Pelastaisitko kiusaajasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Riippuu puhutaanko siitä aikuisesta, joka kidutti minua koko lapsuuteni vai koulukiusaajalapsesta. Koska sille koulukiusaajalleni olen antanut anteeksi, hänhän oli vain lapsi. Mutta sen miehen jättäisin oman onnensa nojaan.

Saattaisin auttaa silleen puoliksi, että hän ei kuolisi, mutta vammautuisi pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Siinäpä tuli kivan syyllistävä kannanotto.

Jos en jää kiinni auttamatta jättämisestä niin en todellakaan pelasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Siinäpä tuli kivan syyllistävä kannanotto.

Yhä aikuisena aina uhrin asemaan heittäytyminen ei ole tervettä eikä kehittävää. Kuitenkin todella monet kiusatut, pahastikkin pääsevät omista kokemuksistaan ylitse. Miksi siis tietty kourallinen kiusattuja yhä aikuisena elävät jatkuvassa vihassa, katkeruudessa ja kostonhalussa?

Enkä myöskään syyllistänyt ketään muuta, kuin kiusatun perhettä, joka ei ole mahdollisesti ollut antamassa oikeita välineitä elämässä pärjäämiseen ja yksi niistä on välineet päästä huonoista kokemuksista ylitse. 

Joskus sitä vain tulee tehtyä virheitä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Jos itse olisin kyseinen kiusaaja ymmärtäisin hyvin, jos kiusaamani ihminen ei haluaisi auttaa. Se olisi viimeinen ajatus kuollessani ja en voisi kuin syyttää itseäni. Itseä ei ole koskaan kiusattu enkä ole kiusannut ketään, joten muuten en osaa tähän vastata. Mutta ei kannata tehdä alunperinkään tyhmyyksiä, joista voi joutua maksamaan vielä joskus myöhemmin. Ihminen itse on vastuussa itsestään ja omista teoistaan ei kukaan muu.

Jos en auttaisi, se olisi syylistyminen tappoon. Omatuntosi ei todellakaan kestäisi sitä, asia vainoasi minua loppuikäni.

Plus uskon rakkauteen ja onnellisiin loppuihin: kun teen rakkauden työn, kiusaajani tajuaa tehneensä väärin, katuisi tekojaan ja tulisimme ystäviksi <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aha, juttu kääntyikin nyt sitten niin päin että kiusatut ovat niitä sadisteja. Ihan ovat ansainneet kaiken mitä ovat saaneet osakseen niiltä "oikeamielisiltä" ihmisiltä. Eihän nyt kukaan "hyvä" ihminen tietenkään koskaan kiusaisi ketään jollei tähän olisi oikeaa syytä. Eli kiusatun pahuus.

En pysty ymmärtämään tätä "logiikkaa". Mutta hienoa kun kiusattuja aina jaksetaan syytellä. Että oma vika.

Kyllähän ihmisessä on jo lähtökohtaisesti jotain vialla, jos on valmis jättämään jonkun kuolemaan.

Sanoinko viestissäni, että jättäisin jonkun kuolemaan? Otin vain kantaa siihen typerään ja loukkaavaan väitteeseen, että kiusatuksi joutuvat muka ovat lähtökohtaisesti pahoja ja juuri siksi kiusatuksi tulevat. Se on niin väärin kuin olla voi. Pahoja ovat ne kiusaajat, heille uhri on vain väline oman egon pönkittämiseen ja huonon itsetunnon peittelemiseen.

Ei ole mikään ihme, että muiden ihmisten julmasti kohtelemaksi joutunut katkeroituu ja hautoo kostoa. Ei se ehkä oikein ole, mutta inhimillistä. Kuitenkin oikeasti vahingollista vain itselle, ja siksihän siitä pitäisi päästä yli. Voi vaan olla hyvin vaikeaa.

Vaikeaa myös on tietää mitä tuollaisessa tilanteessa oikeasti tekisi. Tuskin juuri kenellekään moista tulee vastaan, siksi tämä keskustelu on pelkkää teoreettista spekulointia. Ehkä kosto voisi tuottaa hetkellisen tyydytyksen, mutta teon jälkeen olisi sitten elettävä loppuelämänsä sen kanssa mitä teki/jätti tekemättä. Luulen ettei omatuntoni kestäisi sellaista. 

Olen itse kiusattu. Tyttöjen puoleltaminua syrjittiin, nimiteltiin ja jätettiin kaiken ulkopuolelle ensimmäisestä luokasta lähtien. Pojat käyttivät fyysistä väkivaltaa koulumatkoilla.

Yläasteella myös tyttöjen väkivalta muuttui fyysiseksi.

Nyt olen aikuinen ja toimin varhaislapsuudessa sisäistettyjen moraalikäsitysten ja jo geneettisen empatian mukaisesti.

Ihminen joka on valmis jättämään toisen kuolemaan on sairas. Ei tuollainen selity kiusaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti auttaisin. Vaikka hän on kamala ja ilkeä ihminen niin minä en ole. Tekisin sen siis ihan jo itseni ja oman omatuntoni vuoksi.

Justiinsa näin. Osaan asettua kiusaajien yläpuolelle, toki vähän ylpeyttäkin tässä on, myönnän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Tämä on asia jota täytyy käsitellä. Toki kiusaaminen on väärin, mutta on olemassa esim antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Aikuiset näkevät lapsen ujona ja jopa kilttinä. Samanikäisille lapsille tuo persoona näyttäytyy pelottavana ja jopa uhkaavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Tämä on asia jota täytyy käsitellä. Toki kiusaaminen on väärin, mutta on olemassa esim antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Aikuiset näkevät lapsen ujona ja jopa kilttinä. Samanikäisille lapsille tuo persoona näyttäytyy pelottavana ja jopa uhkaavana.

Riippuu tietenkin iästä, mutta persoonallisuushäiriöt ovat lähtöisin usein lapsuudesta ja siellä tapahtuvista traumoista mitkä alkavat näyttäytymään teinivuosista aikuisuuteen. Sellaista ei ole, kuin antisosiaalinen mutta tarkoitit varmaankin epäsosiaalista persoonallisuutta? Tuollaiset henkilöt eivät tosin ole kovinkaan kilttejä, vaan vähän niiden vastakohta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Tämä on asia jota täytyy käsitellä. Toki kiusaaminen on väärin, mutta on olemassa esim antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Aikuiset näkevät lapsen ujona ja jopa kilttinä. Samanikäisille lapsille tuo persoona näyttäytyy pelottavana ja jopa uhkaavana.

Riippuu tietenkin iästä, mutta persoonallisuushäiriöt ovat lähtöisin usein lapsuudesta ja siellä tapahtuvista traumoista mitkä alkavat näyttäytymään teinivuosista aikuisuuteen. Sellaista ei ole, kuin antisosiaalinen mutta tarkoitit varmaankin epäsosiaalista persoonallisuutta? Tuollaiset henkilöt eivät tosin ole kovinkaan kilttejä, vaan vähän niiden vastakohta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö

Määritelmä

Antisosiaaliselle persoonallisuushäiriölle on luonteenomaista jatkuva piittaamattomuus omasta ja toisten turvallisuudesta sekä toisten oikeuksien loukkaaminen tuntematta katumusta. Henkilöt joilla on tällainen persoonallisuus ovat epäluotettavia, manipuloivia, kyvyttömiä säilyttämään suhteitaan ja kykenemättömiä noudattamaan sosiaalisia normeja. Häiriö alkaa varhain (ennen 15 vuoden ikää), on kaikenkattava ja ilmenee monissa asiayhteyksissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Tämä on asia jota täytyy käsitellä. Toki kiusaaminen on väärin, mutta on olemassa esim antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Aikuiset näkevät lapsen ujona ja jopa kilttinä. Samanikäisille lapsille tuo persoona näyttäytyy pelottavana ja jopa uhkaavana.

Riippuu tietenkin iästä, mutta persoonallisuushäiriöt ovat lähtöisin usein lapsuudesta ja siellä tapahtuvista traumoista mitkä alkavat näyttäytymään teinivuosista aikuisuuteen. Sellaista ei ole, kuin antisosiaalinen mutta tarkoitit varmaankin epäsosiaalista persoonallisuutta? Tuollaiset henkilöt eivät tosin ole kovinkaan kilttejä, vaan vähän niiden vastakohta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö

Määritelmä

Antisosiaaliselle persoonallisuushäiriölle on luonteenomaista jatkuva piittaamattomuus omasta ja toisten turvallisuudesta sekä toisten oikeuksien loukkaaminen tuntematta katumusta. Henkilöt joilla on tällainen persoonallisuus ovat epäluotettavia, manipuloivia, kyvyttömiä säilyttämään suhteitaan ja kykenemättömiä noudattamaan sosiaalisia normeja. Häiriö alkaa varhain (ennen 15 vuoden ikää), on kaikenkattava ja ilmenee monissa asiayhteyksissä.

Mistä sivuilta tuon olet ottanut? Meinaa virallista persoonallisuushäiriötä ei ole nimellä antisosiaalinen vaan epäsosiaalinen. Tuo antisosiaalinen tulee todennäköisesti englanninkielisestä Antisocial nimikkeestä, mikä tarkoittaa suomeksi epäsosiaalinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Mietin syvästi näitä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan kiusaajien kuolla tai haluavat heille tapahtuvan jotain todella pahaa, että olisivatko he olleet sen normaalimpia ja empaattisempia, jos heitä ei olisi kiusattu. Luulen, että jossain vaiheessa elämää olisi jotain negatiivista tapahtunut, olisi lopputulos sama kuin mitä se on nyt ja heidän asenteensa olisivat samaa, mitä ne ovat nyt.  Luulen, ettei ongelma ole ollut kiusattuna olemisessa, vaan etteivät he koskaan ole eläneet sellaisessa perheympäristössä, joka olisi opettanut heitä pääsemään pahoista asioista ylitse tai olleet tarpeeksi tukena. 

Tämä on asia jota täytyy käsitellä. Toki kiusaaminen on väärin, mutta on olemassa esim antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.

Aikuiset näkevät lapsen ujona ja jopa kilttinä. Samanikäisille lapsille tuo persoona näyttäytyy pelottavana ja jopa uhkaavana.

Riippuu tietenkin iästä, mutta persoonallisuushäiriöt ovat lähtöisin usein lapsuudesta ja siellä tapahtuvista traumoista mitkä alkavat näyttäytymään teinivuosista aikuisuuteen. Sellaista ei ole, kuin antisosiaalinen mutta tarkoitit varmaankin epäsosiaalista persoonallisuutta? Tuollaiset henkilöt eivät tosin ole kovinkaan kilttejä, vaan vähän niiden vastakohta https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö

Määritelmä

Antisosiaaliselle persoonallisuushäiriölle on luonteenomaista jatkuva piittaamattomuus omasta ja toisten turvallisuudesta sekä toisten oikeuksien loukkaaminen tuntematta katumusta. Henkilöt joilla on tällainen persoonallisuus ovat epäluotettavia, manipuloivia, kyvyttömiä säilyttämään suhteitaan ja kykenemättömiä noudattamaan sosiaalisia normeja. Häiriö alkaa varhain (ennen 15 vuoden ikää), on kaikenkattava ja ilmenee monissa asiayhteyksissä.

Mistä sivuilta tuon olet ottanut? Meinaa virallista persoonallisuushäiriötä ei ole nimellä antisosiaalinen vaan epäsosiaalinen. Tuo antisosiaalinen tulee todennäköisesti englanninkielisestä Antisocial nimikkeestä, mikä tarkoittaa suomeksi epäsosiaalinen

Sama asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä nämä ketjun kiusatut ovat kaikkivoipia. Heillä on erivapaus päättää siitä kuka saa elää.

Itse olen rankasti koulukiusattu, eikä mieleeni silti juolahtaisi edes ajatella moista.

Kiusaaminen ei jalosta ihmistä joksikin "koston enkeliksi".

Minua on myös kiusattu sekä henkisesti että fyysisesti. Aikuisena olen hakeutunut terapiaan ja työstänyt asioita.

Silti en voisi koskaan sanoa, että jättäisin ihmisen kuolemaan. Normaaliin ihmiseen on jo sisäänrakennettuna empatia ja halu auttaa.

Näiden puute näkyy jo lasten keskinäisessä kanssakäymisessä ja se leimataan kiusaamiseksi.

En auttaisi. En edes jos olisi saanut hengenvaarallisia vammoja. Saisipa mitä ansaitsi.

Vierailija kirjoitti:

Saattaisin auttaa silleen puoliksi, että hän ei kuolisi, mutta vammautuisi pysyvästi.

Sukulaisielu! Itsekin osallistuisi varmasti täydellä tarmolla pelastamiseen. Olisin valmis voittamaan vastemielisyyteni ja elvyttäisin reippaasti puolikin tuntia, jos sillä vain saisi kyseisen tyypin virkoamaan ja nauttimaan loppuajastaan tässä kauniissa maailmassamme.

Ehkä olen julma ihminen, mutta en tiedä pystyisinkö auttamaan. Ikinä en ole tehnyt heille mitään pahaa ja ovat monia vuosia pitäneet "hupia" kanssani. Toisaalta ajattelen, että jättäisivät varmasti minut kuolemaan jos tilanne olisi toisin päin (ovat sitä kuolemaani toivoneetkin). En tiedä pystyisinkö edes koskemaan kiusaajaani apua tarjotessa. Ehkä soittaisin apua ja luikkisin pois paikalta. 

Ai, että jos lapsi on empatiakyvytön niin muilla lapsilla on oikeus kiusata tätä ja näin korostaa tuota empatiakyvyttömyyttä ihmisessä? Hienoa! Kouluampuja on syntynyt ja se on täysin sen ansiota, että te rakkaat teette sellaisen sanomalla, että sairasta lasta saa kiusata.

Jos katkeralla kiusatulla on mielestänne syytä miettiä ajatuksiaan niin niin on myös teilläkin, jotka ajattelette, että lapsi ansaitsi tulla kiusatuksi.

Hirviön synnyttää toinen hirviö.

Kyllä minua on kiusattu ja kyllä minä pelastaisin kiusaajani.