Lue keskustelun säännöt.
Peruskielioppia av-palstalaisille. Saa jatkaa
Jos sana loppuu -inen tai -ias, se on yhdyssana. Siis Etelä-Korea ja eteläkorealainen. Jos on kaksi perusmuodossa olevaa esinettä tai asiaa tarkoittavat sanaa, ne kirjoitetaan yhteen. Olympiamitali, palkintokoroke.
Kommentit (344)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites lyhenteiden taivuttaminen. Tuolla oli esimerkki "kirjaudu FB:hen. Itse käyttäisin muotoa FB:iin.
Kumpikin on oikein. Sanan voi taivuttaa joko lyhenteenä tai sanana. Vastaavasti: Oy:hyn tai Oy:öön.
Mun äidinkielen opettajani sanoi, että lyhenteen taivutus menee sen mukaan, kummalla tavalla kirjoittaja ajattelee sanan lausua. Siis koko sanana vai lyhenteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selvä juttu. Jatkan kielenhuollosta.
Jos tarkoitetaan maata, Suomi kirjoitetaan isolla. Jos tarkoitetaan kieltä, niin pienellä. Samoin suomalainen pienellä.Ap
Korjataan. Jos virke alkaa sivulauseella, se ei voi jatkua sivulauseella. "Jos xxxx, niin xxx" on väärin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki -inen-loppuiset käsitteet eivät ole yhdyssanoja.
Nämä kirjoitetaan usein väärin:
Totta kai
Alun perin
Koko ajan
Selvin päin
Onko alunperin muka erissana?
ero > erottaa, mutta raha > rahoittaa; jos kantasana päättyy -o/-ö, ei tule i:tä
Puolet suomalaisista on vaaleahiuksisia (ei siis: ovat)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, kunnolette keksineet hyviä vinkkejä. Lisään vielä sellaisen, että kun miettii, onko joku sana yhdyssana, niin voi kokeilla , sopiiko väliin -kin tai joku adjektiivi. Jos sopivat, niin on erikseen kirjoitettava sana.
Ap
Joku on ihminen. Jokin ei ole ihminen. Jokin sana voi olla yhdyssana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki -inen-loppuiset käsitteet eivät ole yhdyssanoja.
Nämä kirjoitetaan usein väärin:
Totta kai
Alun perin
Koko ajan
Selvin päinOnko alunperin muka erissana?
Alun perin on sanaliitto eikä yhdyssana.
Käyttääkö joku puhuessaan sanaa "kiihoittava"? En ole ikinä kuullut, että käyttäisi, mutta silti se usein kirjoitetaan niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustelupalstalle kirjoitettaessa ei tarvitse olla niin turhan tarkka. Vaikka olisi toki luettavuuden ja ymmärrettävyyden takia aina parempi nähdä ja lukea oikein kirjoitettua tekstiä. Itse sanoma, tai viestin tarkoitus on minusta kieliopillista puhtautta huomattavasti tärkeämpi asia.
Tahtoo vain olla usein niin, että kieliopillisesti suhteellisen oikein kirjoitetuissa viesteissä on myös asiasisältö järkevämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mainitsemasi asiat liittyvät yhdyssanojen käyttösääntöihin eli kielenhuoltoon. Kielenhuollolla tarkoitetaan kielen oikekielisyyden sääntöjä. Kielioppi puolestaan on kuvaus kielen rakenteista ja tavasta toimia.
Aaaamen! Tajutkaa nyt jo tämä ihmiset!
Vierailija kirjoitti:
Syön kaalta ja juon viintä (kaalia ja viiniä)
Minulla on tavan auto(tavallinen auto)
Tapaan mennä perjantaisin baariin.(Minulla on tapana mennä....)
Joku toimittaja sanoi telkussa, että menee saman tein jatkoon (saman tien....)
Lapsilleni opetin yksinketaisen yhdyssanasäännön: sanan etummainen osa ei taivu samassa sijamuodossa kuin jälkimmäinen osa esim. Hakaneulalla..... , Jos ei olisi yhdyssana, niin sanottaisiin - hakalla neulalla.
esim. Hyvällä mielellä, eikä hyvämielellä.
Sitten relatiivipronominin korrelaatti: -paketti putosi naiselta, joka oli sanomalehteen kääritty (naiselta putosi paketti, joka oli......)
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Tavata on aivan oikea muoto synonyymina "olla tapana" -ilmaisulle.
Hakalla ei ole mikään sana, se olisi haalla.
Eli kaikille sitä peukutetaankin ja kaikenlaiset yrittävät päteä, vaikka oma kielentaju on täysin hukassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukia vs lukija.
Oppia vs oppija.
Tekiä vs tekijä.
Yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaalta ja juon viintä (kaalia ja viiniä)
Minulla on tavan auto(tavallinen auto)
Tapaan mennä perjantaisin baariin.(Minulla on tapana mennä....)
Joku toimittaja sanoi telkussa, että menee saman tein jatkoon (saman tien....)
Lapsilleni opetin yksinketaisen yhdyssanasäännön: sanan etummainen osa ei taivu samassa sijamuodossa kuin jälkimmäinen osa esim. Hakaneulalla..... , Jos ei olisi yhdyssana, niin sanottaisiin - hakalla neulalla.
esim. Hyvällä mielellä, eikä hyvämielellä.
Sitten relatiivipronominin korrelaatti: -paketti putosi naiselta, joka oli sanomalehteen kääritty (naiselta putosi paketti, joka oli......)
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Tavata on aivan oikea muoto synonyymina "olla tapana" -ilmaisulle.
Hakalla ei ole mikään sana, se olisi haalla.
Eli kaikille sitä peukutetaankin ja kaikenlaiset yrittävät päteä, vaikka oma kielentaju on täysin hukassa.
Todella... huonompia esimerkkejä saa hakea.
Ikinä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan hyvämielellä. Lienee-sanaakin käytetään väärin aivan eri tavoin eli mielletään se apuverbiksi: koira lienee olla sairas.
Mitenhän sen lapsiparan koulunkäynti onnistuu? Parempi, ettet juuri puutu siihen neuvoinesi.
Järkyttävintä tietysti, että tätä on peukutettu oikein urakalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aggressiivinen, aggressio jne.
Eli g-kirjaimia on kaksi. Todella yleinen virhe, jota näkee täällä muuten laadukkaammissa kommenteissakin.
Psyyke-psyykeen
Ei psyykkeeseen. Mutta k-kirjain kahdentuu kyllä adjektiivissa psyykkinen.
Tämä on hankala, koska on ikään kuin poikkeus. Tuike - tuikkeeseen, virike - virikkeeseen jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaalta ja juon viintä (kaalia ja viiniä)
Minulla on tavan auto(tavallinen auto)
Tapaan mennä perjantaisin baariin.(Minulla on tapana mennä....)
Joku toimittaja sanoi telkussa, että menee saman tein jatkoon (saman tien....)
Lapsilleni opetin yksinketaisen yhdyssanasäännön: sanan etummainen osa ei taivu samassa sijamuodossa kuin jälkimmäinen osa esim. Hakaneulalla..... , Jos ei olisi yhdyssana, niin sanottaisiin - hakalla neulalla.
esim. Hyvällä mielellä, eikä hyvämielellä.
Sitten relatiivipronominin korrelaatti: -paketti putosi naiselta, joka oli sanomalehteen kääritty (naiselta putosi paketti, joka oli......)
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Tavata on aivan oikea muoto synonyymina "olla tapana" -ilmaisulle.
Hakalla ei ole mikään sana, se olisi haalla.
Eli kaikille sitä peukutetaankin ja kaikenlaiset yrittävät päteä, vaikka oma kielentaju on täysin hukassa.
Todella... huonompia esimerkkejä saa hakea.
Ikinä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan hyvämielellä. Lienee-sanaakin käytetään väärin aivan eri tavoin eli mielletään se apuverbiksi: koira lienee olla sairas.
Mitenhän sen lapsiparan koulunkäynti onnistuu? Parempi, ettet juuri puutu siihen neuvoinesi.
Järkyttävintä tietysti, että tätä on peukutettu oikein urakalla.
Minä olen nähnyt vaikka minkälaisia potentiaalivariaatioita, paljon enemmän vääriä kuin oikeita, ja myös "lienen olen" on ihan yleinen ilmaus suomea osaamattomien teksteissä. Vaikka ap:n vastauksessa onkin muutama virhe (tavata-verbin käyttö, hakalla), on se enimmäkseen ihan asiaa, esim. hyvä mieli ja paha mieli kitrjoitetaan usein yhteen. Oma vastauksesi sen sijaan on turhan ylimielinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaalta ja juon viintä (kaalia ja viiniä)
Minulla on tavan auto(tavallinen auto)
Tapaan mennä perjantaisin baariin.(Minulla on tapana mennä....)
Joku toimittaja sanoi telkussa, että menee saman tein jatkoon (saman tien....)
Lapsilleni opetin yksinketaisen yhdyssanasäännön: sanan etummainen osa ei taivu samassa sijamuodossa kuin jälkimmäinen osa esim. Hakaneulalla..... , Jos ei olisi yhdyssana, niin sanottaisiin - hakalla neulalla.
esim. Hyvällä mielellä, eikä hyvämielellä.
Sitten relatiivipronominin korrelaatti: -paketti putosi naiselta, joka oli sanomalehteen kääritty (naiselta putosi paketti, joka oli......)
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Tavata on aivan oikea muoto synonyymina "olla tapana" -ilmaisulle.
Hakalla ei ole mikään sana, se olisi haalla.
Eli kaikille sitä peukutetaankin ja kaikenlaiset yrittävät päteä, vaikka oma kielentaju on täysin hukassa.
Todella... huonompia esimerkkejä saa hakea.
Ikinä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan hyvämielellä. Lienee-sanaakin käytetään väärin aivan eri tavoin eli mielletään se apuverbiksi: koira lienee olla sairas.
Mitenhän sen lapsiparan koulunkäynti onnistuu? Parempi, ettet juuri puutu siihen neuvoinesi.
Järkyttävintä tietysti, että tätä on peukutettu oikein urakalla.
Minä olen nähnyt vaikka minkälaisia potentiaalivariaatioita, paljon enemmän vääriä kuin oikeita, ja myös "lienen olen" on ihan yleinen ilmaus suomea osaamattomien teksteissä. Vaikka ap:n vastauksessa onkin muutama virhe (tavata-verbin käyttö, hakalla), on se enimmäkseen ihan asiaa, esim. hyvä mieli ja paha mieli kitrjoitetaan usein yhteen. Oma vastauksesi sen sijaan on turhan ylimielinen.
Mutta ei hyvämielessä kirjoita kukaan. Eli esimerkit ovat todella huonoja. Muutamaan esimerkkiin on pystytty sisällyttämään kaksi täysin virheellistä ohjetta ja loputkin ontuvat.
En todellakaan sanoisi, että "asiaa".
Ylimielinen tai en, niin näin ajattelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites lyhenteiden taivuttaminen. Tuolla oli esimerkki "kirjaudu FB:hen. Itse käyttäisin muotoa FB:iin.
Tuo on vaikea. Minusta kirjautua FB:hen tuntuu luontevammalta vaikka FB:iin on ihan johdonmukainen (Facebookiin).
Minun mielestäni molemat muodot käy.
Molemmat käy, koska jotkut ääntää tuon "äfbeehen".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaalta ja juon viintä (kaalia ja viiniä)
Minulla on tavan auto(tavallinen auto)
Tapaan mennä perjantaisin baariin.(Minulla on tapana mennä....)
Joku toimittaja sanoi telkussa, että menee saman tein jatkoon (saman tien....)
Lapsilleni opetin yksinketaisen yhdyssanasäännön: sanan etummainen osa ei taivu samassa sijamuodossa kuin jälkimmäinen osa esim. Hakaneulalla..... , Jos ei olisi yhdyssana, niin sanottaisiin - hakalla neulalla.
esim. Hyvällä mielellä, eikä hyvämielellä.
Sitten relatiivipronominin korrelaatti: -paketti putosi naiselta, joka oli sanomalehteen kääritty (naiselta putosi paketti, joka oli......)
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Tavata on aivan oikea muoto synonyymina "olla tapana" -ilmaisulle.
Hakalla ei ole mikään sana, se olisi haalla.
Eli kaikille sitä peukutetaankin ja kaikenlaiset yrittävät päteä, vaikka oma kielentaju on täysin hukassa.
Todella... huonompia esimerkkejä saa hakea.
Ikinä en ole nähnyt kenenkään kirjoittavan hyvämielellä. Lienee-sanaakin käytetään väärin aivan eri tavoin eli mielletään se apuverbiksi: koira lienee olla sairas.
Mitenhän sen lapsiparan koulunkäynti onnistuu? Parempi, ettet juuri puutu siihen neuvoinesi.
Järkyttävintä tietysti, että tätä on peukutettu oikein urakalla.
Minä olen nähnyt vaikka minkälaisia potentiaalivariaatioita, paljon enemmän vääriä kuin oikeita, ja myös "lienen olen" on ihan yleinen ilmaus suomea osaamattomien teksteissä. Vaikka ap:n vastauksessa onkin muutama virhe (tavata-verbin käyttö, hakalla), on se enimmäkseen ihan asiaa, esim. hyvä mieli ja paha mieli kitrjoitetaan usein yhteen. Oma vastauksesi sen sijaan on turhan ylimielinen.
Mutta ei hyvämielessä kirjoita kukaan. Eli esimerkit ovat todella huonoja. Muutamaan esimerkkiin on pystytty sisällyttämään kaksi täysin virheellistä ohjetta ja loputkin ontuvat.
En todellakaan sanoisi, että "asiaa".
Ylimielinen tai en, niin näin ajattelen.
Kieltämättä aika huonoja esimerkkejä, mutta nehän olivatkin esimerkkejä siitä, miten ei kirjoiteta. Tarviiko niihin nyt niin tarttua... Tapaan mennä baariin on kieliopillisesti oikein -siitä olen samaa mieltä.
Tuo opettajasi neuvo on tavallaan ihan oikea, mutta se ei päde edellisen kirjoittajan esimerkin kaltaisiin tilanteisiin, joissa taivutuspääte tulee virkkeen viimeiseen sanaan. Jotta päätteen voi jättää pois, päätteen on ilmettävä seuraavasta sanasta.
Esimerkki: Painoni laski 95 kilogrammaan. (pääte käy ilmi sanasta "kilogrammaan")