Miehelle nettona 4500 e/kk, mulle 1800 e/kk: miten jakaisitte?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset miehet on just tuollaisia omaan napaan tuijottelijoita. Jos ei ole tarkoituskaan suoda samaa elintasoa naiselle niin sitten olisi varmasti paras olla yksin.

Entä suomalaiset naiset? Haluavatko he tarjota miehelle hyvää elintasoa?

Voin rehellisesti sanoa, että en ottaisi miestä elätettäväksi. Itselläni on hyvät tulot, ja onneksi miehellä on samansuuruiset tulot. On tosi helppoa, kun voidaan laittaa kaikki kulut puoliksi eikä tarvitse riidellä raha-asioista. 

Näin juuri naiset tuntuvat ajattelevan. Jos itsellä on hyvät tulot, miestä ei haluta elättää. Jos itsellä on huonot tulot, odotetaan, että mies elättää. Tämä kaksinaismoralismi tässä keskustelussa nimenomaan haisee.

Jos minulla olisi huonot tulot, en todellakaan olettaisi, että mies elättäisi minut, kuten itse en elättäisi miestä. En ole kaksinaismoralisti. 

Huonotuloiset naiset ulvovat kuitenkin tässä ketjussa miesten rahojen perään. Nyt eletään 2010-lukua ja naisillakin on mahdollisuus opiskella ja tehdä töitä. Ymmärrän, että tämä miehen rahoista riippuminen oli yleistä 50-luvulla.

Et ole ilmeisesti tietoinen, että 2010-luvulla voi sairastua tai joutua työttömäksi tai usein sairastunut joutuu työttömäksi. Jos hyvin käy, niin voi päästä eläkkeelle, mutta silloinkin tulotaso putoaa. Näin voi käydä kenelle tahansa.

Tuntuu pahalta ajatella, että vastoinkäymisten kohdatessa ei voi odottaa tukea edes kaikkein läheisemmiltä. Miksi mennä naimisiin, jos toinen on kuin rukkanen, jonka voi heittää pois.

Totta kai toista autetaan sairastumisen tai työttömyyden tullen. Mutta oletuksena on kyllä se, että töihin palataan heti kun mahdollista. Tässäkin ketjussa oli muutama nainen joka löysäili kotona eikä edes lapsia ollut vielä ja oltiin vihaisia kun mies ei vielä sen lisäksi, että maksaa kaikki kulut, anna vielä käyttörahaa. Kyllä aikuisen ihmisen pitää käydä töissä eikä loisia toisen lompakolla. Ja perhevapaat ehdottomasti puoliksi.

Perhevapaauudistus tasaisi kyllä näitä haasteita. Molemmat olisivat vuorollaan kotona ja kummankaan ura ei kärsisi. Tasa-arvoista ja toimivaa.

Miksi mies on ottanut noin köyhän naisen?

Miksi miehen pitää elättää kaltaisesi laiska lusmu?

Eikö nykyaikaan kuulu, että molemmat osallistuvat perheen ylläpitoon?

Miksi miehen rahoilla pitää shoppailla käsilaukkuja ja vaatteita, jos ei riitä oma palkka noihin?

Yhteisiä rahojahan ne ovat. Tämä meidän tapa, mutta voihan joillakin olla toinen osapuoli holtiton rahankäyttäjä, jolloin yhteinen kukkaro ei käy. Muuta syytä en näe erillistalouksiin.

Meillä molemmat ovat nuukia.

Olen nainen ja tienaan ihan kohtalaisesti n. 5 000-6 000 €/kk, ja kyllä minä olisin valmis mieheni avioliitossa elättämään (Jos siis se Mies olisi). Toki hänen tulisi sitten ottaa vastuu kodista ja hoitaa lapset jos olisi kotona. Jos taas hän kävisi töissä ja tienaisi vähemmän niin sitten hoidetaan koti yhdessä ja myös rahat olisi ehdottomasti yhteisiä.

Mutta nykypäivänä tuntuu olevan mahdotonta ylipäätään löytää miestä, joka sitoutuisi avioliittoon loppuelämäksi ja haluaisi myös useamman lapsen. Todennäköisesti siis elän yksin.

Vierailija kirjoitti:

Perhevapaauudistus tasaisi kyllä näitä haasteita. Molemmat olisivat vuorollaan kotona ja kummankaan ura ei kärsisi. Tasa-arvoista ja toimivaa.

Mutta entä, jos sekä nainen että mies haluaa, että äiti on kotona enemmän? Eikö enää saa valita, kuten perheen omasta mielestä on parasta?

Ja huom, ei kaikilla töissäkäyvillä ole "uraa". Vastemielinen sanakin. Rakastan työtäni, se on elämäntehtävä eikä mikään URA. Mutta ei tarkoittanut sitä, etten olisi malttanut olla muutamaa vuotta kotona lasten kanssa. Oli sekä minun että mieheni toive. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu olisi helpompi hyväksyä jos noin 50% tapauksista suurituloisempi olisi nainen. Kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa mies on suurituloisempi ja nainen haluaa hyötyä miehen rahoista. Naisilla puolestaan ei tunnu olevan haluja elättää miestä, vaikka itselleen hamuavat miesten rahoja..

Tämä nyt on ihan kakka kommentti.palataan asiaan kun naisten aloilla maksetaan yhtä paljon kuin miesten.hah

Vierailija kirjoitti:

Eli miehelle jää palkasta käteen 4500 e/kk ja mulle 1800 e/kk. Meillä oma asunto, auto ja useampi lapsi.

Miten jakaisitte perheen menot, jos kuukausittaiset menot on 3000 e/kk ja loput jää yli?

Nyt molemmat maksetaan 1500 e/kk yhteiselle tilille, mutta musta se ei ole reilua. Itse kannattaisin esim. sitä, että molemmilta 70-80 % tuloista yhteiselle tilille ja loput omaan säästöön/sijoituksiin/menoihin.

Meillä molemmilla omat tilit mutta käyttöoikeus on molemmilla toistemme tileihin. Meillä on siis yhteiset tulot ja yhteiset menot. Miksi ruveta avioliittoon jne.jne jos kerran ei voi jakaa kaikkea ( pois lukien avioehto ). Tyhmää ja varmaa riidan hakua.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehen pitää elättää kaltaisesi laiska lusmu?

Eikö nykyaikaan kuulu, että molemmat osallistuvat perheen ylläpitoon?

Miksi miehen rahoilla pitää shoppailla käsilaukkuja ja vaatteita, jos ei riitä oma palkka noihin?

Laiska lusmu?? Molemmat tekee täyttä päivää töissä, molemmilla korkeakouluopinnot, molemmat tekee kotitöitä, molemmilla työtä ja kotityötä enemmän kuin edes jaksaisi. Mistä sait päähäsi lusmuilun? Huonosta palkasta? Valitettavasti huonopalkkaisetkin joutuvat tekemään töissä töitä, ellet sitä tiennyt.

Ja tässä kyllä riittää rahat yhteisiin ja omiin menoihin, mutta kyse oli siitä, että palkastani ei jää mitään minulle säästöön ja mies ajattelee, että hän ansaitsee kaiken ylimääräisen jäävän rahan itselleen ja omalle tilille (on avioehto). Tuota en alunperin ymmärtänyt enkä ymmärrä vieläkään. Emme voi mitään isoa hankkia yhdessä, vaan mieheni kokee että hän suurempipalkkaisena laittaa kaiken omiin nimiinsä ja hankkii mitä tahtoo. Teemme molemmat vaativaa työtä, mutta valitettavasti minulle ei makseta enempää.

ap

Ai kauheeta, miten paskaa elämää ihmisen viettävät! Ja ihan vaan siksi, koska pidetään kiinni OMISTA RAHOISTA!!

Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta, ja hyvin vaihtelevasti ollaan tienattu tai oltu tienaamatta. Viime vuosina se olen kuitenkin minä, jolla selvästi isompi palkka, ja näin tulee todennäköisesti jatkumaan. Ei ole ikinä käynyt mielessä, että raha olisi jotenkin erityisesti minun. Jos nyt tulisi ero, niin talo menisi puoliksi, autot puoliksi ja säästöt puoliksi. Huolimatta siitä, että minä varmana olen näistä suuremman osan maksanut. Mies sen sijaan on ollut kotona enemmän tiskaamassa ja pyykkäämässä, sekä hakenut lapset ajoissa tarhasta, kuskannut harrastuksiin yms. Kyllä sekin on mun mielestä aika arvokasta.

Ap, jos teidän pitää väkisin jaotella teidän rahat, niin tehkää niin, että molempien tuloista menee sama prosenttiosuus yhteisiin menoihin:

Ap:ltä 24% = 432 e

Ap:n "mieheltä" 24% = 1080 e.

Molemmilla jää omiin menoihin 76% tuloista.

Naisen elinajanojote on noin 6 vuotta enemmän kuin miehellä ja hänen tulee pärjätä tuo aika yksin joten on kohtuullista että naisen osuutta korotetaan vastaavasti jonka nainen laittaa säästöön myöhempiä vuosia varten.

Ap:n mieshän täsäs loisija on. Pakottaa Ap:n kustantamaan kovempaa elintasoa, mihin Ap:llä oikeasti on varaa, ihan vaan siksi, koska tahtoo että on autot, talot ja useita lapsia.

Ap ei varmaan olisi tämmöistä taakkaa herteilleen haalinut, mikäli puolisona olisi myös saman 1800 e/kk tienaava. Vuokrakoti, ei autoa , yksi lapsi...?  Miksi Ap:n pitäisi nyt maksaa itsensä varattomaksi, koska AP:n mies on halunnut tietyn elintason?

Vierailija kirjoitti:

Ai kauheeta, miten paskaa elämää ihmisen viettävät! Ja ihan vaan siksi, koska pidetään kiinni OMISTA RAHOISTA!!

Minä ja mieheni ollaan oltu yhdessä kohta 20 vuotta, ja hyvin vaihtelevasti ollaan tienattu tai oltu tienaamatta. Viime vuosina se olen kuitenkin minä, jolla selvästi isompi palkka, ja näin tulee todennäköisesti jatkumaan. Ei ole ikinä käynyt mielessä, että raha olisi jotenkin erityisesti minun. Jos nyt tulisi ero, niin talo menisi puoliksi, autot puoliksi ja säästöt puoliksi. Huolimatta siitä, että minä varmana olen näistä suuremman osan maksanut. Mies sen sijaan on ollut kotona enemmän tiskaamassa ja pyykkäämässä, sekä hakenut lapset ajoissa tarhasta, kuskannut harrastuksiin yms. Kyllä sekin on mun mielestä aika arvokasta.

Ap, jos teidän pitää väkisin jaotella teidän rahat, niin tehkää niin, että molempien tuloista menee sama prosenttiosuus yhteisiin menoihin:

Ap:ltä 24% = 432 e

Ap:n "mieheltä" 24% = 1080 e.

Molemmilla jää omiin menoihin 76% tuloista.

Eiku sori, se olikin 3000 e yhteensä, ei 1500 yhteensä. No, mutta periaate kuitenkin noin. Jos molemmat laittaisivat yhteiselle käyttötilille esim 50% tai 60% tuloistaan, sinne kertyisi myös hieman ylimääräistä, joka voitaisiin sitten YHDESSÄ päättäen käyttää johonkin YHTEISEEN menoon.

En nyt jaksanut kahlata läpi koko ketjua, saattaapa olla jo joku muukin tarttunut tähän... en voi käsittää ajatusta että mennään naimisiin ja sitten on sun rahat ja mun rahat! Eikö avioliiton idea ole jakaa koko elämä? Miksi noin ajattelevat ylipäätään menevät naimisiin? Ja kysyn ihan todellisesta mielenkiinnosta :)

Mulla tulot noin 5000€ netto (mies), puolisolla noin 2500€ netto. Yhteiset menot laskut, vuokra yms puoliksi ja molemmilla omat rahat. Jos teen älyttömän määrän töitä (50-60tuntia viikossa) niin miksi ihmeessä maksaisin enemmän kuin toinen ja elättäisin toista joka tekee noin 30 tuntia viikossa töitä?

Tero321 kirjoitti:

Mulla tulot noin 5000€ netto (mies), puolisolla noin 2500€ netto. Yhteiset menot laskut, vuokra yms puoliksi ja molemmilla omat rahat. Jos teen älyttömän määrän töitä (50-60tuntia viikossa) niin miksi ihmeessä maksaisin enemmän kuin toinen ja elättäisin toista joka tekee noin 30 tuntia viikossa töitä?

Riippuu ihan täysin onko teillä lapsia ja kuka hoitaa talouden. Jos kaikki menee puoliksi, olet oikeasssa.

Meillä miehellä jää käteen just jotain 4000€, mulla vähän alle 2000€. Meillä  maksetaan puoliksi vuokra, auton kulut jne. Vakuutukset maksan minä, mutta sitten vastaavasti mies maksanee enemmän esim. ruokahankinnoista.

Ei ole laskettu, paljonko mihinkin menee. Tilanteen mukaan.

Tero321 kirjoitti:

Mulla tulot noin 5000€ netto (mies), puolisolla noin 2500€ netto. Yhteiset menot laskut, vuokra yms puoliksi ja molemmilla omat rahat. Jos teen älyttömän määrän töitä (50-60tuntia viikossa) niin miksi ihmeessä maksaisin enemmän kuin toinen ja elättäisin toista joka tekee noin 30 tuntia viikossa töitä?

No mä oon maksanut enemmän ihan siitä syystä, että meillä oleva elintaso on vähän niinkuin mun haluamaa, enkä keksi, miksi puolison pitäisi siitä maksaa, että mulla on rahaa ja minä oon halunnut. Toisakseen, kun usein on ruoka valmiina ja monet kotihommat hoidettu, kun tuun töistä, niin vähintäänkin kohtuullista on, ettei tästä rangaista puolisoa taloudellisesti.

Höh no meillä ainakin on alusta asti ajateltu, että vaikka molemmilla onkin omat tilit, käytännössä elämä on sikäli yhteistä, että kaikki rahat ajatellaan isoon pottiin ja se maksaa, joka pystyy. Jos toisella isompi palkka, niin hän myös maksaa enemmän menoja. 

Minusta on täysin reilua, että puoliso elättää toista, sehän just avioliiton idea tavallaan onkin. Olisi ihan hanurista, jos toisella olisi enemmän henkilökohtaista rahaa vain siksi, että sattuu tienaamaan enemmän jos molemmat ovat töissä tai toinen hoitaa lapsia.