Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lihavuudelle saattaa löytyä selitys suolistosta: Jotkut saavat samasta ruuasta enemmän energiaa kuin toiset – Ihminen ei olekaan vain sitä, mitä hän syö
13.04.2018 |
Kommentit (271)
Tämä asia on varmaankin jo täällä puitu. En jaksa kahlata näin pitkään ketjua läpi.
Mutta: jos sairastat kilpirauhasen vajaatoimintaa, lihominen pikkuhiljaa on taattua.
Itse sairastin luultavasti jo teininä. Paisuin kummasti, vaikka pyöräilin ja liikuin paljon. Karkkia tms en koskaan ole innostunut syömään, vaan ihan tavallista kotiruokaa. Äitini vielä oli sellainen otus, joka vahti ettei nyt kahmita 7:ää lihapullaa, jos tarkoitus oli ottaa 5. Lisäksi huomasin tosiaan, että mm älyllinen toimintanikin hidastui. Vaikea oli koulussa oppia uusia asioita. Joten leimauduin läskiksi ja tyhmäksi.
Muutin pois kotoa, yhdessä erään hyvän ystävämme kanssa asuimme Helsingissä. Hän ihmetteli aina, miten syön niin vähän. Itse oli hoikka ja söi paljon. Elettiin jotain 80-lukua eikä siitä olisi mitään tullut jos olisin lähtenyt lääkäriin asiaa valittamaan. Silloin nuoret laitettiin valehtelija-lokeroon. Kuviteltiin että tuo nyt yrittää saada jotain amfetamiinia, jota laihdutuspiltsut tuolloin sisälsivät.
Paino ei pudonnut kuureillakaan eikä liikunnan lisäämisellä. Sanottiin että sulla on vain huono aineenvaihdunta ja that´s it.
Sain melko myöhäisellä iällä kaksi lasta. Ensimmäisen jälkeen (tai jo odottaessa) tuli kilpparin liikatoiminta. Laihduin kahdessa viikossa 7 kiloa ja olin aivan hermoraunio. Liikatoiminta vedettiin kaasulla ja jarrulla tasaiseksi mutta luvattiin että saattaa uusiutua. En kyllä lihonnut enää.
Toisen lapsen jälkeen meni pari vuotta ja rumba alkoi taas. Sain radiojodin joka siis tuhoaa kilpirauhasen ainakin osittain. Sitten katsellaan kokeiden kautta kuinka sopiva annos oli. HIdastuin ja hidastuin ja suunnilleen tuijottelin vain ikkunasta ulos ja painjo alkoi nousta. TSH:n piti tuolloin olla korkeimmillaan jossain 4:ssä ja minullahan se oli jo yli 30. Pysyvä vajaatoiminta ja loppuiän lääkitys.
Painosta on todella vaikea päästä, koska kroppa on kai rakentunut siihen, että on vajaatoimintainen. Vaikka syön nykyisin enemmän, koska eräs ravintoasiantuntija siityä minulle sanoi, paino pysyy silti samana. Olin siis nuoena jo kurittanut kroppaani sillä, että söin liian vähän, koska paisuin paisumistani. Silloin luultiin että kaikki on syömisen ja liikunnan yhdistelmästä, mitään sairautta ei otettu huomioon.
Muistan kuinka joskus 12-13 -vuotiaana halusin lisää suolaa. Suolassahan on jodia, jota kilpirauhanen tarvitsee. Tietenkin kotona tiedettiin, että liiallinen suola on pahaksi ja vahdittiin ettei sitä ripotella. Joskus menin salaa suolapurkille. En tosiaankaan kaivannut mitään makeaa, sitä ei harrastettu oikeastaan ollenkaan. Rasvaakin kotona vahdittiin ja väitettiin että sitä syön liikaa. En nyt kuitenkaan levittänyt sitä ylenmäärin esim voileivälle.
Lihomisen syynä voi olla näin piilevä kilpirauhasen liikatoiminta, joka ei vielä näy kunnolla kokeissa. Lääkärikunta on hyvin skeptinen asian suhteen. Kuvitellaan, että ihminen tulee vinkumaan Thyroxinia laihtuakseen. MInulla on tälläkin hetkellä kotona sellainen määrä Thyroxinia, että sillä saisin kyllä tiltattua sydämeni varmaan hyvin nopeasti. KÄytän sitä kuitenkin ohjeen mukaan ja yritän tasapainotella, koska kilpirauhaseni on herkkä vaihteluille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tuo edellinen.
Minun kroppani ja suolistoni tarvitsee maitohappobakteereja, JOskus syön kapseleita, mutta ajoittain pelkkää maustamatonta jogurttia aamuisin ilman mitään lisäyksiä.
Refluksitaudin takia suolistosta (tai mahalaukusta en muista kummasta) katoaa B-vitamiinit. Niitä siis syön myös.
Vierailija kirjoitti:
Tämä asia on varmaankin jo täällä puitu. En jaksa kahlata näin pitkään ketjua läpi.
Mutta: jos sairastat kilpirauhasen vajaatoimintaa, lihominen pikkuhiljaa on taattua.
Itse sairastin luultavasti jo teininä. Paisuin kummasti, vaikka pyöräilin ja liikuin paljon. Karkkia tms en koskaan ole innostunut syömään, vaan ihan tavallista kotiruokaa. Äitini vielä oli sellainen otus, joka vahti ettei nyt kahmita 7:ää lihapullaa, jos tarkoitus oli ottaa 5. Lisäksi huomasin tosiaan, että mm älyllinen toimintanikin hidastui. Vaikea oli koulussa oppia uusia asioita. Joten leimauduin läskiksi ja tyhmäksi.
Muutin pois kotoa, yhdessä erään hyvän ystävämme kanssa asuimme Helsingissä. Hän ihmetteli aina, miten syön niin vähän. Itse oli hoikka ja söi paljon. Elettiin jotain 80-lukua eikä siitä olisi mitään tullut jos olisin lähtenyt lääkäriin asiaa valittamaan. Silloin nuoret laitettiin valehtelija-lokeroon. Kuviteltiin että tuo nyt yrittää saada jotain amfetamiinia, jota laihdutuspiltsut tuolloin sisälsivät.
Paino ei pudonnut kuureillakaan eikä liikunnan lisäämisellä. Sanottiin että sulla on vain huono aineenvaihdunta ja that´s it.
Sain melko myöhäisellä iällä kaksi lasta. Ensimmäisen jälkeen (tai jo odottaessa) tuli kilpparin liikatoiminta. Laihduin kahdessa viikossa 7 kiloa ja olin aivan hermoraunio. Liikatoiminta vedettiin kaasulla ja jarrulla tasaiseksi mutta luvattiin että saattaa uusiutua. En kyllä lihonnut enää.
Toisen lapsen jälkeen meni pari vuotta ja rumba alkoi taas. Sain radiojodin joka siis tuhoaa kilpirauhasen ainakin osittain. Sitten katsellaan kokeiden kautta kuinka sopiva annos oli. HIdastuin ja hidastuin ja suunnilleen tuijottelin vain ikkunasta ulos ja painjo alkoi nousta. TSH:n piti tuolloin olla korkeimmillaan jossain 4:ssä ja minullahan se oli jo yli 30. Pysyvä vajaatoiminta ja loppuiän lääkitys.
Painosta on todella vaikea päästä, koska kroppa on kai rakentunut siihen, että on vajaatoimintainen. Vaikka syön nykyisin enemmän, koska eräs ravintoasiantuntija siityä minulle sanoi, paino pysyy silti samana. Olin siis nuoena jo kurittanut kroppaani sillä, että söin liian vähän, koska paisuin paisumistani. Silloin luultiin että kaikki on syömisen ja liikunnan yhdistelmästä, mitään sairautta ei otettu huomioon.
Muistan kuinka joskus 12-13 -vuotiaana halusin lisää suolaa. Suolassahan on jodia, jota kilpirauhanen tarvitsee. Tietenkin kotona tiedettiin, että liiallinen suola on pahaksi ja vahdittiin ettei sitä ripotella. Joskus menin salaa suolapurkille. En tosiaankaan kaivannut mitään makeaa, sitä ei harrastettu oikeastaan ollenkaan. Rasvaakin kotona vahdittiin ja väitettiin että sitä syön liikaa. En nyt kuitenkaan levittänyt sitä ylenmäärin esim voileivälle.
Lihomisen syynä voi olla näin piilevä kilpirauhasen liikatoiminta, joka ei vielä näy kunnolla kokeissa. Lääkärikunta on hyvin skeptinen asian suhteen. Kuvitellaan, että ihminen tulee vinkumaan Thyroxinia laihtuakseen. MInulla on tälläkin hetkellä kotona sellainen määrä Thyroxinia, että sillä saisin kyllä tiltattua sydämeni varmaan hyvin nopeasti. KÄytän sitä kuitenkin ohjeen mukaan ja yritän tasapainotella, koska kilpirauhaseni on herkkä vaihteluille.
Kuulostaa siltä, että et ole ihan tasapainossa. Minullakin on ollut tosi vaikeaa radiojodin jälkeen (ultran mukaan kilpirauhanen lähti oikeastaan kokonaan). Syö jodilisää 300 mg päivässä purkista, joka päivä. Syö myös tarvittaessa rautalisää. Käy labrassa ja pidä huoli, että ferritiinisi on vähintään 70-80, voi hyvin olla ylikin. Tyroksiini ei toimi ilman rautavarastoa ja jodia. Lisäksi olen alkanut ottaa tueksi myös tyrosiinia, fenyylialaniinia ja ubikinonia. Jos sinulla on stressiä tarvitset muutakin, koska kilpirauhaspotilas ei kestä stressiä yhtä hyvin kuin toimivalla kilpirauhasella varustettu ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Olin 33-vuotiaaksi normaalipainoinen BMI 22.5. En vahtinut syömisiäni, söin myös ulkona, tosin herkkuja tai alkoholia ei paljoa. Arkiliikuntaa ja 2 kertaa viikossa painoilla.
Sitten koin traumaattisen tapahtuman jonka jälkeen itkin kotona 3 viikkoa putkeen. Painoni nousi 8 kiloa vaikka söin jugurtin ja pari leipää päivässä.
Noita kiloja pudotan edelleen 1.5 vuotta myöhemmin, mutta siihen liittyy myös tapahtumasta alkanut masennus, joka on varmasti vähentänyt liikuntaa. Mutta edelleenkään en mässäile.
Vuoden alusta olen syönyt salaatteja, vihanneksia, vaaleaa lihaa, hedelmiä, juustoa, jugurttia, oliiviöljyä, papuja, pähkinöitä... Enkä ole laihtunut vaikka aktiivisuusmittari näyttää 2000 kulutettua kaloria ja syön 1500 (punnitsen ruokani). Jokin on pielessä mutta mikä?
Mun koko lapsuus ja nuoruus oli yhtä loputonta traumaa. Hirveä perhe ja rankka koulukiusaaminen. Sairastuin ensin ahmimishäiriöön ja lihoin valtavaksi mahasta, selästä, ei tullut normaalin naisen muotoja siis ollenkaan. Tuli lopulta bulimia ja laihduin järkyttävillä konsteilla, jojoilin vuosia painon kanssa, sitten terveys romahti. Lihoin 140 kiloiseksi enkä laihtunut siitä ollenkaan, vaikka oisin syönyt <1000 kcal vrk ja liikkunut päälle, kilpirauhanen meni rikki ja aloin vaan turvota liikunnasta, jopa suihkussa käynneistä ja siivouksesta, ruoka ei enää sulanut ja jäi vatsalaukkuun jumiin jopa vrk:si. Hirveät vatsa ja suolistovaivat joka päivä. :( Sitten meni lisämunuaisetkin ja tuli addisonin tauti... Kilot ei lähde kuin nälkäkuurilla ja sittenkin vaan lihaksista, oon syönyt kuitenkin nykyään jo 2 v. tod hyvin (ihan oikeesti) mutta mikään ei oo parantunut, edelleen valtava kaljamaha ja pöhötys ja IBS. Nyt oon sitte sairauseläkkeellä, jee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 33-vuotiaaksi normaalipainoinen BMI 22.5. En vahtinut syömisiäni, söin myös ulkona, tosin herkkuja tai alkoholia ei paljoa. Arkiliikuntaa ja 2 kertaa viikossa painoilla.
Sitten koin traumaattisen tapahtuman jonka jälkeen itkin kotona 3 viikkoa putkeen. Painoni nousi 8 kiloa vaikka söin jugurtin ja pari leipää päivässä.
Noita kiloja pudotan edelleen 1.5 vuotta myöhemmin, mutta siihen liittyy myös tapahtumasta alkanut masennus, joka on varmasti vähentänyt liikuntaa. Mutta edelleenkään en mässäile.
Vuoden alusta olen syönyt salaatteja, vihanneksia, vaaleaa lihaa, hedelmiä, juustoa, jugurttia, oliiviöljyä, papuja, pähkinöitä... Enkä ole laihtunut vaikka aktiivisuusmittari näyttää 2000 kulutettua kaloria ja syön 1500 (punnitsen ruokani). Jokin on pielessä mutta mikä?
Mun koko lapsuus ja nuoruus oli yhtä loputonta traumaa. Hirveä perhe ja rankka koulukiusaaminen. Sairastuin ensin ahmimishäiriöön ja lihoin valtavaksi mahasta, selästä, ei tullut normaalin naisen muotoja siis ollenkaan. Tuli lopulta bulimia ja laihduin järkyttävillä konsteilla, jojoilin vuosia painon kanssa, sitten terveys romahti. Lihoin 140 kiloiseksi enkä laihtunut siitä ollenkaan, vaikka oisin syönyt <1000 kcal vrk ja liikkunut päälle, kilpirauhanen meni rikki ja aloin vaan turvota liikunnasta, jopa suihkussa käynneistä ja siivouksesta, ruoka ei enää sulanut ja jäi vatsalaukkuun jumiin jopa vrk:si. Hirveät vatsa ja suolistovaivat joka päivä. :( Sitten meni lisämunuaisetkin ja tuli addisonin tauti... Kilot ei lähde kuin nälkäkuurilla ja sittenkin vaan lihaksista, oon syönyt kuitenkin nykyään jo 2 v. tod hyvin (ihan oikeesti) mutta mikään ei oo parantunut, edelleen valtava kaljamaha ja pöhötys ja IBS. Nyt oon sitte sairauseläkkeellä, jee...
Jos et ole jo kokeillut niin ehdottomasti kokeile tärkkelyshiilarit + sokeri alas ja rasvaa lisää. Ja ota purkista entsyymejä ruuansulatukseen ja pureskele ruoka äläkä juo ruokailun yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni vetää hirveät määrät glukoosifuktoosisiirappia vuosittain. Meitä kun on monia, jotka eivät käytä sitä ollenkaan, mutta kulutuskäyrät osoittavat silti taivasta kohti ja pahenee vain koko ajan Suomessa.
Suomessa ei arvosteta omaa kehoa ja hyvinvointia. Kaupassa ostetaan sitä mitä halvimmalla saadaan eli huonoimmista aineksista tehtyä teollista huttua. Suomalaiset firmatkin tekevät huonompaa Suomen markkinoille - joka ei kelpaa esim Venäjälle, vaan sinne viedään kunnollisia tuotteita. Ihan tavalliset kansalaiset ovat siellä tarkkoja ruuastaan.
Suomalaiset laittavat mihin vain muuhun rahaan kuin laadukkaaseen ravintoon, mikä on kuitenkin kaiken terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Arvot ei ole tässä ihan kohdillaan.
Mieheni, joka kärsii vatsavaivoista, tuli juurikin 2 kk reissulta USA:sta. Ensimmäinen asia, joka pisti hänen silmäänsä, oli siellä asuvien järkyttävä lihavuus. Yhdelläkin naisella, joka vastaan tuli, oli ollut jalka yhtä paksu, kuin mitä minä olen vartaloltani.
Siellä ei liikuta ollenkaan, ei ole jalkakäytäviä, kaikki 100 metrinkin matkat kuljetaan autolla. Ja on vaaralllista liikkua ulkona, siis asuinalueella, poliisi saattaa pysäyttää ja kysyä, minne on matka kun kävellen liikkuu. Mutta:
Kaikista niistä aterioista, mitä hän siellä söi, ei tullut ei niin yhtikäs mitään vatsavaivoja.
Kun tuli kotiin, niin kävimme läpi ruokia ja rasvoja ym. mitä normaalisti olimme syöneet.
Ensimmäisenä lähti Floora. Sitten leipä paistetaan itse ilman lisäaineita. Hän oli syönyt koemielessä jäätelöä siellä. Ei mitään vaivoja. Täällä tulee aina kun hän syö jäätelöä.
Jäätelö oli ollut muutenkin paljon parempaa siellä kuin täällä. Samoin juustot.
Hän kokeili yhden päivän ajan entistä ruokavaliota. Tumman leivän päälle flooraa, siivu Edamia ja jälkkäriksi jäätelöä. Meni maha ihan sekasin, turvotti. Floora oli laktoositon, samoin Edam ja jäätelö. Nyt ollaan vähän ulalla, että mitä näissä suomalaisissa elintarvikkeissa oikein on, kun ne aiheuttaa vatsavaivoja. Tietääkö joku paremmin ?Ruisleipä: ruis / vehnä aiheuttaa monille vatsavaivoja.
Floora nyt on ihan kuraa ja se on ollut tiedossa jo pitkään. Hyvä että tajusitte jättää pois! Siinä siis ongelmana on liuottimilla uutetut rypsi/rapsiöljyt, joissa huono rasvahappokoostumus. Niin kaukana mistään luonnollisesta hyvästä rasvasta kuin olla ja voi.
Edamista en tiedä mikä on, mutta juustoista kannattaa katsoa ainakin se, että ovat normaalirasvaisia (eikä mitään "lighteja") ja mahdollisimman vähän lisäaineita. Tosin se, että valmistukseen on käytetty suomalaista aika huippuunsa käsiteltyä maitoa, ärsyttää monien vatsaa. Sitten taas vaikka luomumaito tai raakamaito ei ärsytä. Tosin maitoahan ei tarvitse edes juoda niin paljon kuin mitä sitä juodaan (tai ei oikeastaan ollenkaan), mutta luomua me ainakin suosimme, jossa rasvakin on luonnollisemmassa muodossa kun ei ole homogenisoitu.
Suomalaisissa perusmarkettijäätelöissä on kilometrin pituinen lisäainelista. Ei tarvitse ihmetellä yhtään, mistä vatsavaivat tulee. Jäätelö on käytännössä rasvatonta maitoa ja lisäaineita. Yök! Monissa maissa tuollainen sonta ei menisi koskaan läpi! Hyviäkin kyllä saa kun viitsii lukea tuoteselosteet läpi.
Nyt viitsimme lukea tuoteselosteet. Viitsimme vaikka mitä, ettei vatsa kipuile. Nyt tuossa pöydällä on 3 erilaista pähkinää. Luin jostain että 30 g / riittää. Saatiin mummolta mustikoita kun niitä pyydettiin. Otetaan käyttöön toi pitkään kaapissa lojunu sekoitin jolla tehdään sellainen sekotus banaanista ja noista mustikoista. Kyllä tämä tästä. Hyvä kun se kävi tuolla usassa, loksahti joku palikka paikalleen. Hän on niin motivoitunut, että ei ole tosikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni vetää hirveät määrät glukoosifuktoosisiirappia vuosittain. Meitä kun on monia, jotka eivät käytä sitä ollenkaan, mutta kulutuskäyrät osoittavat silti taivasta kohti ja pahenee vain koko ajan Suomessa.
Suomessa ei arvosteta omaa kehoa ja hyvinvointia. Kaupassa ostetaan sitä mitä halvimmalla saadaan eli huonoimmista aineksista tehtyä teollista huttua. Suomalaiset firmatkin tekevät huonompaa Suomen markkinoille - joka ei kelpaa esim Venäjälle, vaan sinne viedään kunnollisia tuotteita. Ihan tavalliset kansalaiset ovat siellä tarkkoja ruuastaan.
Suomalaiset laittavat mihin vain muuhun rahaan kuin laadukkaaseen ravintoon, mikä on kuitenkin kaiken terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Arvot ei ole tässä ihan kohdillaan.
Mieheni, joka kärsii vatsavaivoista, tuli juurikin 2 kk reissulta USA:sta. Ensimmäinen asia, joka pisti hänen silmäänsä, oli siellä asuvien järkyttävä lihavuus. Yhdelläkin naisella, joka vastaan tuli, oli ollut jalka yhtä paksu, kuin mitä minä olen vartaloltani.
Siellä ei liikuta ollenkaan, ei ole jalkakäytäviä, kaikki 100 metrinkin matkat kuljetaan autolla. Ja on vaaralllista liikkua ulkona, siis asuinalueella, poliisi saattaa pysäyttää ja kysyä, minne on matka kun kävellen liikkuu. Mutta:
Kaikista niistä aterioista, mitä hän siellä söi, ei tullut ei niin yhtikäs mitään vatsavaivoja.
Kun tuli kotiin, niin kävimme läpi ruokia ja rasvoja ym. mitä normaalisti olimme syöneet.
Ensimmäisenä lähti Floora. Sitten leipä paistetaan itse ilman lisäaineita. Hän oli syönyt koemielessä jäätelöä siellä. Ei mitään vaivoja. Täällä tulee aina kun hän syö jäätelöä.
Jäätelö oli ollut muutenkin paljon parempaa siellä kuin täällä. Samoin juustot.
Hän kokeili yhden päivän ajan entistä ruokavaliota. Tumman leivän päälle flooraa, siivu Edamia ja jälkkäriksi jäätelöä. Meni maha ihan sekasin, turvotti. Floora oli laktoositon, samoin Edam ja jäätelö. Nyt ollaan vähän ulalla, että mitä näissä suomalaisissa elintarvikkeissa oikein on, kun ne aiheuttaa vatsavaivoja. Tietääkö joku paremmin ?Ruisleipä: ruis / vehnä aiheuttaa monille vatsavaivoja.
Floora nyt on ihan kuraa ja se on ollut tiedossa jo pitkään. Hyvä että tajusitte jättää pois! Siinä siis ongelmana on liuottimilla uutetut rypsi/rapsiöljyt, joissa huono rasvahappokoostumus. Niin kaukana mistään luonnollisesta hyvästä rasvasta kuin olla ja voi.
Edamista en tiedä mikä on, mutta juustoista kannattaa katsoa ainakin se, että ovat normaalirasvaisia (eikä mitään "lighteja") ja mahdollisimman vähän lisäaineita. Tosin se, että valmistukseen on käytetty suomalaista aika huippuunsa käsiteltyä maitoa, ärsyttää monien vatsaa. Sitten taas vaikka luomumaito tai raakamaito ei ärsytä. Tosin maitoahan ei tarvitse edes juoda niin paljon kuin mitä sitä juodaan (tai ei oikeastaan ollenkaan), mutta luomua me ainakin suosimme, jossa rasvakin on luonnollisemmassa muodossa kun ei ole homogenisoitu.
Suomalaisissa perusmarkettijäätelöissä on kilometrin pituinen lisäainelista. Ei tarvitse ihmetellä yhtään, mistä vatsavaivat tulee. Jäätelö on käytännössä rasvatonta maitoa ja lisäaineita. Yök! Monissa maissa tuollainen sonta ei menisi koskaan läpi! Hyviäkin kyllä saa kun viitsii lukea tuoteselosteet läpi.
Nyt viitsimme lukea tuoteselosteet. Viitsimme vaikka mitä, ettei vatsa kipuile. Nyt tuossa pöydällä on 3 erilaista pähkinää. Luin jostain että 30 g / riittää. Saatiin mummolta mustikoita kun niitä pyydettiin. Otetaan käyttöön toi pitkään kaapissa lojunu sekoitin jolla tehdään sellainen sekotus banaanista ja noista mustikoista. Kyllä tämä tästä. Hyvä kun se kävi tuolla usassa, loksahti joku palikka paikalleen. Hän on niin motivoitunut, että ei ole tosikaan.
Paula Heinosen kirjallisuudesta saattaisitte saada tukea tuohon muutokseen ja motivaation ylläpitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jestas mitä p**kaa. :D En ole koskaan tavannut ylipainoista, joka ei söisi liikaa enkä myöskään laihaa joka ei söisi todella vähän kulutukseensa nähden.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kuinka tämän asian tutkiminen on edelleen ns.lähtökuopissa? Jo vuosia on puhuttu asiasta ja aina uutinen on sama -ulosteen siirto voi tulevaisuudessa olla...-.
Kiistatta toimii hoitomuotona esim: lihavuuteen mutta jostakin syystä sitä ei haluta tarjota? Pelätään sen sijaan että ihmiset toteuttavat siirtoja kotioloissa.
Tähän ei tarvittaisi kuin terveiden laihojen (suku myös laiha) luovuttajien ulostepankki.
Tosiaan käsittämätöntä. Eikö kukaan tajua, että se kuka ensin tuo tuon laihdutushoidon tavallisten ihmisten saataville Amerikassa on miljardööri silmänräpäyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei jestas mitä p**kaa. :D En ole koskaan tavannut ylipainoista, joka ei söisi liikaa enkä myöskään laihaa joka ei söisi todella vähän kulutukseensa nähden.
Jos miettii omia tuttuja ja niiden syömisiä, niin en todellakaan osaisi laittaa lihavuusjärjestykseen ruokien perusteella
Vierailija kirjoitti:
Ensin oma suolisto on pilattu huonolla ravinnolla. Sitten lihotaan entistä helpommin. Syömällä ihan kunnon määriä laadukasta monipuolista ruokaa on mahdollista palauttaa suoliston toiminta terveeksi.
Kaikki tietävät mitä tulisi välttää (karkit, limsat, sipsit, roskaruoka, einekset ym) ja mitä suosia (kasvikset, marjat, aidot puhtaat raaka-aineet).
Tämä on ihan hirveää roskaa. Mulla on IBS ja syön varmaan terveellisemmin kuin sinä. Siltikin jos syön esim papuja tai viljoja niin suolistossani alkaa hirveät bileet ja elämästä ei tule mitään, mm ilmavaivojen takia. En pysty keikauttamaan suolistobakteeriston tasapainoa mitenkään omin nokin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä tuntuu olevan hakusessa se kuinka paljon energiaa missäkin tuotteessa on. Pelkästään "2 leipäpalaa" voi olla 150kcal - 350kcal riippuen viipaleen paksuudesta / painosta / viljasta yms riippuen.
Ei mikään ihme että läskit luulevat syövänsä vähän kun kcal on käsitteenä vain "laihojen salajuoni haukkua läskejä".
1 berliinin munkissa on 400kcal, eli 1/4 70 kiloisen naisen päivittäisestä energian tarpeesta. Jos syöt 4 munkkia, sinun ei tarvitse syödä mitään muuta koko päivänä ja silloin et laihdu etkä liho vaikka kävisit töissä. Uskomatonta mutta totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin oma suolisto on pilattu huonolla ravinnolla. Sitten lihotaan entistä helpommin. Syömällä ihan kunnon määriä laadukasta monipuolista ruokaa on mahdollista palauttaa suoliston toiminta terveeksi.
Kaikki tietävät mitä tulisi välttää (karkit, limsat, sipsit, roskaruoka, einekset ym) ja mitä suosia (kasvikset, marjat, aidot puhtaat raaka-aineet).
Tämä on ihan hirveää roskaa. Mulla on IBS ja syön varmaan terveellisemmin kuin sinä. Siltikin jos syön esim papuja tai viljoja niin suolistossani alkaa hirveät bileet ja elämästä ei tule mitään, mm ilmavaivojen takia. En pysty keikauttamaan suolistobakteeriston tasapainoa mitenkään omin nokin.
Sinä ehkä et, olet huono-onninen tai kokeillut vääriä keinoja. Minullakin on IBS, mutta olen saanut sen remissioon jo kahdesti. Se voi tulla taas uudelleen, en yhtään epäile sitä, mutta minun ei ole tarvinnut elää sen kanssa jatkuvasti. Olen kyllä nähnyt isosti vaivaa sen korjaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 33-vuotiaaksi normaalipainoinen BMI 22.5. En vahtinut syömisiäni, söin myös ulkona, tosin herkkuja tai alkoholia ei paljoa. Arkiliikuntaa ja 2 kertaa viikossa painoilla.
Sitten koin traumaattisen tapahtuman jonka jälkeen itkin kotona 3 viikkoa putkeen. Painoni nousi 8 kiloa vaikka söin jugurtin ja pari leipää päivässä.
Noita kiloja pudotan edelleen 1.5 vuotta myöhemmin, mutta siihen liittyy myös tapahtumasta alkanut masennus, joka on varmasti vähentänyt liikuntaa. Mutta edelleenkään en mässäile.
Vuoden alusta olen syönyt salaatteja, vihanneksia, vaaleaa lihaa, hedelmiä, juustoa, jugurttia, oliiviöljyä, papuja, pähkinöitä... Enkä ole laihtunut vaikka aktiivisuusmittari näyttää 2000 kulutettua kaloria ja syön 1500 (punnitsen ruokani). Jokin on pielessä mutta mikä?
Mun koko lapsuus ja nuoruus oli yhtä loputonta traumaa. Hirveä perhe ja rankka koulukiusaaminen. Sairastuin ensin ahmimishäiriöön ja lihoin valtavaksi mahasta, selästä, ei tullut normaalin naisen muotoja siis ollenkaan. Tuli lopulta bulimia ja laihduin järkyttävillä konsteilla, jojoilin vuosia painon kanssa, sitten terveys romahti. Lihoin 140 kiloiseksi enkä laihtunut siitä ollenkaan, vaikka oisin syönyt <1000 kcal vrk ja liikkunut päälle, kilpirauhanen meni rikki ja aloin vaan turvota liikunnasta, jopa suihkussa käynneistä ja siivouksesta, ruoka ei enää sulanut ja jäi vatsalaukkuun jumiin jopa vrk:si. Hirveät vatsa ja suolistovaivat joka päivä. :( Sitten meni lisämunuaisetkin ja tuli addisonin tauti... Kilot ei lähde kuin nälkäkuurilla ja sittenkin vaan lihaksista, oon syönyt kuitenkin nykyään jo 2 v. tod hyvin (ihan oikeesti) mutta mikään ei oo parantunut, edelleen valtava kaljamaha ja pöhötys ja IBS. Nyt oon sitte sairauseläkkeellä, jee...
Jos et ole jo kokeillut niin ehdottomasti kokeile tärkkelyshiilarit + sokeri alas ja rasvaa lisää. Ja ota purkista entsyymejä ruuansulatukseen ja pureskele ruoka äläkä juo ruokailun yhteydessä.
Kiitti hyvistä ehdotuksista, mutta kaikki on kokeiltu, ihan kaikki ketoosiin, paleoon, fodmappiin, maidottomaan, gluteenittomaan, raw veganiin jne. asti. Entsyymeillä, maitohappobakt., lisäravinteilla ei mitään vaikutusta, ei kilpparilääkkeilläkään. Kroppa on vaan mennyt rikki eikä sitä pysty enää korjaamaan. Kookosöljyä, e-epaa, mct:ä, neitsytoliiviöljyä, kirnuvoita, avokadoja, pähkinöitä, siemeniä... Ei ole tullut tulosta noillakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 33-vuotiaaksi normaalipainoinen BMI 22.5. En vahtinut syömisiäni, söin myös ulkona, tosin herkkuja tai alkoholia ei paljoa. Arkiliikuntaa ja 2 kertaa viikossa painoilla.
Sitten koin traumaattisen tapahtuman jonka jälkeen itkin kotona 3 viikkoa putkeen. Painoni nousi 8 kiloa vaikka söin jugurtin ja pari leipää päivässä.
Noita kiloja pudotan edelleen 1.5 vuotta myöhemmin, mutta siihen liittyy myös tapahtumasta alkanut masennus, joka on varmasti vähentänyt liikuntaa. Mutta edelleenkään en mässäile.
Vuoden alusta olen syönyt salaatteja, vihanneksia, vaaleaa lihaa, hedelmiä, juustoa, jugurttia, oliiviöljyä, papuja, pähkinöitä... Enkä ole laihtunut vaikka aktiivisuusmittari näyttää 2000 kulutettua kaloria ja syön 1500 (punnitsen ruokani). Jokin on pielessä mutta mikä?
Mun koko lapsuus ja nuoruus oli yhtä loputonta traumaa. Hirveä perhe ja rankka koulukiusaaminen. Sairastuin ensin ahmimishäiriöön ja lihoin valtavaksi mahasta, selästä, ei tullut normaalin naisen muotoja siis ollenkaan. Tuli lopulta bulimia ja laihduin järkyttävillä konsteilla, jojoilin vuosia painon kanssa, sitten terveys romahti. Lihoin 140 kiloiseksi enkä laihtunut siitä ollenkaan, vaikka oisin syönyt <1000 kcal vrk ja liikkunut päälle, kilpirauhanen meni rikki ja aloin vaan turvota liikunnasta, jopa suihkussa käynneistä ja siivouksesta, ruoka ei enää sulanut ja jäi vatsalaukkuun jumiin jopa vrk:si. Hirveät vatsa ja suolistovaivat joka päivä. :( Sitten meni lisämunuaisetkin ja tuli addisonin tauti... Kilot ei lähde kuin nälkäkuurilla ja sittenkin vaan lihaksista, oon syönyt kuitenkin nykyään jo 2 v. tod hyvin (ihan oikeesti) mutta mikään ei oo parantunut, edelleen valtava kaljamaha ja pöhötys ja IBS. Nyt oon sitte sairauseläkkeellä, jee...
Jos et ole jo kokeillut niin ehdottomasti kokeile tärkkelyshiilarit + sokeri alas ja rasvaa lisää. Ja ota purkista entsyymejä ruuansulatukseen ja pureskele ruoka äläkä juo ruokailun yhteydessä.
Kiitti hyvistä ehdotuksista, mutta kaikki on kokeiltu, ihan kaikki ketoosiin, paleoon, fodmappiin, maidottomaan, gluteenittomaan, raw veganiin jne. asti. Entsyymeillä, maitohappobakt., lisäravinteilla ei mitään vaikutusta, ei kilpparilääkkeilläkään. Kroppa on vaan mennyt rikki eikä sitä pysty enää korjaamaan. Kookosöljyä, e-epaa, mct:ä, neitsytoliiviöljyä, kirnuvoita, avokadoja, pähkinöitä, siemeniä... Ei ole tullut tulosta noillakaan.
Oon pahoillani. Minullakin traumataustaa ja tiedän, miten se hajottaa mielen lisäksi fyysisen terveyden. Jos haluat vielä tarttua johonkin oljenkorteen, käy www.elinvoimaa.fi tai vastaavassa paikassa elävän veren analyysissä niin näet itsekin, mitä sisällesi kuuluu. Verihän on elämän eliksiiri ja vaikuttaa kaikkeen ja siihen vaikuttamalla voi vaikuttaa moneen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 33-vuotiaaksi normaalipainoinen BMI 22.5. En vahtinut syömisiäni, söin myös ulkona, tosin herkkuja tai alkoholia ei paljoa. Arkiliikuntaa ja 2 kertaa viikossa painoilla.
Sitten koin traumaattisen tapahtuman jonka jälkeen itkin kotona 3 viikkoa putkeen. Painoni nousi 8 kiloa vaikka söin jugurtin ja pari leipää päivässä.
Noita kiloja pudotan edelleen 1.5 vuotta myöhemmin, mutta siihen liittyy myös tapahtumasta alkanut masennus, joka on varmasti vähentänyt liikuntaa. Mutta edelleenkään en mässäile.
Vuoden alusta olen syönyt salaatteja, vihanneksia, vaaleaa lihaa, hedelmiä, juustoa, jugurttia, oliiviöljyä, papuja, pähkinöitä... Enkä ole laihtunut vaikka aktiivisuusmittari näyttää 2000 kulutettua kaloria ja syön 1500 (punnitsen ruokani). Jokin on pielessä mutta mikä?
Mun koko lapsuus ja nuoruus oli yhtä loputonta traumaa. Hirveä perhe ja rankka koulukiusaaminen. Sairastuin ensin ahmimishäiriöön ja lihoin valtavaksi mahasta, selästä, ei tullut normaalin naisen muotoja siis ollenkaan. Tuli lopulta bulimia ja laihduin järkyttävillä konsteilla, jojoilin vuosia painon kanssa, sitten terveys romahti. Lihoin 140 kiloiseksi enkä laihtunut siitä ollenkaan, vaikka oisin syönyt <1000 kcal vrk ja liikkunut päälle, kilpirauhanen meni rikki ja aloin vaan turvota liikunnasta, jopa suihkussa käynneistä ja siivouksesta, ruoka ei enää sulanut ja jäi vatsalaukkuun jumiin jopa vrk:si. Hirveät vatsa ja suolistovaivat joka päivä. :( Sitten meni lisämunuaisetkin ja tuli addisonin tauti... Kilot ei lähde kuin nälkäkuurilla ja sittenkin vaan lihaksista, oon syönyt kuitenkin nykyään jo 2 v. tod hyvin (ihan oikeesti) mutta mikään ei oo parantunut, edelleen valtava kaljamaha ja pöhötys ja IBS. Nyt oon sitte sairauseläkkeellä, jee...
Jos et ole jo kokeillut niin ehdottomasti kokeile tärkkelyshiilarit + sokeri alas ja rasvaa lisää. Ja ota purkista entsyymejä ruuansulatukseen ja pureskele ruoka äläkä juo ruokailun yhteydessä.
Kiitti hyvistä ehdotuksista, mutta kaikki on kokeiltu, ihan kaikki ketoosiin, paleoon, fodmappiin, maidottomaan, gluteenittomaan, raw veganiin jne. asti. Entsyymeillä, maitohappobakt., lisäravinteilla ei mitään vaikutusta, ei kilpparilääkkeilläkään. Kroppa on vaan mennyt rikki eikä sitä pysty enää korjaamaan. Kookosöljyä, e-epaa, mct:ä, neitsytoliiviöljyä, kirnuvoita, avokadoja, pähkinöitä, siemeniä... Ei ole tullut tulosta noillakaan.
Oon pahoillani. Minullakin traumataustaa ja tiedän, miten se hajottaa mielen lisäksi fyysisen terveyden. Jos haluat vielä tarttua johonkin oljenkorteen, käy www.elinvoimaa.fi tai vastaavassa paikassa elävän veren analyysissä niin näet itsekin, mitä sisällesi kuuluu. Verihän on elämän eliksiiri ja vaikuttaa kaikkeen ja siihen vaikuttamalla voi vaikuttaa moneen asiaan.
Kiitti. Luin verianalyysistä jo joku aika sitten... Vähän kiinnostuinkin, voishan tuosta vielä lueskella lisää ja panna asiaa harkintaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kuinka tämän asian tutkiminen on edelleen ns.lähtökuopissa? Jo vuosia on puhuttu asiasta ja aina uutinen on sama -ulosteen siirto voi tulevaisuudessa olla...-.
Kiistatta toimii hoitomuotona esim: lihavuuteen mutta jostakin syystä sitä ei haluta tarjota? Pelätään sen sijaan että ihmiset toteuttavat siirtoja kotioloissa.
Tähän ei tarvittaisi kuin terveiden laihojen (suku myös laiha) luovuttajien ulostepankki.
Tosiaan käsittämätöntä. Eikö kukaan tajua, että se kuka ensin tuo tuon laihdutushoidon tavallisten ihmisten saataville Amerikassa on miljardööri silmänräpäyksessä.
Kakkaa myymällä? Kyllä saa aika pisnesmies olla.
Suoliston bakteerikanta reagoi ruokavalioon ja lihavuuteen. Kun lihava laihduttaa, bakteeritasapaino muuttuu myös. Se että kahdella asialla on toisiinsa yhteys, ei tarkoita että yksi asia selvästi aiheuttaa toisen.
Suoliston toiminnasta kannattaa kuitenkin pitää huolta, sillä se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen hyvinvointiin. Ylipaino johtuu kuitenkin liiasta syömisestä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä tuntuu olevan hakusessa se kuinka paljon energiaa missäkin tuotteessa on. Pelkästään "2 leipäpalaa" voi olla 150kcal - 350kcal riippuen viipaleen paksuudesta / painosta / viljasta yms riippuen.
Ei mikään ihme että läskit luulevat syövänsä vähän kun kcal on käsitteenä vain "laihojen salajuoni haukkua läskejä".1 berliinin munkissa on 400kcal, eli 1/4 70 kiloisen naisen päivittäisestä energian tarpeesta. Jos syöt 4 munkkia, sinun ei tarvitse syödä mitään muuta koko päivänä ja silloin et laihdu etkä liho vaikka kävisit töissä. Uskomatonta mutta totta.
Mulla on kaveri joka on n. 165/50 ja vetää helposti sixpackin donitseja kerralla. Levy suklaata, megapussi sipsejä. Voi käydä Mäkissä lounaalla ja pizzalla illalla. Ei himoliiku eikä paastoa välipäivinä.
Olen ollut hänen kanssaan matkalla ja hän aloittaa aamulla hotellin buffassa, lounas katukojusta, välipalana vohveli ja jäätelöä, illalla ravintola-annos, illalla viiniä ja snacksejä. Tätä viikko ja hänelle tuli 1kg turvotusta.
Kateeksi käy :D. Mutta toki epäilee itsekin että ruoka vaan ei imeydy jostain syystä.
Alue: Aihe vapaa
Olen ollut vuoden vehnättömällä, rukiittomalla ja ohrattomalla ruokavaliolla ja kauraa syön harkitusti. Jos syön kertaluotoisesti vehnää tai jotenkin vääränlaista kauraa (liian karkeaa tai leseistä), suun limakalvot menevät pienille haavoille ja on helppo ajatella että sama saattaa tapahtua myös suoliston limakalvolle.