Lue keskustelun säännöt.
Seksin (läheisyyden) puute parisuhteessa laskee elämänlaatua uskomattoman paljon.
23.01.2018 |
En käsitä miten toiset voi vaan olla ilman kosketusta ja seksiä pitkiä aikoja, mieheni on sellainen.
Mulle se että mies ei kosketa mua viikkoihin on silkkaa kidutusta, mulla stressi kasvaa, alkaa tulla ajatuksia että ei meillä ole rakkaussuhdetta kun ei kerran kosketa toisiamme, miettii että enkö minä ole sen arvoinen naisena ja puolisona, mitä järkeä tässä avioliitossa on jos meillä ei ole enää rakkaussuhdetta. Mies alkaa tuntua ärsyttävältä vanhalta kääkältä, tunnen myös itseni vähintään 20 vuotta vanhemmaksi kuin olen. Alan nähdä unia että yritän miehen kanssa tehdä jotain intiimiä, ja koko ajan joku keskeyttää sen tavalla tai toisella. Mietin jatkuvasti että oliko tämä mun seksielämä nyt tässä, viimeksi kun rakasteltiin niin en tiennyt että se oli viimeinen kerta koko elämäni aikana mitä jatkuu ehkä vielä 30-40 vuotta, ei ole reilua että nelikymppisenä saa seksiä jopa harvemmin kuin kerran kuussa.
Jos oikeasti seksi loppuisi kokonaan tässä iässä, en varmasti pystyisi miehen kanssa elämään kovin pitkään avioliitossa, rakkaus vaan hiipuisi väkisin kun pitäisi oma seksuaalisuus uhrata sen takia. Mies ei ole niin kiva kämppis että sen kanssa samassa sängyssä nukkuisin ja muutenkin taloutta pyörittäisin, yksin olisi helpompaa olla puutteessa.
Mies sanoo aina että rakastaa mua, ja kyllä mä sen uskonkin. Mies ei ole koskaan ollut mikään hirveä seksipeto, sille on riittänyt hyvin nuorena kerran viikossa, eikä mies osaa olla romanttinen, ei osaa sanoa että rakastaa. Jostain syystä ei kaipaa kai sitten sitä kosketusta niin kuin minä, on vain erilainen kuin minä. Olen lukenut että koska miehillä on paksumpi iho kuin naisilla, niin heille kosketus ei ole niin paljon mielihyvää tuottava kuin naisille, ehkä se on sitten siinä syy.
Kun saa seksiä vihdoin ja stressi laukeaa, tekisi mieli mennä laittamaan lippu salkoon ja laittaa faceen päivitys että jee, vihdoin sain pari kunnon orgasmia! En käsitä sitä, että kun mieskin nauttii seksistä, että miksi se aina jää, ymmärrän että on väsy ja kipujakin, mutta mulla niihin auttaa juuri se seksi. Mies on sanonut että minä voisin tehdä aloitteita useammin, mutta siihen en oikein enää kykene, kun ensimmäisten vuosien aikana tuli niin usein torjutuksi, on vanhemmiten tullut jotenkin henkisesti hauraammaksi sen suhteen, että tuntuu että ei kestä kun toinen sanoo että ei, jos itse olisi jo virittynyt siihen tunnelmaan.
Kommentit (208)
Onko oikeasti tapahtunut jotain miesten testosteronitasoille? Ympäristömyrkyt? Miesten haluttomuus on tosi yleistä. Naisia vaan panettaa. Meilläkin. Ja apua ei haeta, ei sitten millään. Kaikkein suurin ongelma ei edes ole se ettei mies halua, vaan ettei se edes halua haluta.
Ehkä täytyy siirtyä naisten väliseen seksiin. Tai hankkia nuori (20-25v) rakastaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne ja olemme vasta kolmekymppisiä. Mieheltä ei saa minkäänlaista läheisyyttä, ei koske, ei silitä, ei yhtään mitään ikinä. Seksiä ehdottaa joskus (sekin vain siksi koska olen joskus suuttunut siitä kun hän ei ikinä tee aloitetta) ehkä kerran kuukaudessa.. Silloinkaan ei oikeastaan halua koskea, jos pyydän vaikka silittämään hän ärsyyntyy kun halusi Seksiä eikä mitään silittelyä. Kai minä sitten olen jotenkin vastenmielinen.
Meitä on useita. Sama täälläkin. Mitä ihmettä tässä voi tehdä???????
Voi alkaa panostamaan siihen, että kumppani voi paremmin. Lopettaa vonkaaminen ja muutenkin vähentää kumppanin stressin aiheuttajia. Antaa toiselle aikaa levätä ja harrastaa, jotta elämänilo syttyy taas. Sitten vaan järjestelemään kahdenkeskistä aikaa. Ensi alkuun vaikka jonkun hauskan harrastuksen parissa ja pikkuhiljaa vähän romanttisemmin.
Eipä tuokaan auta. Nämä esim olen tehnyt kuluneen vuoden aikana:
- en valita tupakanpoltosta vaikka inhoan sitä itse
- en vonkaa enkä pyydä hellyydenosoituksia (tämä kuulemma vähentää haluja)
- en rasita raha-asioilla kuin äärimmäisessä pakossa, hoidan kaikki raha-asiat
- huolehdin omasta kunnostani, painostani ja ulkomuodostani ettei sekään ole este
- huolehdin omasta osuudestani kodin hommista, en nalkuta enkä komenna miestäni tekemään mitään - osaa tehdä itsekin. Kannustan harrastuksiin ja oman ajan ottamiseen.
- en valita siitä ettei koskaan tule samaan aikaan nukkumaan (syliin nukahtaminen on suuri haaveeni)
- en valita siitä ettei ole näinä vuosina tehnyt yhtään kompromissia minun vuokseni läheisyyteen liittyvissä asioissa
- tuen työhuolissa ja kannustan uralla
- olen aina halukas ja innostunut kun hän lopulta haluaa rakastella vaikka se ei olekaan sellaista mitä tarvitsisin, nautin silti monipuolisesta seksistä hänen kanssaan
- en rasita miestä omilla huolillani esim kroonisista sairauksista jotka aiheuttaa kovia särkyjä
Kaiken tämän teen ja olen tehnyt rakkaudesta ja siksi että mieheni tuntisi minun tulevan puolitiehen vastaan. Hän ei vaan ole liikahtanutkaan lähtökuopistaan....
KehdostaHautaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on samanlainen. Sillä on tosin myös ongelma, jonka takia ei halua käydä sairaalassa, koska häpeää sitä (eli tarvitsisi viagraa) ongelma on pahentanut tilannetta, mutta kyllä se oli haluton jo ennenkin sitä.
Viimeisessä neljässä vuodessa kaksi kertaa seksiä...
Olen suhteen alusta asti ollut se jota halutti enemmän. Mies ei ole homo, eikä sillä ole toista naista (tästä olen varma, ei ikinä ole missään missä en tietäisi missä on, eikä sitä haluta muut sen enempää). Olen itkenyt tätä jo vuosia. Miksi olemme edelleen yhdessä? Muuten se on ihan hyvä mies, hyvä isä lapsellemme joka palvoo häntä, jne.
No miehen seksihuippu ajoittuu ikävuosiin 16-25v jolloin naiset yleensä pihtaavat.
Lisäksi samaa naista ei jaksaisi 2 vuotta enempää, ainakaan ilman viagraa. Meinaa maistuu puulta. Kukaan halua syödä joka päivä samaa ruokaakaan.
Buddha sen sanoi. Elämä on kärsimystä!
Varsinkin länsimaissa missä luterilaisen tarkasti pitää olla vaan töissä koko ajan ja seksi mielletään pois rahanteosta turhakkeeksi. Ei ole kehumista myöskään länsimaiden naisissa jotka vaativat mieheltä kuuta ja taivasta mutta eivät anna miehelle oikeutta muihin naisiin. Lisää siihen vielä suomalainen empatiakyvyttömyys niin Synkkää ja surkeaa on monen elämä.
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman
KehdostaHautaan kirjoitti:
Lisäksi samaa naista ei jaksaisi 2 vuotta enempää, ainakaan ilman viagraa. Meinaa maistuu puulta. Kukaan halua syödä joka päivä samaa ruokaakaan.
Buddha sen sanoi. Elämä on kärsimystä!
Varsinkin länsimaissa missä luterilaisen tarkasti pitää olla vaan töissä koko ajan ja seksi mielletään pois rahanteosta turhakkeeksi. Ei ole kehumista myöskään länsimaiden naisissa jotka vaativat mieheltä kuuta ja taivasta mutta eivät anna miehelle oikeutta muihin naisiin. Lisää siihen vielä suomalainen empatiakyvyttömyys niin Synkkää ja surkeaa on monen elämä.
Jos miehillä on tuollainen asenne niin ei ihme että haluttomuus on yleistä... toivon todellakin että tämä ei ole mikään yleinen suuntaus?
Oma vaimoni on ilmeisesti varsin herkullisesta puusta veistetty kun jaksaa maistua vielä 20 vuodenkin jälkeen paremmalta ja paremmalta.
Monien kohdalla tilanne taitaa olla kuitenkin niin että mies/vaimo ei kaipaa laisinkaan seksiä, eli tuo makupuuteoria ei näissä suhteissa ole se perimmäinen syy. Mikä sitten näissä tapauksissa auttaisi? Avointa puhumista ehdottanut viesti sai reilusti enemmän ala- kuin yläpeukkuja, se on aika erikoista.
Puhumalla voi selvittää mitä se haluton mies oikein haluaa, eikö vain? Voisiko ehkä näitä muita haluja tyydyttämällä alkaa rakentamaan seksuaalistakin läheisyyttä? Intohimoinen shakinpelaaja voikin syttyä vaimostaan uudestaan kun tämä rupeaakin pistämään kampoihin miehen leipälajissa? Vai olenko väärässä? Voisiko haluttomuutta parantaa jotakin muuta kautta kun vain seksistä puhumalla... en tiedä.
Olen monesti miettinyt että olisi todella kiinnostava puhua jonkun haluttoman miehen kanssa seksistä parisuhteessa. Itse himoitsen omaa vaimoa koko ajan, ja voisin harrastaa seksiä hänen kanssaan täysipäiväisesti, ja -öisesti. Minulle on todella vaikea hahmottaa tilannetta että olisin laittanut hynttyyt yhteen naisen kanssa jota en haluaisi, tai lakkaisin haluamasta jossain vaiheessa. Yritän vokotella vaimoa petipuuhiin melko usein, ja useinhan tuo mielihyvin suostuukin. Monesti mennään huumorin kautta tai kaksimielisen salakielen verhoamana jos lapset ovat kuulolla, pieni flirtti ja kosketus kuuluu arkeen ja sen puuttuminen vaikuttaa molempiin negatiivisesti. En siis oikeasti voi edes kuvitella toisenlaista parisuhdetta. En todellakaan tuomitse erilaisia suhteita, olisi vain kiinnostava kuulla mikä nuo suhteet pitää pystyssä, joku yhteinen asia varmasti kuitenkin.
Yksinkertainen syy voi olla vain se että ihmisiä on erilaisia. Jotkut haluaa, jotkut ei. Vähän surullista jos näin on, kahden toisiaan rakastavan ihmisen välinen toimiva seksi on nimittäin sen verran hieno asia.
Yllä olevassa kommentissa sanottiin että kukaan ei samaa ruokaa halua syödä joka päivä. Jos minä löydän hyvän ravintolan ja menusta mainion aterian, suurella todennäköisyydellä syön sen saman aterian joka kerta, enkä ehkä maistakaan muita. Olen toteuttanut tätä käytännössä eräässä ravintolassa yli 30 vuoden ajan: olen syönyt siellä vain yhtä ateriaa koko tuon ajan, pirun hyvältä maistuu vieläkin. Näköjään toteutan parisuhteessakin samaa metodia :)
Tekisi mieli yrittää auttaa ja ehdottaa erilaisia toimivia ratkaisuja, mutta haluttomuus on selkeästi todella arka ja vaikea aihe, ja en luultavasti osaa edes lähestyä ongelmaa oikeasta suunnasta. Harmillista :(
PS. Eräs Frank Pappa sanoi neljännesvuosisata sitten: "Kosketelkaa toisianne!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tilanne ja olemme vasta kolmekymppisiä. Mieheltä ei saa minkäänlaista läheisyyttä, ei koske, ei silitä, ei yhtään mitään ikinä. Seksiä ehdottaa joskus (sekin vain siksi koska olen joskus suuttunut siitä kun hän ei ikinä tee aloitetta) ehkä kerran kuukaudessa.. Silloinkaan ei oikeastaan halua koskea, jos pyydän vaikka silittämään hän ärsyyntyy kun halusi Seksiä eikä mitään silittelyä. Kai minä sitten olen jotenkin vastenmielinen.
Meitä on useita. Sama täälläkin. Mitä ihmettä tässä voi tehdä???????
Voi alkaa panostamaan siihen, että kumppani voi paremmin. Lopettaa vonkaaminen ja muutenkin vähentää kumppanin stressin aiheuttajia. Antaa toiselle aikaa levätä ja harrastaa, jotta elämänilo syttyy taas. Sitten vaan järjestelemään kahdenkeskistä aikaa. Ensi alkuun vaikka jonkun hauskan harrastuksen parissa ja pikkuhiljaa vähän romanttisemmin.
Hmm... 2 kk yhtämittaista lepoa ei ainakaan auta yhtään. Harrastus on vähän 2-piippuinen juttu, kun tapaa aina asettaa kunnianhimoisia tavoitteita harrastukseen, stressaantuu niistä ja sitten taas ei haluta yhtään. Tuntuu, että lähinnä minä olen panostanut siihen, että kumppani voisi paremmin, mutta omaa motivaatiota voida paremmin tuntuu olevan niukasti. Eipä tuo yhteinen aikakaan ole oikein aiheuttanut mitään... Eikä osaa järjestää itselleen mitään kivaa, vaikka saisi koko päivän vapaata minusta ja lapsista, on äkäinen silloinkin. Olisiko vielä ideoita?
-3,5 v ilman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhutaan ja puhutaan, mikään ei silti auta. Toinen jos on haluton niin on.
Tärkeää on myöskin mitä ja miten puhutaan. Jos puhutaan vääristä asioista väärillä äänensävyillä, hommahan menee vielä enemmän mönkään.
Jos on keskusteltu oikeista asioista oikealla tavalla, ja puoliso ei vieläkään ole valmis edes yrittämään mitään, niin vaikeahan tuohon on kenenkään ulkopuolisen tuoda mitään järkevää ratkaisua.
Oikeat asiat ja oikeat äänensävyt toki vaihtelevat riippuen henkilöistä ja parisuhteen tilasta, eli tämäkin neuvo tuntuu jotenkin turhauttavan turhalta :(
#45
[/quote]
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman[/quote]
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.
Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon löytyy selityksiä kommentoijilta. Niin kuin aina tämän aiheen tiimoilta. Jos itse omaisin tuollaisen puolison, joka vaatii seksiä jatkuvasti niin jossain vaiheessa se alkaisi näyttää siltä kuin minulla olisi lapsi huolehdittavana ja joka mankuu ja mankuu. Johan tätä on jo iltalehtiä myöten puhuttu poikki että useimmiten kyseessä on erot luontaisissa haluissa tai sitten stressi. Loppujen lopuksi sellainen asia johon kumppani ei voi vaikuttaa tai muuttaa toisessa. Mutta ei. Paljon mukavempaa on heittää syyt täysin kumppanin niskoille ja kerjätä empatiaa itselleen keskustelupalstoilla. Ja pitkittää ongelmaa. Ja vedotaan lapsiin ja yhteisiin asuntolainoihin että ei voida tehdä mitään. Tietyllä tapaa ymmärrän tuon, mutta silloin nuo ovat muutoksen tiellä olevia asioita enkä näe sitä reiluna että käännetään oma ja muiden huomio niistä pois ja sanotaan että vika on yksinkertaisesti kumppanissa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä meidän miehiä vaivaa? Onko käyttöön otettu jokin kemikaali, joka vie miehiltä testosteronit?
Kyselee taas yksi nainen, jolla on tasan sama tilanne kuin ap:lla
Onhan noita. Esimerkiksi vesistössä olevat hormoonijäämät e-pillereistä vaikuttavat tähän. Muistaakseni myös muoveihin käytetään kemikaaleja, joilla on todettu olevan jotain yhteyksiä tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
KehdostaHautaan kirjoitti:
Lisäksi samaa naista ei jaksaisi 2 vuotta enempää, ainakaan ilman viagraa. Meinaa maistuu puulta. Kukaan halua syödä joka päivä samaa ruokaakaan.
Buddha sen sanoi. Elämä on kärsimystä!
Varsinkin länsimaissa missä luterilaisen tarkasti pitää olla vaan töissä koko ajan ja seksi mielletään pois rahanteosta turhakkeeksi. Ei ole kehumista myöskään länsimaiden naisissa jotka vaativat mieheltä kuuta ja taivasta mutta eivät anna miehelle oikeutta muihin naisiin. Lisää siihen vielä suomalainen empatiakyvyttömyys niin Synkkää ja surkeaa on monen elämä.Jos miehillä on tuollainen asenne niin ei ihme että haluttomuus on yleistä... toivon todellakin että tämä ei ole mikään yleinen suuntaus?
Oma vaimoni on ilmeisesti varsin herkullisesta puusta veistetty kun jaksaa maistua vielä 20 vuodenkin jälkeen paremmalta ja paremmalta.
Monien kohdalla tilanne taitaa olla kuitenkin niin että mies/vaimo ei kaipaa laisinkaan seksiä, eli tuo makupuuteoria ei näissä suhteissa ole se perimmäinen syy. Mikä sitten näissä tapauksissa auttaisi? Avointa puhumista ehdottanut viesti sai reilusti enemmän ala- kuin yläpeukkuja, se on aika erikoista.
Puhumalla voi selvittää mitä se haluton mies oikein haluaa, eikö vain? Voisiko ehkä näitä muita haluja tyydyttämällä alkaa rakentamaan seksuaalistakin läheisyyttä? Intohimoinen shakinpelaaja voikin syttyä vaimostaan uudestaan kun tämä rupeaakin pistämään kampoihin miehen leipälajissa? Vai olenko väärässä? Voisiko haluttomuutta parantaa jotakin muuta kautta kun vain seksistä puhumalla... en tiedä.
Olen monesti miettinyt että olisi todella kiinnostava puhua jonkun haluttoman miehen kanssa seksistä parisuhteessa. Itse himoitsen omaa vaimoa koko ajan, ja voisin harrastaa seksiä hänen kanssaan täysipäiväisesti, ja -öisesti. Minulle on todella vaikea hahmottaa tilannetta että olisin laittanut hynttyyt yhteen naisen kanssa jota en haluaisi, tai lakkaisin haluamasta jossain vaiheessa. Yritän vokotella vaimoa petipuuhiin melko usein, ja useinhan tuo mielihyvin suostuukin. Monesti mennään huumorin kautta tai kaksimielisen salakielen verhoamana jos lapset ovat kuulolla, pieni flirtti ja kosketus kuuluu arkeen ja sen puuttuminen vaikuttaa molempiin negatiivisesti. En siis oikeasti voi edes kuvitella toisenlaista parisuhdetta. En todellakaan tuomitse erilaisia suhteita, olisi vain kiinnostava kuulla mikä nuo suhteet pitää pystyssä, joku yhteinen asia varmasti kuitenkin.
Yksinkertainen syy voi olla vain se että ihmisiä on erilaisia. Jotkut haluaa, jotkut ei. Vähän surullista jos näin on, kahden toisiaan rakastavan ihmisen välinen toimiva seksi on nimittäin sen verran hieno asia.
Yllä olevassa kommentissa sanottiin että kukaan ei samaa ruokaa halua syödä joka päivä. Jos minä löydän hyvän ravintolan ja menusta mainion aterian, suurella todennäköisyydellä syön sen saman aterian joka kerta, enkä ehkä maistakaan muita. Olen toteuttanut tätä käytännössä eräässä ravintolassa yli 30 vuoden ajan: olen syönyt siellä vain yhtä ateriaa koko tuon ajan, pirun hyvältä maistuu vieläkin. Näköjään toteutan parisuhteessakin samaa metodia :)
Tekisi mieli yrittää auttaa ja ehdottaa erilaisia toimivia ratkaisuja, mutta haluttomuus on selkeästi todella arka ja vaikea aihe, ja en luultavasti osaa edes lähestyä ongelmaa oikeasta suunnasta. Harmillista :(
PS. Eräs Frank Pappa sanoi neljännesvuosisata sitten: "Kosketelkaa toisianne!"
Tuotatuota... Jos pärjään jossain, missä mies on hyvä, hän tulee epävarmaksi ja myrkylliseksi. Ja jos mies alkaisi panostamaan harrastukseensa, hän stressaantuisi siitä, panostaisi kilpailuihin, siitä tulisi taas toinen työ. Eli on tässä muitakin jumeja kai verrattuna halukkaiden ihmisten suhteisiin.
-3,5 v ilman
NaisenPaikka kirjoitti:
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.
Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Tuohon viimeiseen. (Taustaa: Olen nainen, pitkässä liitossa alhaisen libidon omaavan miehen kanssa, ja pidän rakastajaa miehen luvalla.) Olen täysin eri linjoilla. Minusta ei ole mitenkään normaalia, että seksi loppuu kahden vuoden jälkeen. Lisäksi myös naiselle kelpaa uutuudenviehätys, jännitys ja kipinä, joten mikä neuvo tuo on, että suhteessa vähemmän haluava (mies) saa käydä vieraissa ja enemmän haluava (nainen) vaan kärvistelee lopun ikäänsä, koska "se on naisen osa"? Ei jumalauta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin miehen halut kadonneet... Ja olen itse vasta 27-vuotias. Tuntuu kamalalta ajatella, että tässäkö tämä seksielämä oli... :( Mies haluaa maksimissaan kerran kuussa, joskus menee parikin kuukautta ilman. Lisäksi minä kaipaan seksiä selvin päin, kun se oikeasti tuntuisi parhaimmalta! Nyt miestä haluttaa lähinnä silloin, kun olemme juoneet viiniä... Itse en halua aina olla aloitteen tekijä.
Haluttomuus sai alkunsa kipulääkityksestä. Nyt sitäkään ei enää ole. Jotenkin pitkien taukojen jälkeen seksin aloittaminen on vaikeaa. Meillä on muutenkin ollut suruja, sairautta ja pahoja parisuhdevaikeuksia. Toinen tuntuu välillä hyvin vieraalta, jolloin kokonaan antautuminen jännittää varmasti kumpaakin. Jotenkin miestäkin tuntuu jopa ujostuttavan. Nuorempina peuhasimme tuntikausia ja otimme rennosti. Nykyään seksi on suoritus, jonka jälkeen painutaan nopeasti suihkuun, eikä asiasta puhuta enää.
NaisenPaikka kirjoitti:
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Että sellainen "miehen" kommentti.
Kyllä siinä kuule seksihuiput kohtaa iästä riippumatta jos toista aidosti rakastaa ja haluaa.
Jos haluttomuutta lähtee jollain tilastoilla selittelemään niin mennään kyllä auttamatta metsään. Samaan tapaan kuin yli 25-vuotiaiden alkoholi- ja mielenterveystilastoja lähipiiriotannalla rakentelemalla.
T: Mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen 27-vuotias ja olen ollut saman miehen kanssa kuusi vuotta. Ekat pari vuotta seksiä oli viikottain, yleensä useita kertoja viikossa. Sitten tahti on tasaisesti harventunut ja mun mielestä laatu kärsinyt. Viimeksi harrastimme seksiä muutama kuukausi sitten. Mies ei jaksa enää esileikkiä. Mahdollisimman nopeasti asiaan ja oma tyydytys alta pois. Minä en yleensä ehdi edes päästä tunnelmaan. Tästäkin puhun aina jälkeen päin ja mies ymmärtävästi kuittaa muutamalla sanalla. Mikään ei kuitenkaan muutu.
Meillä on kyllä monenlaista läheisyyttä. Pussaillaan, halaillaan, silitellään ja nukutaan lähekkäin. Läheisyyden "sävy" on vain muuttunut muutaman vuoden sisällä sellaiseksi söpöstelyksi, jossa ei ole eroottisia vivahteita. Olen yrittänyt monenlaista, mutta jos yritän vietellä, ei ole sopiva hetki tai mies ei ole huomaavinaan koko asiaa.
Meillä on yhteisiä harrastuksia, olemme urheilullisia ja teemme yhtä sun toista kivaa yhdessä. Näemme myös ystäviämme ja teemme omia juttujamme ja elämme kaikin puolin kivaa elämää. Väittäisin että parisuhdekin voi todella hyvin ja kaikesta (paitsi seksistä) puhutaan avoimesti ja muualla kuin makkarissa huomioidaan toistemme tarpeita erityisen hyvin.
Olen yrittänyt puhua seksistä ja kysyä mitä mies haluaisi ja mistä hän pitää, mutta en saa mitään vastausta "ei mulla ole mitään fetissejä. Tykkään ihan tavallisista asioista".
En haluaisi erota, kun kaikki on muuten niin hyvin ja koen olevani muuten niin oikean ihmisen kanssa. Hyvää seksiä on vain tosi kova ikävä...
Minulla oli sama tilanne useamman vuoden. Ja olemme nuoria, minä 27 ja mies 34 kun erosimme (ei lapsia). Ero tuli muista syistä mutta kyllä tuo seksin ja fyysisen läheisyyden puute oli itselleni yksi vaikuttava tekijä. Juuri tuo että tein yksin kaikki aloitteet kunnes en enää jaksanut kun aina torjuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuotatuota... Jos pärjään jossain, missä mies on hyvä, hän tulee epävarmaksi ja myrkylliseksi. Ja jos mies alkaisi panostamaan harrastukseensa, hän stressaantuisi siitä, panostaisi kilpailuihin, siitä tulisi taas toinen työ. Eli on tässä muitakin jumeja kai verrattuna halukkaiden ihmisten suhteisiin.
-3,5 v ilman
Kuulostaa pahalta :(
Rehellisesti sanoen, miehesi ei tunnu kovin "parisuhdekypsältä". Miksi ihmeessä puolison pärjääminen missä vain asiassa aiheuttaisi jotain negatiivista, oli oma harrastus tai ei?
Harrastuksesta stressaantuminen on myös aika ristiriitainen käsite, ainakin itselleni.
Kertooko mies laisinkaan miksi hän on äkäinen, vai onko tämä hänelle vain ominainen luonteenpiirre? Mitä positiivisia asioita keksit miehestäsi, voisiko niiden kautta lähteä rakentamaan toimivampaa suhdetta? Ymmärsin että haluat kuitenkin jatkaa miehesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti tapahtunut jotain miesten testosteronitasoille? Ympäristömyrkyt? Miesten haluttomuus on tosi yleistä. Naisia vaan panettaa. Meilläkin. Ja apua ei haeta, ei sitten millään. Kaikkein suurin ongelma ei edes ole se ettei mies halua, vaan ettei se edes halua haluta.
Ehkä täytyy siirtyä naisten väliseen seksiin. Tai hankkia nuori (20-25v) rakastaja.
On miesten testo-tasotkin tulleet alas, mutta silti tutkimuksien mukaan miehistä puolet kärsii parisuhteessa puutteesta ja naisista vain viidesosa. Ja aika monesta miehestäkin tuntuu siltä, ettei haluton nainen edes halua haluta.
Koittaa nyt vaan muistaa ne iänikuiset fraasit, joita miehillekin hoetaan: elämässä on muutakin kuin seksi, kaikilla on aina oikeus kieltäytyä seksistä ja kaikkihan sitä hyvää seksiä haluaa.
Meillä sama tilanne. Seksiä noin kerran kuukaudessa, mieheni nauttii, minä en. Yhdessä kohta 8 vuotta eikä mies vieläkään pysty omilta estoiltaan toteuttamaan minun seksuaalisia halujani kuten sitomista. Mitä harvemmin naimme, sitä huonommaksi miehen taidot menevät ja sitä vähemmän minäkään enää häntä haluan. Kun ryhdyimme suhteeseen, kuvittelin että harjoitus tekee mestarin. Ei tehnyt, teki vain jatkuvasti kireänä olevan naisen ja kaikki-on-ihan-hyvin-illuusioissa elävän miehen. Ihan kamalaa todeta tämä, mutta jotkut syntyy panomiehiksi ja toiset sitten taas ei.
NaisenPaikka kirjoitti:
Niin, jos miehellä olisi tuo oikeus muihin naisiin, niin sitten miehellä saattaisi olla jotain seksielämää, mutta minä olisin edelleen ilman. En oikeasti jaksa nähdä, että mies haluaisi reilusti avoinen suhteen ja jakaa minua muiden miesten kanssa, kun tämä nykyinenkin tilanne (mies ei tarjoa seksuaalista kontaktia, mutta tietää minun haluavan) aiheuttaa miehessä hankalia tunteita. Haukkuu niitä miehiä, joiden kanssa tietää minun täysin työpohjakta olleen tekemisissä, kyttää ja on mustasukkainen muistakin ihmissuhteista.
Toki nuorena on draivia eniten, mutta kaksvitosenako se jo hiipuu ja kolmeenkymppiin tullessa törmää seinään? En, btw, pihdannut nuorenakaan. Toki itse kukin leipiintyy, mutta sitten vaan ohjaa sitä seksuaalisuuttaan sinne kumppanin suuntaan ja tietoisesti tekee hyvää. Koen, että seksuaalisuus kumpuaa ihmisestä itsestään.
Olisin valmis neuvottelemaan jotain ratkaisua miehen kanssa, kunhan asialliset hommat, siis lapset, hoidetaan.
-se 3,5 v ilman
No juu. Suomi lienee täynnä tuollaisia pareja. Ongelma nyt vaan on se, että miehen ja naisen seksihuiput eivät tieteen mukaan kohtaa. Lisäksi moni yli 25v mies on jo alkoholisoitunut katkera ja tietyllä tapaa toivonsa menettänyt. En ole ikinä nähnyt kun suomalainen mies iskee naista. Aina menee jotenkin kaverien kautta tai mielettömässä kännissä tapahtuu ihme. On täysin normaalia että seksi loppuu parisuhteessa 2 vuoden jälkeen. Minulle miehenä olisi helpotus jos saisin vain painaa muita naisia ja pitää kädestä omaani. Toki voisi silloin tällöin omaakin naista polkaista, mutta kun se uutuudenviehätys , jännitys ja kipinä puuttuu. Naisetkin sanovat pitävänsä pahoista pojista yms rentuista. Jos menee parisuhteeseen ja hankkii vielä lapsia ottaa tietoisen riskin. Se riski on se että joutuu kestämään toista osapuolta hautaan asti uhraten oman seksuaalisuutensa. Moni tietysti "pettää", mutta olisiko kannattanut elää sinkkuna ja jakaa rakkautta avoimemmin silloin.
Se on sääli jos mies ei tee yhteistyötä, mutta sääli on myös nainen joka kuvittelee miehen haluavan vain häntä.
Nähdäkseni sinulle voisi sopia ratkaisu jossa mies saa käydä vieraissa mutta sinä et ja sinulle sitten heruisi miestä silloin kuin häntä huvittaa. Se on naisen osa tässä maailmassa.
Minun nähdäkseni minulle ei sopisi tuo ehdottamasi ratkaisu, jossa mies mälläisi ja minulle ehkä joskus harvoin tippuisi murusia. Olen aika ymmärtäväinen ja kannustava, mutten sentään noin itsetön ja hyvä ihminen. Tulisin katkeraksi.
Emme muuten tavanneet kavereiden kautta eikä kännissä, kyllä mies on ihan valitsemaan päässyt ja alkuun oli minusta hyvin innoissaan (enkä nyt niin kovin ole muuttunut).
Olin siinä luulossa, että vanhemmiten seksiä on kerran viikossa saunan jälkeen peiton alla, siihen olisin toki tyytynyt.
-3,5 v ilman
En ole ap, mutta samanlainen tilanne. Minä olen hoitanut pääasiassa lapset ja kodin sekä tehnyt lähes aina aloitteen seksiin. Mitä muuta voisin tehdä että mies voisi paremmin? Käydä vielä töissäkin hänen puolestaan?