Mies ja lapsi kävivät. Minulle tuli siitäkin aivan hirveä psyykkinen pahoinvointi. Mitä tämä oikein on? Auttakaa!
Mies siis asuu lasten kanssa, koska minä olin lapsuuteni psyykkisesti pahoinvoiva ja se kiellettiin. Siis kukaan ei hyväksynyt asiaa, joten koitin voida niin hyvin kuin osasin. Hankin lapsiakin ja perheen, mutta siellä asiat eivät enää sujuneet lasten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla ja muutin pois. Joku äskettäin hienosti oivalsikin, että pakenen tavallaan jotain itsessäni, ja se on varmasti totta.
Tänään mies tuli käymään lapsen kanssa (lapsen aloitteesta) luonani, ja käynti meni ihan hyvin, tosin pientä päänsärkyä tunsin jo sen aikana, mutta heidän lähdettyään mulle tuli taas kerran todella paha olo. Päänsärkyä, oksennuttaa, aivan kuin tuntisin nyt sitä kuvotusta, jota äitini aiheutti minussa pienenä, ja jota ei saanut näyttää. Voiko se olla mahdollista, että se on sitä, siis juontuu siitä?
Koska miestä ja lasta vastaan persoonina minulla ei ollut mitään, mutta jokin siinä, että tilaani vain tullaan nostaa nyt tällaista pintaan, vaikka koitan ajatella, että pitäisihän sen nyt olla aivan normaalia, että tullaan ja että käyvät ja lapsikin sitä varmasti tarvitsee.
Mulla ei ole koskaan aikaisemmin ollut tällaista oloa.
Hankalaa, koska en haluaisi torjua heitä, mutta tämä olo on huono!
Kommentit (516)
Niin kauan kun täällä palstalla haukutaan ja arvostellaan iloisia bloggaajia ja muita vastaavia iloisia ja onnellisia hyväntuulisia ihmisiä, koska ihmisillä on paha olla, niin minäkin mahdun palstalle.
ap
Minä olisin nimittäin itse voinut teininä olla yksi sellainen iloinen bloggaaja, johon kiusaajat hyökkäävät. Enkä ois blogannut enää yhtään.
ap
Niin että kannattaa miettiä, millä loukkaa ihmisiä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin nimittäin itse voinut teininä olla yksi sellainen iloinen bloggaaja, johon kiusaajat hyökkäävät. Enkä ois blogannut enää yhtään.
ap
Mit vit sekoilua taas🤤
Aika löysiä assosiaatioita ap:llä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin nimittäin itse voinut teininä olla yksi sellainen iloinen bloggaaja, johon kiusaajat hyökkäävät. Enkä ois blogannut enää yhtään.
apMit vit sekoilua taas🤤
Aivan, halveksijalle kaikki, mitä hän itse ei tajua, on sekoilua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Aika löysiä assosiaatioita ap:llä.
Assosiaatioita mihin?
ap
Oletko ap töissä ns. hoitoalalla?
Te osastohoitoa ehdottelevat. Ette taida tuntea osastohoidon nykyisiä kriteerejä. Osastolle ei pääse edes vaikka yrittäisi riistää hengen itseltään. Osastopaikat on ajettu niin alas, että skitsofreenikotkin on avohoidossa nykyään. Vaikka anelisi osaston ovella, että ottakaa minut sisään, niin ei pääse.
Kyllä säälin tuon ihmisen läheisiä. Täydestä sydämestäni.
Vierailija kirjoitti:
Te osastohoitoa ehdottelevat. Ette taida tuntea osastohoidon nykyisiä kriteerejä. Osastolle ei pääse edes vaikka yrittäisi riistää hengen itseltään. Osastopaikat on ajettu niin alas, että skitsofreenikotkin on avohoidossa nykyään. Vaikka anelisi osaston ovella, että ottakaa minut sisään, niin ei pääse.
Ja huomaan, että olet myös anellut. Kyllä on kamalaksi mennyt kun ei noinkaan valtavasti apua tarvitsevat sitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te osastohoitoa ehdottelevat. Ette taida tuntea osastohoidon nykyisiä kriteerejä. Osastolle ei pääse edes vaikka yrittäisi riistää hengen itseltään. Osastopaikat on ajettu niin alas, että skitsofreenikotkin on avohoidossa nykyään. Vaikka anelisi osaston ovella, että ottakaa minut sisään, niin ei pääse.
Ja huomaan, että olet myös anellut. Kyllä on kamalaksi mennyt kun ei noinkaan valtavasti apua tarvitsevat sitä saa.
Olen tuon kommentoimasi viestin kirjoittaja. En ole anellut enkä tarvinnut osastohoitoa, ihan tuttujen kautta tiedän tuon asian vain. En myöskään ole ap jos niin luulit.
Lueppa dissosiaatiohäiriöstä! Tämä kuulostaa juuri siltä.
Traumaterapeutille pitäis päästä käymään lapsuuden ongelmat läpi
Luin vain aloituksen, en koko ketjua.
Kuulostaa siltä että tämä miehen ja lapsen tapaaminen laukaisee sinussa reaktion joka tavallaan palautttaa sinun tunteet sille ajalle kun olet itse voinut pahoin lapsena, olet kokenut turvattomuutta, väkivaltaa tai laiminlyöntiä tms.
Tämä tapahtuu sinun tunteissa pään sisällä, nämä tunteen on jääneet käsittelemättä lapsena ja tämä tapahtuma palauttaa siihen hetkeen missä itse olet kokenut pahoja asioita lapsena. Siksi koet nämä asiat niin voimakkaana fyysisesti. Fyysinen ja psyykkinen terveys kulkee käsi kädessä.
Dissosiaatioireiksi näitä tutummin kutsutaan, suosittelen lukemaan tietoa tästä sairaudesta ja vertaamaan omiin kokemuksiin ja tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap töissä ns. hoitoalalla?
Kuka mahtaa hoitaa lapsia, kun mies on juoksumatkoillaan? Ehkä appivanhemmat...
Vierailija kirjoitti:
Lueppa dissosiaatiohäiriöstä! Tämä kuulostaa juuri siltä.
Traumaterapeutille pitäis päästä käymään lapsuuden ongelmat läpi
Voi olla sitä mukana. Mä pakenen itseäni, on yksi asia, joka pitää katsoa. Koska ei terveesti kohdeltu lapsi joudu jatkamaan pakoaan aikuisuuteen saakka. Kuulostaa nyt ehkä kauhean ihriutuvalta, mutta se ois sitä vain jos mua ois sitten kohdeltu terveesti. Ja jos mä olen mennyt shokkiin niissä tilanteissa, niin enhän mä muista, miksi menin shokkiin ja miksi jäi pakenemistila "päälle" ja siis tavallaan kyvyttömyys tunnistaa itseään. Mun terapeutti mainitsi dissosiaation aika alussa, mutta epäilen, että enne kuin päästään sinne mun on uskallettava päästä dissosiaatiota lähellä olleisiin tilanteisiin, kuten vaikkapa tunnistettava pakenemisolotila.
ap
Ja siis nyt aloin sitä tunnistaa, kiitos erään palstalaisen "vinkin" ja näkemyksen.
ap
Työpaikkalääkärin kuvaus minusta kun kävin vastaanotolla univaikeuksien takia hieman ennen sitä hoitajan vastaanottoa: Yt hyvä, asiallinen, kontaktissa, runsassanaisesti kertoo, orientoitunut ja looginen. Pääsiskö tällä osastolle?
ap
En ole väittänytkään, ettenkö ole avun tarpeessa, mutta minä keskustelen ttällä palstalla koska täällä on asioita kypsästikin näkeviä ihmisiä, ja jos tämä kiukuttaa joitakuita niin menisivät itse etsimään siihen apua.
ap