Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?
Eli miehelle jää palkasta käteen 4500 e/kk ja mulle 1800 e/kk. Meillä oma asunto, auto ja useampi lapsi.
Miten jakaisitte perheen menot, jos kuukausittaiset menot on 3000 e/kk ja loput jää yli?
Nyt molemmat maksetaan 1500 e/kk yhteiselle tilille, mutta musta se ei ole reilua. Itse kannattaisin esim. sitä, että molemmilta 70-80 % tuloista yhteiselle tilille ja loput omaan säästöön/sijoituksiin/menoihin.
Kommentit (1065)
Vierailija kirjoitti:
Naisena olisin valmis maksamaan miehen menot jos tulot olisi toisinpäin (mies 5000€/kk) minä kotona. Viimeistään silloin kun saadaan lapsi niin oletan että perheen tulot ovat molempien käytettävissä. Nyt mies maksaa asunnon menot ja ruoka maksetaan yleensä yhdessä. En siis saa käyttörahaa. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen koska onhan meillä eri elintaso.
Kuulostaa niin tutulta. Meillä lähes sama tilanne, mutta miehellä ei noin hyvät tulot. Mies ei suostu edes keskustelemaan yhteisestä tilistä jos en saa töitä (Ja olen koittanut hakea!) Nyt olemme siinä tilanteessa että minä olen kotipiika ilman palkkaa. Mies maksaa asunnon ja jotenkin sairaassa mielessään kuvittelee että tämän takia minulle kuuluu kaikki kotityöt ilman että saan mitään korvausta. Lapsia ei meilläkin vielä ole, ja jos on noin kitupiikki niin tuskin tuon ukon kanssa niitä tuleekaan.
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Eikö kadulla saa enemmän, tuloja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Meillä rahat on yhteisiä ja kaikki menot hoidetaan yhdessä. Mies nykyään suurempituloinen. Ei ollut sitä 20 v. Sitten, kun tavattiin. Silloin eikä nyt rahalla ole merkitystä. Mies kuitenkin halunnut ison talon jne. Johon mun tuloilla ei olisi varaa, enkä itse olisi edes halunnut. Yhteisessä elämässä, jossa yhteiset lapset merkkaa moni asia enemmän kuin raha. Tietysti, jos se jompaa kumpaa vaivaa niin asia pitää nostaa esille ja tehdä asialle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeälkä kuulostaa, jos samassa perheessä on kaksi eri elintasoa. Siinä ei ole kyse rakkaudesta.
Oletko samaa mieltä myös niin päin, että itse olet isotuloisempi? Oletko valmis elättämään koti-isää?
Tietysti olisin elättänyt miestäni ja lapsiamme, jos hän olisi halunnut sijastani jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsiamme. Mies ei kuitenkaan suostunut sitä tekemään.
Onneksemme meillä on ollut suunnilleen saman suuruiset palkat, joten ei ole tarvinnut koskaan riidellä raha-asioista.
Meillä on myös hieman sama tilanne. Suhteemme alkuaikoina meillä ei juuri ollut palkassa eroa. Opiskelin ja kävin töissä samaan aikaan. Usein lähdin aamulla kouluun ja sen jälkeen töihin. Olin 8-23 välisen ajan aina pois kotoa. Kun lapset syntyivät, paljastui etten pystynyt jatkamaan työssäni ja hain opiskelemaan. Siihen asti olin järjestänyt aina työvuoroni miehen työaikojen perusteella. Mies ei voinut sanojensa mukaan tehdä muutoksia työaikoihinsa, koska tienasi paljon enenmmän kuin minä. Opiskelu oli miehelle ok, kunnes hän tajusi etten voi tienata kuten aiemmin. Hän valittaa jos olen illan töissä, mutta hän valittaa jos en maksa hänen mielestään tarpeeksi. Koska en tienaa miehen mielestä tarpeeksi, mies ei tee enää lainkaa kotitöitä. Mieheni valitti myös silloin, kun olin lasten kanssa kotona siitä etten maksanut tarpeeksi, vaikka kotihoidontuen euroja ja säästöjä venyttämällä maksoin ruuat ja lasten tarvikkeet. Uskokaa tai älkää, mutta mies halusi lapsia enemmän kuin minä!
Vähitellen on tilanne on mennyt siihen, että mies tekee suuret päätökset, kuten matkat ja auton vaihdot. Minulla ei ole mitään sananvaltaa. Mies ostaa satojen eurojen arvosta itselleen milloin mitäkin, mutta silti haukkuu minua, kun käytän 60e/ kk kuntokeskuksen jäsenyydestä. Muuten rahani menevät lasten vaatteisiin, ruokaan ja bussikorttiin. Minusta on kohtuutonta, että mies on torpannut vuosia mahdollisuuteni teinata paremmin ja edetä työssäni ja silti valittaa etten maksa riittävästi asioita, joita hän on ensisijaisesti halinnut. En haluaisi rikkoa perhettä, mutta minusta tuntuu, että olen menettänyt koko itsetuntoni tässä vuosien saatossa.
Kun täällä näyttää kaikilla olevan yhteiset nettotulot ainakin 6000-8000 euroa / kk, niin näin sivullisena vähän ihmettelen miten tommoset tulot pystyy edes kuluttamaan, ellei sitten ole järjettömän suuri asuntolaina.... Paljon pienemmilläkin tuloilla tulee toimeen (voi matkustella, ostaa mitä nyt tarvitsee yleensä jne). Eikä tarvitse elintasostaan tinkiä. En oikein usko että tässä ketjussa kaikki ilmoittavat tulonsa ihan rehellisesti ;)
Mihin mies tarvitsee rahaa. Naiinenhan se harakka on.
Vierailija kirjoitti:
Laita jalat ristiin jos mies ei suostu laittamaan palkkaansa yhteiselle tilille. Kyllä pari suhteessa rahat ja omaisuus pitää olla yhteistä. Meillä minä olen työtön ja mies töissä ja ymmärtää hyvin että minäkin haluan käyttörahaa.
Eli mies saa maksaa sanonko mistä.
Suhteellisesti(laskekaa prosenttiraja) enemmän, niin kuuluu auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Jos minulla olisi huonot tulot, en todellakaan olettaisi, että mies elättäisi minut, kuten itse en elättäisi miestä. En ole kaksinaismoralisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Jos minulla olisi huonot tulot, en todellakaan olettaisi, että mies elättäisi minut, kuten itse en elättäisi miestä. En ole kaksinaismoralisti.
Huonotuloiset naiset ulvovat kuitenkin tässä ketjussa miesten rahojen perään. Nyt eletään 2010-lukua ja naisillakin on mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Ymmärrän, että tämä miehen rahoista riippuminen oli yleistä 50-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, etteimies halua naista elätettäväksi, vaan nainen joutuu maksamaan kaikista kuluista puolet (kotitöitä tässä ei edes huomioitu mitenkään). Nyt tämä keskustelu käännetään niinpäin, etteivät naiset suostu elättämään miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Mies totesi, että kohta on minun vuoroni elättää häntä, koska hän elätti minua ollessani lasten kanssa kotona. Hän ei itse halunnut jakaa hoitovapaita, koska tienasi enemmän. Kieltäytyi myös ansisidonnaisista vanhempainvapaista, koska ei halunnut sentilläkään vähentää omista menoistaan. Itse lopetin kaikki harrastukseni ja lehtitilaukseni. Palasin lasten välillä töihin. Olin ensin 2 vuotta kotona ja toisen kanssa 2,5 vuotta. En siis "porsinut ja maannut kotona" vuosikausia.
Mies juuri totesi, että hän voisi lopettaa parin vuoden päästä työt ja "jäädä kotiin". Lapset ovat tuossa vaiheessa jo koululaisia, joten mitään koti-isää hänestä ei tulisi. Miestä ei myöskään kinnosta tehdä lainkaan kotitöitä vaan ne kuuluvat pienempitulosena minulle. Hän kuulema aikoo olla kotona harrastamassa ja touhuamassa omiaan ja minun tehtäväni on maksaa hänen elämisensä. Miksihän en ole innostunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.
Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?
Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista.
Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.
Jos minulla olisi huonot tulot, en todellakaan olettaisi, että mies elättäisi minut, kuten itse en elättäisi miestä. En ole kaksinaismoralisti.
Huonotuloiset naiset ulvovat kuitenkin tässä ketjussa miesten rahojen perään. Nyt eletään 2010-lukua ja naisillakin on mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Ymmärrän, että tämä miehen rahoista riippuminen oli yleistä 50-luvulla.
Et ole ilmeisesti tietoinen, että 2010-luvulla voi sairastua tai joutua työttömäksi tai usein sairastunut joutuu työttömäksi. Jos hyvin käy, niin voi päästä eläkkeelle, mutta silloinkin tulotaso putoaa. Näin voi käydä kenelle tahansa.
Tuntuu pahalta ajatella, että vastoinkäymisten kohdatessa ei voi odottaa tukea edes kaikkein läheisemmiltä. Miksi mennä naimisiin, jos toinen on kuin rukkanen, jonka voi heittää pois.
Voithan sä mennä töihin. Ihan älytöntä maata kotona ja olettaa, että toinen elättää. Mitä jos miehesi jäisi kotiin ja patistaisi sinut tienaamaan teille molemmille? Ihan törkeää sinulta.