Rehellisesti: jos olisit tiennyt, kuinka raskasta vanhemmuus voi pahimmillaan olla, olisitko hankkinut lapsia?
Kommentit (174)
Kyllä. Kasvoin suurperheessä vahtien pienempiä sisaruksia, ja minulla on nyt yksi lapsi. Ei tunnu raskaalta yhtään :D
Ehdottomasti! Minulle elämä ilman lapsia olisi sama kuin turha elämä. Lapset ja mieheni ovat minulle kaikki. Ilman heitä kaikki muu menettäisi suurelta osin merkityksensä. En ole koskaan pitänyt vanhemmuutta raskaana. Työlästä se välillä on mutta positiivisella tavalla.
En ole kokenut vanhemmuutta raskaana, mutta nyt kun on ikää tullut ja näkee tämän pallon tilanteen ja ihmisten typeryyden, niin murheet lapsista ja heidän tulevaisuudestaan ovat raskaita. Tämä on se syy miksi olisi pitänyt jättää lapset tekemättä. Kymmenen vuotta sitten oli ihan erilaiset ajatukset maailmasta.
Minun esikoiseni on vasta 1,5-vuotta ja seuraava syntyy kuukauden sisään. Minusta rasittavinta on ollut raskaudet. Vaikka olikin koliikkia ja vaativa vauva niin kaikki on ehdottomasti ollut sen arvoista. Mutta aika alussa vielä, palataan asiaan parin kymmenen vuoden päästä niin kerron miten meni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman muuta. Ei se, että välillä on raskasta, ole mikään syy jättää lapsia hankkimatta. Elämä on kuitenkin monin verroin rikkaampaa lasten kanssa:)
Niin sinun mielestäsi on lasten kanssa on rikkaampaa, kaikki ei valitettavasti jaa tätä samaa näkemystä. 🙄 Harva käyttää tuota "elämä on rankkaa" tekosyynä jättää lapset hankkimatta. Osa ei vaan yksinkertaisesti halua lapsia.
Sitähän tässä ei kysytty.
Onhan se silti hyvä, että joku tuo senkin vaihtoehdon esille. Vaikka se nyt onkin asia, jota ei jostakin syytä saisi mainita edes sivulauseessa.
No eiköhän tästä asiasta ole monta keskustelua päivässä täällä, kerrankin erilainen keskustelu niin ei tarvitse sotkea tähän sitä että kaikki eivät halua lapsia. Itsestään selväähän tuo on ettei kaikki halua, mutta monet silti haluavat ja heidän kokemuksia kysellään nyt jotka tämän päätöksen ovat tehneet että lapsia ovat hankkineet.
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
Aivan varmasti olisin. Niin ihanat lapset.
Mitä ideaa elämässä muuten olisi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
Olen tietääkseni mies ja vastannut edellä...
Eli mistä Sinä tiedät jokaisen vastaajan sukupuolen?
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
No en todellakaan olisi tehnyt, nyt nelivitosena voisi downshiftata ronskisti kun kaikki haluttu olisi maksettu eikä tarvitsisi mennä muiden halujen mukaan.
Siihenhän tämä yhteiskunta nojaa,niihin hölmöihin vakipillunhimoisiin miehiin jotka tajuavat vasta liian myöhään joutuvansa kaiken maksajaksi niin rahallisesti tai ajallisesti.
Tein vain yhden. Aina ajattelin että kyllä mä yhden kerran kestän tämän kaiken.
Kaikki kyllä helpottui kun lapsi oli 3v ja allergiat ym vaivat olivat takana, mutta mies kävi vieraissa ja toista ei tullut.
Onneksi on edes yksi lapsi, ei tämä ainoa elämä mennyt hukkaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
No en todellakaan olisi tehnyt, nyt nelivitosena voisi downshiftata ronskisti kun kaikki haluttu olisi maksettu eikä tarvitsisi mennä muiden halujen mukaan.
Siihenhän tämä yhteiskunta nojaa,niihin hölmöihin vakipillunhimoisiin miehiin jotka tajuavat vasta liian myöhään joutuvansa kaiken maksajaksi niin rahallisesti tai ajallisesti.
Tämä! Vakip* on tunnetusti miehille ainoa syy hankkia lapsia. On tämä yhteiskunta sitten ovela.
Mistä matopurkista näitä kommentoijia nousee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
Olen tietääkseni mies ja vastannut edellä...
Eli mistä Sinä tiedät jokaisen vastaajan sukupuolen?
En huomannut. Monet puhuvat äitiydestään näissä viesteissä. Yleensä ne miehet, jotka osallistuvat lapsikeskusteluun ovat onnellisia isyydestään mikä on hyvä asia :)
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehet ei koskaan vastaa näihin kysymyksiin?
Mistä näet kysyjän tai vastaajan sukupuolen?
Ja äidille homma yleensä raskaampi on: lasten lisäksi monesti aikuisvauvakin perheessä.
En olisi. Toki nykyistä tilannetta 9-vuotiaan vanhempana en ikinä vaihtaisi pois, mutta on kyllä ollut pitkä ja kivinen tie, vaikka toki hyvin onnellinen ja ihanakin.
En ole kokenut raskaaksi. Tajusin aika nopeasti, etta rankkuutta valittavilla vanhemmilla oli useampi kuin yksi lapsi. Jatin lapsiluvun yhteen ja olen nauttinut joka hetkesta. Han on nyt yla-astetta lopetteleva 16v ja aivan upea tapaus edelleen.
EN todellakaan. Itse enemmn tai vähemmän väsyneenä hoidin yksin lapsen vuorotyön ohessa ja nyt sitten pentu ei isompana edes jaksa ja viitsi siivota huonettaan, muista kotitöistä puhumattakaan. Myöskään minkäänlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ei perheessä ole ja jatkoa ajatellen, mikäli asia minusta riippuu, ei tulekaan.
Olisi jäänyt yksi uusavuton öykkäri laittamatta alulle, kun olisin tiennyt mitä on odotettavissa.
Olisin, vaikkakin toisen lapsen syntymä romahduttikin mun fyysisen ja henkisen terveyden sekä työ- ja taloustilanteen.
Ai... petyitkö kun ihmiset vastasivat mielestäsi väärin? :)
Ja palstavampyyrihän tuntee muiden lapset sekä näiden elämänuran? :)
Mitä järkeä kouluttautua kun tekniikka kehittyy nopeasti ja tieto vanhenee? Mitä järkeä hakeutua töihin kun voi jäädä työttömäksi? Miksi seurustella kun toinen voi pettää? Miksi pitää huolta itsestään kun kaikkihan kerran kuolee?
Ei sillä, en ihmettele jos lapsista tulee itsetuhoisia mikäli vanhemman asenne maailmaan on kovin regressiivinen ja pessimistinen. Tsemppiä kevääseen!