Lue keskustelun säännöt.
Tekisitkö abortin jos odottaisit Down-lasta?
14.02.2018 |
Jos saisit tietää odottavasi lasta, jolla on Downin Syndooma, tekisitkö abortin? Miksi/miksi et?
Kommentit (293)
Totta helvetissä tekisin. Vammaisten hoitaminen on suuri vaiva ja lisäksi saisi hävetä koko loppuikänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollutkaan downin syndroomaa kirjoitti:
Olemme olleet tilanteessa, että toista lasta odottaessamme testien perusteella epäiltiin kromosomihäiriötä/downin syndroomaa. Päätimme mieheni kanssa, että emme tee aborttia vaikka lapsi olisi vammainen. Halusimme silti tarkempia tutkimuksia, että voimme valmistautua tilanteeseen, eikä asia mietityttäisi koko raskausaikaa. Tutkimusten perusteella sanottiin, että kromosomihäiriö voidaan sulkea pois, mutta tietysti joku muu pulma on silti mahdollinen, jota kromosomitutkimus ei näytä. Kun tyttäremme syntyi, hän oli täysin terve.
Näitähän riittää. Aborttia vastustavalla sivustolla kerrotaan vastaavasta virheestä, jossa lapsi oli abortoitu downin takia, vaikka downia ei ollut. Siihen jäi lapsi hoitopöydälle sätkimään itsensä kuoliaaksi. Kätilö joutui itse hakemaan psykologista hoitoa sen seurauksena.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111718842601_uu.shtml
Hienoa että päädyitte oikeaan ratkaisuun. Ihmiselämä on aina arvokasta, vaikka ihmisestä ei olisi tuottavaan työhön. Tuottavuus ei itsessään tuo ihmisarvoa. Kun tämä muistetaan, niin yhteiskunnasta tulee vahvempi ja vapaampi. Ne yhteiskunnat, jotka on tappaneet "heikot" tai vammaiset lapset on kaikki tuhoutuneet. Sen kertoo historia.
Luetun ymmärtämisessäsi meni nyt kyllä metsään tuon lainaamasi tekstin kohdalla. Noilla ei tapahtunut mitään virhettä. Epäiltiin kromosomipoikkeamaa. On aivan normaali käytäntö epäillä kromosomipoikkeamaa, jos seulonnan riskiluku hälyttää tai niskaturvotusluku on poikkeuksellinen. Ei sen perusteella. Suomessa ei ikinä tehdä diagnoosia noilla perusteilla, ei ikinä. Siitä vasta lähetetään edelleen vapaaehtoisiin lisätutkimuksiin, joiden avulla varmistetaan onko kromosomipoikkeamaa 18, 13 tai 21. On AINA mahdollista, että vaikka kromosomiongelmaa ei ole, on joku muu ongelma. Ja se kyllä kerrotaan seulontaan osallistuvillekin. Ei tuossa ole tapahtunut mitään ihmeellistä.
Mitä tulee huhuihin, että muka abortoitaisiin ei-downeja downeina, niin voi miettiä hieman lähteen luotettavuutta ja lähdekritiikkiä.
Ja mitä tulee tuohon Iltalehden juttuun, niin ikävä tapaus, olen tuon lukenut aiemminkin. Kuitenkin on huomioitava, että "raskausviikoilla 20-24 abortin voi saada vain, jos sikiöllä on todettu vamma tai vakava sairaus." Ja tämä sikiö oli todettu sairaaksi.
En tekisi aborttia, mutta tappaisin lapsen kyllä sitten myöhemmin esim. ampumalla.
Tekisin aivan varmasti. T. Vammaisten lasten hoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella
En halua , enkä halua tuomita ketään elämään sairaana.
Kehitysvamma ei ole sairaus.
No kerrothan sitten mikä se on? Ei kehitysvammainen nyt tervekään ole!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ihan jokaista vastausta, mutta mainitsiko yksikään nainen mitään siitä mitä isä ehkä haluaisi tehtävän?
Tuskin, sillä aloituksessahan kysytään: "tekisitkö...". Vastanneet eivät ole eritelleet, ovatko miehiä vai naisia. Minä ja puolisoni olemme samanmielisiä asiasta, eli tekisimme.
Vierailija kirjoitti:
En tekisi aborttia, mutta tappaisin lapsen kyllä sitten myöhemmin esim. ampumalla.
Juuri näin. Yksi tuttu lopetti Down-lapsensa samalla reissulla kun kissa lopetettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten yleistä on lapsen synnytyksessä vammautuminen ? Prosentteja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin. Olen itse sairas ja joskus toivon etten olisi koskaan syntynytkään. Mä pystyn kyllä itsenäiseen, lähes normaaliin elämään, mutta sen verran sairaus muhun vaikuttaa, että näitä ajatuksia on. Down lapsen/aikuisen elämä olis vielä vaikeampaa kuin mun ja en halua semmoista kenellekään. Mn äiti ei mua odottaessaan tiennyt, että sairas lapsi tulossa. En toki osaa sanoa olisiko aborttiin päätynyt, jos olisi tiennyt.
Väärin meni. Down-lapset ja aikuiset eivät ole onnettomia elämässään vaan viettävät onnellisen elämän. Tämä ei siis ole peruste down-lapsen aborttiin. Jos itselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, niin kehotan työstämään sitä asiaa. Vaikeasti vammainen Kalle Könkkölä harkitsi aikoinaan eutanasiaa, mutta löysi elämälleen tarkoituksen myöhemmin.
Väärin meni. Tiedän monta ei-onnellista Downia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi aborttia, mutta tappaisin lapsen kyllä sitten myöhemmin esim. ampumalla.
Juuri näin. Yksi tuttu lopetti Down-lapsensa samalla reissulla kun kissa lopetettiin.
Siis ihan piikillä vai ampui sen lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi aborttia, mutta tappaisin lapsen kyllä sitten myöhemmin esim. ampumalla.
Juuri näin. Yksi tuttu lopetti Down-lapsensa samalla reissulla kun kissa lopetettiin.
Siis ihan piikillä vai ampui sen lapsen?
Herttileijaa, älkää nyt uskoko ihan mitä tahansa soopaa! Syntyneen lapsen tappaminen on Suomessa rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedoksi teille monellekin että aina down ei näy missään seulonnoissa vaan vuosittain syntyy monta yllätysdowneja,itse kokeneena ja tiedän monta kohtalotoveriakin joille käynyt samoin.mulle on jopa lääkäri sanonut että ei teille ainakaan down lasta tule kun teki tutkimuksia koko raskauden ajan ja kuinka kävikään.saimme ihanan down lapsen joka oli tarkoitettu selvästikin juuri meille.joka päivä olen kiitollinen että tällainen lapsi meille annettiin.koko perhe iloitsee hänestä ja saa meidät kaikki aina hyvälle tuulelle iloisuudellaan,elämänmyönteisyydellään.hän elää tavallista lapsuutta kuin toisetkin lapset.innolla seuraamme hänen kasvua ja kehitystään ja tuemme häntä.ihana,onnellinen lapsi ja koko perhe on onnellisempi kun hän on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
En halua vammaista lasta.En itse tiedä mitä tekisin, mutta huonoin kuulemani peruste on "En halua vammaista lasta". Kukaan ei koskaan tiedä onko lapsi vammainen vai ei kun lapsi syntyy. Täysin terveenä syntynyt voi olla muutaman vuoden kuluttua pahasti autistinen ja vammainen lapsi! Lapsi voi myös muuten vammautua vaikka tarpaturman tai sairastumisen kautta tai vaikka itse synnytyksessä. Antaisitkö pois vammaisen taaperon kun selviäisi, että lapsi olisi vammainen, vaikka syntyessään ns. täydellinen vauva.
Se on ihan hyvä ja uskoakseni yleinen peruste. Ainahan lapsi voi myöhemmin vammautua, mutta sille ei voi välttämättä mitään. Todetuille kromosomivirheille sen sijaan voi, siinä se ero.
Vierailija kirjoitti:
Tiedoksi teille monellekin että aina down ei näy missään seulonnoissa vaan vuosittain syntyy monta yllätysdowneja,itse kokeneena ja tiedän monta kohtalotoveriakin joille käynyt samoin.mulle on jopa lääkäri sanonut että ei teille ainakaan down lasta tule kun teki tutkimuksia koko raskauden ajan ja kuinka kävikään.saimme ihanan down lapsen joka oli tarkoitettu selvästikin juuri meille.joka päivä olen kiitollinen että tällainen lapsi meille annettiin.koko perhe iloitsee hänestä ja saa meidät kaikki aina hyvälle tuulelle iloisuudellaan,elämänmyönteisyydellään.hän elää tavallista lapsuutta kuin toisetkin lapset.innolla seuraamme hänen kasvua ja kehitystään ja tuemme häntä.ihana,onnellinen lapsi ja koko perhe on onnellisempi kun hän on olemassa.
Näin on, mutta tuo on aivan eri lähtötilanne kuin se, että jos down paljastuu jo sikiövaiheessa. Teillä on myös hyvä perhe, jossa vammainen lapsi voi hyvin ja perhe voi hyvin. Kaikilla perheillä tilanne ei todellakaan ole sama.
Vierailija kirjoitti:
Miten yleistä on lapsen synnytyksessä vammautuminen ? Prosentteja?
huoh, miten toi nyt liittyy downiin? Voiko synnytyksesä vammautumista seuloa ennakolta? Ei voi. Voiko downia seuloa ennakolta (osittain)? Kyllä voi.
Erään kerran minulle oli jaettu potilaaksi nainen, jolla oli lähes 23 raskausviikkoa täynnä. Koin erittäin vaikeaksi annostella keskeytyslääkkeet potilaan emättimeen, koska tunsin, että käytännössä olen päättämässä vauvan elämän. Näin kuitenkin tein ja vielä oman vuoroni aikana sikiö syntyi, kaikkien kauhuksi elävänä. Hän päästi ensihuutonsa ilmoille, heilutteli käsiään ja yritti vimmatusti tehdä hengitysliikkeitä. Pyysin apua lastenlääkäriltä, joka oli viereisessä huoneessa ja kysyin, mitä teemme. Hän totesi, että emme voi tehdä mitään, koska kyseessä on myöhäinen raskaudenkeskeytys....
...Odotimme sitten, että vauvan elonmerkit hiipuisivat ja niin tapahtuikin noin kymmenen minuutin kuluttua. Perhe oli todella järkyttynyt ja niin olin minäkin. Kävin työpaikkapsykologin kanssa juttelemassa kaksi kertaa ja hän totesi, että minulla on posttraumaattinen stressireaktio
Lisää kätilöiden tarinoita vammaisten lasten abortoinnista saa lukea täältä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut ihan jokaista vastausta, mutta mainitsiko yksikään nainen mitään siitä mitä isä ehkä haluaisi tehtävän?
Tuskin, sillä aloituksessahan kysytään: "tekisitkö...". Vastanneet eivät ole eritelleet, ovatko miehiä vai naisia. Minä ja puolisoni olemme samanmielisiä asiasta, eli tekisimme.
Miten mies voi tehdä abortin?
Tekisin. Kaikille parempi ratkaisu.