Lue keskustelun säännöt.
Syökö moderni nainen miehuuden?
i´ve created a monster
18.01.2018 |
Tällaista olen miettinyt. On hienoa että naiset ovat nykyään lähempänä miehiä. Mutta ollaanko me jo muuttumassa liian samanlaisiksi? Haluaako naiset olla naisia ja miehiä yhtäaikaa ja samalla muuttaa miehet sellaisiksi kuin naiset aikoinaan olivat?
Modernilla naisella tarkoitan tässä itsenäistä aikuista naista joka pärjää elämän kaikilla osa-alueilla niin hyvin ettei ihan varsinaisesti tarvitse miestä mihinkään. Eikä ainakaan halua myöntää tarvitsevansa, korkeintaan sallii itsensä haluta silloin kuin se itselle pahaiten sopii.
Ei en ole mies. Olen nelikymppinen nainen, äiti, tytär ja vaimo. Eräs ystäväni kertoi tuttavaperheensä luona vierailusta Brasiliassa. Siellä perheen mies ei antanut tämän naisen kantaa kauppakasseja, vaikka suomalaisnainen tiukasti yrittikin. Mies on brasilialainen ja naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Mies naurahti ja sanoi että juuri tuollaisia suomalaiset naiset ovat! Kaikki pitäisi tehdä itse eikä apua tarvita. Brasiliassa miehet kantavat naistensa kantamukset koska arvostavat naisia. Ei siksi etteivätkö he tietäisi naisen kyllä jaksavan, vaan siksi että se on heille luontaisesti helpompaa. Miehet jaksavat vähän paremmin ja näin säästetään naisten arvokasta elinvoimaa tärkeämpiin tehtäviin.
Kuuntelin tätä ja leikani loksahti. Niinhän sen pitäisi olla! Mutta miksei se ole? Koska me naiset ei enää anneta miesten olla miehiä! Me halutaan olla superihmisiä jotka pystyy siihen kaikkeen mihin miehetkin ja siihen päälle ollaan vielä naisia. Repikää siitä!
Mutta mihin se mies tässä kuviossa sitten mahtuu? Ei oikein mihinkään. Siksi mies pitääkin kutistaa kuten miehet ovat kautta aikojen naisille tehneet. Siitäpä saavat, niih!
Jotakuinkin koen että näin me nykyään elämme. Ja jos miestä ei sentään tarvitse kutistaa, niin sitten sen on oltava kuin modernit naiset. Lopputulema on että ollaan kaikki jo niin samanlaisia ettei mikään vedä enää puoleensa.
Minä olen synnyttänyt hirviön. Luonut miehestäni kaikkien yhdessäolo vuosieni aikana sellaisen kuin haluan. Tai luulin halunneeni. Ja hän on kaikessa kiltteydessään pyrkinyt olemaan täydellinen mies minulle. Kun lapset olivat pieniä en jaksanut seksiä. Toivoin että voi kun toikin lopettaisi jatkuvan haluamisensa. Nyt kun lapset ovat isompia näin on käynytkin. Nyt en muuta toivokaan kuin että haluaisi taas. Ja on monta monituista muutakin asiaa jotka matkan varrella ovat muuttuneet suuntaan jota silloin toivoin. Ei heti eikä ihan parhaaseen mahdolliseen aikaan, vaan sitten hetken päästä.
Miehen haluttomuus on saanut minut pohtimaan naiseutta ja mieheyttä sekä omia toimiani tämän kaiken keskellä. Ja sitten vähän laajemmin koko yhteiskunnan tasolla. Me halutaan että miehet jää enemmän kotiin hoitamaan lapsia että naiset voivat luoda uraa. Me halutaan että mies tekee yhtä paljon kotitöitä, ymmärtää meidän ajatuksia ja antaa läheisyyttä oikealla sopivalla tavalla. Samaan aikaan meillä on kova tarve näyttää että me kyllä pystytään kaikkeen samaan kuin mieskin. Että eihän me oikeastaan sitä miestä edes tarvita. Paitsi luomaan perheidylliä meidän ehdoilla.
Kyllä, tämä on karrikoitua teksitä. Mutta en tahtoisi olla suomalainen mies. Ja jotenkin koen hankalaksi olla suomalainen pärjääjä nainenkaan. Haluaisin antautua. Mieheni, sinä olet täydellinen vaikket aina tekisikään niin kuin toivon. Sano joskus ei. tarvitsen sitä, naisena.
Kommentit (372)
Länsimainen yhteiskunta on jo feminisoitunut ja sama jatkuu. Paras tottua jo tähän ja vähentää sitä ns. miehisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenkin jo vuosia sitten siirtynyt hameiden käyttäjäksi...
Vierailija kirjoitti:
Ohjaa mies lukemaan Married Red Pill -subreddittiä. Anna hänelle tilaa olla mies. Kilttinä miehenä hän on todennäköisesti hukannut itsensä sinun ja perhe-elämän puristuksessa.
Ja ne jotka takertuvat kauppakassiasiaan - ei hitto. Lukekaa nyt rivien välistä. Tässä ei ole kyse mistään oven avaamisesta tai kauppareissusta, vaan mindsetistä.
Mikä ihme on mindset? Kirjoita suomea.
Mutta olkoon mikä vaan, jos miehuus on naisista kiinni, niin eipä ole häävi. Onneksi mulla on oikea mies, eikä mikään volisija.
Mitä tarkoittaa käytännössä ilmaus "anna miehelle tilaa olla mies". Siinä tilanteessa että molemmat on kahdeksasta neljään töissä ja perheessä on lapsia.
Minä ainakin näin naisena arvostan miehessä juurikin sitä tiettyä maskuliinisuutta ja perinteistä miehekyyttä. Olen myös jollain tapaa hyvinkin vanhanaikainen, naisten ja miesten rooleja ajatellessani. Tykkään että mies hoitaa ns. miesten työt, kaikki sellainen jota en itse osaa tai jotka häneltä suoriutuvat paremmin ja minä sitten hoidan enemmän kotiaskareita. Tietysti roolit voivat sekottuakin tai välillä asioita tehdään yhdessä.
Yhteisellä kauppareissulla mies myös yleensä aina tarjoutuu kantamaan painavat ostokset ja minä todellakin arvostan sitä, varsinkin kun välillä yksin kaupassa käydessä joudun raahaamaan painavat kassit itse. Ajattelen myös että miehen maskuliinisuus antaa minulle enemmän tilaa olla parisuhteessa nainen ja koenkin olevani monella tapaa itse hyvin naisellinen nainen, eikä siinä naisen "roolissa" ole mielestäni mitään hävettävää, ei ole jotenkin huonompi asia olla esimerkiksi tunteikas, auttavainen, empaattinen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se vaara on ilmeinen, ainakin Pohjolassa ja ehkä jossain päin jenkkilää. Naiset yksinkertaisesti repeytyvät irti naisellisuudesta.
Samaan aikaan maskuliininen halu on valtavan suurennuslasin alla. Kuten filosofi Herbert Marcuse on sanonut, humanisoidussa yhteiskunnassa myös kontrolli ja manipulaatio kasvaa samassa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa käytännössä ilmaus "anna miehelle tilaa olla mies". Siinä tilanteessa että molemmat on kahdeksasta neljään töissä ja perheessä on lapsia.
Se tarkoittaa sitä että miehelle luontaisia taipumuksia ja käytöstapoja ja ei tukahduteta ja naisen olisi suotavaa olla suhteessa naisellinen, jos se ei työvalinnan kautta toteudu, niin sitten siellä kotona viimeistään. Tällaisessa tilanteessa miehelle jää "tilaa" olla talossa se mies, joksi hänet on luotu. Se ei tarkoita että mies jotenkin automaattisesti pitää kaikista ns. äijienhommista vaan enemmänkin sitä että tietyt ominaisuudet/piirteet vain kuuluvat miehisyyteen ja sitä kautta miehet valikoivat tiettyjä toimia enemmän kuin naiset.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täytyy sanoa että on se miehuus heikoissa kantimissa jos naisen itsenäisyys ja omillaan pärjääminen koetaan uhaksi! Ei ole silloin mies kovinkaan turvallinen eikä varma omassa roolissaan. Valtaistuin vapisee?
Minulle tulee tuosta mieleen, että siinä tapauksessa miestä pelottaa se, kun nainen pärjäisi yksinkin, nainen voi haluta eron. Jos mies itse on itse vapaamatkustanut koko parisuhteen, hänelle yksineläminen on vaikeampaa. Kyllähän jokainen haluaa olla tarpeellinen toiselle, mutta itse en haluaisi olla tarpeellinen miehelle siksi, että hän ei osaisi pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa käytännössä ilmaus "anna miehelle tilaa olla mies". Siinä tilanteessa että molemmat on kahdeksasta neljään töissä ja perheessä on lapsia.
Se tarkoittaa sitä että miehelle luontaisia taipumuksia ja käytöstapoja ja ei tukahduteta ja naisen olisi suotavaa olla suhteessa naisellinen, jos se ei työvalinnan kautta toteudu, niin sitten siellä kotona viimeistään. Tällaisessa tilanteessa miehelle jää "tilaa" olla talossa se mies, joksi hänet on luotu. Se ei tarkoita että mies jotenkin automaattisesti pitää kaikista ns. äijienhommista vaan enemmänkin sitä että tietyt ominaisuudet/piirteet vain kuuluvat miehisyyteen ja sitä kautta miehet valikoivat tiettyjä toimia enemmän kuin naiset.
Ahaa. Jos siis lamppu palaa ja palovaroittimen patteri pitäisi vaihtaa, naisen pitää pyytää ja pyytää (= nalkuttaa) miestä tekemään miehelle vastenmielinen työ sen sijaan, että nainen hoitaisi ne itse. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sitten ollaan päiväkausia pimeässä ja vaarassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täytyy sanoa että on se miehuus heikoissa kantimissa jos naisen itsenäisyys ja omillaan pärjääminen koetaan uhaksi! Ei ole silloin mies kovinkaan turvallinen eikä varma omassa roolissaan. Valtaistuin vapisee?
Minulle tulee tuosta mieleen, että siinä tapauksessa miestä pelottaa se, kun nainen pärjäisi yksinkin, nainen voi haluta eron. Jos mies itse on itse vapaamatkustanut koko parisuhteen, hänelle yksineläminen on vaikeampaa. Kyllähän jokainen haluaa olla tarpeellinen toiselle, mutta itse en haluaisi olla tarpeellinen miehelle siksi, että hän ei osaisi pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa.
Nainen, joka seisoo yksin tasavertaisena miehen kanssa, on lähtökohtana epäilyttävä ja kummallinenkin naisena, vaikka hänellä voi olla panosta yhteiskunnalle. Totalitaarisen yhteiskunnan kannalta mahdollisimman paljon hyötyä tuova nainen on hieno asia. Mutta siinä sulkeutuu aika rankasti muita vaihtoehtoja pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä täytyy sanoa että on se miehuus heikoissa kantimissa jos naisen itsenäisyys ja omillaan pärjääminen koetaan uhaksi! Ei ole silloin mies kovinkaan turvallinen eikä varma omassa roolissaan. Valtaistuin vapisee?
Minulle tulee tuosta mieleen, että siinä tapauksessa miestä pelottaa se, kun nainen pärjäisi yksinkin, nainen voi haluta eron. Jos mies itse on itse vapaamatkustanut koko parisuhteen, hänelle yksineläminen on vaikeampaa. Kyllähän jokainen haluaa olla tarpeellinen toiselle, mutta itse en haluaisi olla tarpeellinen miehelle siksi, että hän ei osaisi pestä pyykkiä tai laittaa ruokaa.
Mies pärjää omillaan siinä missä nainenkin, miesvauva taas tarvitsee jatkuvasti tukea, apua ja vakuuttelua, että kuinka maskuliininen hän muka onkaan. Oikeasti maskuliininen mies ei määrittele itseään sen mukaan millaisia naiset ovat (olivatpa naiset ihan mitä tahansa), hän on luonnollisesti ja vapaasti oma itsensä. Naisen ei tarvitse häntä varten esittää heikompaa tai avuttomampaa kun onkaan, nainenkin saa olla oma itsensä.
Heikolle miesvauvalle vähän kaikki on ylivoimaista, hän tarvitsee jatkuvasti vakuutteluja ja tukea, jonkun jota katsoa vähän alaspäin. Onneksi naiset nykyään aika hyvin osaavat kiertää ihmistyypin kaukaa, ja sitten miesvauva ulisee, kun ei pysty hyväksymään niitä omia puutteitaan, vaan hakee syytä muista (naisista).
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvon tavoite ei ole tehdä miehistä naisia tai naisista miehiä vaan hyväksyä molemmat sukupuolet ihmisinä yksilöllisine piirteineen, tasavertaisina. Todella moni tuntuu ymmärtävän tämän ja feminismin täysin pieleen. Osa tahallisesti ajaakseen omia tarkoitusperiään. Terveisin feministi.
No feminismi ei joka tapauksessa ole sama asia kuin tasa-arvo, se on yksinkertainen tosiasia. Koska te feministit nimenomaan pyritte puhumaan (tai olemaan puhuvinanne) kaikkien puolesta, sen sijaan, että antaisitte myös muille oikeuden samaan vapaaseen itsemäärittelyyn, jota olette aina ansiokkaasti vaatineet itsellenne.
Miehille ja miessukupuolelle feminismi ei ole milloinkaan kyennyt tekemään oikeutta (vaan lähinnä vain esittänyt erilaisia, vaihtuvia vaatimuksia; kulloistenkin omien ideologisten tuulahdustensa mukaisesti...). Sama pätee muita ryhmiä, joiden asiaa feministit ovat olleet ajavinaan, ajaessaan lähinnä ja vain omia asioitaan.
Saattaisi olla myös monin tavoin ihan terveellistä joskus vihdoin tiedostaa ja hyväksyä nämä asiat, kaikessa omassa feministisessä hyvyydessäkin... Feminismin historian hyviä saavutuksiahan se ei turhentaisi. Mutta jokusia perinteikkäitä valuvikoja ja sokeuksia saattaisi korjata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan maskuliininen halu on valtavan suurennuslasin alla. Kuten filosofi Herbert Marcuse on sanonut, humanisoidussa yhteiskunnassa myös kontrolli ja manipulaatio kasvaa samassa suhteessa.
Monet älyköt ovat diagnosoineet vapauden ja kontrollin vuorovaikutussuhteen. Miesten subversio on viesti, joka näkyy mm. elokuva The Last Jedissä.
Vierailija kirjoitti:
Samoja mietteitä. Siis tasa-arvo on hieno ja tavoiteltava asia kyllä. Mutta jotain jää puuttumaan jos se johtaa siihen että ollaan liian samanlaisia. Dunderfeld osaa mielestäni hyvin avata tätä ajatusta:
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/mika-on-vetovoiman-salai…
Siis kyllähän vetovoima syntyy nimenomaan erilaisuudesta, mutta miksi niiden pitää olla sukupuoleen liittyviä eroja? Kaksi yksilöä ovat joka tapauksessa aina erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoittaa käytännössä ilmaus "anna miehelle tilaa olla mies". Siinä tilanteessa että molemmat on kahdeksasta neljään töissä ja perheessä on lapsia.
Se tarkoittaa sitä että miehelle luontaisia taipumuksia ja käytöstapoja ja ei tukahduteta ja naisen olisi suotavaa olla suhteessa naisellinen, jos se ei työvalinnan kautta toteudu, niin sitten siellä kotona viimeistään. Tällaisessa tilanteessa miehelle jää "tilaa" olla talossa se mies, joksi hänet on luotu. Se ei tarkoita että mies jotenkin automaattisesti pitää kaikista ns. äijienhommista vaan enemmänkin sitä että tietyt ominaisuudet/piirteet vain kuuluvat miehisyyteen ja sitä kautta miehet valikoivat tiettyjä toimia enemmän kuin naiset.
Mihin jäi ne käytännön esimerkit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja mietteitä. Siis tasa-arvo on hieno ja tavoiteltava asia kyllä. Mutta jotain jää puuttumaan jos se johtaa siihen että ollaan liian samanlaisia. Dunderfeld osaa mielestäni hyvin avata tätä ajatusta:
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/mika-on-vetovoiman-salai…
Siis kyllähän vetovoima syntyy nimenomaan erilaisuudesta, mutta miksi niiden pitää olla sukupuoleen liittyviä eroja? Kaksi yksilöä ovat joka tapauksessa aina erilaisia.
Maskuliininen halu ja toimijuus täytyy sallia.
Modernin länsimaisen naisen tragediahan näyttää olevan se, että hän ei ensinnäkään enää 1) tiedä, mitä haluaa, eikä toisekseen myöskään 2) tiedä, kuka ja mikä on. Seurauksena nainen haluaa sitten vähän kaikkea, ja on ennen muuta pettynyt kaikkeen.
Myös se, että viime aikoina miehiltä onkin alettu taas kaivata (l. vaatia) "perinteistä maskuliinisuutta" eikä enää aiempaan tapaan "pehmeyttä", on aika helposti nähtävissä vain uutena vaiheena tässä saagassa.
Moderni länsimainen mies puolestaan ei näihin vaatimuksiin kykene vastaamaan - eikä niihin ehkä edes ole mahdollista vastata. Ja tästä seuraa taas lisää pettymyksiä.
Nykymies on siinä suhteessa epätasa-arvoinen, ettei ole vielä edes saavuttanut vapautta määritellä itse itseään, naisen tapaan. Sen sijaan hän ajelehtii sekä perinteisten että nykyaikaisten sukupuoleensa kohdistuvien vaatimusten ristiaallokoissa, vailla kosketusta itseensä ja toisiin.
...Noin vähän kärjisteltynä. Pyrkimys tasa-arvoon ja vapauteen ovat hyviä asioita, mutta niitä pitäisi myös osata toteuttaa viisaasti. Helposti sanottu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en ihan koko ap:n sepustusta lukenut, kun alkoi ottaa niin päähän tuo kauppakassien kantamiskohta. Meillä ukko ei kanna kasseja, vaan kulkee kädet sivulla heiluen ja antaa minun kantaa. Kerran kun uskalsin pyytää apua suuttui. Sama jos joku kotona käymässä olevista lapsista lähtee isojen kantamusten kanssa, niin mies ei tajua kantaa avuksi tavaroita autoon , vaan menee tyhjin käsin kuskinpukille ja odottaa, että minä ja kyseinen nuori kantaa tavarat autoon. Kyse ei ole todellakaan siitä, että minä haluan kantaa kaiken itse. Ei todellakaan. Joskus nuorempana kun odotin lasta ja ihan viimeisillä kuukausilla jalkateräni murtui ja jouduin menemään lääkäriin, niin mies ei voinut silloinkaan auttaa, vaan jouduin hyppelemään yhdellä jalalla ison mahani kanssa vastaanottoon. Mies käveli edellä kädet sivulla heiluen vaikka olisi voinut toimia "kyynärsauvana". Itse en ikinä voisi olla noin törppö. Suomalainen mies ei vaan aina tajua, että voisi auttaa lähimmäistään, vaan menee siitä mistä aita on matalin ja miten vaan itse helpoimmalla pääsee. Onneksi poika ei ole ottanut mallia isästään.
Sinä olet jostain syystä valinnut puolisoksi itsekkään törpön, mutta älä viitsi yleistää sitä kaikkiin suomalaisiin. Osa meistä on ihan tarkoituksella valinnut huomioivan ja rakastavan kumppanin.
No kuule, en minäkään sitä valitessa tiennyt, ettei se kanna perheen ostoksia. Silloin kun seurusteltiin ei tarvinnut kantaa kuin omat ruokansa kaupasta kotiin ja kun myöhemmin muutettiin yhteen, ei kassien kantaminen silloinkaan ollut ylivoimaista. Ensimmäinen lapsi syntyi vasta kun olimme olleet 15v naimisissa ja siitä on perhe vielä kasvanut. En todellakaan osannut ennustaa, kun aloitimme 30vuotta sitten seurustelemaan, ettei mies tee tälläisiä juttuja. Eikä sitä nyt viitsi sen takia heivatakkaan, ettei se kanna ostoksia ;)
No vaikea uskoa, että kyse on pelkistä kauppakasseista. Yksikään normaali ihminen ei suutu siitä, että kumppani pyytää apua. Itse edellä mainostit, ettei edes raskaana tai sairaana ole saanut apua. Se ei ole pienimmässäkään määrin normaalia, ei edes suomalaiselta mieheltä. Puolisosi ei vaan yksinkertaisesti välitä sinusta. Sori.
Kyllä suuttu ja itseasiassa aika monetkin. Ja kyllä mies välittää, on vain niin laiska, ettei viitsi tehdä mitään sellaista mikä ei kiinnosta. Sellaista kyllä tekee, mitä haluaa ja niihin riittää energiaa. Kerronpa sinulle vielä sellaisenkin jutun, että mies ei koskaan ihmetellyt, miten pärjäsin yksin 1,5 vuotiaan kanssa, kun liikuin sitten 5 viikkoa kyyrärsauvoilla kun tassu oli paketissa. Miten vein ison pyykkikorin ulos ison vatsan kanssa, kun kädet oli kuitenkin varattu kyynärsauvoille ja miten ripustin pyykit kuivumaan ja miten pysyin lapsen perässä ulkona tai miten pystyin pesemään lapsen pyllyn yhden jalan varassa. Miehelle oli ihan päivänselvä juttu, että parjään. Mutta ehkäpä sitten "modernina naisena" vein miehen miehuuden, eikä se sitten viitsinyt tehdä mitään. Niinhän se varmasti meni? Sitä en epäile, etteikö mies välittäisi, on vain laiska pas*a
Sori nyt vaan mutta tuo on älyttömintä mitä olen kuullut. ”Mies välittää mutta on niin laiska ettei tee eteeni yhtään mitään”. Olen minäkin laiska, silti rakkauteni miestä kohtaan saa tekemään hänen eteensä paljonkin asioita. Esimerkiksi kun minulla olisi vapaapäivä ja mies päivystää voisin ihan hyvin syödä kotona leipää koko päivän, sen sijaan yleensä käyn kaupassa ja teen jotain miehen lempiruokaa että hänen on mukava tulla kotiin. Kyllä se laiskakin tahtoo ilahduttaa jos välittää.
Todennäköisesti miehesi ei oikein välitä kuin itsestään, pysyy kanssasi koska teet hänen puolestaan kaikki asiat. Mikä sen helpompa...
Kyllä täytyy sanoa että on se miehuus heikoissa kantimissa jos naisen itsenäisyys ja omillaan pärjääminen koetaan uhaksi! Ei ole silloin mies kovinkaan turvallinen eikä varma omassa roolissaan. Valtaistuin vapisee?
Itse olen sellainen kamala noita, munien leikkaaja. Olen suvusta jossa aina ollut vahvoja itsenäisiä naisia, oma muistikuva mummoni sisaresta. Oma äitini toinen. Suvussa puhutaan monesta muusta.
Olen ollut lapsesta asti varsin itsevarma ja itsenäinen. Haluan päättää omat asiani, tiedän että pärjään siinä kuin mies ja olen sen osoittanut. Elän yksin enkä missään tapauksessa halua miestä elämääni sotkemaan.
En vihaa miehiä sen enempää kuin naisiakaan. En vihaa ketään. Eri asia ketä arvostan ja ketä en. En aio heittäytyä heikoksi hennoksi ansarikukaksi. En halua enkä suostu esittämään roolia joka ei ole minä. Jos se pelottaa miehiä, on syytä kyllä katsoa peiliin, ja miettiä miksi.