Olisi hyvä jos voitaisiin palata 30 vuotta taaksepäin
Ei olisi kännyköitä eikä varsinkaan älykännyköitä. Stockmannilta sai palvelua. Tavarat ostettiin kaupoista eikä netistä.
Neukkula oli kaatunut. Samaten DDR.
Oli toivoa paremmasta.
Kaikki oli muutenkin parempaa.
Että kaipaan takaisin 90-luvun alkuun.
Kommentit (23)
Se on nyt. Tuntuu ettei mikään mene eteenpäin, on kuin keskiaika. Ehkä se kohta nytkähtää eteenpäin kuin juna.
Mä tekisin niin monet asiat toisin -90 luvulla.
Ja toisaalta hoitaisin erään illan -96 tapahtumat todellakin ihan toisin kuin mitä ne sillon meni, tekisin sen mitä jätin tekemättä (asian jota olen katunut siitä saakka).
Älkää nuoret usko, kun sanotaan, että aika ennen netin tuomia mahdollisuuksia oli jotenkin hienoa. Se oli p*erseestä.
Neuvostoliiton kaatuminen oli aikanaan hyvä asia, mutta se johti Suomen näivettymiseen, kun idänkaupan loputtua välttämätöntä sopeutumista ei ymmärretty tehdä.
Kakarat ja niiden harhaluulot. Kaikkea rikollisuutta oli enemmän, ahdasmielisyyttä ja ei-toivottuja raskauksia vielä enemmän, ylivelkaannuttiin ja tupakansavua oli kaikkialla.
Toisaalta persuja ei ollut keksitty. Kun ne keksittiin, niitä oli eduskunnassa yksi lihapää ja Soini.
Vierailija kirjoitti:
Älkää nuoret usko, kun sanotaan, että aika ennen netin tuomia mahdollisuuksia oli jotenkin hienoa. Se oli p*erseestä.
Neuvostoliiton kaatuminen oli aikanaan hyvä asia, mutta se johti Suomen näivettymiseen, kun idänkaupan loputtua välttämätöntä sopeutumista ei ymmärretty tehdä.
NL:n hajoaminen johti pankkikriisiin ja markan devalvointi velkakriisiin, joka tuhosi tuhansia yrityksiä ja ihmiselämiä. Ei ollut mistään "sopeuttamisista" pula.
90-luvulla markka devalvoitiin, arvo putosi n. 30%. Pankkien suosittelemia valuuttalainoja ottaneet joutuivat kuseen. Me otettiin asuntolaina 1989, korko vähän yli 16%, maksimi laina-aika oli 10 vuotta ja lainan takaukset kovat. VHS -kaseteista katsottiin leffoja. C-kasetitkin vielä käytössä. Minäkin jouduin työttömäksi tuotannoustaloudellisista syistä, samoin kuin kovin moni tuttavista. Olipa hienoa aikaa.
Iiro Viinanen oli kai Suomen vihatuin poliitikko, vaikka teki oikeita päätöksiä.
Mä olin 1992 16-vuotias. Oli kamala katsoa, kun kavereiden vanhemmat jäi työttömiksi. Oma isäni joutui irtisanomaan ensin kaikki alaisensa ja sitten hänet irtisanottiin. Olimme ostaneet asunnon 1989 ja velkaa oli paljon ja korot tosiaan korkeat. Kaikki rahat meni lainan maksuun, juuri ja juuri saatiin ruuat ostettua. Uusia vaatteita sai tosi harvoin. Syötiin tavallista kotiruokaa (maksalaatikko, makaronilaatikko, jauhelihakastike), ei todellakaan mitään kanafileitä tai lohta. Joskus harvoin päästiin ulos syömään ja se oli tosi hienoa.
Ai takaisin pahimpaan lama-aikaan? Ei huolta, eiköhän siihen päästä tässä parin vuoden sisään!
Kaikki oli niin parempaa vielä 90-luvulla ja 80-luvulla. Internet tuhosi maailman.
90-luvun alussa Suomi oli lamassa ja
ei-kansainvälinen junttila. Ei kiitos.
80-luku oli paljon parempi kuin 90-luku.
Vierailija kirjoitti:
Ai takaisin pahimpaan lama-aikaan? Ei huolta, eiköhän siihen päästä tässä parin vuoden sisään!
Samaa mietin. Olin intin jälkeen raksalla apumiehenä. Pomo tuli sanomaan, että jos aion lähteä opiskelemaan, kannattaa hakea saman tien, koska puolen vuoden päästä puolet työkavereista saa lopputilin.
Aloitin opiskelut tammisuussa 1992 ja seuraavana kesänä lähes kaikki entiset työkaverit olivat kortistassa. Kohta puolimiljoonaa muutakin. Kyllä oli hienoa, vai mitä?
No mikä ettei. Olisin 6-vuotias vailla huolia, murheita ja vastuuta. Pelkkää leikkimistä päivästä toiseen, sopii minulle.
Televisiossa kolme kanavaa, joista viimeisin ei edes näy kunnolla koko maassa ja pari kämäistä kaapelikanavaa eli oli pakko katsoa putouksen tasoisia paskaohjelmia tai kuolla tylsyyteen, jos kirjasto oli mennyt kiinni säästöjen takia. Hedelmiä sai vain tiettyinä vuodenaikoina, lama paskoi talouden ja vähäisetkin säästöt hävisi devaloinnin ansiosta.
Maailma on monella tavoin parempi paikka.
No, ilmasto ja ympäristö on huonossa jamassa mutta ainakin ongelmaan on herätty.
Sellainen äärimmäinen nälänhätä on kadonnut - et näe enää telkkarissa tikkuraajaisia pallomahaisia lapsia joilla kärpäset pyörii silmissä.
Suomi on monella tapaa vapautunut ja salliva. Ei anoiastaan homoille tai transuille - myös ääriöyhöt saavat melko avoimesti levittää sellaista poliittista ajattelua josta ennen olisi tultu varoittamaan ja hyssyttelemään.
Elintaso on hyvällä tasolla. Vaikka miten kirpaisee sähkön hinnat niin varallisuutta on itse kullekin kertynyt, autot ja asunnot komeampia.
Mutta ymmärrän hyvin että toisilla on ollut jonkinlainen ote asioihin vaikka 80-luvulla ja nyt on tullut ikää ja kaikki tuntuu vieraalta ja pelottavalta. Siinä tilanteessa sitä varmaan mielellään palaisi aikaisempiin aikoihin.
Aloittaja haikailee aikaa ilman älypuhelimia ja täällä aletaan puhua lamasta. Joo, lama leimasi 90-lukua, mutta ymmärsin, ei että tässä tarkoitettiin enemmän digitalisoitumista. Olen samaa mieltä, että elämä oli ihmisläheisempää vielä 30 vuotta sitten. Hyviä asioita on tullut paljon, mutta huonoa on netin ja somen ylivalta kaikesta. Mitään palvelua ei tosiaan saa ja kaiken pitäisi tapahtua aina heti. Ei ole ihme, jos stressipisteet ovat huipussaan ja ihmiset oireilevat psyykkisesti.
Olis aikaa varmistaa ettei Putinista tule Venäjän presidenttiä.
Minun puolestani voidaan palata vaikka 70-luvulle. Silloin oli kaikki hyvin.