Lue keskustelun säännöt.
ujo ja arka nainen
elämä risaseksi
24.03.2018 |
Olen ujo ja väritön persoona. Toiset pitävät minua vain taakkana ja välttelevät parhaansa mukaan. En tule koskaan työllistymään, sillä ryssin kaikki haastattelut ja työkokemus on olematonta (en kelpaa edes varastohommiin). Kavereita ei minulla ole (tai on muutama, jotka vaan koittavat hyötyä minusta). Olenkin harkinnut, että ryhtyisin vetämään huumeita ja pyrkisin joihinkin huumeporukoihin. Elämäni tulee kuitenkin olemaan säälittävää kitkuttamista, joten miksi en eläisi edes hetken onnellista ja tapahtumarikasta elämää.
Kommentit (131)
No ei ne välttämättä missään piileskele, vaan ovat siellä töissä ja esim. koiranäyttelyissä ja opiskelemassa yms. :D[/quote]
Totta. Taisin vähän yksinkertaistaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sulle sit jatkuvasti sattuu, et asiat hajoaa käsiin ja tulee lunta tupaan? Onko siinä joku sama juttu aina, et miksi niin tapahtuu? Jos sen tiedostaa sen asian, niin silloin se alkaa muuttumaan ja asiat alkaa pikkuhiljaa menemään parempaan suuntaan.
Olen aina yksin muiden joukossa. Se satuttaa. Kerran mut myös naurettiin ulos yhestä työhaastattelusta. Onhan näitä kokemuksia. Omituinen, kun olen. Huumeet vapauttaa.
ap
No vastoin yleistä käsitystä, niin yksin me täällä ollaan jokatapauksessa, vaikka synnytään perheeseen lauman keskelle ja eletään suurimmaksi osaksi muiden ihmisten ympäröiminä. Ihmiset vaan yrittävät paeta sitä yksinäisyyttään etsimällä ystäviä, kumppania, menemällä johonkin kerhotoimintaan vapaa-ajallaan yms.
Mutta silti, me olemme täysin uniikkeja ja loppujenlopuksi täysin yksin, vaikka kuinka ois perhettä ja ystäviä.
Emmekä ole laumaeläimiä, tai eläimiä, kuten Darwinin teoria virheellisesti väittää.
Sillä eläimet syntyvät ns. valmiina ja vain vanhenevat, kunnes kuolevat. Ihminen eroaa siksi eläimestä, koska vain ihmisellä on mahdollisuus kohottaa tietoisuutensa korkeuksiin ja kehittyä henkisesti.
Joten siksi, on parempi vain unohtaa se, että täytyisi kuulua johonkin, tai tuntea itsensä surulliseksi muiden ihmisten keskellä.
Kun löydät itsesi ja kelpaat itsellesi, toisten ihmisten hyväksyntä tai hyväksymättömyys ei enää hetkauta sinua!
On vain löydettävä oma juttunsa, joka tekee sut onnelliseksi, siitä autudeesta ammennat onnellisuutta elämääsi, joka säteilee muihinkin! Tällöin on paljon helpompaa mennä esim. työhaastatteluun, kun ei kelaile, mitä muut susta ajattelevat, eikä tarvi myötäillä ketään! Tällöin pystyt olemaan itsevarma, kun tunnet itsesi ja sulla on omat juttusi!
Musiikilla on parantava voima. Ja luonnolla.
Kuuntele esimerkiksi Gareth Emeryn kappale Saving Light.
Aina löytyy joku, joka välittää <3 Halaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sulle sit jatkuvasti sattuu, et asiat hajoaa käsiin ja tulee lunta tupaan? Onko siinä joku sama juttu aina, et miksi niin tapahtuu? Jos sen tiedostaa sen asian, niin silloin se alkaa muuttumaan ja asiat alkaa pikkuhiljaa menemään parempaan suuntaan.
Olen aina yksin muiden joukossa. Se satuttaa. Kerran mut myös naurettiin ulos yhestä työhaastattelusta. Onhan näitä kokemuksia. Omituinen, kun olen. Huumeet vapauttaa.
ap
No vastoin yleistä käsitystä, niin yksin me täällä ollaan jokatapauksessa, vaikka synnytään perheeseen lauman keskelle ja eletään suurimmaksi osaksi muiden ihmisten ympäröiminä. Ihmiset vaan yrittävät paeta sitä yksinäisyyttään etsimällä ystäviä, kumppania, menemällä johonkin kerhotoimintaan vapaa-ajallaan yms.
Mutta silti, me olemme täysin uniikkeja ja loppujenlopuksi täysin yksin, vaikka kuinka ois perhettä ja ystäviä.
Emmekä ole laumaeläimiä, tai eläimiä, kuten Darwinin teoria virheellisesti väittää.
Sillä eläimet syntyvät ns. valmiina ja vain vanhenevat, kunnes kuolevat. Ihminen eroaa siksi eläimestä, koska vain ihmisellä on mahdollisuus kohottaa tietoisuutensa korkeuksiin ja kehittyä henkisesti.
Joten siksi, on parempi vain unohtaa se, että täytyisi kuulua johonkin, tai tuntea itsensä surulliseksi muiden ihmisten keskellä.
Kun löydät itsesi ja kelpaat itsellesi, toisten ihmisten hyväksyntä tai hyväksymättömyys ei enää hetkauta sinua!
On vain löydettävä oma juttunsa, joka tekee sut onnelliseksi, siitä autudeesta ammennat onnellisuutta elämääsi, joka säteilee muihinkin! Tällöin on paljon helpompaa mennä esim. työhaastatteluun, kun ei kelaile, mitä muut susta ajattelevat, eikä tarvi myötäillä ketään! Tällöin pystyt olemaan itsevarma, kun tunnet itsesi ja sulla on omat juttusi!
Oman jutun löytäminen on vähän vaiheessa. Kaikki, mistä oon innostunut, on aina loppunut kuin seinään.
ap
Vierailija kirjoitti:
Musiikilla on parantava voima. Ja luonnolla.
Kuuntele esimerkiksi Gareth Emeryn kappale Saving Light.
Aina löytyy joku, joka välittää <3 Halaus.
Kiitos viestistäsi. Täytyypä kuunnella (:
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala meditoimaan ohjatusti. Voisit saada lisää psykologista joustavuutta ja kykyä selviytyä ja nähdä enemmän vaihtoehtoja kuin huumeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Resilienssi kirjoitti:
Ala meditoimaan ohjatusti. Voisit saada lisää psykologista joustavuutta ja kykyä selviytyä ja nähdä enemmän vaihtoehtoja kuin huumeet.
Voishan tota kokeilla. Vähän kyllä epäilyttää toi meditoinnin mielensisäisten liikkeiden kontrollointi ja kelaaminen. Olen muutenkin jumissa ajatusteni kanssa.
ap
Resilienssi kirjoitti:
Ala meditoimaan ohjatusti. Voisit saada lisää psykologista joustavuutta ja kykyä selviytyä ja nähdä enemmän vaihtoehtoja kuin huumeet.
Jep, todellakin. Näin henkisen polun vaeltajana voisin tulkita tilanteen niin, että ehkä AP sinun sielusi haluaa tulla kuulluksi! Meditoinnin kautta pääset kosketuksiin tämän Todellisen itsesi kanssa ja saat sitä psykologista joustavuutta ja myös luovuutta...
Olen lukenut kertomuksen siitä, kuinka alkoholisti selviytyi masennuksesta ja ahdistuksestaan, kun alkoi meditoimaan. Jokin juttu siinä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, todellakin. Näin henkisen polun vaeltajana voisin tulkita tilanteen niin, että ehkä AP sinun sielusi haluaa tulla kuulluksi! Meditoinnin kautta pääset kosketuksiin tämän Todellisen itsesi kanssa ja saat sitä psykologista joustavuutta ja myös luovuutta...
Olen lukenut kertomuksen siitä, kuinka alkoholisti selviytyi masennuksesta ja ahdistuksestaan, kun alkoi meditoimaan. Jokin juttu siinä on...[/quote]
Niin mulla on kova tarve kuulua yhteen muiden ihmisten kanssa ja jakaa yhteisiä kokemuksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemiä ap. Elämässä tapahtuu suuriakin muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Resilienssi kirjoitti:
Ala meditoimaan ohjatusti. Voisit saada lisää psykologista joustavuutta ja kykyä selviytyä ja nähdä enemmän vaihtoehtoja kuin huumeet.
Voishan tota kokeilla. Vähän kyllä epäilyttää toi meditoinnin mielensisäisten liikkeiden kontrollointi ja kelaaminen. Olen muutenkin jumissa ajatusteni kanssa.
ap
No se siinä meditoinnissa onkin tarkoituksena, että ei kontrolloi yhtään mitään.
Olet todennäköisesti elänyt koko elämäsi samaistuen ajatuksiisi ja tunteisiisi ja luullut, että Sinä olet se tarina, mitä se mieli sulle koko ajan kertoo. Eli siis toisinsanoen egosi sinulle kertoo. Ja tunteesi johtuvat näistä ajatuksista, mitä sulla on päässäsi. Olet siis ollut egosi hallinnassa ja kuunnellut sitä koko elämäsi, niinkun monet monet muutkin meistä, jotkut jopa koko ikänsä.
Mutta meditoinnin avulla, kun pysähdyt ja hengität ja päätät vain _katsella_ niitä ajatuksiasi mitä mielessäsi liikkuu, et kontrolloi, et tee mitään, et takerru mihinkään. Katselet vain niitä. Niin tällöin voit saada oivalluksen siitä, että Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi ja niistä johtuvat tunteesi! Todellisuudessa Sinä olet se kuka katselee niitä ajatuksiasi! Sinä olet Tietoisuus, kuka kokee niitä tunteita. Tällöin alat pikkuiljaa nähdä eron Sinun ja egosi välillä. Eli, että Sinä et olekaan se pieni nalkuttava ääni päässäsi, vaan se, kuka kuuntelee tätä pientä nalkuttavaa ääntä. :D
Meditoinnin jatkuessa, se ero siinä kuuntelijan ja kertojan (egon) välillä kasvaa, kunnes alat saamaan mielenrauhaa, se egon ääni vaimenee. Pääset siis täten kosketuksiin Todellisen itsesi kanssa, joka tekee sinut vapaaksi. ;) Et lopulta enää samaista itsesäsi ajatuksiisi, tunteisiisi ja kehoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota menevä mies, jonka kanssa pääset kaikenlaisiin juttuihin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Jep, todellakin. Näin henkisen polun vaeltajana voisin tulkita tilanteen niin, että ehkä AP sinun sielusi haluaa tulla kuulluksi! Meditoinnin kautta pääset kosketuksiin tämän Todellisen itsesi kanssa ja saat sitä psykologista joustavuutta ja myös luovuutta...
Olen lukenut kertomuksen siitä, kuinka alkoholisti selviytyi masennuksesta ja ahdistuksestaan, kun alkoi meditoimaan. Jokin juttu siinä on...
Niin mulla on kova tarve kuulua yhteen muiden ihmisten kanssa ja jakaa yhteisiä kokemuksia.
ap
No ehkä paras keino kokea tuollaista, on kuulua johonkin joukkueeseen tai vastaavaa?
Kun emme me ihmiset ole mitään esineitä, että kuuluisimme jonnekin, tai jollekin!
Olemme loppujenlopuksi hyvin tuntemattomia toisillemme, omille lapsillemme, puolisoillemme..
Miten voisi edes kuvitella kuuluvansa yhteen jonkun kanssa, kun on muukalainen jopa itselleen?
Onko nyt kyse ujoudesta vai jostain muusta? Olen aina ollut ujo, mutta ei se ole noin paljon vaikuttanut elämääni. Tosin en ehkä ole äärimmäisen ujo.
No se siinä meditoinnissa onkin tarkoituksena, että ei kontrolloi yhtään mitään.
Olet todennäköisesti elänyt koko elämäsi samaistuen ajatuksiisi ja tunteisiisi ja luullut, että Sinä olet se tarina, mitä se mieli sulle koko ajan kertoo. Eli siis toisinsanoen egosi sinulle kertoo. Ja tunteesi johtuvat näistä ajatuksista, mitä sulla on päässäsi. Olet siis ollut egosi hallinnassa ja kuunnellut sitä koko elämäsi, niinkun monet monet muutkin meistä, jotkut jopa koko ikänsä.
Mutta meditoinnin avulla, kun pysähdyt ja hengität ja päätät vain _katsella_ niitä ajatuksiasi mitä mielessäsi liikkuu, et kontrolloi, et tee mitään, et takerru mihinkään. Katselet vain niitä. Niin tällöin voit saada oivalluksen siitä, että Sinä et ole yhtä kuin ajatuksesi ja niistä johtuvat tunteesi! Todellisuudessa Sinä olet se kuka katselee niitä ajatuksiasi! Sinä olet Tietoisuus, kuka kokee niitä tunteita. Tällöin alat pikkuiljaa nähdä eron Sinun ja egosi välillä. Eli, että Sinä et olekaan se pieni nalkuttava ääni päässäsi, vaan se, kuka kuuntelee tätä pientä nalkuttavaa ääntä. :D
Meditoinnin jatkuessa, se ero siinä kuuntelijan ja kertojan (egon) välillä kasvaa, kunnes alat saamaan mielenrauhaa, se egon ääni vaimenee. Pääset siis täten kosketuksiin Todellisen itsesi kanssa, joka tekee sinut vapaaksi. ;) Et lopulta enää samaista itsesäsi ajatuksiisi, tunteisiisi ja kehoosi.[/quote]
Kiitos selvityksestä. Netissä onkin paljon meditaatio-ohjeita. Täytyy kokeilla illalla ennen nukkumaan menoa (:
ap
elämä risaseksi kirjoitti:
Olen ujo ja väritön persoona. Toiset pitävät minua vain taakkana ja välttelevät parhaansa mukaan. En tule koskaan työllistymään, sillä ryssin kaikki haastattelut ja työkokemus on olematonta (en kelpaa edes varastohommiin). Kavereita ei minulla ole (tai on muutama, jotka vaan koittavat hyötyä minusta). Olenkin harkinnut, että ryhtyisin vetämään huumeita ja pyrkisin joihinkin huumeporukoihin. Elämäni tulee kuitenkin olemaan säälittävää kitkuttamista, joten miksi en eläisi edes hetken onnellista ja tapahtumarikasta elämää.
Rukoile Jeesusta elämääsi - silloin saat iankaikkisen elämän mukana varmuuden Kristuksessa ja epävarmuutesi poistuu. Ja Hän ohjaa sinua oikealle tielle, jota et ikinä tule katumaan!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huume-elämäkö on sitä oikeaa elämää
Se on ainutta elämää, jonka kykenen saavuttamaan.
ap
Höpö höpö. Ongelma on huono itsetuntosi, ei muu.
Joo, mutta miten huono itsetunto saadaan hyväksi??
Siihen ei taida olla hokkuspokkus keinoja.
Miksi sä kiusaat ap:ta?