Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Helsinkiläiset, eikö teitä v--tuta maksaa itseänne kipeiksi surkeista läävistänne?

Vierailija
08.03.2018 |

Ja nämäkin rahat valuvat ulkomaisille sijoitusyhtiöille.

Kommentit (296)

Vierailija
121/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitänee selventää missä menee minun Helsinkini raja. Ei idemmäs, kuin kalasatama. Ei lännemmäs, kuin ruoholahti. Ei pohjoisemmaksi, kuin pikkuhuoplahti, pasila, käpylä. Tämä on Helsinki ja se Helsinki, jota rakastan. Naurattaa, kuin jotkut syvän pohjois tai itä Helsingin ihmiset kertovat täällä, kuinka hienoa olla Helsinkiläinen. Ymmärrän täysin, jos joku lande pitää outona sitä, että ihminen maksaa yli 600e vuokraa ja asuu kontulassa tai malmillla.

Vierailija
122/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitänee selventää missä menee minun Helsinkini raja. Ei idemmäs, kuin kalasatama. Ei lännemmäs, kuin ruoholahti. Ei pohjoisemmaksi, kuin pikkuhuoplahti, pasila, käpylä. Tämä on Helsinki ja se Helsinki, jota rakastan. Naurattaa, kuin jotkut syvän pohjois tai itä Helsingin ihmiset kertovat täällä, kuinka hienoa olla Helsinkiläinen. Ymmärrän täysin, jos joku lande pitää outona sitä, että ihminen maksaa yli 600e vuokraa ja asuu kontulassa tai malmillla.

Lisään vielä... jos menet kotiisi metrolla tai junalla asut aivan liian kaukana Helsingistä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Helsinki on uskomaton kaupunki. Keskustasta vartti ja et enää tiedä oletko pohjanmaan pelloilla vai vielä Helsingissä. Ihmiset, jotka täällä haukkuvat kaupunkia ei ole varmasti edes siellä käyneet. Heitä ehkä harmittaa, kuin suurin osa vanhoista koulu kavereista lähti kaupunkiin ja he jäivät kuolevaan maakuntaansa ihmettelemään mihin meni työt ja kuka vei naiset.

Juuri siksi Helsinki on vain ylihinnoiteltu pikkukaupunki. 15 minuutin päästä olet jo maaseudulla.

Vierailija
124/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisin mielelläni asua Helsingissä juuri palveluiden, tapahtumien, mielenkiintoisen urbaanin ympäristön ja Helsinki-Vantaan vuoksi. Mutta työskentelen alalla, jossa Helsingissäkään en saisi riittävästi palkkaa riittävän tilavan asunnon hankkimiseen.

Haluan asua melko tilavasti. Jos neliöitä olisi alle 100, tuntisin eläväni kuin kotelossa. Haluan, että kodissani on huoneita eri toimintoja varten: peli- ja kirjastohuone, työhuone, kodinhoitohuone, puusauna, lapsille omat huoneet, vaatehuone, varastotilaa ja tietenkin oma piha, jonne lapset voi päästää leikkimään ilman valvontaa. Myös oma lämmin autotalli on tärkeä. Tällä hetkellä lämpimiä neliöitä on noin 230, mutta haluaisin vielä rakennuttaa piharakennukseen askartelutilan ja toisen vierashuoneen, ehkä vielä kakkossaunan. No, ehkä parin vuoden päästä, kun rahat ovat koossa.

Jos joku kyselee siisteyden ylläpidosta, niin kyllä, meillä käy siivooja 1-2 krt/kk, mutta ei se kustannuksena ole suuri, ja sen voi vähentää verotuksessa.

Ymmärrän kyllä Helsingissä asuvia, ja olen pahoillani varsinkin pienipalkkaisten puolesta, mutta onneksi sain itse valita näin.

Vierailija
125/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

Vierailija
126/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mun mielestä pk-seudun hintataso ole liian kova. Olen käytännössä nollasta, ilman mitään perheen tukea tai muuta varallisuutta pystynyt hankkimaan vaimoni kanssa erillistalon Helsingistä mukavalta alueelta. Olen nyt 34-vuotias.

Mielestäni systeemi toimii ihan hyvin ja hintataso on ok, jos tähän pystyy ns. normaali ihminen ilman taustavoimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ei ole surkeaa läävää, vaan kaunis ja viihtyisä asunto. Pieni tietysti monen mielestä, eli 51 m2, sekä 14 m2:n lasitettu parveke. Maksoin lähes puoli miljoonaa euroa ja hyvin tyytyväinen olen.

Kohdallani kyse oli puhtaasti omasta valinnasta ja mieltymyksistä; olisin voinut muuttaa mihin hyvänsä Suomessa ja valitsin nimenomaan tämän asumismuodon. Voin myös halutessani hetki kuin hetki vaihtaa ja muuttaa; tuolla rahalla saisi varmasti parin sadan neliön talon jostain muualta Suomesta. Toistaiseksi ei ole ollut minkäänlaista halua tai kiinnostusta tuohon.

Vierailija
128/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

65 neliötä hyvällä paikalla keskellä kaupunkia on ihan mukava tapa pariskunnalle asua. Jos haluaa pitää huolta suuresta omakotitalosta ja viettää aikansa siellä kesäkeittiössä tai saunassa, niin mikäpä siinä. Mutta monet ihmiset eivät välitä nykypäivänä sellaisesta, vaan käyttävät aikansa ravintoloihin, kulttuuriin, yms. jolloin on luontevaa asua kaiken keskellä.

Molemmissa asumismuodoissa on hyvät puolensa. Toiset rakastavat rauhaa, toiset kaupungin vilskettä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen asunut helsingissä yli 40 vuotta.  Sielultani en ole kuitenkaan tullut helsinkiläiseksi. Ketjun aloittaja on aivan oikeassa, sillä täällä se tyhmyys tiivistyy.  On aivan selvää, että maaseudulla pienemmässä yhteisössä on luonto ja asumisväljyys aivan toista ja luultavasti parempaa.  

En oikein ymmärrä, että mitä palveluja ihmiset oikein tarkoittavat edellisissä viesteissään.  Kaikkiallahan on kaupat ja pienemmissä yhteisöissä useammin kävelyetäisyyden päässä.  En kaipaa kapakoita ja räkälöitä, mutta nekin löytyvät siellä pienemmissä kunnissa tai kaupungeissa.

On kuitenkin mukava huomata kuinka helsinkiläiset täällä edellisissä mielipiteissä puolustavat omaa kaupunkiaan ja asumisympäristöään.  Kai se on sitä, että eivät tiedä paremmasta mitään. Hyvä, että eivät tiedä ja ovat onnellisia "rotankoloissaan".  Sitäkin ihmettelen, että miksi täällä on niin runsaasti "vihreitä" , eikö heidän tulisi asua siellä maalla, jos kerran luontoa rakastavat ja kaiken infrastruktuurin haluavat tuhota. 

Ei mulla nyt muuta!

Vierailija
130/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

Niin, miksei jotkut kaupunkilaisetkin tykkäis mökkeillä? Monet vaan ei halua aina asua mökillä.

Siinä olet kyllä ehdottoman oikeassa, ettei kannata teeskennellä onnellisuutta vaan tavoitella sitä ihan oikeaa onnea, mikä ikinä sen sitten tuokaan. Jos joku on onnellinen maalla ympärivuoden niin se hänelle sallittakoon :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
131/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarraudun nyt onko asunnon koko onneellisuuden tae? Ei ihmiset esitä jos asuuvat pks. Meitä esim pitää täällä miehen vakituinen työ. Tosin asumme vantaalla. Olemme onnellisia koska teemme asiat niin ettei tarvitse onko liian pieni kämppä enemmän minä stressaan jos on liian iso kun ei sairauden vuoksi pysty joka päivä siivoomaan . Ja miksi pitää olla vaikka mitä huoneita meille riittää tää kolmio. En tiedä mutta sinulla on hieman tuon oman elämän kanssa soviteltavaa. Onni on sitä miksi sinä sen teet. Ihan vain pikku pointti materialistinen ihminen huomaa kun jokin ns häviää onnesta pois. Ei ole ekakerta. Sanotaan että minulla onnkaikkea hienot auto koti työ ja sitten on tavarat ympärillä . Onni johtui turhanpäoväsestä krääsästä ja kun oikeasti onni lähti jäi ne krääsät siinä vaiheessa tuli aivot mukaan.

Vierailija
132/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen syntynyt Helsingissä, miksi mun pitäisi haluta pois kotoani?

 

En ymmärrä mikä ongelma se on ihmisille jos joku täällä haluaa asua... En minä halua muuttaa mihinkään pikkukylään työttömäksi. 

Lapsella on sairaus jonka hoito on keskitetty Lastenklinikalle koko suomesta joten myös tuo sairaalan läheisyys saa minut olemaan haluamatta lähteä täältä yhtään mihinkään. En minä halua viettää aikaa missään mäkkäritalossa tai potilashotellissa. Tulisi kalliimmaksi asua jossain kaukana ja matkustella jatkuvasti tänne, yöpyä milloin missäksin ja ottaa lisäksi vielä palkatonta vapaata töista sen takia. Olettaen että niitä töitä siellä muuallapäin edes olisi. Täällä on niin paljon kuin vaan jaksaa ja viitsii tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

tyhmähesalainen kirjoitti:

Olen asunut helsingissä yli 40 vuotta.  Sielultani en ole kuitenkaan tullut helsinkiläiseksi. Ketjun aloittaja on aivan oikeassa, sillä täällä se tyhmyys tiivistyy.  On aivan selvää, että maaseudulla pienemmässä yhteisössä on luonto ja asumisväljyys aivan toista ja luultavasti parempaa.  

En oikein ymmärrä, että mitä palveluja ihmiset oikein tarkoittavat edellisissä viesteissään.  Kaikkiallahan on kaupat ja pienemmissä yhteisöissä useammin kävelyetäisyyden päässä.  En kaipaa kapakoita ja räkälöitä, mutta nekin löytyvät siellä pienemmissä kunnissa tai kaupungeissa.

On kuitenkin mukava huomata kuinka helsinkiläiset täällä edellisissä mielipiteissä puolustavat omaa kaupunkiaan ja asumisympäristöään.  Kai se on sitä, että eivät tiedä paremmasta mitään. Hyvä, että eivät tiedä ja ovat onnellisia "rotankoloissaan".  Sitäkin ihmettelen, että miksi täällä on niin runsaasti "vihreitä" , eikö heidän tulisi asua siellä maalla, jos kerran luontoa rakastavat ja kaiken infrastruktuurin haluavat tuhota. 

Ei mulla nyt muuta!

Vaikka olen koko ikäni asunut Helsingissä, on minulla kuten lähes kaikilla tutuillani siteitä myös maaseudulle. Jo isoisovanhempani rakensivat mökin. Sinne muutettiin koko kesäksi. Mekin olemme kesäloman ja useimmat viikonloput vapusta syyskuuhun mökillä. Syyspimeät kuitenkin kartoittavat meidät kaupunkiin. Meillä on RSO:n kausikortit, lasten harrastukset kuten omat työmatkat ovat kävelymatkan päässä. Lauantaiaamuisin käymme ystävien kanssa brunssilla ja sunnuntaisin sukulounaalla.

Jokainen voi vapaasti valita sopivan asuinmuodon ja paikkakunnan. Minä en ainakaan pidä huonona meidän mökin naapurissa asuvien elämää. Se on vain toisenlaista kuin omamme. Valitettavasti vain väki siellä päin vähenee koko ajan ja palvelut heikkenevät.

Vierailija
134/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

65 neliötä hyvällä paikalla keskellä kaupunkia on ihan mukava tapa pariskunnalle asua. Jos haluaa pitää huolta suuresta omakotitalosta ja viettää aikansa siellä kesäkeittiössä tai saunassa, niin mikäpä siinä. Mutta monet ihmiset eivät välitä nykypäivänä sellaisesta, vaan käyttävät aikansa ravintoloihin, kulttuuriin, yms. jolloin on luontevaa asua kaiken keskellä.

Molemmissa asumismuodoissa on hyvät puolensa. Toiset rakastavat rauhaa, toiset kaupungin vilskettä.

No jos vilskettä haluaa, kannattaa muuttaa pois Helsingistä oikeaan kaupunkiin. Terveisin Helsingin keskustassa asuva neljännen polven helsinkiläinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mä olen syntynyt Helsingissä, miksi mun pitäisi haluta pois kotoani?

 

En ymmärrä mikä ongelma se on ihmisille jos joku täällä haluaa asua... En minä halua muuttaa mihinkään pikkukylään työttömäksi. 

Lapsella on sairaus jonka hoito on keskitetty Lastenklinikalle koko suomesta joten myös tuo sairaalan läheisyys saa minut olemaan haluamatta lähteä täältä yhtään mihinkään. En minä halua viettää aikaa missään mäkkäritalossa tai potilashotellissa. Tulisi kalliimmaksi asua jossain kaukana ja matkustella jatkuvasti tänne, yöpyä milloin missäksin ja ottaa lisäksi vielä palkatonta vapaata töista sen takia. Olettaen että niitä töitä siellä muuallapäin edes olisi. Täällä on niin paljon kuin vaan jaksaa ja viitsii tehdä.

Samaa olen ihmetellyt kun olen ketjua lukenut, miksi minäkään haluaisin lähteä kotoani pois?

Meillä ei ole mitään noin ilmiselvää lisäsyytä haluta asua Helsingissä kuin teillä, mutta kun kaikki kaverit ja sukulaiset asuvat täällä, molempiin lasten mummoloihin on vain kymmenen minuutin matka ja työpaikatkin on täällä niin miksi pitäisi haluta pois.

Haluamme asua kerrostalossa joten olisi melko tyhmää muuttaa kauas kaikista läheisistä samanlaiseen asuntoon maalle.

Vierailija
136/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

65 neliötä hyvällä paikalla keskellä kaupunkia on ihan mukava tapa pariskunnalle asua. Jos haluaa pitää huolta suuresta omakotitalosta ja viettää aikansa siellä kesäkeittiössä tai saunassa, niin mikäpä siinä. Mutta monet ihmiset eivät välitä nykypäivänä sellaisesta, vaan käyttävät aikansa ravintoloihin, kulttuuriin, yms. jolloin on luontevaa asua kaiken keskellä.

Molemmissa asumismuodoissa on hyvät puolensa. Toiset rakastavat rauhaa, toiset kaupungin vilskettä.

No jos vilskettä haluaa, kannattaa muuttaa pois Helsingistä oikeaan kaupunkiin. Terveisin Helsingin keskustassa asuva neljännen polven helsinkiläinen.

No olipa asiallinen kommentti :D

On Helsingissä enemmän vilskettä kuin juupajoella! Miksi aina Helsingistä puhuttaessa kaikki alkavat höyryämään "oikeista kaupungeista"?

Vierailija
137/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Öh, jos olisin ostanut 100.000 eurolla jostain Lohjan takaa pienen mummonmökin 6 vuotta sitten niin nyt sen arvo on noin 70.000-80.000 euroa ja myyntiaika jossain 2 vuoden päälle.

Ostinkin Helsingin keskustan liepeiltä 300.000 eurolla pienen kolmion ja myin sen 2. näytöllä ja sain siitä 360.000 euroa.

Tuosta ostin sitten 60.000 eurolla velattoman pikkumökin Karkkilasta ja seuraavan pienen kolmion 300.000 eurolla..

Get the point... ?

Vierailija
138/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun Porissa, metsän keskellä 200 neliön talossa (velaton). Matkaa sushille ja ostoskeskuksiin on 10 min autolla, 30 min fillarilla.

En ole muuttamassa pk-seudulle😃

Vierailija
139/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutin Helsinkiin 20 vuotta sitten työn perässä kun oman alan työpaikat alkoivat keskittyä voimakkaasti pk-seudulle. Sitä ennen olen asunut keskosuuressa maalaiskunnassa (viihdyin hyvin), Turussa (viihdyin ihan ok) ja Tampereella (viihdyin loistavasti). Olisin jäänyt Tampereelle jos töitä olisi löytynyt.

Viihdyn Helsingissä ihan kivasti. Pidän rauhallisesta elämänmenosta, joten hankittiin OKT pientaloalueelta. Parasta täällä on hyväpalkkaisen työn lisäksi hyvä julkinen liikenne, jonka avulla lapset pääsevät kätevästi itse kulkemaan, hyvät lähipalvelut (lyhyt kävelymatka mm. terveyskeskukseen, päiväkotiin, kouluun, kirjastoon, uimahalliin, lähikauppaan), erinomaiset harrastusmahdollisuudet ja loistava kulttuuritarjonta (käydään oopperassa, musikaaleissa, teatterissa ym noin 4-6 kertaa vuodessa). Lisäplussana useita hyviä lukioita. Työtä lukuunottamatta nämä löytyisi myös Tampereelta. Tampereella lisäplussana olisi lyhyemmät etäisyydet.

Asuntojen hinnat on iso miinus. Tosin itse tehtiin hyvä diili ja meillä asumiskustannukset on pienet. Uudehko 200 m2 okt omalla tontilla, lainanlyhennys + sähkö ym. alle 1500 eur/kk.

Vierailija
140/296 |
09.03.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joo. Tai siis asunto on pieni, mutta miljöö upea (Lauttasaari). Enemmänkin pidän kaupunkia olohuoneenani ja merta takapihanani.

Joopa joo ja paskamaisen talven asut pienessä kömmänässä, josta maksat itsesi kipeäksi.

Minä pidän takapihanani Tukholmaa, Kööpenhaminaa, Prahaa ja muita oikeita kaupunkeja, ja minulla on varaa matkustaa niihin usein, koska velkaa ei ole.

Kun olen kotona, nautin olostani kilometrin päässä pikkukaupungin keskustasta, järven rannalla, 169 neliön talossa. On rantasauna, on iso terassi, on kesäkeittiö ruokailutiloineen ulkona. Kahdestaan puolison kanssa asumme, tämä uusi talomme on rakennettu 2012 ja on jo velaton, kiitos entisen talon onnistuneen myynnin.

Helsingissä asuvat tuttavamme olisivat meillä kylässä koko ajan, jos vain kutsuisimme.

Ahdistaa käydä heillä vierailulla, pyytävät kotiinsa, joka tietäisi yöpymistä epämukavalla sohvalla tai lastenhuoneen lattialla. Hotelliin majoitumme, jos heillä vierailemme, ei ihmisen pidä asua 65 neliön kopissa ja esittää onnellista.

Kommentoin ketjuun aiemmin, mutta tästä tuli mieleeni vielä yksi syy, miksi rakastan Helsinkiä: saan asua vuosisadan vaihteessa rakennetussa kauniissa kivitalossa paksuine seinineen, ikkunasyvennyksineen, lautalattioineen, korkeine huoneineen ja alkuperäisine ovineen.

En ole koskaan pitänyt uudisrakennuksista, enkä myöskään nauti ylimääräisten neliöiden omistamisesta, koska en tykkää siivota (tai pitää siivoojaa). En ole huiman sosiaalinen, enkä juuri kutsu vieraita yökylään. En myöskään tykkää käydä muilla yökylässä. Tapaan kivoja ihmisiä riittävästi käymällä heidän kanssaan syömässä, teatterissa, kahvilla ja klubeilla tässä lähellä. Sitten jokainen menee yöksi omaan kotiinsa. Hyvin toimii, kun kaikki asuvat muutaman kilometrin säteellä toisistaan!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän viisi kahdeksan