Lue keskustelun säännöt.
Miksi miesten kriteerit ovat realistisempia?
121212
22.02.2018 |
Minulta kysyttiin tätä.
Koska ketju kuitenkin poistetaan, vastaan lyhyesti: miesten kriteerit ovat realistisempia koska ne ovat sellaisia jotka kaikki voivat täyttää samanaikaisesti.
Naisten kriteerit ovat päasiassa
- geneettisiä, esim. kaikki miehet eivät voi olla pitkiä (vs kaikki naiset voivat olla normaalipainoisia)
- relatiivisia, kaikki eivät voi erottua positiivisesti muihin verrattuna (miehen asema verrattuna muihin vs nainen on mukava ja empaattinen)
Käytännössä naisen kriteerit ovat sellaisia että miehistä osa karsiutuu, riippumatta siitä ovatko miehet hyviä vai huonoja. Yksinkertaista.
Kommentit (6169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kriteerit eivät ole kovin realistisia varsinkaan Suomessa. Tutkimusten mukaan miehiä kiinnostaa eniten aasialainen nainen ja kukaan suomalaista syntyperää oleva ei sellaiseksi voi muuttua vaikka haluaisi. Silmien värin saa sentään vihreäksi piilolinsseillä. Hoikkuus taas on käytännössä monen ulottumattomissa.
Täh?
Hoikkuus ei ole kenenkään ulottumattomaissa. Liiku, äläkä syö kuin porsas, tämä riittää 99%:ille.
Ei liikunnalla kukaan saa aasialaisen naisen piirteitä tai pientä kokoa mitä miehet haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
En ymmärrä tätä taso vs kemia-väittelyä.
121212 on ihan loogisesti kerrostalo-vertauksellaan selittänyt kuinka homma toimii.
Kemiat ratkaisevat, oman tasoisten kesken. Kaunis nainen saattaa vihata komeaa miestä A, mutta valitseekin komean miehen B.
Tasoteoria toteutui, ja kemiat ratkaisi. Molemmat ovat totta.Eli jokaiselle löytyy joku, ja tämä aloitus ja sitä seuraavat 2000 viestiä ovat olleet ihan turhia?
Lukisitko huolellisemmin? Jokaiselle kauniille ja komealle löytyy joku, joo.
Sitten mun mennään osastolle tavis/rumat, tilanne alkaakin muuttua kun naiset alkaa tavoitella niitä ylempien kerroksien miehiä (ja toki miehetkin joskus ylempien kerroksien naisia).
Ja tässähän on nyt pitkään väännetty siitä KOSKA kaikille löytyy se joku. Onko se 18-vuotiaana, 28-vuotiaana seksiseikkailujen jälkeen vai 28-vuotiaana pakkoselibaatin jälkeen?Väestöliiton tutkimuksen mukaan 8/10 kaksikymppisenä miehestä on ollut yhdynnässä , joten tämäkin ihana kokemus jää vain kahdelta myöhäisemmäksi. Tytöistä 1/10 on tuossa vaiheessa kokematon.
Omien kokemusten perusteella aika moni nuori mies valehtelee noissa tutkimuksissa välttääkseen häpeän kokemattomuudesta. Jos nyt siis tutkimus väittää, että 20 -vuotiaana 80% miehistä olisi ollut yhdynnässä.
Ai nyt valehtelee jo miehetkin. Höpö höpö. Jos vastaat anonyyminä kyselyyn niin mitä häpeää siinä on? Seliseli
Mehän tiedetään varmuudella, että ihmiset valehtelevat kyselyissä, niin miehet kuin naiset. Aina kun kysytään semmoista, jota voi tarkistaa muillakin tavoin. Kuten vaikkapa peniksen pituutta, tai kumppanimäärää, josta naiset valehtelevat alaspäin ja miehet ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan mä outo nainen, kun ei mulla ole mitään tarkkaa miesihannetta. Jos ajattelen miehiä, joita olen pitänyt komeina, heitä on tosi paljon erilaisia. On tummia ja vaaleita, pitkiä ja vähemmän pitkiä. On vaikka minkä rotuisia, hoikkia ja rotevia, kaljuja ja pitkätukkia jne. On noita laatikkopäitä ja jykeväleukoja, sekä hyvin siropiirteisiä miehiä. Jos multa kysyttäisiin että tykkäänkö enemmän pitkistä ja tummista miehistä kuin vaikka lyhyistä ja vaaleista, en osaisi vastata. Sanoisin vain että se riippuu miehestä. Kummatkin voivat olla mielestäni komeita tai olla olematta.
Minulla on sama juttu.
Minulla ei ole tarkkoja kriteerejä myöskään luonteen, koulutuksen jne. suhteen. Kun joidenkin ihmisten kanssa vain synkkaa ja joidenkin ei, ja paperille listattujen ominaisuuksien perusteella ei vielä voi sanoa, synkkaisiko oikeassa elämässä.
Ainoat seikat, joita voin sanoa jollain tavalla "vaativani", ovat huumorintaju ja älykkyys. Vaikka palstamiesten mielestä näidenkin toivominen on tietysti väärin, kun eiväthän kaikki miehet voi olla hauskoja.
Käyttäisin ehkä mieluummin sanaa "toive". Tuo sana "vaatimus" on muuten jotenkin ihan älytön, kun puhutaan ihmissuhteista. Se kuulostaa siltä, että menee sanomaan jollekulle "minä vaadin, että sinun on oltava xxxx!"
Ei vaan palstamiesten mukaan huumorintaju ja älykkyys ovat aina samassa paketissa kuin jykevä leuka, joten pienileukaiset miehet eivät ole sinun mielestäsi hauskoja eivätkä älykkäitä. Ajatella, miten paljon sisältyy pelkkään leukaan.
Eivät ne ole samassa paketissa, mutta ne koetaan olevan. Sama vitsi on hauska tai nolo, riippuen kertojan viehättävyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
En välttämättä tunteetonta järkiliittoa, mutta jotain kompromissejä on suotavaa oppia tekemään, jos meinaa jotain saada. Tämä olkoon teille neuvoni arvon palstalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
Oletpas mustavalkoinen. Ei ihannenaisen vaihtoehto ole pelkästään tunteeton järkiliitto.
vaihemies kirjoitti:
Minä tunnistan tuon 121212:n vaihekaavion.
1. vaiheessa en ollut riittävän aloitteellinen ja menevä.
2. vaiheessa en ollut riittävän miehekäs ja jämerä kodin turvaaja.
3. vaiheessa minulla on kysyntää, koska olen sentään melko sivistynyt ja hyvää seuraa teatteriin/oopperaan/elämysretkelle.
Uskon kyllä että enemmistö naisista haluaisi kokea kaikki "vaiheet" saman miehen kanssa, mutta harva mies muuttuu riittävästi ja vieläpä naiselle sopivaan tahtiin.
Eli sinä et kelvannut edes siihen kakkosvaiheeseen. Näin ollen sinä et tue tätä ap:n teoriaa.
Miten niin harva mies muuttuu riittävästi? Kyllä tuo minusta näyttää ihan normaalin ihmisen elinkaarelta. Nuorena etsitään omaa paikkaa, opiskellaan ja etsitään sitä kumppania. Sitten kun se kumppani löytyy, perustetaan perhe. Sitten kun lapset kasvavat, on taas aikaa erilaisille jutuille. Mikä ihme tuossa on miehelle niin mahdotonta? Pitäisikö heti 18-vuotiaana aloittaa lasten tekeminen ja elää sitä lapsiperhearkea sitten kuolemaan saakka, vai mikä tuossa nyt tökkii?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
En ymmärrä tätä taso vs kemia-väittelyä.
121212 on ihan loogisesti kerrostalo-vertauksellaan selittänyt kuinka homma toimii.
Kemiat ratkaisevat, oman tasoisten kesken. Kaunis nainen saattaa vihata komeaa miestä A, mutta valitseekin komean miehen B.
Tasoteoria toteutui, ja kemiat ratkaisi. Molemmat ovat totta.Eli jokaiselle löytyy joku, ja tämä aloitus ja sitä seuraavat 2000 viestiä ovat olleet ihan turhia?
Lukisitko huolellisemmin? Jokaiselle kauniille ja komealle löytyy joku, joo.
Sitten mun mennään osastolle tavis/rumat, tilanne alkaakin muuttua kun naiset alkaa tavoitella niitä ylempien kerroksien miehiä (ja toki miehetkin joskus ylempien kerroksien naisia).
Ja tässähän on nyt pitkään väännetty siitä KOSKA kaikille löytyy se joku. Onko se 18-vuotiaana, 28-vuotiaana seksiseikkailujen jälkeen vai 28-vuotiaana pakkoselibaatin jälkeen?Väestöliiton tutkimuksen mukaan 8/10 kaksikymppisenä miehestä on ollut yhdynnässä , joten tämäkin ihana kokemus jää vain kahdelta myöhäisemmäksi. Tytöistä 1/10 on tuossa vaiheessa kokematon.
Omien kokemusten perusteella aika moni nuori mies valehtelee noissa tutkimuksissa välttääkseen häpeän kokemattomuudesta. Jos nyt siis tutkimus väittää, että 20 -vuotiaana 80% miehistä olisi ollut yhdynnässä.
Ai nyt valehtelee jo miehetkin. Höpö höpö. Jos vastaat anonyyminä kyselyyn niin mitä häpeää siinä on? Seliseli
Mehän tiedetään varmuudella, että ihmiset valehtelevat kyselyissä, niin miehet kuin naiset. Aina kun kysytään semmoista, jota voi tarkistaa muillakin tavoin. Kuten vaikkapa peniksen pituutta, tai kumppanimäärää, josta naiset valehtelevat alaspäin ja miehet ylöspäin.
No eikö tämä nyt tarkoita nimenomaan sitä, että noissa kyselyissä ja tutkimuksissa valehdellaan ja totuus löytyy sieltä kotisohvalta ja prismasta. Mikä siinä sitten on, että edelleen väitetään sitä prismaa valheeksi ja sitä kyselyä todellisuudeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
En välttämättä tunteetonta järkiliittoa, mutta jotain kompromissejä on suotavaa oppia tekemään, jos meinaa jotain saada. Tämä olkoon teille neuvoni arvon palstalaiset.
No sehän on selvää, mutta minulle on epäselvää, miten se joku johon tyydytään sitten otetaan? Pitääkö siinä olla tunteita mukana vai onko se vaan päätös että 'kai mä sitten sun kanssas voin olla, kun en muista saa'? Tuleeko se kumppani aina olemaan 2nd best, vaihdatko hänet heti 'parempaan' jos saumaa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Tyytymisestä.
Tuossahan on kaava, joka liittyy keskusteluun alfapanoista ja betaelättäjistä.
Aika monellakin naisella on kolme elämänvaihetta:
1. Juoksut (ei vielä lapset mielessä)
2. Vakiintuminen (perheen perustaminen, lasten kasvattaminen, "ruuhkavuodet")
3. Menot (lapset kasatettu, uusi koulutus, työ, sosiaalinen elämä)
On lukuisia miehiä jotka kelpaavat vaiheeseen 2. mutta eivät samoille naisille vaiheeseen 1. eikä 3. Tämä on se betaelättäjäkuvio josta ketjussa kirjoitetaan. Tästä syystä olisin todella skeptinen naisen suhteen jolla on jo lapsikuume päällä - samoin kuin naisen suhteen joka suosi ennen tätä vaihetta täysin eri tyyppisiä miehiä.Tavallisen naisen elämänvaiheet:
1) Nuoruus, johon sisältyy opiskelut, ystävät, seurustelu ja seksielämä sen vakituisen seurustelukumppanin kanssa. Toki myös bilettäminen mikä taas ei tarkoita mitään paneskeluorgioita.
2) Perheen perustaminen ja ruuhkavuodet.
3) Oma elämä, jonka elämiseen suurin osa kaipaa kumppania. Isovanhemmuus ja sen oman puolison kanssa vanheneminen.
Näihin kaikkiin vaiheisiin kyllä kelpaisi se sama mies, mutta elämä ei vaan aina mene niin, että sama kumppani pysyy rinnalla koko ajan. Tämä ei todellakaan ole yksinomaan naisten syytä. Suurimmaksi osaksi syyllisiä varmaan ei ole ollenkaan, ihmiset vaan ihan oikeasti kasvavat erilleen ja rakkaus loppuu. Silloin kun syyllisiä on, miehet ovat aivan yhtä syyllisiä kuin naisetkin.
Nuoruuden seurustelut harvoin kestävät siihen seuraavaan elämänvaiheeseen ja se johtuu ihan siitä, että sekä tytöillä että pojilla elämäntilanne ja jopa koko ystäväpiiri ja kotipaikkakuntakin muuttuvat opiskelukuvuoiden myötä. Silloin se vanhalle kotipaikkakunnalle jäänyt lukioajan seurustelukaveri ei välttämättä pysy kuvioissa perässä. Tämä on sellainen erotilanne, johon ei ole syyllisiä.
Perhearki ja ruuhkavuodet puolestaan pistävät parisuhteen koetukselle ihan tutkitusti. Sekään ei ole kenenkään vika, ihmiset vain reagoivat eri tavalla stressaavaan elämäntilanteeseen. Toisaalta usein se on mies, joka ei sopeudu lapsiperheen vastuunkantoon ja väsymykseen. Tälläkin palstalla miehet valittavat usein siitä, että heidän puolisonsa ei parin taaperon kanssa valvoessaan jaksa "huolehtia itsestään" ja harrastaa seksiä tarpeeksi usein. Miehet sitten etääntyvät perheestä ja puolisostaan, uppoavat töihin ja kavereidensa kanssa harrastamiseen ja nainen kokee jäävänsä yksin. Nämä ovat varsin yleisiä syitä parisuhteen kariutumiseen lapsiperhevaiheessa.
Tuo väite, että naisille ei vaan kelpaa sama mies eri elämänvaiheisiin on täyttä puppua. Kelpaisi kyllä jos se mies vaan jaksaa mukana niissä elämänmuutoksissa eikä ala pitää vaimoaan pelkkänä kodinhoitajana ja pussientyhjennysalustana. Mieshän mielellään elää epätyydyttävässäkin parisuhteessa niin kauan kuin palvelu pelaa, koska hän ulkoistaa itsensä perhe-elämästä ja alkaa elää omaa elämäänsä siinä sivussa. Nainen ei voi tehdä samaa, ja tällöin alkaa ero houkuttamaan, koska tuossa vaiheessa parisuhde ei tarjoa naiselle niitä hyötyjä mitä miehelle tarjoaa.
Ei monille naisille välttämättä kelpaa sama mies eri vaiheisiin. Vaikka mies olisi ihan normaali osallistuva ja huomioiva, niin naiselle voi tulla "joku vaihe", jossa hän vaan tuntee elämänsä epätyydyttäväksi. Siinä hajoaa perheitä. Kokemusta on.
Tähän olisi hauska etsiä ne kaksi tutkimusta joista ensimmäisessä selviää miten harvalle naiselle seksi on tyydyttävää ja toisessa kuinka moni mies elää puuteessa. Sitten voitaisiin taivastella miesraukkoja jotka elää puuteessa. Tai sitten ihmisiä joilla ei ole kykyä arvioida omien tekojen vaikusta toisen tekoihin sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
Oletpas mustavalkoinen. Ei ihannenaisen vaihtoehto ole pelkästään tunteeton järkiliitto.
No ei tietenkään ole. Mutta haluatko sinä olla se, joka otetaan kun ei parempaa saada?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan mä outo nainen, kun ei mulla ole mitään tarkkaa miesihannetta. Jos ajattelen miehiä, joita olen pitänyt komeina, heitä on tosi paljon erilaisia. On tummia ja vaaleita, pitkiä ja vähemmän pitkiä. On vaikka minkä rotuisia, hoikkia ja rotevia, kaljuja ja pitkätukkia jne. On noita laatikkopäitä ja jykeväleukoja, sekä hyvin siropiirteisiä miehiä. Jos multa kysyttäisiin että tykkäänkö enemmän pitkistä ja tummista miehistä kuin vaikka lyhyistä ja vaaleista, en osaisi vastata. Sanoisin vain että se riippuu miehestä. Kummatkin voivat olla mielestäni komeita tai olla olematta.
Minulla on sama juttu.
Minulla ei ole tarkkoja kriteerejä myöskään luonteen, koulutuksen jne. suhteen. Kun joidenkin ihmisten kanssa vain synkkaa ja joidenkin ei, ja paperille listattujen ominaisuuksien perusteella ei vielä voi sanoa, synkkaisiko oikeassa elämässä.
Ainoat seikat, joita voin sanoa jollain tavalla "vaativani", ovat huumorintaju ja älykkyys. Vaikka palstamiesten mielestä näidenkin toivominen on tietysti väärin, kun eiväthän kaikki miehet voi olla hauskoja.
Käyttäisin ehkä mieluummin sanaa "toive". Tuo sana "vaatimus" on muuten jotenkin ihan älytön, kun puhutaan ihmissuhteista. Se kuulostaa siltä, että menee sanomaan jollekulle "minä vaadin, että sinun on oltava xxxx!"
Ei vaan palstamiesten mukaan huumorintaju ja älykkyys ovat aina samassa paketissa kuin jykevä leuka, joten pienileukaiset miehet eivät ole sinun mielestäsi hauskoja eivätkä älykkäitä. Ajatella, miten paljon sisältyy pelkkään leukaan.
Eivät ne ole samassa paketissa, mutta ne koetaan olevan. Sama vitsi on hauska tai nolo, riippuen kertojan viehättävyydestä.
Tuossa tapauksessa on yleensä kyllä kyse huonoista vitseistä joiden tasoa muu viehättävyys kompensoi. "Hyvät vitsit" taas voivat lisätä viehättävyyttä tai ainakin kompensoida muita puutteita viehättävyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
En ymmärrä tätä taso vs kemia-väittelyä.
121212 on ihan loogisesti kerrostalo-vertauksellaan selittänyt kuinka homma toimii.
Kemiat ratkaisevat, oman tasoisten kesken. Kaunis nainen saattaa vihata komeaa miestä A, mutta valitseekin komean miehen B.
Tasoteoria toteutui, ja kemiat ratkaisi. Molemmat ovat totta.Eli jokaiselle löytyy joku, ja tämä aloitus ja sitä seuraavat 2000 viestiä ovat olleet ihan turhia?
Lukisitko huolellisemmin? Jokaiselle kauniille ja komealle löytyy joku, joo.
Sitten mun mennään osastolle tavis/rumat, tilanne alkaakin muuttua kun naiset alkaa tavoitella niitä ylempien kerroksien miehiä (ja toki miehetkin joskus ylempien kerroksien naisia).
Ja tässähän on nyt pitkään väännetty siitä KOSKA kaikille löytyy se joku. Onko se 18-vuotiaana, 28-vuotiaana seksiseikkailujen jälkeen vai 28-vuotiaana pakkoselibaatin jälkeen?Väestöliiton tutkimuksen mukaan 8/10 kaksikymppisenä miehestä on ollut yhdynnässä , joten tämäkin ihana kokemus jää vain kahdelta myöhäisemmäksi. Tytöistä 1/10 on tuossa vaiheessa kokematon.
Omien kokemusten perusteella aika moni nuori mies valehtelee noissa tutkimuksissa välttääkseen häpeän kokemattomuudesta. Jos nyt siis tutkimus väittää, että 20 -vuotiaana 80% miehistä olisi ollut yhdynnässä.
Ai nyt valehtelee jo miehetkin. Höpö höpö. Jos vastaat anonyyminä kyselyyn niin mitä häpeää siinä on? Seliseli
Mehän tiedetään varmuudella, että ihmiset valehtelevat kyselyissä, niin miehet kuin naiset. Aina kun kysytään semmoista, jota voi tarkistaa muillakin tavoin. Kuten vaikkapa peniksen pituutta, tai kumppanimäärää, josta naiset valehtelevat alaspäin ja miehet ylöspäin.
Eli ei ole olemassa mitään alfajengiä joka pyörittää naisia koska miehet valehtele aina naismenestyksen ylöspäin. Pelkkää puhetta kaikki.
Taitaa sittenkin olla alfanais porukka joka pyörittää kaikkia miehiä koska naisilla se kumppanien määrä onkin suurempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gggggggggggg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gggggggggggg kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kylmätotuus kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eijummarra kirjoitti:
En ymmärrä tätä taso vs kemia-väittelyä.
121212 on ihan loogisesti kerrostalo-vertauksellaan selittänyt kuinka homma toimii.
Kemiat ratkaisevat, oman tasoisten kesken. Kaunis nainen saattaa vihata komeaa miestä A, mutta valitseekin komean miehen B.
Tasoteoria toteutui, ja kemiat ratkaisi. Molemmat ovat totta.Eli jokaiselle löytyy joku, ja tämä aloitus ja sitä seuraavat 2000 viestiä ovat olleet ihan turhia?
Lukisitko huolellisemmin? Jokaiselle kauniille ja komealle löytyy joku, joo.
Sitten mun mennään osastolle tavis/rumat, tilanne alkaakin muuttua kun naiset alkaa tavoitella niitä ylempien kerroksien miehiä (ja toki miehetkin joskus ylempien kerroksien naisia).
Ja tässähän on nyt pitkään väännetty siitä KOSKA kaikille löytyy se joku. Onko se 18-vuotiaana, 28-vuotiaana seksiseikkailujen jälkeen vai 28-vuotiaana pakkoselibaatin jälkeen?Back to square one. Luovutan.
Mun mielestä tässä haiskahtaa semmoinen asenne että "no se nyt vaan on niin että me naiset saadaan ne alfapanot ennen parisuhdetta koska naiset nyt vaan on suositumpia. Miksei miehet voi olla tytyväisiä siihen että saahan nekin sen parisuhteen lopulta?".
Ei naisetkaan tyytyisi jos miehet sanoisi että "no katsellaan sitä pariutumista ja perhettä sitten kun me ollaan 38, siihen asti me pannaan vaikka maksullisia jos ei saada haluttavampia nuoria kissoja".
Tämän ajatushimmelin oudoimpia osia on väite näistä nuoruuden alfapanoista. Itse ikävuodet 16-28 olin suhteessa ensimmäiseen poikaystäväön. Vuosi sinkkuna, joka aikana yksi seurusteluyritelmä. Sitten löysin aviomieheni. Miehiä tasan 3, ei yhtään yhdenillanjuttua. Tässä on jokin kummallinen kuvitelma siitä, mitä muut muka tekevät.
Todella moni mies hurvittelee miltei nelikymppisekso ja sitten alkaa katsella vaimoa. Todella moni pettyy, kun nuorempaa naistä ei löydykään."Ajatushimmeli" ei koske pelkästään sinua; sinulla on huomattavasti keskimääräistä vähemmän kumppaneita.
Moni ei tunnu ymmärtävän sitä ettei kaikkien naisten tarvitse kiertää alfojen ringeissä. Jos esim. 30% naisista toimii niin, 30% naisista on käytännössä pois tavismiesten ulottuvilta, koska seksisuhteeseen tavisnainen saa alfamiehen. Se 30% vastaa melkoista joukkoa betamiehiä.
Sitä paitsi tuo on myytti. Harvalla miehellä on mahdollisuuksia huvitella, useimmille sinkkuaika on pääasiassa selibaattia. Ne ahrvat joilla riittää naisia, usein kyllä saavat sen nuoremman niin halutessaan.
Entä koskeeko se minua? Olisko pitänyt tajuta olla kaikkien miesten ulottuvilla? Olin miehen ulottuvilla vasta kun tapasin oman mieheni ja silloinkin vain hänen.
Vai onko tässä kyse vain seksistä? Pitäisikö kaikkien miesten saada harrastaa seksiä kaikkien naisten kanssa?
Minulla on ollut yhdenillan juttuja mutta siihen olenko ollut sinä iltana kenekään ulottuvilla on vaikuttanut esimerkiksi tähtien asento, päivämäärä ja mitä olin päivän aika syönyt näin muutamana esimerkkinä. Olisiko pitänyt joka hetki olla valmiina kaikkien miesten ulottuville vain koska olin kuitenkin harrastanut yhdenillan juttuja?Kyllä, palstamiesten mielestä kaikkien (nuorten ja kauniiden) naisten pitäisi harrastaa seksiä kaikkien (beta)miesten kanssa.
Mutta sitten jos nainen tekee noin, hän onkin ihan kauhea l*rtto. Ratkaisu olisi se, että nuoret, kauniit naiset harrastaisivat seksiä ainoastaan tämän ketjun aloittajan kanssa.
Voi hitsi kun en tiedä oliko irtopanot betoja vai alfoja. Onko sillä väliä vai muutuinko heti ekan jälkeen pilatuksi vaikka se olisikin ollut beta?
Nainenhan menee irtopanosta pilalle, paitsi jos panee ap:n kanssa. Tai no, ap:n mielestä siitäkin menee vähän pilalle. Palstamiesten mielestä naiset ovat lähtökohtaisesti kamalia olentoja, ja menevät pilalle milloin mistäkin syystä, erityisesti seksistä.
On ihan tutkittu juttu, että lu*tkailevat
pettävät parisuhteessa herkemmin ja heillä on henkisiä vaikeuksia sopeutua yksiavioiseen suhteeseen. Ei kukaan tavismies tuollaista naista halua puolisokseen.Ja tästä huolimatta ketjun betamiehet ovat aloittajan johdolla kilvan vakuutelleet toisilleen, kuinka irtoseksin harrastaminen on miehelle pelkkää plussaa... 😂 Ilmeisesti se l*tkailu ei saa miestä pettämään parisuhteessa herkemmin, tai sitten miehen ei näiden sankarien mukaan tarvitse uskollinen ollakaan.
Ööö nyt meni vähän ohi.
Niin, irtoseksin arvostaminen miehelle on pelkkää plussaa - koska NAISET arvostavat kokeneita miehiä, tai ainakin kokemuksen tuomaa itsevarmuutta ja viettelytaitoa.
"Ilmeisesti se l*tkailu ei saa miestä pettämään parisuhteessa herkemmin, tai sitten miehen ei näiden sankarien mukaan tarvitse uskollinen ollakaan."
No kyllähän se saa. Vaan minkäs teet kun se kokemus auttaa naisen saamisessa.
Miksi kukaan haluaa suhteeseen miehen kanssa joka pettää?
Nämä paljon kokeneet miehet on muute ihan hirveitä sängyssä kun luulevat tietävänsä mitä kaikki naiset haluaa.
Täällä on monta kertaa naiset sanoneet ette arvosta niitä miesl*tkia suhteessa joten jos joku voisi jo kertoa mihin väite edes perustuu.No vaikka siihen että ne ON paljon kokeneita.
Jos kerran mieslutkailu on turn-off niin sen pitäisi vaikeutua jokaisen panon myötä, niin kuin jo yllä selitettiin.
Ja ihan turhaa on selitellä "muutamilla" lutkailijanaisilla, kun miehellä on satoja kaatoja niin kyllä siihen mahtuu ihan tavallisia tulevia perheenäitejäkin.
Luultavasti ne "paljon kokeneet miehet" ovat niitä kokemuksellaan uhoavia. Mikä kertoo etteivät ne todellakaan ole paljon kokeneita pelimiehiä. Satojen panojen miehet, ellei nimi satu olemaan Frederik tai Tauski, eivät todellakaan mainosta kokemustaan vaan enemmänkin vähättelevät sitä.
Juuri näin. Satojen panojen miehet eivät mainosta panojensa määrää, varsinkaan naisille, joita haluavat panna. Ai miksikö? No tietenkin siksi, koska ne sadat panot eivät todellakaan ole naisten silmissä mikään meriitti miehelle ja jos mies mainostaa asiaa, hän saattaa hyvinkin menettää sen suunnittelemansa panon.
Satojen panojen miehet saavat naisia siksi, että he tietävät mikä naisiin vetoaa ja osaavat käyttäytyä sen mukaan. He ensinnäkin kohtelevat naisia kuin ihmisiä, eivät nosta jalustalle eivätkä myöskään morkkaa ja hauku. He eivät myöskään vahingossakaan lutkittele ketään tämän seksuaalikokemusten perusteella. He huomioivat sopivasti muitakin ihmisiä kuin sitä yhtä naista, mutta antavat toki ymmärtää olevansa kiinnostuneita juuri tästä naisesta.
He ovat myös taitavia valehtelijoita, ja hyvin taitavia kuuntelijoita, sillä se auttaa valehtelussa. Naista kuuntelemalla he huomaavat hakeeko nainen syvempää suhdetta vai pelkästään seksiseuraa, ja he sopeuttavat oman käytöksensä tämän informaation mukaan. Jos nainen on kiinnostunut syvällisemmästä tutustumisesta, satojen kaatojen mies uskottelee olevansa kiinnostunut sellaisesta myös ja pyrkii näin valheellista toivoa antamalla viettelemään naisen. Jos nainen on seksiseuraa vailla, homma on helpompi.
Läheskään kaikki satojen panojen miesten naiset eivät ole itse mitään satojen kaatojen naisia. Eikä satojen kaatojen mies luovuta jos ei heti ekana iltana saa naista kaadettua. Joidenkin kohdalla sitä ei kannata edes yrittää, ja tällöin satojen kaatojen mies odottaa ja esittää treffeillä ihastunutta, kunnes saa mitä halusi. Sillä tavalla he ovat kaatonsa hankkineet, eivät luottamalla siihen, että irtoseksimenneisyys miehellä olisi mikään naisten haluja lisäävä tekijä, kuten palstabetat täällä vakuuttavat.
Loistava kuvaus.
Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin: useampikin kirjoittaja on yrittänyt painottaa _kokemuksen_ olevan kiinnostusta lisäävä tekijä, koska kokemuksen ansiosta oppii kuinka naisia luetaan ja käsitellään. Monikossa, koska vaikka jokainen nainen on tietyssä määrin erilainen, on naisissa myös samoja piirteitä, luonnetyyppejä ja käytösmalleja. Kokemus auttaa olemaan rennompi, itsevarmempi ja määrätietoisempi. Se auttaa luomaan tunteen sielunkumppanuudesta, kun mies vain jotenkin tietää mitä sanoa, mitä tehdä, ja huomaatkin kunka paljon teillä on yhteistä (kuvasit itse ns. mirroring-taktiikan varsin osuvasti).
Ei tämä nyt rakettitiedettä ole, opit ajamaan pyörällä ajamalla pyörällä.
Naiset itse myöntävät asian. Kun heiltä kysyy millainen mies sytyttää seksuaalisesti, he yleensä luettelevat piirteet jotka liittyvät vahvasti _kokemukseen_.
Edelleenkään se laaja kokemus ei ole mikään meriitti vaan sosiaaliset taidot ovat. Ja niissä just nämä satojen panojen miehet ovat todella hyviä. Ja he eivät ole taitojaan oppineet panemalla vaan niissä sosiaalisissa kontakteissa. Heillä on usein myös laaja ystäväpiiri. Sosiaalisia taitoja voi kehittää ilman mitään irtopanoseikkailujakin, itseasiassa paremmin ne kehittyvät kun niitä ei jätä pelkän satunnaispanon saamisen varaan. Sosiaalisesti taitavat ihmiset ovat sosiaalisia muissakin tilanteissa kuin flirttaillessaan. Jos sosiaaliset taidot rajoittuvat pelkkiin viettelytaitoihin, jää se ihmisen sosiaalinen kyvykkyys hyvin ohueksi.
Yksi juttu mihin nämä todella suositut miehet eivät syyllisty, ja mihin taas sinä syyllistyt jo lähes ammatiksesi, on tuo naisten halveksunta ja täysin typerien yleistysten ja teorioiden keksiminen. He suhtautuvat naisiin yksilöinä ja siksi he ovat onnistuneet niin paljon naisia saamaan, koska ymmärtävät naisten yksilöllisyyden ja käyttäytyvät sen mukaisesti naisia kohtaan. Sinä tuskin saat tällä nykyisellä asenteellasi kovinkaan suurta suosiota naisten keskuudessa koskaan, koska et yksinkertaisesti pysty ymmärtämään naisia yksilöllisinä ihmisinä. Se ei vetoa naisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
Oletpas mustavalkoinen. Ei ihannenaisen vaihtoehto ole pelkästään tunteeton järkiliitto.
No ei tietenkään ole. Mutta haluatko sinä olla se, joka otetaan kun ei parempaa saada?
Kaikki otetaan, kun ei parempaa saada.
Ihanne on ihanne, eikä sillä ole paljonkaan tekemistä ihastumisen tai rakastumisen kanssa. Voisin listata loputtomiin piirteitä joista naisessa pidän ja ihanne olisi tietysti se nainen jolla ne kaikki piirteet ovat, mutta tosisasiassa yhdelläkään kumppaneistani tai edes kenellekään koskaan tapaamastani naisesta ei ole niitä kaikkia ollut. Ei se heidän arvoaan kuitenkaan mitenkään vähennä, tekee heistä vain ihmisiä. Jokaista olen täydestä sydämestäni rakastanut ja jokainen on aikanaan ollut minulle ainutlaatuinen ja paras, virheineenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
En välttämättä tunteetonta järkiliittoa, mutta jotain kompromissejä on suotavaa oppia tekemään, jos meinaa jotain saada. Tämä olkoon teille neuvoni arvon palstalaiset.
No sehän on selvää, mutta minulle on epäselvää, miten se joku johon tyydytään sitten otetaan? Pitääkö siinä olla tunteita mukana vai onko se vaan päätös että 'kai mä sitten sun kanssas voin olla, kun en muista saa'? Tuleeko se kumppani aina olemaan 2nd best, vaihdatko hänet heti 'parempaan' jos saumaa on?
Jos se olisi selvää, niin kaikillahan olisi välittömästi kumppanit. Sun täytyy itse miettiä, missä kohtaa kannattaisi joustaa, ja voisiko jostain kehittyä enemmän, kun annat sille mahdollisuuden jne. Ei ole helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
Eli otat mieluummin tunteettoman järkiliiton kuin olet yksin? Miksi et pärjää yksin?
Oletpas mustavalkoinen. Ei ihannenaisen vaihtoehto ole pelkästään tunteeton järkiliitto.
No ei tietenkään ole. Mutta haluatko sinä olla se, joka otetaan kun ei parempaa saada?
Kaikki otetaan, kun ei parempaa saada.
Ihanne on ihanne, eikä sillä ole paljonkaan tekemistä ihastumisen tai rakastumisen kanssa. Voisin listata loputtomiin piirteitä joista naisessa pidän ja ihanne olisi tietysti se nainen jolla ne kaikki piirteet ovat, mutta tosisasiassa yhdelläkään kumppaneistani tai edes kenellekään koskaan tapaamastani naisesta ei ole niitä kaikkia ollut. Ei se heidän arvoaan kuitenkaan mitenkään vähennä, tekee heistä vain ihmisiä. Jokaista olen täydestä sydämestäni rakastanut ja jokainen on aikanaan ollut minulle ainutlaatuinen ja paras, virheineenkin.
Kas, näin muotoiltuna koko viesti muuttuu aivan täysin. 'Otetaan kun ei parempaa saada' yksinään kuulostaa aika tylyltä, mutta tämähän on ihan normaalin, tuntevan ihmisen tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakavasti puhuen, mitä ihmettä kikkelikuvien lähettäjien päässä oikein liikkuu? Luulevatko ne naisten ajattelevan, että wau, ihanan näköinen kikkeli, tuon omistajan kanssa kun pääsisi treffeille?
Sori miehet, mutta harvemmin se kikkeli sellaisenaan on kovin valokuvauksellinen. Olkoon sitten vaikka laatikkopäisen alfan kikkeli.
Luultavasti niitä lähettävät ne miehet, jotka uskovat, etteivät kuitenkaan saa naisilta vastakaikua. Kuvien tarkoitus on aiheuttaa se, etteivät muutkaan saa vastauksia. Usein tulos lienee se, että nainen poistaa profiilinsa. Palstoille jää siis entistä vähemmän naisia ja entistä vähemmän mahdollisuuksia kaikille. Tämä on siis puhtaasti omaa spekulointiani. En keksi muuten järjellistä syytä kuville.
En tiedä järjellisistä syistä mutta miten olisi ihan rehellinen ekshibitionismi? Kiihottaa kun tietää että se kaunis ja ehkä saavuttamatonkin nainen katselee sähköpostilaatikossaan miehen penistä ja sen ajatuksen voimin on rattoisa runkata naisen profiilikuville.
Tai sitten kyse on seksuaalisesta alistamisesta, nainen pakotetaan kuitenkin tavallaan "aktiin" kun katsoo varomattomuuttaan miehen lähettämän kuvan.
Koittakaa nyt hyvänen aika tajuta, että miehet tykkäävät pillunkuvista niin tietenkin ajattelemme, että naiset vastaavasti ilahtuisivat peniskuvasta.
Siihen ei liity mitään sen syvempää merkitystä. Tarkoitus ei ole alistaa ketään. Tarkoitus on tehdä vaikutus kiinnostavaan naiseen!
Lienenkö sitten tyhmä, mutta kyllä minä jouduin googlettamaan, että miksi naiset eivät pidä peniskuvasta. Puolustuksekseni sanottakoon, että googletin ennen kuin lähetin ja jätin sitten lähettämättä kun joka paikassa vakuuteltiin ettei kannata.
En oikein usko, että kenenkään naisen halu mieheen syntyisi penistä katsomalla. Ensin pitää alkaa haluta miestä, jotta voidaan edetä pelikseen asti. Olen tavannut elämässäni vain kaksi miestä, joita olen oikeasti halunnut ( kumpikaan ei ollut kalsarimalli). En tiedä, onko muilla naisilla sama juttu, että todella harvan kanssa haluaa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksissa on katsottu ihannetta, ei sitä millaisten kanssa harrastetaan seksiä taikka keiden kanssa pariudutaan. Nuo ovat aivan eri asiita.
Esimerkiksi kun miehiltä kysytään miehen ihannekroppaa, niin kuinka moni pyrkii saamaan sellaisen? Hyvin harva.
Ihanteen ja käytännön erottaa mahdollisuudet. Koska ei yletä ihanteeseen asti, otetaan jotain muuta.
Ei. Ihanne on haavekuva, fantasia. Käytännössä normaali ihminen "ottaa" sen jonka kanssa hänen on paras olla ja toisinpäin.
Kyllä minä ainakin ottaisin itselleni ihannekropan, jos vaan kykenisin sen saamaan. Samoin ottaisin ihannenaisen ja ihannetyön. Elämässä ei vaan saa aina parasta, joten on järkevää sopeutua ja ottaa sen minkä saa.
En sano etteikö tuo ole ihan järkevä ajatus. on tullut vain huomattua että suhteellisen moni on valmis lähtemään omista suhteesta kun vastaan tulee se ihanne johon onkin mahdollisuuksia. Tai että otetaan joku ja salaa haaveillaan siitä toisesta. En sano että näitä tapauksia olisi paljon mutta ihmeen monta silti. Siksi ihmetyttää miksi jotkut ottaa sellaisen kumppanin jonka on valmis jättämään kun se parempi tulee vastaan.
Ai täällä aiotaan nyt kerrata koko keskustelu.
Hyvin harvat naiset harrastavat "seksihurjastelua". Heille se sopii, samoin kuin niille harvoille miehille jotka harrastavat samaa. Se on kuitenkin todella pieni osa miehistä ja naisista.