Sara Forsberg lihonut 22 kiloa
Ilmeisesti parissa vuodessa. Vielä pari kolme vuotta sitten julkaisi videon kiinteytymisestään.
Kommentit (200)
Eli oot elämässäsi laihduttanut 150 kiloa?
Vierailija kirjoitti:
Eli oot elämässäsi laihduttanut 150 kiloa?
Vähintään.
Näiden isojen pudotusten lisäks tietty mönkään menneet lyhyet kuurit, joiden aikana painoa pudottanut 1-5 kg varmaan kymmeniä kertoja.
2
Ihmiset ovat kyllä niin erilaisia.
Tuttuni herätessään ajattelee aamupalaa, heti aamiaisen jälkeen lounasta ja päivällistä. Päivällisen jälkeen pohtii maha täynnä, että mitä ruokaa huomenna söisi. Tiedän kun olen lomaillut hänen kanssaan.
Hänellä on painon kanssa ongelmia ja ajatukset ihan oikeasti pyörivät ruokailun ympärillä.
Olen itse hoikka. Ajattelen yleensä ruokaa kun alkaa olla sellainen tunne, että on nälkä. En maha täynnä jaksa yhtään ajatella huomisen ja ylihuomisen ruokia. Syön kun on nälkä.
Auts :(
Kamalaa, hän on ollut niin täydellisen näköinen hoikkana.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat kyllä niin erilaisia.
Tuttuni herätessään ajattelee aamupalaa, heti aamiaisen jälkeen lounasta ja päivällistä. Päivällisen jälkeen pohtii maha täynnä, että mitä ruokaa huomenna söisi. Tiedän kun olen lomaillut hänen kanssaan.
Hänellä on painon kanssa ongelmia ja ajatukset ihan oikeasti pyörivät ruokailun ympärillä.
Olen itse hoikka. Ajattelen yleensä ruokaa kun alkaa olla sellainen tunne, että on nälkä. En maha täynnä jaksa yhtään ajatella huomisen ja ylihuomisen ruokia. Syön kun on nälkä.
Tässä piileekin normaalipainon / lihavuuden ydin. Joillakin syömisen mieliteko alkaa jo lapsuudessa. He ajattelevat syömistä alinomaan.
Toiset taas miltei unohtavat syödä. Ruoka ei huuda heille.
Kyllä se siitä. Kertoi voivansa nyt paremmin ja aloittavansa uuden elämäntaparemontin.
Mulla on kausia.
Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.
Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa.
Aivan kuin mulla olisi syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.
En tiedä kuka on Sara Forsberg, mutta niinpä vaan on meikäläinenkin lihonut parissa vuodessa n. 25 kiloa. Rasittaa ihan itseäkin, kun tietää, että vuodessahan nuo saisi pois, jos vain motivaatio löytyisi. Eipä vaan ota löytyäkseen, koska kuten ykkönen, olen itsekin 17-vuotiaasta lähtien laihdutellut ja lihonut takaisin aikalailla tuon saman 25kg jo muutaman kerran.
Miten voi lihoa 25 kg? Eikö siinä 5kg, 10 kg tai viimeistään 15 kg kohdalla ala ymmärtää, että nyt lihotaan ja vois laittaa stopin sille lihomiselle...?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kausia.
Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.
Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa.
Aivan kuin mulla olisi syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.
Sama täällä! Huonoina hetkinä (jotka saattaa laukaista Ihan Mikä Tahansa senhetkinen ahdistuksenaihe elämässä) saatan ylensyödä muutamasta päivästä jopa pariin kuukauteen Joka Ikinen Päivä. Annokset tavallista arkiruokaa tuplaantuvat tai jopa triplaantuvat, minkä lisäksi ahdan kitaani kaikkea sipseistä kokonaisiin jäätelöpaketteihin ja kylmänä "nautittuihin" 0,90€ roiskeläppäpitsoihin. Rahaa palaa monta satasta enemmän kuin normaalisti kuukaudessa, olo on huono niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja painoa tulee varmaan se +1kg viikossa. Ja tätä kun tapahtuu parikin kertaa vuodessa, pahimmillaan se parin kuukauden pätkä, niin alkaa olla melkoinen paketti kasassa...
Vierailija kirjoitti:
Miten voi lihoa 25 kg? Eikö siinä 5kg, 10 kg tai viimeistään 15 kg kohdalla ala ymmärtää, että nyt lihotaan ja vois laittaa stopin sille lihomiselle...?
Helposti, varsinkin, jos on ollut leijonaosan elämästään ylipainoinen ja lihava jo lapsena/teininä. Itse olin kaikista painavimmillani 15-vuotiaana, ja vaikka olen aikuisiällä lihonut +20kg, en ole vieläkään samassa kokoluokassa kuin tuolloin yläasteella. Kyllähän sitä toki jollain tasolla tiedostaa, että "tällä ruokavaliolla nyt varmaan lihotaan", mutta aina ei vain löydy henkisiä voimavaroja muuttaa kurssia.
Sara näyttää nyt paremmalta. Nam.
8ma on asiansa, jokaisen oma asia. Että miten järjestää elämänsä, että alusssa, välissä että lopussa. Älkää siis heittäkö bensaa liekkeihin, vaan huolehtikaa kuulkaa nyt siitä aivan omasta terveydestänne.
On kyllä niin eri näköinen kasvonpiirteiltään oikeasti kuin instagramissa. Se häiritsee enemmän kuin joku ylipaino jota ei sentään yritä feikata somessa.
Ehkä aitous voisi olla tulevaisuuden valttikortti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kausia.
Joskus voi mennä puolikin vuotta, että ruoka ei ole ongelma ja "unohdan" sen, syön normaalisti, todella terveellisesti ja nautin ja tykkään tästä terveellisestä ruoasta.
Sitten joku mielenterveyshäiriö aiheuttaa yhtäkkisen ruoan himon ja alan mässätä kaikkea epäteveellistä paskaa ja ruoka pyörii mielessä koko ajan, lihoan, ahdistun ja vihaan ruokaa.
Aivan kuin mulla olisi syöppö Hyde ja kohtuullinen Jekyll - puoli itsessäni.
Sama täällä! Huonoina hetkinä (jotka saattaa laukaista Ihan Mikä Tahansa senhetkinen ahdistuksenaihe elämässä) saatan ylensyödä muutamasta päivästä jopa pariin kuukauteen Joka Ikinen Päivä. Annokset tavallista arkiruokaa tuplaantuvat tai jopa triplaantuvat, minkä lisäksi ahdan kitaani kaikkea sipseistä kokonaisiin jäätelöpaketteihin ja kylmänä "nautittuihin" 0,90€ roiskeläppäpitsoihin. Rahaa palaa monta satasta enemmän kuin normaalisti kuukaudessa, olo on huono niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja painoa tulee varmaan se +1kg viikossa. Ja tätä kun tapahtuu parikin kertaa vuodessa, pahimmillaan se parin kuukauden pätkä, niin alkaa olla melkoinen paketti kasassa...
Sama täällä. Itse koen pysyväni Jekyllinä vain jos liikun edes lähes päivittäin. Jos liikunta jää pois, roskaruoka (ja -juoma) alkaa kiinnostaa. Mun on pakko tehdä liikunnasta päivän prioriteetti heti unen ja työn jälkeen.
Sehän on jotain 2 m pitkä. Saanut melko paljon lappaa shittiä naamaansa kun peruskulutus tuon kokoisella on paljon isompi kuin siroilla ja pienillä (kauniilla) naisilla.
kaunis hän on silti.
kuka tahansa voi sairastua masennukseen ja lihoa. tärkeämpää on hoitaa se pää kuntoon ensin ja sitten vasta miettiä laihduttamista.
Semmost se o.
Ite laihduin pari vuotta sitten 25 kg. Tais olla kuudes kerta teini-iän jälkeen, kun sain nämä samat kilot pois. Ja nyt ne on taas melkein kaikki tullut takasin. Elämäntaparemontit ei ota onnistuakseen, ei oo helppoo.
(Siis ei, en pudottanut kiloja nopeasti, enkä ihmedieeteillä).