Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lääkärin lapsista tulee lääkäreitä, duunarin lapsista duunareita

Vierailija
19.02.2018 |

Tällaisiin tuloksiin on päädytty tosi pitkään. Peruskoulu ehkä vähän paransi tilannetta, sillä aiemmin piti jo noin 10-vuotiaana pyrkiä maksulliseen keskikouluun. Silloin tapahtui jo ensimmäinen rankkaus duunareihin ja herroihin. Peruskolu toi mukanaan sen, ette nyt vasta voi päättää noin 16-vuotiaana, tuleeko duunari vai herra. Tästä huolimatta herrojen lapsista tulee useimmiten herroja ja duunareiden lapsista duunareita. Asiaa on selitetty sillä, että lapset eivät saa duunariperheissä niin paljon kannustusta kuin näissä toisissa perheissä. Sitten on selittety sillä, että lapset katsovat mallia vanhemmista. Tietenkin aina on poikkeuksia, eikä aina mene näin. Mitä mieltä te olette?

Kommentit (299)

Vierailija
141/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Duunarit voivat tienata enemmän kuin akateemiset. Jako duunareihin ja akateemisiin on vanhanaikainen. Tunnen kouluavustajana työskenteleviä joilla on taustalla yliopistokoulutus. Nykyään duunari on hyvässä asemassa vakituisine työpaikkoineen kun taas työttömillä asiat ovat huonommin eikä mahdollisuuttakaan päästä töihin. Ennen työttömiä ei juurikaan ollut.

Vierailija
142/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muuttujia on monia, asiat ei ole niin suoraviivaisia kuin jotkut niitä tässä esittävät. Mikä vika on duunariammateissa, sitä on vaikea ymmärtää. Lääkärinä toimiminen ei jalosta ihmistä millään muotoa, varsinkin jos kimmokkeena toimii sukurasite. Ainoa, johon pitäisi löytyä tuhti interventio on työttömyyden ylisukupolvistuneisuus. Se jos ihmiset tekevät töitä sukupolvesta toiseen ei todellakaan ole mikään yhteiskunnallinen ongelma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä myös älykkyys periytyy pitkälti geeneissä.

Naapurin duunariparin jälkikasvu kävi vaativan korkeakoulutuksen(ei mikään humanistifilosofi) ja päätyi esimiestehtäviin.

Vierailija
144/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi että käsitetään asiat väärin. Eihän tuota otsikkoa ole tarkoitettu tulkitsemaan ihan kirjaimillisesti. Siinä voisi olla jotain muutakin.

Esimerkiksi: ammatti ja koulutus ovat periytyviä, isältä pojalle tms.

Tutkimuksia tehdään sen takia, että niistä saataisiin tietoa mm. työttömyyden hoitamiseen.

Vierailija
145/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä myös älykkyys periytyy pitkälti geeneissä.

Älykkyys varmasti periytyy geeneissä, mutta ne, jotka ovat syntyneet ennen  vuotta 1961 eivät ole olleet peruskoulussa ja näin ollen vanhempien varat ovat pitkälle määränneet sen, oletko päässyt lukemaan vai et.  Jos vanhemmilla ei ollut vaaraa laittaa keskikouluun ja siitä lukioon, et pystynyt kovin pitkälle pääsemään. Minä olen syntynyt vuonna 1960 ja 10 lapsisen perheen kuopuksena ei ollut puhettakaan, että olisin päässyt keskikouluun. Niin kuin ei kukaan sisaruksistani. Päätä olisi varmaan ollut yhdellä sun toisella. kaikki meistä silti luki itselleen ammatin(ei ollut ihan tavallista silloin, koska monet vaan jätti koulut pakollisiin ja teki mitä teki töikseen). Kuitenkin meidän lähes kaikkien sisarusten lapset ovat opiskelleet yliopistoissa ja valmistuneet vaativiin ammatteihin. Omatkin lapseni ovat lukeneet maistereiksi. Kyllä ennen ratkaisi raha, pystyitkö opiskelemaan vai et. Onneksi nykyään on toisin. Kiitos peruskoulun ja muutenkin lähes ilmaisen yliopisto- opiskelun.  

Mutta kyllä siinäkin varmaan perää on, että duunari perheistä tulee duunarieta ja akateemiseista perheistä akateemisia. Tosin  naapureissamme  on kyllä niin, että osa duunariperheiden lapsia on kuitenkin mennyt yliopistoihin ja osa amikseen.  Ja osa akateemisten perheiden lapsista on amiksessa.

Vierailija
146/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Duunariperheessä varttuneena sanoisin, että kyllä se on nimenomaan vanhempien koulutusmyönteisyys mikä ratkaisee. Omat vanhemmat eivät koskaan kannustaneet eikä kehuneet koulumenestystä. Päinvastoin. Se on minulle vieläkin hirveän vaikea asia, että suorastaan lytättiin ja mitätöitiin, kun menin lukioon ja myöhemmin yliopistoon. Luin sitten itseni tohtoriksi asti, mutta kyllä äiti muisti vielä vähän ennen väitöstäkin jotain urputtaa tyyliin mitä sää nyt tämmöiseen rupesit. Olisikin tosi tärkeää, että tällaiset kaltaiseni duunariperheiden lahjakkaat ja opiskelusta innostuneet lapset saisivat opettajilta, opolta ym. ekstrakannustusta ja tsemppausta. 

Miehen vanhemmat taas on akateemisia ja heille tittelit ovat todella tärkeitä.  Vähän huvittavaakin miten he ovat puhuneet minun lapsilleni jo monta vuotta miten he tietenkin menevät lukioon.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä myös kaiken takana on se, että halutaan tasapäistää kansaa ja suoda kaikille jonkinlaiset mahdollisuudet. Ei haluta enää luokkayhteiskuntaa tai jakoa punaisiin ja valkoisiin.

Olet sitten akateeminen tai duunari tarvitset tietoja ja taitoja, jotta voisit toimia yhteiskunnassa.

Vierailija
148/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liukuhihnalla voi kyllä tienata yhtä hyvin tai paremmin kuin akateemisessa ammatissa. Korvaako raha kaiken? Kyllä luultavasti syö ihmistä, jos tekee päivästä toiseen jotain, missä voi jättää aivot kotiin. Toki tämäkin joillekin sopii.

Jotkut duunarityöt ovat taas niin raskaita fyysisesti ettei niitä pysty kaikki tekemään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei olla akateemisia ja pojasta tulee lääkäri.

Vierailija
150/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höpöhöpö. Mun vanhemmat ovat duunareita. Mä en. Mieheni on duunari. Lapsemme ovat kaikki käyneet yliopiston.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puppua... olen itse lääkäri, ja molemmat lapseni ovat päättäneet valita duunarin ammatin. Kummallakin keskiarvo koulussa lähes 10, poika kirjoitti lukiosta 6 ällää ja tytär valitsi amiksen, ja nyt poika on rakennusmies ja tytär lähihoitaja... :-(

En usko mitään mitä kirjoitit.

Vierailija
152/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö. Mun vanhemmat ovat duunareita. Mä en. Mieheni on duunari. Lapsemme ovat kaikki käyneet yliopiston.

Te olette sitten niitä poikkeuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun rahalla sas niitä preppauskursseja, ja lääkäreiden lapsilla on sitä massia.....

Kyllä siinä moni vähemmän viisaskin on päässyt lääkikseen, kun tarpeeksi kova preppaus ja valmennus

leiri on käyty. Näin se vaan on.

Duunarien lapset menevät ihan vaan omilla tiedoillaan ja taidoillaan. 

Vierailija
154/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puppua... olen itse lääkäri, ja molemmat lapseni ovat päättäneet valita duunarin ammatin. Kummallakin keskiarvo koulussa lähes 10, poika kirjoitti lukiosta 6 ällää ja tytär valitsi amiksen, ja nyt poika on rakennusmies ja tytär lähihoitaja... :-(

En usko mitään mitä kirjoitit.

Tämäkin on sitten poikkeustapaus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Höpöhöpö. Mun vanhemmat ovat duunareita. Mä en. Mieheni on duunari. Lapsemme ovat kaikki käyneet yliopiston.

Jos olet yliopiston käynyt, tajuat varmaan mitä tutkimus tarkoittaa? Vai oletko?

Vierailija
156/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun rahalla sas niitä preppauskursseja, ja lääkäreiden lapsilla on sitä massia.....

Kyllä siinä moni vähemmän viisaskin on päässyt lääkikseen, kun tarpeeksi kova preppaus ja valmennus

leiri on käyty. Näin se vaan on.

Duunarien lapset menevät ihan vaan omilla tiedoillaan ja taidoillaan. 

Toki rahalla saa näitä preppauskusseja, mutta jostain syystä myös koulutetuimpien lapset uskovat myös itseensä ja taitoihinsa.

Kaikki rikkaidenkaan lapset eivät lääkikseen pääse. Eikä kaikista ole tähän ammattiin. Joku duunarin lapsi saattaa sen sijaan päästä, kun on tahtoa ja uskallusta.

Vierailija
157/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista on, että kodin kirjamäärän korreloi lasten koulumenestykseen. Mitä enemmän kirjoja hyllyssä, sitä korkeampia arvosanoja!

Myös taiteella oli positiivinen korrelaatio koulumenestykseen.

Jos vanhemmat ovat kiinnostuneita lukemisesta ja kulttuurista ylipäätänsä, lapset pärjäävät paremmin koulussa. Vanhempien koulutus ei itse asiassa ole yhtä tärkeä kuin niiden tavat: onko lukeminen hyvä harrastus tai ei? Kyllä mekaanikko tai siivoja voi harrastaa lukemista, ei se kovin kallista ole. Varsinkaan jos käy kirjastossa. Mutta hyvät eväät opiskeluun lukeminen kyllä tarjoaa.

Poika luki kirjoja neljänteen luokkaan asti ja sitten alkoi Aku kausi. Oppi lukemaan vasta ekan syksyllä. Kirjoitti kuitenkin äikästä E:n mutta maafykebienkku meni paremmin. Kannustin .motivoin.palkitsin käymään koulua. Pääsi sinne minne halusi suositulle alalle. Enkä oo akateeminen en edes AMK.

Vierailija
158/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Duunarit voivat tienata enemmän kuin akateemiset. Jako duunareihin ja akateemisiin on vanhanaikainen. Tunnen kouluavustajana työskenteleviä joilla on taustalla yliopistokoulutus. Nykyään duunari on hyvässä asemassa vakituisine työpaikkoineen kun taas työttömillä asiat ovat huonommin eikä mahdollisuuttakaan päästä töihin. Ennen työttömiä ei juurikaan ollut.

Ei tässä ole kyse rahasta. Vaurautta on monenlaista.

Vierailija
159/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei olla akateemisia ja pojasta tulee lääkäri.

Näitä poikkeuksia on aina. Kuitenkin kun tutkitaan suurempaa joukkoa ikävä kyllä päädytään juuri tulokseen, että duunarien lapset käyvät vähemmän koulua kuin akateemisten lapset.

Vierailija
160/299 |
20.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuten monesti todettua jo, geeneistä tulee n. puolet. Loput on sisua, työtä ja suotuisat olosuhteet (vanhempien kannustus, kaveripiiri, virikkeet). Keskimääräinen totuus tutkimustulosten valossa.

Poikkeus 1. Vanhempi polvi ei ehkä saanut olosuhteita nousta omalle tasolleen, mutta kannusti lapsensa siihen. Kohtuullisen tyypillistä ennen Suomessa, mutta oletan, että tämä on nykyään harvinaisempaa, koska nykypäivän keski-ikäisillä oli jo mahdollisuus valita oma polkunsa?

Poikkeus 2. Sitten on niitä tähtiä jotka eivät saaneet kotoa kuin haukkuja, mutta oma henkinen kapasiteetti ja tahtotila sai heidät jatkamaan. Harvinaisempaa, mutta hatunnosto heille.