Ensi kesän hääkutsut taas saapunut...
Olen ehkä hirveä ihminen, mutta en voi sille mitään että en vaan jaksa häitä. Muutama ystävä menee kesällä naimisiin ja kolmas ensi syksynä. Tiedossa olisi häiden lisäksi kahdet polttarit. Mua ei vaan millään kiinnosta, vaikka ovat mulle muuten tosi rakkaita ystäviä. Kahdet häistä on juuri ihanasti heinäkuussa, jolloin minulla on kesäloma. Voin sanoa että en tule tuhlaamaan kahta viikonloppua kesälomastani näihin häihin. Nyt mietin vain miten kieltäydyn ystävällisesti toisista. Onko muilla samoja ajatuksia?
Kommentit (248)
Olisipa ystäviä, joilta saisi hääkutsuja. Ymmärrän kyllä ap:n tuntemukset, ja että monet häät voivat tuntua rasittavilta. Mutta kuitenkin... Pitäisi olla tyytyväinen siitä, että on paljon ystäviä, jotka haluavat sinut häihinsä. Minä olen 26v enkä ole ollut kenenkään häissä sitten lapsuuden.
On helppo ymmärtää etteivät ihmiset nykyään välttämättä halua osallistua häihin. Hääkulttuuri on mennyt sellaiseksi, että vieraat ovat sivuseikka morsiamen päivässä. Sen näkee täälläkin aina kun joku tekee aloituksen häistä. Kaikki vastaukset ovat sellaisia, että sinun juhlat, sinä päätät.
Olen tähän mennessä osallistunut kaikkiin juhliin joihin on kutsuttu. Kaikenlaista on tullut vastaan. Joskus on odoteltu useampi tunti alkumaljaa kun tuore pari on kuvattavana. Joskus on pukukoodina ollut iltapuku, mutta aviomiestäni ei kutsuttu. Tuntui todella hassulta aterioida paellaa pihalla Iltapuvussa yksin.
Osallistumiseen lahjoineen ja pukuineen menee usein vähintään satasia, joten voisi vieraita hiukan huomioida.
Voisikohan tästä tehdä bisneksen?
Että ilmoittautuisi jonkun kiireisen puolesta edustamaan häntä tutun häihin? Veloittaisi tuntihinnan ja menisi sopimuksen mukaan kirkkoon ja juhlatilaisuuteen ja onnittelisi hääparia "X:n puolesta." Pyörisi tuolileikit ja katsoisi sukkanauhan riistot ja juttelisi mukavia jonkun tuntemattoman sukulaisen kanssa?
Kyllä tekisin, jos hinnasta sovitaan. Kävisin vaikka polttareissakin.
Kannattaa miettiä, mikä elämässä on tärkeää itselle ja mitä haluaa muistella vanhana. Haluatko olla osana hyvien ystävien tärkeää päivää vai jättäytyä porukan ulkopuolelle. Nuorena haalii itselleen niin paljon tekemistä, että joskus väsyttää eikä aina ole motivaatiota mutta kannattaa pyrkiä erottamaan joukosta ne tärkeät ja merkitykselliset päivät. Häät ovat sellaisia, niitä ei koskaan enää tule. Nuorena ei myöskään tajua sukulaisten merkitystä.
Jos nuo ihmiset eivät ole sinulle tärkeitä, ehkä kannattaa karsia heidät elämästäsi muutenkin.
Joitain vuosia sitten oli kesäisin hää- ja polttariruuhkaa kun minä ja ystäväni ja liuta samanikäisiä sukulaisia olimme sen 25-35v ja moni meni naimisiin.
Vaikka välillä tuntuikin liialta pari vuotta, niin olen iloinen, että kaikkiin kuitenkin menimme. Pääsääntöisesti oli hauskaa ja jäi kivoja muistoja noista tapahtumista. Ystävän ja sukulaisten häiden skippaaminen on kyllä viesti siitä, ettei ihan nyt kauheasti kiinnosta olla tekemisissä. Niinpä yrittäisin päästä ystävien ja sukulaisten häihin keinolla millä hyvänsä jos ei jostain syystä ole ihan pakko skippaa (ja sellaisen fiksut ihmiset kyllä ymmärtää).
Nyt kun ollaan nelkyt ja kaikilla on pieniä lapsia ja ruuhkavuodet ja harvoin kukaan ehtii tai jaksaa järjestää mitään. Ja jos ehtii, niin kaikilla on lastenhoito-ongelmia jne. Eikä ne ystävät yleensä ikää myötä lisäänny, eli kannattaa vaalia suhteita niihin ihmisiin kenen kanssa haluaa olla tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan tästä tehdä bisneksen?
Että ilmoittautuisi jonkun kiireisen puolesta edustamaan häntä tutun häihin? Veloittaisi tuntihinnan ja menisi sopimuksen mukaan kirkkoon ja juhlatilaisuuteen ja onnittelisi hääparia "X:n puolesta." Pyörisi tuolileikit ja katsoisi sukkanauhan riistot ja juttelisi mukavia jonkun tuntemattoman sukulaisen kanssa?
Kyllä tekisin, jos hinnasta sovitaan. Kävisin vaikka polttareissakin.
Mä voisin tulla osakkaaksi tähän palveluun. Käyn hyvin sellaisesta kaukaisemmasta sukulaistädistä, joita hääjuhlissa kuuluu olla täytteenä. Keskustelen sujuvasti muun kaltaiseni porukan kanssa, ei ruoka-aineallergioita, raitis ja muutenkin hyväkäytöksinen, säällisen näköinenkin.
Olenko minä ainoa kenelle ei tule hääkutsuja juuri koskaan?
Viime vuonna tuli yksi, ja muutamaa vuotta aiemmin edellinen.
Niihin viime vuoden häihin en edes päässyt osalistumaan, sillä ne järjestettiin Taiwanissa eikä minulla ollut mahdollisutta lähteä silloin niin pitkälle ja kalliille matkalle.
Kavereista useimmat ovat valinneet maistraattivihkimisen, tai sitten eivät ole menneet naimisiin ollenkaan. Oma suku taas on niin pieni ja ikärakenteeltaan vanhaa, ettei silläkään suunnalla ole hirveästi häitä vietetty.
Vierailija kirjoitti:
Luojan lykky, tiedossa ei ole yksiäkään häitä! Tosin ns. tavallisiin häihin voisin mennäkin pieni lahja kainalossa, mutta jos kutsussakin jo annetaan vain tilinumero, niin sellaiset häät jätän omaan arvoonsa. Jos ei ole varaa muuten järjestää häitä tai lähteä häämatkalle, niin kerjätäkö pitäisi. Jos olisin nyt itse menossa naimisiin, niin häät olisivat hyvin pienet, kahden todistajan kanssa maistraatissa tai papinkansliassa ja sitten hyvä lounas tai päivällinen neljästään. Siinä se!
Minä taas arvostan sitä että kutsussa annetaan vaan tilinumero.
Yleensä häihin ei kehtaa mennä vieraaksi ilman lahjaa, ja jos sillä hääparilla ei ole mitään tarvetta niille lahjoille, niin sitten ihmiset vievät hirveän kasan jotain random-juttuja lahjaksi.
Rahalahja on helpoin sekä vieraille että hääparille.
Myös luonnon kannalta rahalahja hyvä ratkaisu.
Mene vaan..näin 50:senä ei oo ollu hääkutsuja vuosiin.
Ystäväs vaan loukkaantuu.
Seuraava etappi on rykelmä erobileitä (n. 7-12 vuotta ja lapsi myöhemmin)
Elämää tämä vain on kirjoitti:
Muistan tuon ajan, kun kavereiden häitä ja polttareita oli joka kesä jatkuvasti. Hauskuus muuttui pakoksi. Ja se rahanmenokin. Mutta muistakaa, että vaikka niin haastavalta kuin nyt tuntuukin, niin tuokin aika menee ohi ja kaikki hiljenee. Sitten ei kukaan pidä mitään juhlia. Paitsi ristiäisiä ja lasten synttäreitä.
Olen nelikymppinen ja nyt on hiljaista häärintamalla.
Mites erobileet?
moniko liitto hajos?
Häät on Suomessa ylipitkät, tylsät, yleensä jossain huitsinnevadassa, vaikka parin kaikki kaverit ja suurin osa sukulaisistakin asuisi esim. pääkaupunkiseudulla. Kirkot on kalseita, juhlapaikat kolkkoja. Tunnelma on väkinäinen. Ihmiset elävät niin eriytynyttä elämää, että sukulaisten, lapsuudenkavereiden ja aikuiskavereiden kesken ei ole mitään yhteistä.
Suomalaiset häät on kyllä tylsiä pönötysjuhlia. Varsinkin alkottomissa se tunnelma ei edes parane iltaa kohti. Outoa on myös että ihmiset lähtee juhlapaikalta jo ennen aikojaan. Olen asunut vuosikausia ulkomailla ja kiertänyt häissä ympäri maailman. Häät on hyvä syy valita kohde lomalle. Tammikuussa olin 3 viikkoa Etelä-Afrikassa ja yksi päivä meni ystävän häissä. En olisi muuten varmaan ikinä sinne matkustanut, kivat muistot jäi!
Vierailija kirjoitti:
Elämää tämä vain on kirjoitti:
Muistan tuon ajan, kun kavereiden häitä ja polttareita oli joka kesä jatkuvasti. Hauskuus muuttui pakoksi. Ja se rahanmenokin. Mutta muistakaa, että vaikka niin haastavalta kuin nyt tuntuukin, niin tuokin aika menee ohi ja kaikki hiljenee. Sitten ei kukaan pidä mitään juhlia. Paitsi ristiäisiä ja lasten synttäreitä.
Olen nelikymppinen ja nyt on hiljaista häärintamalla.
Mites erobileet?
moniko liitto hajos?
Vastaan, kun satuin näkemään eli 12 häät oli ja nyt 10:n vuoden sisällä eronnut 4 paria.
Eronneita yhdistää se, että menivät pikaisesti vuoden-parin tuntemuksella naimisiin ja toisaalta se, että puolisoista toinen oli pettäjä-tyyppiä ja vilkuili jatkuvasti aidan taakse. Yhdellä vaimo vaati jatkuvaa vaihtelua eikä sopeutunut mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä sanoa että minä ainakin loukkaantuisin hyvälle ystävällä joka ei viitsi vaivautua häihini. Jos siis syy on ettei vaan jaksa kiinnostaa. Ymmärrän ettei ole pakko ketään kiinnostaa mutta tuskin kiinnostaa ystävyyskään. HYVÄN ja RAKKAAN ystävän kanssa kuitenkin jaetaan elämää puolin ja toisin.
Kummin kaimat on sitten ihan eri asia.
Mutta jos kysymyksessä onkin henkilö, jota sinä luulet hyväksi ja rakkaaksi ystäväksi mutta todellisuudessa hän on suhteestanne eri mieltä. :D
Silloin jos ei ole oikeita ystäviä niin puolitututkin muuttuvat hyviksi ja rakkaiksi ystäviksi kuin taikaiskusta.
Mut on kerran kutsuttu häihin. En osaa samastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan lykky, tiedossa ei ole yksiäkään häitä! Tosin ns. tavallisiin häihin voisin mennäkin pieni lahja kainalossa, mutta jos kutsussakin jo annetaan vain tilinumero, niin sellaiset häät jätän omaan arvoonsa. Jos ei ole varaa muuten järjestää häitä tai lähteä häämatkalle, niin kerjätäkö pitäisi. Jos olisin nyt itse menossa naimisiin, niin häät olisivat hyvin pienet, kahden todistajan kanssa maistraatissa tai papinkansliassa ja sitten hyvä lounas tai päivällinen neljästään. Siinä se!
Minä taas arvostan sitä että kutsussa annetaan vaan tilinumero.
Yleensä häihin ei kehtaa mennä vieraaksi ilman lahjaa, ja jos sillä hääparilla ei ole mitään tarvetta niille lahjoille, niin sitten ihmiset vievät hirveän kasan jotain random-juttuja lahjaksi.
Rahalahja on helpoin sekä vieraille että hääparille.
Myös luonnon kannalta rahalahja hyvä ratkaisu.
Arvostan myös tilinumeroa tai lahjalistaa, tekee elämästä niin paljon helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset häät on kyllä tylsiä pönötysjuhlia. Varsinkin alkottomissa se tunnelma ei edes parane iltaa kohti. Outoa on myös että ihmiset lähtee juhlapaikalta jo ennen aikojaan. Olen asunut vuosikausia ulkomailla ja kiertänyt häissä ympäri maailman. Häät on hyvä syy valita kohde lomalle. Tammikuussa olin 3 viikkoa Etelä-Afrikassa ja yksi päivä meni ystävän häissä. En olisi muuten varmaan ikinä sinne matkustanut, kivat muistot jäi!
Aina joka ketjuun eksyy yksi jota hävettää kaikki suomalainen ja ulkomailla on kaikki on parempaa ja hienompaa. Mistä teidän häpeänne sikiää?
Mulla olisi kesällä kahdet häät, yhdet ylioppilasjuhlat ja yhdet rippijuhlat. Yo:t ja rippijuhlat ovat tässä lähiseudulla ja juhlakalut ovat läheisiä sukulaisia. Molemmat häät ovat useamman sadan kilometrin päässä ja juhlakalut ovat rakkaita ystäviä.
Tilanne on nyt se, että minä työskentelen matalapalkka-alalla ja kuussa pelkkään vuokraan menee lähes 2/3 osaa nettoansioista. Minulle on pelkästään lahjojen hankkiminen kaikille näille aika suuri taloudellinen rasite ja tarkoittaa ihan omista perusjutuista (ruoka, taloustavarat) tinkimistä. Missään tapauksessa ainakin yhdet häät pitää jättää väliin, koska yksinkertaisesti ei vaan ole mitenkään varaa mennä. Jos haluan pystyä osallistumaan edes toisiin häihin, se merkitsee kesälomasuunnitelmieni unohtamista.
Mitäs tässä nyt sitten tekisi? Tämän ketjun perusteella tiedän jo valmiiksi olevani paska ystävä, koska toisen ystävän häät on pakko jättää väliin. Ja myönnän olevani niin itsekäs, että kamalan mielelläni nauttisin kesälomastakin suunnittelemallani tavalla, mutta sitten olisin tuplasti paska ystävä, koska itsekkäästi asettaisin oman lomani hänen suuren päivänsä edelle. En tiedä, aivan helkkarin masentava ja syyllistävä ketju tää ainakin on. Olkaa onnellisia te, joilla elämä on niin helppoa, että aina on mahdollista osoittaa arvostuksensa toista kohtaan menemällä häihin tms suuriin juhliin eikä esimerkiksi taloudellinen tilanne koskaan estä sitä. Blääh. 😞