesti elämässä tapahtui isoja muutoksia: levy-yhtiö pudotti, parisuhde päättyi.
- Tämä johti masennukseen.
- Masennukseen liittyi sosiaalinen ahdistus ja hän eristäytyi kotiin.
- Koska eli eristäytynyttä elämää eikä halunnut liikkua julkisilla paikoilla ja luultavasti masennuksen takia oli toimintakyvytön muutenkin, alkoi tilata kotiin ruokaa.
- Masennus, liikkumattomuus, toimintakyvyttömyys, noutoruoka -> lihoi
Nyt masennus on hellittänyt, jaksaa taas liikkua ja tehdä ilmeisesti itse ruokaakin, koska aikoo jättää noutoruuat, joten yrittää päästä takaisin niihin terveellisiin elämäntapoihin, joita noudatti ennen kuin levy-yhtiö vaati laihduttamista normaalipainosta.
Ei vaan:
- Leikkasi kauniit pitkät hiukset pois
- Lihoi muodottomaksi
Jostain kumman syystä nuo aina tuntuvat seuraavan toisiaan.
Alue: Aihe vapaa
Nä mä kävin tänään puntarilla. 10kg ylipainoa, tullut vajaassa 2 vuodessa. Todella suuri järkytys koska peilistä ei katso mikään tankki. En oikein tiedä mitä on tapahtunut koska en istu sohvalla mussuttamassa, töissä lounaaksi syön salaattia. Olen kyl sortunut syömään leipää ja muuta hiilaria (mikä ei mulle sovi) sekä olen ollut hyvin surullinen. Jotain joka tapauksessa olen tehnyt väärin.
No onneksi herätys tuli nyt eikä 12 kilon päästä. Onpahan tulossa paska kesä kun mikään ei mahdu päälle ja kaikki v*tuttaa. Mutta näiden kilojen on lähdettävä!