Rehellisesti: jos olisit tiennyt, kuinka raskasta vanhemmuus voi pahimmillaan olla, olisitko hankkinut lapsia?

Olisin. Dinkkuelämä ei kiinnosta, sain elää sitä jo ihan tarpeeksi.

Olisin pysynyt yhdessä, koska niin rakas kuin tuo pienempi onkin, niin hänen syntymänsä levitti pakan enkä usko saavani sitä enää koskaan takaisin kasaan. Tämän jos olisi tiennyt ennalta... Kaikki vaan sanoivat, että siinä se toinen menee samassa.

Nykyvanhemmille on varmaan hengittäminenkin raskasta ja siitä pitäisi yhteiskunnan maksaa.

Pahimpina päivinä en, yleensä joo.

Totta helkkarissa olisin. Vaikka viime yö meni valvoessa lapsen kipeän varpaan takia, on hän rakkain.

Eilen kaupassa olin ihan hermokimppu lapsilleni, mutta se olin minä jolla oli huono päivä.

Mies tekee pitkää päivää ja olen välillä yksinäinen, mutta silti lapseni ovat ansainneet parasta. He ovat kaikkein rakkaimpia ja tärkeimpiä. Valtavan suloisia ja ihania. Pikkuihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyvanhemmille on varmaan hengittäminenkin raskasta ja siitä pitäisi yhteiskunnan maksaa.

Ei ihmekään, kun on kaltaisesi arvostelijat koko ajan levittämässä pahaa tuulta ympärille.

Vierailija kirjoitti:

Olisin. Dinkkuelämä ei kiinnosta, sain elää sitä jo ihan tarpeeksi.

Sinkkuelämä? Ovatko lapsettomat ihmiset sinusta sinkkuja? Meillä on ihan kahden ihmisen "perhe" ei olla sinkkuja.

Tuohonhan voi vastata vasta sitten kuolinvuoteelta.

Tähänasti ei vielä ole ollut mitään kovin raskasta joten jos nyt olen elänyt ne raskaimmat vanhemmuudenajat niin todellakin olisin hankkinut.

Uskon, että lopulta jäädään fiiliksissä roimasti plussan puolelle, enkä keksi mitään niin rankkaa että se kumoaisi vanhemmuuden ilon.

Mikä tässä nyt on niin raskasta? Neljän äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin. Dinkkuelämä ei kiinnosta, sain elää sitä jo ihan tarpeeksi.

Sinkkuelämä? Ovatko lapsettomat ihmiset sinusta sinkkuja? Meillä on ihan kahden ihmisen "perhe" ei olla sinkkuja.

Enhän mä sinkuista mitään puhunutkaan. 

Olisin hankkinut. Olen luopunut monesta (mm. työ) lasten takia, eikä kaduta yhtään.

En. Sain nepsyoireisen. Aikamoista kivireen vetämistä ja työntämistä tämä on ollut kautta linjan. En onneksi hankkinut kuin yhden ja hänkin on kohta aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin. Dinkkuelämä ei kiinnosta, sain elää sitä jo ihan tarpeeksi.

Sinkkuelämä? Ovatko lapsettomat ihmiset sinusta sinkkuja? Meillä on ihan kahden ihmisen "perhe" ei olla sinkkuja.

DINK

Kyllä todellakin. On ollut hauskempaa kuin osasin odottaakaan. Kolmatta toivotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin. Dinkkuelämä ei kiinnosta, sain elää sitä jo ihan tarpeeksi.

Sinkkuelämä? Ovatko lapsettomat ihmiset sinusta sinkkuja? Meillä on ihan kahden ihmisen "perhe" ei olla sinkkuja.

Kas, vela tuli ketjuun vain pahoittamaan mielensä ja triggeröitymään. (Dinkku = double income, no kids)

Ei tämä missään vaiheessa raskasta ole ollut. Ei niin raskasta mitä elämäni oli ennen lapsia. Kaikenlaista saa pelätä ja huolehtia mutta ei peloton ja huoleton ole myöskään lapseton.

Vierailija kirjoitti:

En. Sain nepsyoireisen. Aikamoista kivireen vetämistä ja työntämistä tämä on ollut kautta linjan. En onneksi hankkinut kuin yhden ja hänkin on kohta aikuinen.

Sama. Paitsi lapsi vielä pieni. Normaalin lapsen kanssa olisi ehkä eri fiilis.

En varmaan, mielestäni omasta elämästä, ja sitäkautta samoin lasten, tuli kärsimystä.

Ei se tullut yllätyksenä että vanhemmuus voi olla raskasta kun. Joten kyllä olen hankkinut lapsia vaikka tiedän että paljon haastavampaakin vanhemmuus olisi voinut tai voi olla mitä se tähän saakka on itselleni ollut.

Olisin.