Seksin (läheisyyden) puute parisuhteessa laskee elämänlaatua uskomattoman paljon.
En käsitä miten toiset voi vaan olla ilman kosketusta ja seksiä pitkiä aikoja, mieheni on sellainen.
Mulle se että mies ei kosketa mua viikkoihin on silkkaa kidutusta, mulla stressi kasvaa, alkaa tulla ajatuksia että ei meillä ole rakkaussuhdetta kun ei kerran kosketa toisiamme, miettii että enkö minä ole sen arvoinen naisena ja puolisona, mitä järkeä tässä avioliitossa on jos meillä ei ole enää rakkaussuhdetta. Mies alkaa tuntua ärsyttävältä vanhalta kääkältä, tunnen myös itseni vähintään 20 vuotta vanhemmaksi kuin olen. Alan nähdä unia että yritän miehen kanssa tehdä jotain intiimiä, ja koko ajan joku keskeyttää sen tavalla tai toisella. Mietin jatkuvasti että oliko tämä mun seksielämä nyt tässä, viimeksi kun rakasteltiin niin en tiennyt että se oli viimeinen kerta koko elämäni aikana mitä jatkuu ehkä vielä 30-40 vuotta, ei ole reilua että nelikymppisenä saa seksiä jopa harvemmin kuin kerran kuussa.
Jos oikeasti seksi loppuisi kokonaan tässä iässä, en varmasti pystyisi miehen kanssa elämään kovin pitkään avioliitossa, rakkaus vaan hiipuisi väkisin kun pitäisi oma seksuaalisuus uhrata sen takia. Mies ei ole niin kiva kämppis että sen kanssa samassa sängyssä nukkuisin ja muutenkin taloutta pyörittäisin, yksin olisi helpompaa olla puutteessa.
Mies sanoo aina että rakastaa mua, ja kyllä mä sen uskonkin. Mies ei ole koskaan ollut mikään hirveä seksipeto, sille on riittänyt hyvin nuorena kerran viikossa, eikä mies osaa olla romanttinen, ei osaa sanoa että rakastaa. Jostain syystä ei kaipaa kai sitten sitä kosketusta niin kuin minä, on vain erilainen kuin minä. Olen lukenut että koska miehillä on paksumpi iho kuin naisilla, niin heille kosketus ei ole niin paljon mielihyvää tuottava kuin naisille, ehkä se on sitten siinä syy.
Kun saa seksiä vihdoin ja stressi laukeaa, tekisi mieli mennä laittamaan lippu salkoon ja laittaa faceen päivitys että jee, vihdoin sain pari kunnon orgasmia! En käsitä sitä, että kun mieskin nauttii seksistä, että miksi se aina jää, ymmärrän että on väsy ja kipujakin, mutta mulla niihin auttaa juuri se seksi. Mies on sanonut että minä voisin tehdä aloitteita useammin, mutta siihen en oikein enää kykene, kun ensimmäisten vuosien aikana tuli niin usein torjutuksi, on vanhemmiten tullut jotenkin henkisesti hauraammaksi sen suhteen, että tuntuu että ei kestä kun toinen sanoo että ei, jos itse olisi jo virittynyt siihen tunnelmaan.
Kommentit (208)
Kolme vuotta sitten ajattelin että hankin rakastajan jos tämä ei tästä tokene. Kaikki keinot oli käytetty poislukien seksiterapeutti, mieheni ei suostu lähtemään vastaanotolle. Vuosi sitten toteutin päätökseni ja kävin panemassa yhtä nuorempaa kundia. Seksissä ei ollut mitään vikaa ja tapahtunut nostatti itsetuntoani joksikin aikaa. Mutta ei minun moraalini tuollaista toimintaa kestä, rakastan miestäni kuitenkin niin paljon. Olen aivan helvetin lohduton ja koen että seksuaalisuuteni on tapettu mieheni toimesta. Välillä harrastan nettiseksiä, mutta koska en turvallisuussyistä tahdo videosessioita tai antaa kuvia itsestäni, jäävät nämäkin kerrat harvaan eivätkä korvaa sitä tunnetta minkä aikanaan sain kun rakastelimme intohimoisesti mieheni kanssa.
Kommenteista päätellen seksistä on tulossa vain "harrastus" muiden joukossa, sen verran paljon näitä haluttomuustarinoita kuulee :(
- "Mitä harrastat muuten?"
- "Seksiä, pari-kolme kertaa viikossa käyn salilla."
- "Ai jaa, onko teillä joku kaveriporukka vai ihan jossain joukkueessa?"
Mitä helvettiä ap? Miksi olet kopioinut minun kirjoitukseni? Olisit itse kirjoittanut jos provoksi halusit tai jos olet oikeasti samassa tilanteessa, niin mikä järki oli mun kirjoitus kopioida, olisit nostanut vaan sen vanhan.
Alkuperäinen ap
https://www.vauva.fi/keskustelu/2563762/seksin_laheisyyden_puute_parisu…
Alkuperäinen aloitus 15.5.2016
Ja tilanne edelleen sama kuin silloin.
Alkuperäinen ap
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2563762/seksin_laheisyyden_puute_parisu…
Alkuperäinen aloitus 15.5.2016
Ja tilanne edelleen sama kuin silloin.
Alkuperäinen ap
Ei tässä nyt mitään copyrightteja varmaan rikota, mutta olisihan tuon voinut vain alkuperäisen langankin pelkästään nostaa. En usko että tämä uusi AP mitään suurta julkisuutta tällä tempauksellaan saa. AP mikä AP :D
Tilanneko on täsmälleen sama vieläkin? Suostuuko miehesi edes keskustelemaan asiasta, vai onko keskustelut jo keskusteltu? En oikeasti ymmärrä ihmisiä jotka sitoutuvat parisuhteeseen ja sitten eivät suostu tekemään töitä sen eteen. Vaimon koskettaminen ja hyväily ei luulisi olevan tehtävä hankalimmasta tai vastenmielisimmästä päästä. Tai jos näin on, pitäisi olla miestä sanoa se hyvissä ajoin ja tästä voisi tehdä osapuolet sitten omat johtopäätöksensä.
Pitääkö miehesi sinua vielä viehättävänä? Haluaako hän olla seurassasi?
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2563762/seksin_laheisyyden_puute_parisu…
Alkuperäinen aloitus 15.5.2016
Ja tilanne edelleen sama kuin silloin.
Alkuperäinen ap
Oho, tuntuu vähän hönöltä vastailla kopioituun juttuun, mutta haluatko päivittää kuulumisia joko tuonne tai tähän ketjuun?
-3,5 v ilman
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2563762/seksin_laheisyyden_puute_parisu…
Alkuperäinen aloitus 15.5.2016
Ja tilanne edelleen sama kuin silloin.
Alkuperäinen ap
Ei tässä nyt mitään copyrightteja varmaan rikota, mutta olisihan tuon voinut vain alkuperäisen langankin pelkästään nostaa. En usko että tämä uusi AP mitään suurta julkisuutta tällä tempauksellaan saa. AP mikä AP :D
Tilanneko on täsmälleen sama vieläkin? Suostuuko miehesi edes keskustelemaan asiasta, vai onko keskustelut jo keskusteltu? En oikeasti ymmärrä ihmisiä jotka sitoutuvat parisuhteeseen ja sitten eivät suostu tekemään töitä sen eteen. Vaimon koskettaminen ja hyväily ei luulisi olevan tehtävä hankalimmasta tai vastenmielisimmästä päästä. Tai jos näin on, pitäisi olla miestä sanoa se hyvissä ajoin ja tästä voisi tehdä osapuolet sitten omat johtopäätöksensä.
Pitääkö miehesi sinua vielä viehättävänä? Haluaako hän olla seurassasi?
No onhan se outoa lukea omaa henkilökohtaista tekstiä jonka joku on kopioinut, voit varmaan kuvitella.
On puhuttu, aina välillä menee hermo niin totaalisesti että puhun. Ei meillä ole mitään erikoisia riitoja tai mitään, arki menee omalla painollaan, jutellaan asioista laidasta laitaan. Mies on sanonut että hän nyt vaan on tälläinen. Silloin alkuaikoina puhuttiin asiasta ja mies lupasi että seksiä on n. kaksi kertaa viikossa sitten kun muutetaan yhteen asumaan, siis ihan itse päätti tämän, mutta se ei koskaan pitänyt, seksiä oli hyvässä lykyssä kerran viikossa ja n. 10 vuotta sitten se harveni entisestään kun minä lopetin vonkaamisen. Nyt on muutaman vuoden mies ollut vielä sairaskin johon syö aika kovia lääkkeitä, sekin vaikuttaa että hänellä on kipuja ja väsymystä, siksi en vaadikaan liikoja.
Tuota samaa olen ihmetellyt että onko se niin vaikeaa vaan koskettaa, epäilen että mieskin välttää sitä sen takia että jos hän ei jaksa seksiä niin ei kosketa kovin paljon etten ala kuvitella että saan seksiä ja pety. Silloin kun meillä seksiä on, se on erittäin hyvää, varmasti myös miehen mielestä, jos seksi olisi vielä huonoa olisin lähtenyt aikoja sitten.
Alkuperäinen ap
Minä olin monta vuotta ilman seksiä ja pääasiassa kaikenlaista muutakin läheisyyttä. Kaipa me molemmat ajauduimme jonkinlaiseen aseksuaaliseen vaiheeseen. Mietin noita ihan samoja asioita kuin moni täällä, että tätäkö se nyt on koko loppuelämä. Mutta ei. Otin asian puheeksi viime keväänä ja siitä on lähtenyt edes pieni sekstailu silloin tällöin (lue noin 6 viikon välein). Mutta se mihin olen tyytyväinen, niin olemme ottaneet tavaksi köllötellä alasti yhdessä peiton alla ja rentoutua niin. Ilman paineita että aina pitäsi olla yhdyntä mukana. Itse kyllä kaipaisin useammin myös kunnon panon, mutta etenen varovasti ja vähitellen, ettei mies vallan pelästy.
Mies totesi pitkän tauon jälkeen että "emme taida enää osata." Onhan meillä loppuelämä aikaa säätää ja räpeltää. Mies ei kyllä tunnu syttyvän eikä useinkaan ole seksitaajuudella. Olen tullut siihen tulokseen että mun mieheni kokee jonkinlaista huonoa itsetuntoa sänkyhommissa. Ei rohkene tehdä mitään vähänkään erikoista. Ei sitä kyllä haitannut kun ostin pepputapin ja kysyin häiritseekö jo pidän sitä. Ei häirinnyt. Minun täytyy olla se päällekäyvämpi osapuoli, joka tekee aina aloitteen. Mies taisi kerran sanoa ensin tämän 10kk aikana mitä tätä uutta seksikautta on eletty. Olen saanut orgasmin 3 kertaa näiden yli 20 vuoden aikana sänkyhommien aikana. Muuten se on jäänyt omaksi murheekseni. Mutta en luovuta. Jos vain saan tuosta ukkelista edes jotain irti, niin siihe on tyytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.vauva.fi/keskustelu/2563762/seksin_laheisyyden_puute_parisu…
Alkuperäinen aloitus 15.5.2016
Ja tilanne edelleen sama kuin silloin.
Alkuperäinen ap
Oho, tuntuu vähän hönöltä vastailla kopioituun juttuun, mutta haluatko päivittää kuulumisia joko tuonne tai tähän ketjuun?
-3,5 v ilman
No täällä ollaan :) Luin tämän ketjunkin läpi kun halusin nähdä onko tämä ap vastannut mitään näihin kommentteihin, mutta ei näytä ainakaan ap merkinnällä vastanneen, olis ollut mielenkiintoista nähdä onko hänen elämänsä todellakin kopio omastani kaikinpuolin.
Eilen näin unta jopa synnyttämisestä (kun olen puutteessa), tosin synnyttäminen unessa meni niin hyvin että olin unohtanut aamulla synnyttäneeni ja olin lähdössä töihin kun muistin että ei helkkari, mulla on vauva nukkumassa toisessa huoneessa, mullahan on sit alkanut äitiysloma, ja menin katsomaan sitä vauvaa :D Se seksin puute on niin kokonaisvaltaista ja huomio kiinnittyy unissakin tuonne tietylle osastolle, tosin yleensä seksiunet joita näen itsestäni ja miehestäni on paljon sitä suutelua.
En usko että mieheni tahallaan on tuollainen, olen tässä taas miettinyt että mitä ihmettä tälle voisi tehdä, pitääkö mun pakottaa mies laittamaan kalenteriin päivät jolloin pitäisi harrastaa seksiä vai mitä helvettiä?
Alkuperäinen ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon löytyy selityksiä kommentoijilta. Niin kuin aina tämän aiheen tiimoilta. Jos itse omaisin tuollaisen puolison, joka vaatii seksiä jatkuvasti niin jossain vaiheessa se alkaisi näyttää siltä kuin minulla olisi lapsi huolehdittavana ja joka mankuu ja mankuu. Johan tätä on jo iltalehtiä myöten puhuttu poikki että useimmiten kyseessä on erot luontaisissa haluissa tai sitten stressi. Loppujen lopuksi sellainen asia johon kumppani ei voi vaikuttaa tai muuttaa toisessa. Mutta ei. Paljon mukavempaa on heittää syyt täysin kumppanin niskoille ja kerjätä empatiaa itselleen keskustelupalstoilla. Ja pitkittää ongelmaa. Ja vedotaan lapsiin ja yhteisiin asuntolainoihin että ei voida tehdä mitään. Tietyllä tapaa ymmärrän tuon, mutta silloin nuo ovat muutoksen tiellä olevia asioita enkä näe sitä reiluna että käännetään oma ja muiden huomio niistä pois ja sanotaan että vika on yksinkertaisesti kumppanissa.
Varmasti monissa tapauksissa seksiä ei "vaadita jatkuvasti", vaan edes pieni määrä riittäisi.
Matalat luontaiset halut on helppo selitys ja tapa puolustautua, ja toki seksiin ei voi ketään pakottaa. Minulla on luontainen halu olla tiskaamatta, siivoamatta, pyykkämäättä jne. mutta silti teen näitä asioita päivittäin että saadan pidettyä huusholli ja parisuhde pystyssä. Ok, seksi on todella kaukana noista asioista mitä listasin, mutta pientä analogiaa noissa asioissa voisi haluttoman näkökulmasta ollakin? En halua että käteni kastuu tiskialtaassa...
Meillä ei ole haluttomuusongelmia, mutta minä kuitenkin haluan seksiä useammin kuin vaimoni. Asia hoidetaan sillä että sanon suoraan että nyt tekee sen verran mieli että jos sinua ei huvita niin taitaa mennä käsitöiksi, tai vaimo saattaa suostua vain visuaaliseksi kiihokkeeksi, mikä toki usein rupeaa häntäkin kiihottamaan.
Miten yleensä tällaiset tilanteet hoidetaan suhteessa jossa toinen on haluton? Suostuuko haluton osapuoli "avustamaan" haluavaa seksissä, vai onko rajanveto täysin ehdoton, ei mitään seksiin liittyvää, kiitos?
Viimeisen kysymyksen vastaus varmaan riippuu ihmisestä. Kotitöiden teko on yksi tapa pitää itsestään huolta joten itse ainakin saisin vähän epäillyttävän kuvan ihmisestä joka sanoo että on "luontainen halu" olla tekemättä niitä. Itsestäni tiedän vain sen verran että en ryhdy tekemään mitään mikä rikkoisi omia rajojani enkä myöskään uhraa omaa seksuaalisuuttani jonkun toisen alttarille, jolloin saatan menettää kosketuksen siihen täysin.
NaisenPaikka kirjoitti:
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.
Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Minusta olisi kanssa kätevää jos saisi panna muita ja pitää omaa ukkoa vaan kädestä. Ei jaksa seksiä oman miehen kanssa, menee arvokasta nukkumisaikaa hukkaan,(lapsi herää yöllä) ikuisuus ennen kuin kiihotun kunnolla. Alussa tietysti kostuin heti (10v sitten) Uuden kanssa varmasti myös heti.
"Pakosta" harrastan pikapanoja miehen kanssa, useamman kerran viikossa. Luulis että riittää että reikää saa, mutta ei.. Pitäisi ikuisuus rakastella, tulee kuuma jne :D
Illalla kun 4 lasta nukkuu niin haluan OMAA aikaa, lukea, roikkua netissä, juodavteetä tv:tä katsoen, ILMAN että joku on taas iholla ja vaatimassa jotakin. Pikapanot käteviä, vartin päästä olen taas sohvalla.
-haluton vaimo-
Ei laske, jos molemmat ovat yhteisymmärryksessä asiasta alusta asti, tai sitten jos toisen haluttomuus alkaa yllättäen niin asiasta keskustellaan kuten aikuiset ihmiset ja yritetään löytää ratkaisuja. Suomessa vain isoin parisuhdeongelma on, että mistään ei puhuta. Täälläkin on moni sanonut, että haluttomuus johtuu siitä, että toinen on vähätellyt tai jopa haukkunut ulkonäköä, tai siitä, että on päivien jälkeen niin väsynyt, ettei jaksa muuta kuin nukkua, tai toisen aloitteet ovat niin kovakouraisia tai tökeröitä, että loputkin halut häviää. Ja koska näistä ei keskustella toisen kanssa vakavasti, niin kyräily ja haluttomuus jatkuu ja lopulta haluton osapuoli aletaan nähdä niinkuin hän tekisi asian kiusallaan. Etenkin jos toisen haluttomuus johtuu väsymyksestä, voi siinä tulla itse vastaan yrittämällä auttaa tai järjestämällä vaikka yhteisen pienen loman, tai jos se johtuu lähestymistavasta tai ajoituksesta, niin näissä voi yrittää löytää kompromissin? Mutta eihän se toinen voi tietää mistä kiikastaa, jos ei puhuta.
Mutta ap:n tilanne kuulostaa enemmän siltä, että mies on aina halunnut vähemmän kuin sinä? Näissä tapauksissa on vain katsottava tosiasioita silmiin ja keskusteltava miehen kanssa, että mitkä ovat vaihtoehdot, koska toisen luontaista halukkuustasoa ei voi nostaa, vaikka tilapäistä haluttomuutta voikin yrittää korjata. Koetko ap, että masturboinnista on mitään hyötyä stressisi lievittämiseen? Jos mies ei halua seksiä, oletko yrittänyt keskustella tai ehdottaa muunlaista fyysistä kontaktia, jos kerran fyysinen kontakti on se, mitä haluat? Jos esim. päivittäin saatu halaus tai suukko auttaisi kohentamaan itsetuntoasi, kerro se hänelle ja kysy, mitä voisit tehdä hänelle vastavuoroisesti. Ja kyllä, Tiedän, ettei esim. jalkahieronta tai selän kutittelu ole sama asia kuin seksi, mutta puolin ja toisin hierominen joinain iltoina toisi sitä kontaktia, eikä siihen tarvitsisi sisältyä toiselle odotusta ja toiselle painetta seksistä? Avain on kuitenkin puhuminen. Rauhallisesti, ratkaisua etsien. Tai vaikkei ratkaisua löytyisikään, niin sitten rauhallisesti punniten, että haluatteko vain suhteelta liian eri asioita?
Nyt olette tilanteessa, jossa toinen on tyytymätön ja toinen todennäköisesti tuntee itsensä huonoksi sen takia. Ei sellaista kannata jatkaa vuosi tolkulla.
Useampikin kirjoittaja on ollut sitä mieltä, että mies ei ole niin kiva kämppis, että sen kanssa muuten vain olisi, jos seksiä ei ole. Minusta tämä kuulostaa kauhealta. Siitä tulee sellainen mielikuva, että alkujaankin olette menneet yhteen vain seksuaalisen vetovoiman takia, ja nyt kun alun hurmos on haihtunut, ei ole enää mitään jäljellä. Jos teillä olisi jotain muutakin yhteistä kuin seksi ja jaettu talous, ehkä myös vällyjen välissä tapahtuisi enemmän, kun henkinen läheisyys pitäisi yllä myös halua koskettaa? Mitä jos miehenne tuntevat aivan samalla tavalla kaivaten läheisyyttä, mutta sillä erotuksella, että seksiä yksinkertaisesti ei tee mieli naisen kanssa, joka ei tunnu riittävän kivalta edes kämppikseksi?
Vierailija kirjoitti:
Useampikin kirjoittaja on ollut sitä mieltä, että mies ei ole niin kiva kämppis, että sen kanssa muuten vain olisi, jos seksiä ei ole. Minusta tämä kuulostaa kauhealta. Siitä tulee sellainen mielikuva, että alkujaankin olette menneet yhteen vain seksuaalisen vetovoiman takia, ja nyt kun alun hurmos on haihtunut, ei ole enää mitään jäljellä. Jos teillä olisi jotain muutakin yhteistä kuin seksi ja jaettu talous, ehkä myös vällyjen välissä tapahtuisi enemmän, kun henkinen läheisyys pitäisi yllä myös halua koskettaa? Mitä jos miehenne tuntevat aivan samalla tavalla kaivaten läheisyyttä, mutta sillä erotuksella, että seksiä yksinkertaisesti ei tee mieli naisen kanssa, joka ei tunnu riittävän kivalta edes kämppikseksi?
Mun mies olisi ihan kiva kämppiksenäkin, hauska ja avulias mutta ongelma tulee siitä kun en voi olla hänen lähellään tuntematta suurta surua läheisyyden puutteesta. Aina kun ohitamme toisemme vaikka keittiössä mua kouraisee vatsasta suuri ja musta möykky - ikävä toisen syliin:(
Siinäpä se - kämppiksenä voisi elää ihan hyvin sitten kun itseltäkin on kaikki halut ja haaveet loppuneet. Ei ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useampikin kirjoittaja on ollut sitä mieltä, että mies ei ole niin kiva kämppis, että sen kanssa muuten vain olisi, jos seksiä ei ole. Minusta tämä kuulostaa kauhealta. Siitä tulee sellainen mielikuva, että alkujaankin olette menneet yhteen vain seksuaalisen vetovoiman takia, ja nyt kun alun hurmos on haihtunut, ei ole enää mitään jäljellä. Jos teillä olisi jotain muutakin yhteistä kuin seksi ja jaettu talous, ehkä myös vällyjen välissä tapahtuisi enemmän, kun henkinen läheisyys pitäisi yllä myös halua koskettaa? Mitä jos miehenne tuntevat aivan samalla tavalla kaivaten läheisyyttä, mutta sillä erotuksella, että seksiä yksinkertaisesti ei tee mieli naisen kanssa, joka ei tunnu riittävän kivalta edes kämppikseksi?
Mun mies olisi ihan kiva kämppiksenäkin, hauska ja avulias mutta ongelma tulee siitä kun en voi olla hänen lähellään tuntematta suurta surua läheisyyden puutteesta. Aina kun ohitamme toisemme vaikka keittiössä mua kouraisee vatsasta suuri ja musta möykky - ikävä toisen syliin:(
Siinäpä se - kämppiksenä voisi elää ihan hyvin sitten kun itseltäkin on kaikki halut ja haaveet loppuneet. Ei ennen.
Jatkan vielä - meidän suhde ei ole alkanut seksuaalisesta vetovoimasta tai intohimosta minun puoleltani vaan kumppanuudesta ja ystävyydestä joka on kasvanut rakkaudeksi. Minä olin miehelle suuri rakkaus ja intohimon kohde, hän minulle sitä vasta pari vuotta myöhemmin. Silti en usko että hän koskaan on tiennyt siitä, sen verran aktiivisempi olen ollut heti alusta lähtien. Eli kyse ei ole ollut "alun hurmoksestakaan"
Vierailija kirjoitti:
NaisenPaikka kirjoitti:
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.
Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Minun nähdäkseni minulle ei sopisi tuo ehdottamasi ratkaisu, jossa mies mälläisi ja minulle ehkä joskus harvoin tippuisi murusia. Olen aika ymmärtäväinen ja kannustava, mutten sentään noin itsetön ja hyvä ihminen. Tulisin katkeraksi.
Emme muuten tavanneet kavereiden kautta eikä kännissä, kyllä mies on ihan valitsemaan päässyt ja alkuun oli minusta hyvin innoissaan (enkä nyt niin kovin ole muuttunut).
Olin siinä luulossa, että vanhemmiten seksiä on kerran viikossa saunan jälkeen peiton alla, siihen olisin toki tyytynyt.
-3,5 v ilman
Kerran viikossa saunan jälkeen? Sehän olisi jo paljon. Lasten ollessa taaperoita seksiä oli noin kerran kuussa, nyt kun neljäkymppiä lähestyy, niin olemme siirtyneet kvartaalitalouteen (seksiä 2-4kk välein).
Mies puutteessa
Naiset. Osallistukaa enemmän kotitöihin ja lasten kanssa olemiseen. Antakaa miehille omaa aikaa ja tilaa. Siitähän tekin kuulemma sytytte.
Vierailija kirjoitti:
Useampikin kirjoittaja on ollut sitä mieltä, että mies ei ole niin kiva kämppis, että sen kanssa muuten vain olisi, jos seksiä ei ole. Minusta tämä kuulostaa kauhealta. Siitä tulee sellainen mielikuva, että alkujaankin olette menneet yhteen vain seksuaalisen vetovoiman takia, ja nyt kun alun hurmos on haihtunut, ei ole enää mitään jäljellä. Jos teillä olisi jotain muutakin yhteistä kuin seksi ja jaettu talous, ehkä myös vällyjen välissä tapahtuisi enemmän, kun henkinen läheisyys pitäisi yllä myös halua koskettaa? Mitä jos miehenne tuntevat aivan samalla tavalla kaivaten läheisyyttä, mutta sillä erotuksella, että seksiä yksinkertaisesti ei tee mieli naisen kanssa, joka ei tunnu riittävän kivalta edes kämppikseksi?
Mistä tiedät, miten mies kokee kämppisasian? Jos nainen tekee myös kotityöt ja hoitaa lapset, on hän todennäköisesti kivempi kämppis miehelle kuin toisinpäin, vai?
-3,5 v ilman
Varmasti monissa tapauksissa seksiä ei "vaadita jatkuvasti", vaan edes pieni määrä riittäisi.
Matalat luontaiset halut on helppo selitys ja tapa puolustautua, ja toki seksiin ei voi ketään pakottaa. Minulla on luontainen halu olla tiskaamatta, siivoamatta, pyykkämäättä jne. mutta silti teen näitä asioita päivittäin että saadan pidettyä huusholli ja parisuhde pystyssä. Ok, seksi on todella kaukana noista asioista mitä listasin, mutta pientä analogiaa noissa asioissa voisi haluttoman näkökulmasta ollakin? En halua että käteni kastuu tiskialtaassa...
Meillä ei ole haluttomuusongelmia, mutta minä kuitenkin haluan seksiä useammin kuin vaimoni. Asia hoidetaan sillä että sanon suoraan että nyt tekee sen verran mieli että jos sinua ei huvita niin taitaa mennä käsitöiksi, tai vaimo saattaa suostua vain visuaaliseksi kiihokkeeksi, mikä toki usein rupeaa häntäkin kiihottamaan.
Miten yleensä tällaiset tilanteet hoidetaan suhteessa jossa toinen on haluton? Suostuuko haluton osapuoli "avustamaan" haluavaa seksissä, vai onko rajanveto täysin ehdoton, ei mitään seksiin liittyvää, kiitos?