Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Sisarusten ikäeron pitäisi olla vähintään kaksi ja puoli vuotta
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005534617.html
Mitä mieltä? Minusta hyvä keskustelunavaus. Lähipiirissä on ollut jo pitkään havaittuna sama trendi. 2 vuoden ikäero taitaa olla ihan maksimi mitä halutaan. Moni tekee tarkoituksella jopa vuoden ikäeroilla ja vieläpä useamman. Vaikka se on varmasti raskasta ja kuviossa helposti ne edelliset jää uuden vauvan jalkoihin vaikka muuta väitettäisiin. Ja sitten ihmetellään elämän raskautta.... siis ei pahalla. Onhan pienten lasten kanssa aina rankkaa, mutta olisi ehkä myös hyvä miettiä sitä omaa vastuutaan asiassa kun tekemällä tekee lapsia vuoden-parin välein. Esim. instassa seuraan erästä äitiä jolla on 4 lasta vuoden ikäeroilla, vanhin on ehkä nippanappa 5 vuotta ja jo nyt on tarvittu tukiperhettä koska "lapset valvottaa jne", eli ihan tavanomaisista syistä mitkä olisi olleet täysin ennakoitavissa....
Meillä lapsilla ikäero 2v 8kk ja tyhmänä toivoin myös maks. kahden vuoden ikäeroa. Onneksi luonto päätti toisin, jälkeenpäin ajateltuna tuo ikäero olisi voinut olla isompikin. Sovussa ne leikkii ja tappelee nytkin.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ikäeroa 2 v ja 4 kk ja on kyllä paras mahdollinen ikäero.
Lapsuudenperheessäni on pidemmät ikäerot ja olen edelleen isoveljeni ja isosiskoni kiusaama ja kyykyttämä.
Voisiko se kuitenkin johtua muista asioista kuin ikäerosta? Oletko miettinyt? Todennäköisesti heillä oli sellaisia luonteenpiirteitä / he voivat itse huonosti syistä x ja y, jolloin olisit joutunut sorsituksi joka tapauksessa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ja siskolla ikäero 17-vuotta. Puolisisarusten kans yli 27-vuotta. Olen siis 26v iltatähti ja he yli 50v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ikäeroa 2 v ja 4 kk ja on kyllä paras mahdollinen ikäero.
Lapsuudenperheessäni on pidemmät ikäerot ja olen edelleen isoveljeni ja isosiskoni kiusaama ja kyykyttämä.
Voisiko se kuitenkin johtua muista asioista kuin ikäerosta? Oletko miettinyt? Todennäköisesti heillä oli sellaisia luonteenpiirteitä / he voivat itse huonosti syistä x ja y, jolloin olisit joutunut sorsituksi joka tapauksessa....
Eivät olisi pystyneet sortamaan niin paljon jos ikäeroa olisi vähemmän. Nyt kun sitä oli viisi vuotta, olivat aina askelen edellä. Edelleen jatkuu...
Jokainen tekee lapsensa sillä ikäerolla mikä on itselle sopiva, ja minkä luonto suo.
Meidän lapsilla on ikäeroa 1v 1vko, emmekä koskaan ole kokeneet sitä raskaaksi. Eivät ole koskaan tapelleet, ovat toistensa tuki, turva, kaveri ja sparraaja, näin jo 16 vuoden ajan.
Omilla lapsilla on ikäeroa 3,5 vuotta ja se on ihan täydellinen. Täydelliseksi sen tekee se, että lapset syntyivät just tuossa järjestyksessä, muuten olisi ollut hankalaa. Esikoinen tykkäsi hirveän paljon vauvoista, mutta nuorempi taas inhosi pieniä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ikäeroa 2 v ja 4 kk ja on kyllä paras mahdollinen ikäero.
Lapsuudenperheessäni on pidemmät ikäerot ja olen edelleen isoveljeni ja isosiskoni kiusaama ja kyykyttämä.
Voisiko se kuitenkin johtua muista asioista kuin ikäerosta? Oletko miettinyt? Todennäköisesti heillä oli sellaisia luonteenpiirteitä / he voivat itse huonosti syistä x ja y, jolloin olisit joutunut sorsituksi joka tapauksessa....
Eivät olisi pystyneet sortamaan niin paljon jos ikäeroa olisi vähemmän. Nyt kun sitä oli viisi vuotta, olivat aina askelen edellä. Edelleen jatkuu...
Mutta kuitenkin se sortaminen siis juontaa juurensa ihan jostain muualta kuin ikäerosta.
En millään pystynyt pidättelemään b-vauvan synnyttämistä 2,5 vuotta 🙁 En siis kauheasti voinut asiaan vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on jo tuo toinen pitkä ketju, kyse on myös sikiöön kohdistuvista fyysisistä riskeistä.
Sisarusten paras ikäero on noin 3 vuotta niin että esikoinen alkaa olla jo suhteellisen itsenäinen ja sellainen että siitä on apua myös hieman vauvan kanssa kun ollaan kotona. Kolmas lapsi kannattaa hankkia 8-10 vuotta toisen syntymän jälkeen. Välissä ehti olla töissä ja sitten "iltatähteen" ehtii panostaa ihan eri tavalla ja ehkä ottaa takaisin niitä nuoren vanhemman virheitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En millään pystynyt pidättelemään b-vauvan synnyttämistä 2,5 vuotta 🙁 En siis kauheasti voinut asiaan vaikuttaa.
On vähän eri asia saada kaksoset kuin tehdä tarkoituksella lapset pienellä ikäerolla 🙂 Kaksosia tulee, vahinkoraskauksiakin. Tässä keskustelussa on kyse siitä miksi perheet pyrkii pieniin ikäeroihin _tietoisesti_ ja miksi se ei tutkimusten valossa ole välttämättä suositeltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on jo tuo toinen pitkä ketju, kyse on myös sikiöön kohdistuvista fyysisistä riskeistä.
Pahoittelut, sitä ei löytynyt haulla (koska oikeaa hakusanaa oli hankala tietää keskustelua näkemättä) eikä löytynyt sivuja takaisinpäin selaamalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 ja puoli vuottakin täydellinen ikäero:) Näin meillä.
Kokemuksestani allekirjoitan riskit. Meillä siis 2 v ja 2 kk ikäero ja olisi voinut olla isompi. Muistan kyllä miten raskasta se oli esikoiselle ja minulle äitinä kun äiti ei nyt just pysty esikoista auttamaan kun vauva roikkui tississä. Esikoinen oli ymmärrettävästi erittäin kiukkuinen pikkusisaruksesta ja minä koin valtavaa riittämättömyyden tunnetta. Jälkiviisaasti todettakoon, että 3 vuotta olisi ollut sopivampi ikäero ja siihen "tähdätään" kolmannen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemus taas ollut valoisa tuosta vähän yli 2 v ikäerosta, ja eittäin huono omasta lapsuudesta 3 v ikäerosta. Siinä esikoinen alkaa nimittäin olla "suhteellisen itsenäinen", minkä joku tuolla ylempänä mainitsi, ja tämä aika monella äidillä menee siihen, että esikoista pidetään lähes aikuisena. Olen nyt äitinäkin pannut merkille, miten kovasti juuri kolmevuotiaita isosisaruksia käsketään milloin siivoamaan, milloin pukemaan ihan kokonaan itse vaikeatkin vaatteet, milloin auttamaan vauvan hoidossa. Haloo, ei niin pieni pysty!
Siinä mielessä 2 v ikäero on turvallisempi, siinä esikoinen ei ole tarpeeksi iso, että tuollaista voisi kovin hyvin edes yrittää.
Riippuu myös lapsesta. Meillä toisen lapsen ikäero isoveljeensä oli 3 vuotta, ja isoveli oli hyvin huolehtivainen pikkuveljeään kohtaan. 4 vuoden päästä syntyi tyttö ja tämä keskimmäiseksi jäänyt sairastui (mustasukkaisuudesta). Parin vuoden päästä syntyi poika, jolla oli niin pieni ikäero siskoonsa, että he leikkivät aina yhdessä. Riitoja on tullut todella paljon kaikkien lasten välille mutta nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin ovat hyviä kavereita keskenään.
Meillä kahden pojan ikäero on 1v2kk. Tietenkin alussa oli raskasta, mutta myöhemmin heistä oli seuraakin toisilleen. Tosin välillä tappeluseuraakin:) Kuitenkin jälkikäteen ajateltuna tällä tavoin se lapsien kasvatusaika tuli paljon lyhyemmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ikäeroa 2 v ja 4 kk ja on kyllä paras mahdollinen ikäero.
Lapsuudenperheessäni on pidemmät ikäerot ja olen edelleen isoveljeni ja isosiskoni kiusaama ja kyykyttämä.
Voisiko se kuitenkin johtua muista asioista kuin ikäerosta? Oletko miettinyt? Todennäköisesti heillä oli sellaisia luonteenpiirteitä / he voivat itse huonosti syistä x ja y, jolloin olisit joutunut sorsituksi joka tapauksessa....
Eivät olisi pystyneet sortamaan niin paljon jos ikäeroa olisi vähemmän. Nyt kun sitä oli viisi vuotta, olivat aina askelen edellä. Edelleen jatkuu...
Mutta kuitenkin se sortaminen siis juontaa juurensa ihan jostain muualta kuin ikäerosta.
Kyllä. Mun lapsilla on 5 vuotta ikäeroa ja isoveli suojelee pikkusiskoa ja auttaa, toki joskus ärsyttääkin ja sisko myös veljeään, mutta ei todellakaan ole mitään sortamista, päinvastoin (ja turha sanoa etten ehkä näe sitä, koska nuorempi on vasta 3v niin olen/mies on aina paikalla).
Varmaan ihan totta, jos lapsia on useita tuota lyhyemmällä ikäerolla. Jos lapsiluku jää kahteen, niin sitten useimmat pärjäävät lyhyenkin ikäeron kanssa ihan hyvin, eivät tietenkään kaikki.
Miksi se pikkulapsikauden pitäisi jäädä lyhyeksi? Hermostunut äiti kahden pienen kanssa...lapset on teini-iässäkin yhtaikaa. Hirveetä.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on ikäeroa 2 v ja 4 kk ja on kyllä paras mahdollinen ikäero.
Lapsuudenperheessäni on pidemmät ikäerot ja olen edelleen isoveljeni ja isosiskoni kiusaama ja kyykyttämä.