Peruskielioppia av-palstalaisille. Saa jatkaa
Jos sana loppuu -inen tai -ias, se on yhdyssana. Siis Etelä-Korea ja eteläkorealainen. Jos on kaksi perusmuodossa olevaa esinettä tai asiaa tarkoittavat sanaa, ne kirjoitetaan yhteen. Olympiamitali, palkintokoroke.
Kommentit (344)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, kunnolette keksineet hyviä vinkkejä. Lisään vielä sellaisen, että kun miettii, onko joku sana yhdyssana, niin voi kokeilla , sopiiko väliin -kin tai joku adjektiivi. Jos sopivat, niin on erikseen kirjoitettava sana.
Ap
Av versio: jos väliin ei voi laittaa sanaa ”v*tun” niin kyseessä on yhdyssana.
Vierailija kirjoitti:
Olla- verbin potentiaali on lienee.
Ei siis : lienen olen aikuinen, vaan lienen aikuinen.
Välimerkkien käyttöä voisit hieman kerrata.
Joku virheellisesti väitti, että selvinpäin tulisi erikseen, vaikka -päin sanat voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Molemmat ovat hyväksyttäviä.
Monesti törmään täällä sanaan eriNlainen. Se on erilainen.
Sama sana tällÄinen, se on tällainen.
Lukusanan jälkeen verbi on yksikössä, esim. kolme koiraa juoksi.
Esim. sanojen pystyä, joutua ja onnistua jälkeen verbiin tulee -maan tai -mään -pääte.
Possessiifisuffiksi: hänen koiransa.
Aion, ei aijon.
Vierailija kirjoitti:
Joku virheellisesti väitti, että selvinpäin tulisi erikseen, vaikka -päin sanat voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Molemmat ovat hyväksyttäviä.
Mitä hittoa, ei selvinpäin väliin mene adjektiivia tai -kin päätettä.
Selvin punainen päin
Punainen selvinpäin
Eli yhteen vaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku virheellisesti väitti, että selvinpäin tulisi erikseen, vaikka -päin sanat voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Molemmat ovat hyväksyttäviä.
Mitä hittoa, ei selvinpäin väliin mene adjektiivia tai -kin päätettä.
Selvin punainen päin
Punainen selvinpäinEli yhteen vaan!
Tuo -kin-päätteen käyttäminen ei toimi läheskään kaikissa tapauksessa. Muutenkin tällaiset muistisäännöt ovat koko lailla turhia.
Vierailija kirjoitti:
Lukusanan jälkeen verbi on yksikössä, esim. kolme koiraa juoksi.
Ei aina
Ei Thaimaaseen, Thaimaahan.
Thaimaa ei myöskään ole kieli, eli et voi ilmaista osaavasi THAIta näin: ”osaan puhua thaimaata”. Ei.
Ja voishan sitä vähän eksoottisempia lomakohteita hankkia.
Vierailija kirjoitti:
Joku virheellisesti väitti, että selvinpäin tulisi erikseen, vaikka -päin sanat voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Molemmat ovat hyväksyttäviä.
Ei päin-sanaa läheskään aina voi yhteen kirjoittaa. Tuossahan on kyse ihan erityyppisestä ilmauksesta kuin esim. ilmauksessa tännepäin, joka voidaan kirjoittaa yhteen, Selvin päin tai paljain päin ovat ainoat oikeat kirjoitustavat, samoin kotiin päin.
Vierailija kirjoitti:
Kansalaisuudet kirjoitetaan pienellä. On ihan käsittämätöntä, kuinka yleistä on niiden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella. Edes yhdyssanavirheet ei sieppaa niin paljon kuin se, että kirjoitetaan Suomalaiset. Miksi?! Miten niin simppeli asia ei voi mennä kalloon?
Erisnimet kirjotetaan isolla eli jos kirjoitat Suomalainen niin sitten tarkoitat jotain, kenen sukunimi on Suomalainen. Sen sijaan suomalainen on Suomen kansalainen. Sama koskee myös kaupunkeja yms. esim. helsinkiläinen.
Kaksi virhettä!
"Jotain" ei voi viitata henkiilöön, oikein on jotakuta.
Henkilöidenkin kyseessä ollessa ei viitata "kuka", "kenen" tai muihin kuka-sanan muotoihin. Oikea muoto on "joka".
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa...
Täällä virhe on hyvin yleinen: ne, ketkä tietävät jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku virheellisesti väitti, että selvinpäin tulisi erikseen, vaikka -päin sanat voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Molemmat ovat hyväksyttäviä.
Ei päin-sanaa läheskään aina voi yhteen kirjoittaa. Tuossahan on kyse ihan erityyppisestä ilmauksesta kuin esim. ilmauksessa tännepäin, joka voidaan kirjoittaa yhteen, Selvin päin tai paljain päin ovat ainoat oikeat kirjoitustavat, samoin kotiin päin.
Siis piti kirjoittaa, että kotiin päin tai kotiinpäin, kumpikin käy.
Vierailija kirjoitti:
Lukujen taivutuspäätteet pitäis laittaa näkyviin, jos muoto ei ilmene seuraavasta sanasta. Usein näkee jotain tyyliin "painoni oli 120, mutta se laski 95", vaikka tarkoittaa painon laskeneen 95:een....
Mun äidinkielenopettajani (erinomainen, BTW) taas neuvoi, että laitetaan näkyviin, mikäli muuten ei selvästi ilmene. Itsestään selviä, helppoja ei tarvitse laittaa. Tässä esimerkissä tuskin kukaan arvelee, että paino laski 95 kiloa, vaan 95 kiloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätteet kuten -pi, -pa, -kin, -kaan lisätään sanavartaloon sellaisenaan, ilman että siihen lisätään konsonantti tai konsonantti sanavartalossa muuttuu.
Eli ei KuMpa, vaan kunpa. Sanonpa, ei sanompa. Mennäkään, ei mennäkkään.
Noissa tehdään hirveästi virheitä, ja se on noloa, koska ko. asia opetetaan kyllä peruskoulussa.
Mutta kun murteeseen kuuluu kaksoiskonsonantti niin sen takia se on mennäkkään ja jos ollaan Savossa niin männäkkään :) Kumpa ja sanompa kirjoitetaan niin kuin sanotaan :p Kyllä moni tietää, mutta haluaa siitä huolimatta kirjoittaa kotoisasti. AV on vapaa-aikaa, ei gradu.
Älkää viitsikö nillittää :D
Käytän puhekieltä kaiken aikaa, mutta en pidä kirjoitusvirheitä mitenkään "kotoisina".
Mites lyhenteiden taivuttaminen. Tuolla oli esimerkki "kirjaudu FB:hen. Itse käyttäisin muotoa FB:iin.
Vierailija kirjoitti:
Mites lyhenteiden taivuttaminen. Tuolla oli esimerkki "kirjaudu FB:hen. Itse käyttäisin muotoa FB:iin.
Tuo on vaikea. Minusta kirjautua FB:hen tuntuu luontevammalta vaikka FB:iin on ihan johdonmukainen (Facebookiin).
Minun mielestäni molemat muodot käy.
Konditionaalissa sekä sivu että päälauseen verbi on isi-muodossa. "Olisin tullut, jos olisin voinut." "Söisin lisää, jos jaksaisin."
EI: "Mieheni olisi vihainen, jos söin/syön/jne. vanukkaita." (söisin)
Välilyönti tulee pilkun tai pisteen jälkeen, ei ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Mites lyhenteiden taivuttaminen. Tuolla oli esimerkki "kirjaudu FB:hen. Itse käyttäisin muotoa FB:iin.
Kumpikin on oikein. Sanan voi taivuttaa joko lyhenteenä tai sanana. Vastaavasti: Oy:hyn tai Oy:öön.
Oleellinen vinkki on, että käyttäkää kappalejakoa. Hankalaa lukea, jos ei ole kappalejakoa.