Sara Forsberg lihonut 22 kiloa

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ns iso nainen (175cm pitkä, 70 kg). Mutta kun olen näin pitkä, kilot "häviävät" varteeni. Olin nuorempana 10 kg hoikempi, ja tuntuu että en nyt edes näytä kovin paljoa lihavammalta.

Ruoka on heikkouteni. Makaan nytkin sohvalla ja poden huonoa omaatuntoa kun söin niin paljon. Ihan normaalia kotiruokaa, mutta varmaan 2-3 ihmisen annoksen. Miksi en voisi syödä kuten normaali ihminen - miksi pitää ahtaa? Ahdistaa- jotain pitäisi tehdä:( ehkä 60kg on mulle vaan nuoruuden muisto mutta tää 70 kg on yksinkertaisesti liikaa...

"Iso nainen", älä viitti! BMI:si on 22.8 eli täysin normaali. Sä et ole isoa naista nähnytkään!

So what? BBW-naiset ovat ihania. Älkää antako muotiteollisuuden, eli homomiesten ja naisten asettamien paineiden lannistaa itseänne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat kyllä niin erilaisia.

Tuttuni herätessään ajattelee aamupalaa, heti aamiaisen jälkeen lounasta ja päivällistä. Päivällisen jälkeen pohtii maha täynnä, että mitä ruokaa huomenna söisi. Tiedän kun olen lomaillut hänen kanssaan.

Hänellä on painon kanssa ongelmia ja ajatukset ihan oikeasti pyörivät ruokailun ympärillä.

Olen itse hoikka. Ajattelen yleensä ruokaa kun alkaa olla sellainen tunne, että on nälkä. En maha täynnä jaksa yhtään ajatella huomisen ja ylihuomisen ruokia. Syön kun on nälkä.

Tässä piileekin normaalipainon / lihavuuden ydin. Joillakin syömisen mieliteko alkaa jo lapsuudessa. He ajattelevat syömistä alinomaan.

Toiset taas miltei unohtavat syödä. Ruoka ei huuda heille.

Mä olen tuollainen ruuanmiettijä. Maha täynnä tilaan jälkkäriä, alan kuoria perunoita seuraavalle ruualle koska tekee mieli, tms. Syön ihan koko ajan, rakastan ruokaa, harvoin mietin muuta.

Olen koko ikäni ollut huomattavasti alipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat kyllä niin erilaisia.

Tuttuni herätessään ajattelee aamupalaa, heti aamiaisen jälkeen lounasta ja päivällistä. Päivällisen jälkeen pohtii maha täynnä, että mitä ruokaa huomenna söisi. Tiedän kun olen lomaillut hänen kanssaan.

Hänellä on painon kanssa ongelmia ja ajatukset ihan oikeasti pyörivät ruokailun ympärillä.

Olen itse hoikka. Ajattelen yleensä ruokaa kun alkaa olla sellainen tunne, että on nälkä. En maha täynnä jaksa yhtään ajatella huomisen ja ylihuomisen ruokia. Syön kun on nälkä.

Mä oon juuri tommonen ajattelija mikä ystäväsi on, ja itse olen ollut aina hoikka!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmi ku ei ole tuo BBCn dokumentti katsottavissa. Kiinnostaisi!

Jos kielitaito riittää, niin täältä pystyy katsomaan. Dokumentti sisältää siis kolme osaa.

https://ihavenotv.com/part-1-whats-the-right-diet-for-you

https://ihavenotv.com/part-2-whats-the-right-diet-for-you

https://ihavenotv.com/part-3-whats-the-right-diet-for-you ...

Tosi mielenkiintoinen ohjelma. Jakavat ihmiset tunnesyöjiin (mikä tahansa stressi tai tunne laukaisee syömisen), jatkuvasti puputtaviin (heillä on geeni joka ei tunnista vararavinnon kertymistä joten he ovat jatkuvasti nälkäisiä) ja ylensyöjiin (heillä ei erity kylläisyyshormonia tarpeeksi joten he syövät aterialla liikaa).

Tunnesyöjille annetaan ennen kaikkea työkaluja tunteiden työstämiseen sekä vahva ryhmätuki jotta eivät ratkea syömään liikaa. Jatkuvasti puputtavat aloittavat 5:2 pätkäpaaston koska paasto pakottaa kropan tunnistamaan vararavinnon. Ja ylensyöjät syövät proteiinia ja matalan GI:n hiilareita jotta kylläisyys heräisi.

Lihominen ja laihtuminen on niin paljon muuta kuin kalorit sisään - kalorit ulos.

Mä olen aina pituuskasvun loputtua ollut 55-58kg välillä. Pituutta 173cm. Ajattelen ruokaa kyllä jatkuvasti, mutta hoikka olen silti aina ollut. Laihdun aina huonoina aikoina esim. Läheisen henkilön menehtyessä laihduin 49 kiloiseksi. Eron tullessa laihduin myös lähemmäs 10kg. Eli kun voin huonosti, en syö. Mulla menee näin.

Entäs tämmönen ku minä:

Ajattelen ruokaa kokoajan. Mietin aina seuraavaa ateriaa, huomisen syömisiä yms. Silti olen hyvin terveellisesti syövä, liikun hyvin paljon ja herkkuja syön erittäin harvoin, en lähes ikinä. Silti ajattelen ruokaa kokoajan ja koen, että se määrittelee jollain tapaa elämääni. Jokin häiriö tämäkin? Hoikka olen aina ollut. Ruokaa ajattelen silti kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tällaiset valaat harvinaisia nykyään ole. Ihmiset on niin heikkoja.

Miksi sen ulkonäön pitäisi olla elämän tärkein asia?

Pelkkä ulkonäkö vai? Höpö höpö. Ylipaino on aivan valtava terveysongelma! Vaikuttaa nimenomaan elimistöön SISÄISESTI. Aiheuttaa hirveästi sairauksia. Ylipaino ja liiallinen alipaino molemmat todella valtavia terveysriskejä.

Ylipaino on vaarallista.

Punkero tajusi, ettei ole mitään mahdollisuuksia Hollywoodiin ja antoi itsensä repsahtaa. Kohta laulaa jossain Utajärven Essolla "Superpowers"-biisiään ja haluaa keikkapalkkion keskioluina. *Röyh*

Eikös noi taatelintallaajat pidä lihavista eukoista ainakin mitä katukuvaa katsoo niin aika ryhiksiä siä seurassa lyllertää.

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on vaarallista.

Ylipaino on yliwoimaa!

Läskit on lepposia!

#donttellmehowtolook

#stopbodyshaming

T. Ylpeä 102kg/170cm

Joo o kirjoitti:

Eikös noi taatelintallaajat pidä lihavista eukoista ainakin mitä katukuvaa katsoo niin aika ryhiksiä siä seurassa lyllertää.

Vaikka en rasisti olekaan, kommentoin silti. Kysyin kerran yhdeltä tummalta mieheltä, miksi heillä on aina kovin reheviä naisia. Hän vastasi, että " ei ne kauniit meitä halua". Siinä mielessä reilua, että pulskatkin tytöt saavat seuraa. Tietty tämä oli vain yhden henkilön mielipide, ei koko totuus. Ja minä tunnen kyllä valkoisia parejakin, joissa nainen on iso.

Vierailija kirjoitti:

Entäs tämmönen ku minä:

Ajattelen ruokaa kokoajan. Mietin aina seuraavaa ateriaa, huomisen syömisiä yms. Silti olen hyvin terveellisesti syövä, liikun hyvin paljon ja herkkuja syön erittäin harvoin, en lähes ikinä. Silti ajattelen ruokaa kokoajan ja koen, että se määrittelee jollain tapaa elämääni. Jokin häiriö tämäkin? Hoikka olen aina ollut. Ruokaa ajattelen silti kokoajan.

Yksinkertaista: olet mielenvikainen

Hauskinta tässä on se että länsimainen kulutuskulttuuri ja yltäkylläisyys on mahdollistanut tällaiset tapaukset. Onhan se oksettavaa kerrassaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tällaiset valaat harvinaisia nykyään ole. Ihmiset on niin heikkoja.

Miksi sen ulkonäön pitäisi olla elämän tärkein asia?

Pelkkä ulkonäkö vai? Höpö höpö. Ylipaino on aivan valtava terveysongelma! Vaikuttaa nimenomaan elimistöön SISÄISESTI. Aiheuttaa hirveästi sairauksia. Ylipaino ja liiallinen alipaino molemmat todella valtavia terveysriskejä.

Minä sanoin samaa asiaa mutta suorasukaisemmin ja ei tullut kuin alapeukkuja.

Ihmiset are afraid of the true.

#eisipsejä

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kausia.

Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.

Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa. 

Aivan kuin mulla olisi  syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.

Tuurisyöppö.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ns iso nainen (175cm pitkä, 70 kg). Mutta kun olen näin pitkä, kilot "häviävät" varteeni. Olin nuorempana 10 kg hoikempi, ja tuntuu että en nyt edes näytä kovin paljoa lihavammalta.

Ruoka on heikkouteni. Makaan nytkin sohvalla ja poden huonoa omaatuntoa kun söin niin paljon. Ihan normaalia kotiruokaa, mutta varmaan 2-3 ihmisen annoksen. Miksi en voisi syödä kuten normaali ihminen - miksi pitää ahtaa? Ahdistaa- jotain pitäisi tehdä:( ehkä 60kg on mulle vaan nuoruuden muisto mutta tää 70 kg on yksinkertaisesti liikaa...

Anteeksi mutta sun pituiselle naiselle tuossa ei ole yhtään ylimääräistä kiloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ns iso nainen (175cm pitkä, 70 kg). Mutta kun olen näin pitkä, kilot "häviävät" varteeni. Olin nuorempana 10 kg hoikempi, ja tuntuu että en nyt edes näytä kovin paljoa lihavammalta.

Ruoka on heikkouteni. Makaan nytkin sohvalla ja poden huonoa omaatuntoa kun söin niin paljon. Ihan normaalia kotiruokaa, mutta varmaan 2-3 ihmisen annoksen. Miksi en voisi syödä kuten normaali ihminen - miksi pitää ahtaa? Ahdistaa- jotain pitäisi tehdä:( ehkä 60kg on mulle vaan nuoruuden muisto mutta tää 70 kg on yksinkertaisesti liikaa...

Anteeksi mutta sun pituiselle naiselle tuossa ei ole yhtään ylimääräistä kiloa.

Kyllä on! 55-60kg ihannepaino. Tsemppiä!

#eisipsejä

Mitä väliä. Ruma muija muutenkin.

Mulla sama, paitsi no ehkä 3 vuodessa. On niin huonot ruoka-ajat kun käy töissä ja koulussa 12h päivässä. eipä siinä, olin ennen alipainoinen.