Lue keskustelun säännöt.
Ihminen pelastaa tulipalosta koiran eikä lasta, on psykopaatti/sosiopaatti
13.04.2018 |
Ymmärrän näkökulman, että ihmisellä on enemmän tunnesidettä omaan koiraan kuin vieraaseen lapseen, mutta olen sitä mieltä että jos valitsee oman koiran tulipalosta tai uppoavasta laivasta, kärsii voimakkaasti mielenterveyshäiriöstä /-sairaudesta. Tällainen ihminen on tunnekylmä, epäempaattinen ja äärimmäisen itsekäs.
Ihmettelen kun menneiden ketjujen mukaan näitä suuri osa. Ja käsitykseni mukaan ovat aina naisia!
Mistä tällainen johtuu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. Pelastaisin silti koiran kuin ihmisen. Mulle eläimet ovat arvokkaampia kuin ihmiset.
Eläimetkö ne maksavat työkyvyttömyyseläkkeesi?
Mistä luit että hän on tai tulisi olemaan työkyvyttömyyseläkkeellä? Ja parempaa et keksinyt niin yrität tuolla linjalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika paljon maailmassa on tälläkin hetkellä lapsia jotka kärsivät ja tarvitsevat apua. Autatteko te lapsia tulipaloista pelastavat heitä juuri nyt kun voitte sen tehdä?
Vai autatteko vain suurissa sankarikuvitelmissa ja tunnette ylemmyyttä niitä kohtaan joille oma lemmikki on hirmu tärkeä?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä tässä vauvapalstalla on jeesustella. Tositilanteessa suurin osa kuitenkin paniikissa yrittäisi pelastautua itse kuten parhaiten saattaa. Jos siinä juostessa matkalla vastaan tulisi lapsi JA koira, niin helpostihan kumpikin mukaan tarttuisi.
Tavallisen hyvän ihmisen tunnistaa jo siitä, että tulee mieleen halu ylipäätään auttaa ketään. Aika moni ihminen hätätilanteessa juoksisi paniikinomaisesti karkuun ajatellen vain itseään. Tämän takia hätätilanteissa moni m.m. tallautuu väkijoukon alle. Aivan varmana moni tallojista jeesustelisi tällä palstalla, miten paha ihminen voi olla, jos rakastaa koiraansa enemmän kuin naapurin pikku-Jessicaa.
Ja tästä hyvä esimerkki on Turun tapahtumat, kuinka suurin osa suomalaisista lamautuivat, jotkut jopa ottivat kännykällään kuvia ja suurin osa auttajista oli ulkomaalaistaustaisia ja moni jatkoi auttamistaan vaikka heitä oli puukotettu ja tunsivat sykkeensä laskevan. Ja heidän ansiostaan uhriluku jäi kymmeneen.
Ei voi välttyä ajatukselta, antaako omat kriisikokemukset valmiuksia auttaa myös muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos jättää vieraan lapsen palavaan taloon kuolemaan koiran takia niin miltä hänen vanhemmistaan tuntuu? Koiran vanhemmat tuskin reagoisivat tapahtuneeseen millään tavalla elleivät ole samassa taloudessa. He tuskin murehtivat tapahtunutta koko eliniän ajan kun taas ihmisiin voi jäädä pysyvä trauma tapahtuneesta..
No ei koiran vanhemmat mutta minä. Skenaario=pelastan talosta lapsen jonne oma koirani kuolee. Lapsen vanhemmat on että jee, saan kiitosta ja selkään taputtelua. Sitten elän loppuikäni ajatuksissa liekkeihin kuoleva koirani. Ei.
Älyttömiä spekulaatioita. Mutta näin se vain on.Eli minäminäminä.
No kukakukakuka sitten? Tyystin vieras henkilö?
Ensin pitää huolehtia itsestään jotta jnejne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos jättää vieraan lapsen palavaan taloon kuolemaan koiran takia niin miltä hänen vanhemmistaan tuntuu? Koiran vanhemmat tuskin reagoisivat tapahtuneeseen millään tavalla elleivät ole samassa taloudessa. He tuskin murehtivat tapahtunutta koko eliniän ajan kun taas ihmisiin voi jäädä pysyvä trauma tapahtuneesta..
No ei koiran vanhemmat mutta minä. Skenaario=pelastan talosta lapsen jonne oma koirani kuolee. Lapsen vanhemmat on että jee, saan kiitosta ja selkään taputtelua. Sitten elän loppuikäni ajatuksissa liekkeihin kuoleva koirani. Ei.
Älyttömiä spekulaatioita. Mutta näin se vain on.Eli minäminäminä.
Mitä itse tekisit jos voisit pelastaa tulipalosta vain yhden lapsen, toinen olisi omasi ja toinen vieras?
Miksi valitset kuten valitset ja mitä se kertoo sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos jättää vieraan lapsen palavaan taloon kuolemaan koiran takia niin miltä hänen vanhemmistaan tuntuu? Koiran vanhemmat tuskin reagoisivat tapahtuneeseen millään tavalla elleivät ole samassa taloudessa. He tuskin murehtivat tapahtunutta koko eliniän ajan kun taas ihmisiin voi jäädä pysyvä trauma tapahtuneesta..
No ei koiran vanhemmat mutta minä. Skenaario=pelastan talosta lapsen jonne oma koirani kuolee. Lapsen vanhemmat on että jee, saan kiitosta ja selkään taputtelua. Sitten elän loppuikäni ajatuksissa liekkeihin kuoleva koirani. Ei.
Älyttömiä spekulaatioita. Mutta näin se vain on.Eli minäminäminä.
Mitä itse tekisit jos voisit pelastaa tulipalosta vain yhden lapsen, toinen olisi omasi ja toinen vieras?
Miksi valitset kuten valitset ja mitä se kertoo sinusta?
Aivan eri asia versus koiran vai lapsen pelastaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
Jos jonkun elämä pyörii vain oman itsen ympärillä hän ei välitä eläimistäkään, ei omista tai muiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos jättää vieraan lapsen palavaan taloon kuolemaan koiran takia niin miltä hänen vanhemmistaan tuntuu? Koiran vanhemmat tuskin reagoisivat tapahtuneeseen millään tavalla elleivät ole samassa taloudessa. He tuskin murehtivat tapahtunutta koko eliniän ajan kun taas ihmisiin voi jäädä pysyvä trauma tapahtuneesta..
No ei koiran vanhemmat mutta minä. Skenaario=pelastan talosta lapsen jonne oma koirani kuolee. Lapsen vanhemmat on että jee, saan kiitosta ja selkään taputtelua. Sitten elän loppuikäni ajatuksissa liekkeihin kuoleva koirani. Ei.
Älyttömiä spekulaatioita. Mutta näin se vain on.Eli minäminäminä.
Mitä itse tekisit jos voisit pelastaa tulipalosta vain yhden lapsen, toinen olisi omasi ja toinen vieras?
Miksi valitset kuten valitset ja mitä se kertoo sinusta?
Aivan eri asia versus koiran vai lapsen pelastaminen.
Vastaahan nyt vain kysymykseen äläkä yritä kiertää sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta jos jättää vieraan lapsen palavaan taloon kuolemaan koiran takia niin miltä hänen vanhemmistaan tuntuu? Koiran vanhemmat tuskin reagoisivat tapahtuneeseen millään tavalla elleivät ole samassa taloudessa. He tuskin murehtivat tapahtunutta koko eliniän ajan kun taas ihmisiin voi jäädä pysyvä trauma tapahtuneesta..
No ei koiran vanhemmat mutta minä. Skenaario=pelastan talosta lapsen jonne oma koirani kuolee. Lapsen vanhemmat on että jee, saan kiitosta ja selkään taputtelua. Sitten elän loppuikäni ajatuksissa liekkeihin kuoleva koirani. Ei.
Älyttömiä spekulaatioita. Mutta näin se vain on.Eli minäminäminä.
Mitä itse tekisit jos voisit pelastaa tulipalosta vain yhden lapsen, toinen olisi omasi ja toinen vieras?
Miksi valitset kuten valitset ja mitä se kertoo sinusta?
Aivan eri asia versus koiran vai lapsen pelastaminen.
Vastaahan nyt vain kysymykseen äläkä yritä kiertää sitä.
Pelastaisin omani, kukaan ei minua siitä syyttäisi. Toisin kuin sinua kun jos pelastaisitpelastaisi koiran ennemmin kuin ihmishengen.
Riippuu siitä, kenen lapsi ja kenen koira siellä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ennemmin oma koira kuin vieras lapsi. En edes miettisi, en voisi elää enää itse ajatellen että koirani kuoli vaikka olisin voinut estää sen. Koira on minun lapseni.
Toivottavasti tajuat olla ikinä hankkimatta lapsia. Et ole ansainnut niitä. Luultavasti koirallasikin on enemmän tunteita, sekin pelastaisi ennemmin avuttoman vauvan tulipalosta kuin sut!!
Kyllä, olen vela, enkä edelleenkään ymmärrä miksi vieras-vastaan-rakas-tilanteessa pitäisi miettiä mitään muuta kuin sitä omaa rakasta. Et sinäkään pelastaisi mun koiraa ennen omaa lastasi, miksi minulta odotetaan toisenlaista toimintaa?
Koska lasta ei voi verrata koiraan! Koira on alempiarvoinen. Niitä voi hakea kasvattajalta aina uuden tilalle! En ole koiriani jäänyt vuosiksi itkemään niiden kuoltua, mutta lähiomaisia olen itkeskellyt kyllä.
Olen lapsia neuvonut tulipalon varalta että koiria eivät saa lähteä pelastamaan. Jokainen huolehtii vaan itsensä lähintä reittiä ulos talosta.En kehuisi sillä että en itke koiriani niiden kuoltua. Ja että aina voi hakea kasvattajalta uuden.
Todella sairasta että tämä on saanut alapeukkuja kun on lapsille sanottu että pelastavat itsensä, eivätkä leiki hengellään pelastamalla koiria. Kyllä on sairaita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ennemmin oma koira kuin vieras lapsi. En edes miettisi, en voisi elää enää itse ajatellen että koirani kuoli vaikka olisin voinut estää sen. Koira on minun lapseni.
Toivottavasti tajuat olla ikinä hankkimatta lapsia. Et ole ansainnut niitä. Luultavasti koirallasikin on enemmän tunteita, sekin pelastaisi ennemmin avuttoman vauvan tulipalosta kuin sut!!
Kyllä, olen vela, enkä edelleenkään ymmärrä miksi vieras-vastaan-rakas-tilanteessa pitäisi miettiä mitään muuta kuin sitä omaa rakasta. Et sinäkään pelastaisi mun koiraa ennen omaa lastasi, miksi minulta odotetaan toisenlaista toimintaa?
Koska lasta ei voi verrata koiraan! Koira on alempiarvoinen. Niitä voi hakea kasvattajalta aina uuden tilalle! En ole koiriani jäänyt vuosiksi itkemään niiden kuoltua, mutta lähiomaisia olen itkeskellyt kyllä.
Olen lapsia neuvonut tulipalon varalta että koiria eivät saa lähteä pelastamaan. Jokainen huolehtii vaan itsensä lähintä reittiä ulos talosta.En kehuisi sillä että en itke koiriani niiden kuoltua. Ja että aina voi hakea kasvattajalta uuden.
En sanonut etten itke koiriani niiden kuoltua. Sanoin etten itke niitä enää vuosien päästä. Vuosien päästä kylläkin itkettää kuolleet läheiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
Jos jonkun elämä pyörii vain oman itsen ympärillä hän ei välitä eläimistäkään, ei omista tai muiden.
Ei hän sitä eläintä eläimen takia pelasta vaan itsensä takia. Empaattinen henkilö pystyy valitsemaan pelastettavaksi myös siten, että se hyödyttää enemmän muita kuin oman koiran pelastaminen hyödyttäisi itseä. Mutta tätäkään te omahyväiset ja läpeensä itsekkäät ette käsitä.
Minut taas en haluaisi elää ihmisen kanssa jonka aivoissa muhii tällaista soopaa.
Ensinnäkin äidin rakkaus ei ole mitään taivaasta laskeutunutta pyhyyttä vaan silkkaa aivokemiaa. On jo ajan päivät tutkittu että kun koiranomistaja katsoo koiraansa aivoissa erittyy samaa kiintymyshormoonia kuin ihmisen katsoessa omaa jälkeläisiään. Erittäin yksinkertaista, mutta toki ihmisillä on tapana romantisoida asioita. Oma perhe on yleensä tärkein ja omaan perheenjäseniä kohtaan tunnetaan kiintymystä.
Se että jotkut kohtelevat eläintä huonosti eivätkä pidä perheenjäsenenä on jonkinlaista tunnekylmyyttä. Se että jonkun naapurin koira tuli vihaiseksi toisen koiran pennuille ei tarkoita että kaikki koirat reagoisivat samoin.
Sama pätee ihmisiin, huostaanotot ovat Suomessa arkipäivää, silti kaikki vanhemmat eivät jätä lapsiaan heitteille. Seinäjoen teinisurmaajasta tai näistä nyt uutisoiduista veitsellä uhkailevista lapsista ei voi vetää johtopäätöstä että kaikki teinit ja lapset ovat luonnevikaisia tilaisuuden tullen.
Eläin tietenkin toimii kuten eläin, mutta eipä hurraamista ole ihminenkään toiminnassa. Tiesitkö että keskiajalla me ihmiset pidimme vielä omia lapsiammekin ällöttävinä? Lapset puettiin aikuisten vaatteisiin, joita teetettiin lasten koossa, lapsia ei imetetty itse (vain köyhät joiden oli pakko tekivät näin) eikä niiden kanssa nukuttu samassa tilassa saati että niiden kanssa olisi erityisemmin vietetty aikaa. Vammaiset lapset tapettiin jo vauvana. On erittäin uutta ihmiskunnan historiassa että omille lapsille uhrataan näin paljon aikaa ja resursseja. Kyllä historia kertoo mielestäni surullista tarinaa siitä millainen laji on ihminen. Siksi minua aina ottaa aivoon kun ihmistä nostetaan jalustalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
Mihinkä rikokseen sinä olet syyllistynyt, kun se lapsesi on yksin tulipalon keskellä?
Miksi te pöyristyjät ette vastaa tähän? Vai tarviiko vain tuntemattomien välittää teidän lapsistanne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
Mihinkä rikokseen sinä olet syyllistynyt, kun se lapsesi on yksin tulipalon keskellä?
Miksi te pöyristyjät ette vastaa tähän? Vai tarviiko vain tuntemattomien välittää teidän lapsistanne?
En välttämätää mihinkään. Lapsi on esimerkiksi karannut talon ikkunasta mökkiin joka syttyy tuleen.
Ei sinun välittää tarvitse, mutta lain mukaan sinun pitää kykysi mukaan auttaa ihmistä, ei eläintä. Muuten olet rikollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläin ei ole lapsesi. Jos et ole sitä itse synnyttänyt kohdustasi, se ei ole sinun lapsesi. Voit kutsua itseäsi mammaksi ja koiraasi lapseksesi, mutta sitä se ei ole vaikka kuinka jankkaisit.
Ihmistä on pakko auttaa, jos sen voi tehdä omaa henkeään vaarantamatta, sen sanoo jo laki. Tämä ei ole tulkintakysymys.
Koirani on joka tapauksessa MINULLE tärkeämpi kuin sinun MIKÄÄN. Totesin jo että tuomiolle sitten vaan, en kärsi loppuelämääni tunnontuskissa jonkun ventovieraan vuoksi.
Kuulostat juurikin "sosiopaatilta", sellaiselta jonka emotoniaalinen elämä ja ajatukset pyörii vain oman itsen ympärillä.
Toivottavasti ymmärrät, että virallisesti teet RIKOKSEN jos valitse pelastaa eläimen etkä esimerkiksi lasta?
No ymmärrän ymmärrän, joten sun varmaan kannattaa keskittyä opettamaan lapsellesi turvallista tulenkäsittelyä ja varoittaa tulitikkuleikeistä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän näkökulman, että ihmisellä on enemmän tunnesidettä omaan koiraan kuin vieraaseen lapseen, mutta olen sitä mieltä että jos valitsee oman koiran tulipalosta tai uppoavasta laivasta, kärsii voimakkaasti mielenterveyshäiriöstä /-sairaudesta. Tällainen ihminen on tunnekylmä, epäempaattinen ja äärimmäisen itsekäs.
Ihmettelen kun menneiden ketjujen mukaan näitä suuri osa. Ja käsitykseni mukaan ovat aina naisia!
Mistä tällainen johtuu?
Vain sosiopaatti näkee asian noin yksioikoisena.
Eli minäminäminä.