Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Anoppi ja lapsenhoito

Miniä
29.12.2017 |

Miten usein teillä mummo hoitaa lasta? Meillä on kolmevuotias, jota anoppi tapaa keskimäärin kerran viikossa. Hän asuu lähellä. Minun äitini on kuollut, eikä sukuni ole hoitanut lastani koskaan (koska anopin pitää aina saada hoitaa).

Nyt anoppi oli taas kylässä, vain minä ja lapsi paikalla. Hän ei puhunut minulle kahteen tuntiin juuri mitään, vaan oli lapsen kanssa motittautunut leikkihuoneeseen. Anoppi haluaa aina olla lapsen kanssa kahden, eikä muita saa olla läsnä.

Tuli ruoka-aika, ja sanoin että nyt olisi hyvä rauhoittaa tilanne ruokailulle ja unille (lapsi vielä flunssassa). Anoppi ilmoitti että hän istuu pöytään (ei siis suostunut lähtemään) keskustelemaan. Tämän jälkeen tilitti siitä, miten lapsen (vai mummon) oikeus on nähdä mummoa useammin, jäädä viikonloppuisin yöksi, hakea päiväkodista vähintään kerran viikossa jne. Että lasta suurinpiirtein pantataan, joka on tietysti minun syyni (on ehkä 1-3 kertaa vuodessa mummolla yötä).

Huoh. Hän on keskimäärin täällä kerran viikossa ja saattaa helposti olla 8 h kerralla, etenkin jos minä en ole paikalla. Mies on mammanpoika ja tottakai aina samaa mieltä anopin kanssa. Jos tästä alan taistelemaan, niin ero tulee varmasti.

Mikä on sopiva määrä?

Kommentit (336)

Vierailija
41/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Vierailija
42/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jospa mies onkin tyytyväinen siihen, että hänellä on läheiset välit äitinsä kanssa? Ja jospa hän haluaa, että lapsi ja mummo saavat olla tiiviisti tekemisissä keskenään? Voi tulla yllätyksenä, että toiset meistä tykkäävät sukulaisistaan.

Kyllä. Mutta siitä huolimatta jokaisen täytyy käsittää, että aikuisen lapsen koti ei ole sama asia kuin oma koti. Sinne ei mennä väkisin, siellä ei aseteta ehtoja tai esitetä vaatimuksia. Myös miniää (tai vaimoa) on syytä kohdella aikuisena, tasavertaisena ihmisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä se taas nähdään. Perheessä on äiti ja mies, ei kahta tasavertaista vanhempaa.

Vierailija
44/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.

En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?

Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?

Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.

Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?

Eikö miehellä muka voi olla omaa mielipidettä?

Voi. Miehellä voi olla mielipide. Ap:n puoliso vaan ei ole mies, vaan äitiinsä kiinnijäänyt lapsi.

Vierailija
45/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.

Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...

Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.

Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?

Eikö tässä ap ole juuri yrittänyt ymmärtää miestään ja tämän poikkeuksellisen tiivistä suhdetta äitiinsä? Eikö ap ole myös yrittänyt ymmärtää anoppiaan ja tämän halua viettää aikaa lapsenlapsensa kanssa?

Vierailija
46/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.

Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...

Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.

Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?

Mieshän ei ole suhteessa vaimonsa kanssa. Hän on suhteessa äitinsä kanssa. Ja jäänyt henkisesti kehittymättä.

Mistä näin päättelit? Et tiedä koko totuutta, vain sen mitä Ap on kertonut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.

En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?

Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?

Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.

Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?

Eikö miehellä muka voi olla omaa mielipidettä?

Voi. Miehellä voi olla mielipide. Ap:n puoliso vaan ei ole mies, vaan äitiinsä kiinnijäänyt lapsi.

Siksikö, että hän viihtyy äitinsä kanssa ja on joistain asioista samaa mieltä tämän kanssa?

Vierailija
48/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.

Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...

Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.

Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?

Mieshän ei ole suhteessa vaimonsa kanssa. Hän on suhteessa äitinsä kanssa. Ja jäänyt henkisesti kehittymättä.

Mistä näin päättelit? Et tiedä koko totuutta, vain sen mitä Ap on kertonut.

Mitäs sisäpiiritietoa sinulla sitten on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.

En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?

Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?

Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.

Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?

Eikö miehellä muka voi olla omaa mielipidettä?

Voi. Miehellä voi olla mielipide. Ap:n puoliso vaan ei ole mies, vaan äitiinsä kiinnijäänyt lapsi.

Siksikö, että hän viihtyy äitinsä kanssa ja on joistain asioista samaa mieltä tämän kanssa?

Siksi että hän pusuttelee äitinsä kanssa...

Vierailija
50/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.

En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?

Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?

Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.

Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?

Eikö miehellä muka voi olla omaa mielipidettä?

Voi. Miehellä voi olla mielipide. Ap:n puoliso vaan ei ole mies, vaan äitiinsä kiinnijäänyt lapsi.

Siksikö, että hän viihtyy äitinsä kanssa ja on joistain asioista samaa mieltä tämän kanssa?

Siksi että hän pusuttelee äitinsä kanssa...

Suulleko? Poskisuukoissa ei ole mitään pahaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Mitä ihmettä horiset?! Jutuissasi ei ole mitään järkeä. Kysyin vain, että mistä niitä lastenhoitajia saa, jos ei ole varaa palkata sellaista.

Vierailija
52/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin anoppi käy viikoittain leikkimässä 1-vuotiaan kanssa ja sehän on ihan parasta! Sillä aikaa pääsee treenaaman tai muuten viettämään omaa aikaa. Etkö sä AP voisi hyödyntää tuota aikaa ja lähteä omille menoille? Eihän sinne kotiin tarvitse jäädä kyräilemään ja pohtimaan jotain valtapelejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit kiitollinen että anoppi on kiinnostunut viettämään aikaa lapsen kanssa ja vahtimaan häntä. Mitäpä en itse antaisi siitä että joku sukulainen vahtisi lasta vaikka kerran vuodessa. Ne muutama kerta kun isovanhemmista jompikumpi on auttanut on viina virrannut, lapselle tiuskittu ja  minua syyllistetty itsekkyydestä kun haluan omaa aikaa. Onko se nyt sen arvoista että itse menen juoppolaan nukuttamaan lapsen, pääsen lähtemään iltakymmenen maissa ja lapsi palautetaan viimeistään klo 8 aamulla. No eipä ole. Koska varaa ei hoitajalle maksamiseen ole, tyydyn tilanteeseeni  ja olen aina lapsen kanssa.

Mä voin lähettää sulle mun äidin. Kaupan päälle saat manipulointia, vittuilua, arvostelua, kritiikkiä, vääristelyä ja kaikki sun asiat kerrotaan sitten eteenpäin reippaasti väritettynä. Lapselle kerrotaan miten tyhmä äiti on, miten tyhmiä äitin säännöt on ja kuinka mummon luona ois kivempi asua ym. :)

Tiedätkö mitä, mä voisin hyvin vaihtaa sun kanssa osia kun mä en kaipaa "omaa aikaa" vaan sen sijaan musta on ihanaa olla kotona perheen kanssa ja tarvittaessa vierailla muualla tunnin, pari kerrallaan.

Että olisit kiitollinen kun kukaan ei yritä jyrätä sua ja pakota vastaanottamaan hoito"apua" vaan sen sijaan saat viettää rauhassa aikaa lapsesi kanssa.

Hienoa, onnistuit sinäkin ventovieras syyllistämään "oman ajan kaipaamisesta".  Viisi vapaailtaa 12 vuodessa varmaan tarkoittaakin etteei musta ole "ihanaa olla kotona perheen kanssa". No, kasvata itse selkäranka ja opettele sanomaan ei äidillesi äläkä vikise kuin narttu.

Vierailija
54/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Mitä ihmettä horiset?! Jutuissasi ei ole mitään järkeä. Kysyin vain, että mistä niitä lastenhoitajia saa, jos ei ole varaa palkata sellaista.

Mistä päättelet ettei ole varaa? Ja ap kirjoittaa selkeästi että sukulaisia on. Eli mikä on ongelma?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.

Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...

Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.

Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?

Mieshän ei ole suhteessa vaimonsa kanssa. Hän on suhteessa äitinsä kanssa. Ja jäänyt henkisesti kehittymättä.

Mistä näin päättelit? Et tiedä koko totuutta, vain sen mitä Ap on kertonut.

Mitäs sisäpiiritietoa sinulla sitten on?

Älä tee mitään typeriä diagnooseja, jos et tiedä koko totuutta.

Vierailija
56/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Mitä ihmettä horiset?! Jutuissasi ei ole mitään järkeä. Kysyin vain, että mistä niitä lastenhoitajia saa, jos ei ole varaa palkata sellaista.

Mistä päättelet ettei ole varaa? Ja ap kirjoittaa selkeästi että sukulaisia on. Eli mikä on ongelma?

Sulla on vissiin ongelmia luetun ymmärtämisessä. En rupea keskustelemaan tuollaisen jankkaajan kanssa, yrität selvästi vain haastaa riitaa.

Vierailija
57/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Mitä ihmettä horiset?! Jutuissasi ei ole mitään järkeä. Kysyin vain, että mistä niitä lastenhoitajia saa, jos ei ole varaa palkata sellaista.

Mistä päättelet ettei ole varaa? Ja ap kirjoittaa selkeästi että sukulaisia on. Eli mikä on ongelma?

Ohis. Kyseinen kommentoija puhui selvästi itsestään. Siitä ettei hänellä ole varaa eikä halua palkata tuntematonta hoitajaa.

Vierailija
58/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.

Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.

Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.

Ap kirjoittaa että hänellä on sukua. Siis useampi ihminen jo siellä.

Ja terve vieras on parempi vaihtoehto kuin tärähtänyt lähisukulainen. Ei ne sukulaisia ole koulussakaan. Vai meinaatko että anoppi ottaa lapsen kotikouluunkin?

Mitä ihmettä horiset?! Jutuissasi ei ole mitään järkeä. Kysyin vain, että mistä niitä lastenhoitajia saa, jos ei ole varaa palkata sellaista.

Mistä päättelet ettei ole varaa? Ja ap kirjoittaa selkeästi että sukulaisia on. Eli mikä on ongelma?

Sulla on vissiin ongelmia luetun ymmärtämisessä. En rupea keskustelemaan tuollaisen jankkaajan kanssa, yrität selvästi vain haastaa riitaa.

Itselläsi on. Ap kirjoittaa ihan selkästi että sukua on.

Ja rahasta ei edes pihahda. Sen keksit itse.

Vierailija
59/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit kiitollinen että anoppi on kiinnostunut viettämään aikaa lapsen kanssa ja vahtimaan häntä. Mitäpä en itse antaisi siitä että joku sukulainen vahtisi lasta vaikka kerran vuodessa. Ne muutama kerta kun isovanhemmista jompikumpi on auttanut on viina virrannut, lapselle tiuskittu ja  minua syyllistetty itsekkyydestä kun haluan omaa aikaa. Onko se nyt sen arvoista että itse menen juoppolaan nukuttamaan lapsen, pääsen lähtemään iltakymmenen maissa ja lapsi palautetaan viimeistään klo 8 aamulla. No eipä ole. Koska varaa ei hoitajalle maksamiseen ole, tyydyn tilanteeseeni  ja olen aina lapsen kanssa.

Mä voin lähettää sulle mun äidin. Kaupan päälle saat manipulointia, vittuilua, arvostelua, kritiikkiä, vääristelyä ja kaikki sun asiat kerrotaan sitten eteenpäin reippaasti väritettynä. Lapselle kerrotaan miten tyhmä äiti on, miten tyhmiä äitin säännöt on ja kuinka mummon luona ois kivempi asua ym. :)

Tiedätkö mitä, mä voisin hyvin vaihtaa sun kanssa osia kun mä en kaipaa "omaa aikaa" vaan sen sijaan musta on ihanaa olla kotona perheen kanssa ja tarvittaessa vierailla muualla tunnin, pari kerrallaan.

Että olisit kiitollinen kun kukaan ei yritä jyrätä sua ja pakota vastaanottamaan hoito"apua" vaan sen sijaan saat viettää rauhassa aikaa lapsesi kanssa.

Hienoa, onnistuit sinäkin ventovieras syyllistämään "oman ajan kaipaamisesta".  Viisi vapaailtaa 12 vuodessa varmaan tarkoittaakin etteei musta ole "ihanaa olla kotona perheen kanssa". No, kasvata itse selkäranka ja opettele sanomaan ei äidillesi äläkä vikise kuin narttu.

Niin, sinä syyllistit aloittajaa siitä ettei hän ole tyytyväinen saamaansa "apuun" mitä hän ei selvästikään ole halunnut.

Mutta tolla vastaustyylillä en yhtään ihmettele ettei sulla sitä lastenhoitoapua ole. :)

Ja kiitis vain, osaan sujuvasti sanoa ei. Äidilläni on hankaluuksia vain hyväksyä se.

Vierailija
60/336 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisit kiitollinen että anoppi on kiinnostunut viettämään aikaa lapsen kanssa ja vahtimaan häntä. Mitäpä en itse antaisi siitä että joku sukulainen vahtisi lasta vaikka kerran vuodessa. Ne muutama kerta kun isovanhemmista jompikumpi on auttanut on viina virrannut, lapselle tiuskittu ja  minua syyllistetty itsekkyydestä kun haluan omaa aikaa. Onko se nyt sen arvoista että itse menen juoppolaan nukuttamaan lapsen, pääsen lähtemään iltakymmenen maissa ja lapsi palautetaan viimeistään klo 8 aamulla. No eipä ole. Koska varaa ei hoitajalle maksamiseen ole, tyydyn tilanteeseeni  ja olen aina lapsen kanssa.

Mä voin lähettää sulle mun äidin. Kaupan päälle saat manipulointia, vittuilua, arvostelua, kritiikkiä, vääristelyä ja kaikki sun asiat kerrotaan sitten eteenpäin reippaasti väritettynä. Lapselle kerrotaan miten tyhmä äiti on, miten tyhmiä äitin säännöt on ja kuinka mummon luona ois kivempi asua ym. :)

Tiedätkö mitä, mä voisin hyvin vaihtaa sun kanssa osia kun mä en kaipaa "omaa aikaa" vaan sen sijaan musta on ihanaa olla kotona perheen kanssa ja tarvittaessa vierailla muualla tunnin, pari kerrallaan.

Että olisit kiitollinen kun kukaan ei yritä jyrätä sua ja pakota vastaanottamaan hoito"apua" vaan sen sijaan saat viettää rauhassa aikaa lapsesi kanssa.

Hienoa, onnistuit sinäkin ventovieras syyllistämään "oman ajan kaipaamisesta".  Viisi vapaailtaa 12 vuodessa varmaan tarkoittaakin etteei musta ole "ihanaa olla kotona perheen kanssa". No, kasvata itse selkäranka ja opettele sanomaan ei äidillesi äläkä vikise kuin narttu.

Miksi olet noin agressiivinen ja nimittelet toisia kommentoijia?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan kuusi