Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ja lapsenhoito
Miniä
29.12.2017 |
Miten usein teillä mummo hoitaa lasta? Meillä on kolmevuotias, jota anoppi tapaa keskimäärin kerran viikossa. Hän asuu lähellä. Minun äitini on kuollut, eikä sukuni ole hoitanut lastani koskaan (koska anopin pitää aina saada hoitaa).
Nyt anoppi oli taas kylässä, vain minä ja lapsi paikalla. Hän ei puhunut minulle kahteen tuntiin juuri mitään, vaan oli lapsen kanssa motittautunut leikkihuoneeseen. Anoppi haluaa aina olla lapsen kanssa kahden, eikä muita saa olla läsnä.
Tuli ruoka-aika, ja sanoin että nyt olisi hyvä rauhoittaa tilanne ruokailulle ja unille (lapsi vielä flunssassa). Anoppi ilmoitti että hän istuu pöytään (ei siis suostunut lähtemään) keskustelemaan. Tämän jälkeen tilitti siitä, miten lapsen (vai mummon) oikeus on nähdä mummoa useammin, jäädä viikonloppuisin yöksi, hakea päiväkodista vähintään kerran viikossa jne. Että lasta suurinpiirtein pantataan, joka on tietysti minun syyni (on ehkä 1-3 kertaa vuodessa mummolla yötä).
Huoh. Hän on keskimäärin täällä kerran viikossa ja saattaa helposti olla 8 h kerralla, etenkin jos minä en ole paikalla. Mies on mammanpoika ja tottakai aina samaa mieltä anopin kanssa. Jos tästä alan taistelemaan, niin ero tulee varmasti.
Mikä on sopiva määrä?
Kommentit (336)
Olisit kiitollinen että anoppi on kiinnostunut viettämään aikaa lapsen kanssa ja vahtimaan häntä. Mitäpä en itse antaisi siitä että joku sukulainen vahtisi lasta vaikka kerran vuodessa. Ne muutama kerta kun isovanhemmista jompikumpi on auttanut on viina virrannut, lapselle tiuskittu ja minua syyllistetty itsekkyydestä kun haluan omaa aikaa. Onko se nyt sen arvoista että itse menen juoppolaan nukuttamaan lapsen, pääsen lähtemään iltakymmenen maissa ja lapsi palautetaan viimeistään klo 8 aamulla. No eipä ole. Koska varaa ei hoitajalle maksamiseen ole, tyydyn tilanteeseeni ja olen aina lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Me asutaan Helsingissä, ja isovanhemmat on Kuopiossa ja Oulussa.
Lapset näkevät mummejaan kesälomilla.
Jos joku auttaisi meitä lastenhoidossa muulloin kuin lomilla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Missä se lapselle rakkaus käy ilmi? Eihän anoppiakaan kiinnosta se lapsi, vaan omat edut, omat mielihalut ja omat oikut. Hyvä isoäiti tajuaa, että äidin hyvinvointi on lapselle ensiarvoinen asia. Hän ei jyrää, tunge, änge, käskytä ja säti ja lyttää ja latista. Eikä roiku keskenkasvuisesti pusuttelemassa sitä nelikymppistä poikaansa. Tuollainen ihminen on lapselle sairasta seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me asutaan Helsingissä, ja isovanhemmat on Kuopiossa ja Oulussa.
Lapset näkevät mummejaan kesälomilla.
Jos joku auttaisi meitä lastenhoidossa muulloin kuin lomilla...
No tänne vaan meiliosoitetta niin ap toimittaa tuon ass holen teille avuksi seuraavalla junalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Missä se lapselle rakkaus käy ilmi? Eihän anoppiakaan kiinnosta se lapsi, vaan omat edut, omat mielihalut ja omat oikut. Hyvä isoäiti tajuaa, että äidin hyvinvointi on lapselle ensiarvoinen asia. Hän ei jyrää, tunge, änge, käskytä ja säti ja lyttää ja latista. Eikä roiku keskenkasvuisesti pusuttelemassa sitä nelikymppistä poikaansa. Tuollainen ihminen on lapselle sairasta seuraa.
Ap:n näkemys on vain hänen omansa. Ap:n mies ja anoppi varmasti näkevät tilanteen aivan toisin. Totuus on ehkä jossain siellä välimailla. Vedät mutkat turhan suoriksi väittämällä, ettei mummoa kiinnosta lapsi. Ja joka tapauksessa lapselle mummo on mummo, ei anoppi, ja siksi on törkeää asettaa lapsi tilanteeseen, jossa hän ei käytännössä saisi pitää mummostaan pahoittamatta äidin mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en katselisi keneltäkään noin pitkiä vierailuja kotonamme.(pitkänmatkalaiset tietenkin eri asia) Jos ei pienet vihjeet auta niin täytyisi vain sanoa suoraan että kiitos kun kävit. Lähdemme nyt päiväunille/puistoon/alamme nyt syömään. Tms. Ehkä miehen kanssa löytyisi joku kompromissi? Pystyttekö siis keskustelemaan asioista? Onko teidän suhteenne muuten hyvä..?
Itse oon joutunut myös laittamaan yökyläilyissä rajat kun anoppi ja appi on kokoajan pyytämässä,ja suunnilleen suututaan jos ei voi olla koko vkonloppua ym..me halutaan itsekin viettää vkonloppuisin lasten kanssa aikaa työ-ja kouluviikon jälkeen. Eivät lapset ole meille rasite.silloin tällöin ihan kiva antaa yökylään,mutta ei kokoajan. Teillä tulee varmasti vielä monta sotaa,ap. Mutta pysy vahvana. Vanhemmat sanoo viimeisen sanan vaikka se saattaisi joskus vaatia pieniä yhteydenpitotaukojakin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Missä se lapselle rakkaus käy ilmi? Eihän anoppiakaan kiinnosta se lapsi, vaan omat edut, omat mielihalut ja omat oikut. Hyvä isoäiti tajuaa, että äidin hyvinvointi on lapselle ensiarvoinen asia. Hän ei jyrää, tunge, änge, käskytä ja säti ja lyttää ja latista. Eikä roiku keskenkasvuisesti pusuttelemassa sitä nelikymppistä poikaansa. Tuollainen ihminen on lapselle sairasta seuraa.
Ap:n näkemys on vain hänen omansa. Ap:n mies ja anoppi varmasti näkevät tilanteen aivan toisin. Totuus on ehkä jossain siellä välimailla. Vedät mutkat turhan suoriksi väittämällä, ettei mummoa kiinnosta lapsi. Ja joka tapauksessa lapselle mummo on mummo, ei anoppi, ja siksi on törkeää asettaa lapsi tilanteeseen, jossa hän ei käytännössä saisi pitää mummostaan pahoittamatta äidin mieltä.
Mummoa ei kiinnosta se lapsi. Se lapsi on vain hänen ulokkeensa,mkuten on sen lapsen isäkin, jota mummo ei ole päästänyt itsenäistymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.
En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?
Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?
Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.
Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Missä se lapselle rakkaus käy ilmi? Eihän anoppiakaan kiinnosta se lapsi, vaan omat edut, omat mielihalut ja omat oikut. Hyvä isoäiti tajuaa, että äidin hyvinvointi on lapselle ensiarvoinen asia. Hän ei jyrää, tunge, änge, käskytä ja säti ja lyttää ja latista. Eikä roiku keskenkasvuisesti pusuttelemassa sitä nelikymppistä poikaansa. Tuollainen ihminen on lapselle sairasta seuraa.
Ap:n näkemys on vain hänen omansa. Ap:n mies ja anoppi varmasti näkevät tilanteen aivan toisin. Totuus on ehkä jossain siellä välimailla. Vedät mutkat turhan suoriksi väittämällä, ettei mummoa kiinnosta lapsi. Ja joka tapauksessa lapselle mummo on mummo, ei anoppi, ja siksi on törkeää asettaa lapsi tilanteeseen, jossa hän ei käytännössä saisi pitää mummostaan pahoittamatta äidin mieltä.
Mummoa ei kiinnosta se lapsi. Se lapsi on vain hänen ulokkeensa,mkuten on sen lapsen isäkin, jota mummo ei ole päästänyt itsenäistymään.
Jospa mies onkin tyytyväinen siihen, että hänellä on läheiset välit äitinsä kanssa? Ja jospa hän haluaa, että lapsi ja mummo saavat olla tiiviisti tekemisissä keskenään? Voi tulla yllätyksenä, että toiset meistä tykkäävät sukulaisistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.
En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?
Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?
Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.
Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisit kiitollinen että anoppi on kiinnostunut viettämään aikaa lapsen kanssa ja vahtimaan häntä. Mitäpä en itse antaisi siitä että joku sukulainen vahtisi lasta vaikka kerran vuodessa. Ne muutama kerta kun isovanhemmista jompikumpi on auttanut on viina virrannut, lapselle tiuskittu ja minua syyllistetty itsekkyydestä kun haluan omaa aikaa. Onko se nyt sen arvoista että itse menen juoppolaan nukuttamaan lapsen, pääsen lähtemään iltakymmenen maissa ja lapsi palautetaan viimeistään klo 8 aamulla. No eipä ole. Koska varaa ei hoitajalle maksamiseen ole, tyydyn tilanteeseeni ja olen aina lapsen kanssa.
Mä voin lähettää sulle mun äidin. Kaupan päälle saat manipulointia, vittuilua, arvostelua, kritiikkiä, vääristelyä ja kaikki sun asiat kerrotaan sitten eteenpäin reippaasti väritettynä. Lapselle kerrotaan miten tyhmä äiti on, miten tyhmiä äitin säännöt on ja kuinka mummon luona ois kivempi asua ym. :)
Tiedätkö mitä, mä voisin hyvin vaihtaa sun kanssa osia kun mä en kaipaa "omaa aikaa" vaan sen sijaan musta on ihanaa olla kotona perheen kanssa ja tarvittaessa vierailla muualla tunnin, pari kerrallaan.
Että olisit kiitollinen kun kukaan ei yritä jyrätä sua ja pakota vastaanottamaan hoito"apua" vaan sen sijaan saat viettää rauhassa aikaa lapsesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.
Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...
Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.
Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Jos mietit lapsen kannalta, niin on äärimmäisen paskamaista kontrolloida suhdetta isovanhempaan vain siksi, että äidin pitää voittaa joku ihmeen arvovaltakiista.
Niin. Nythän lapselta riistetään koko äidinpuoleinen suku anopin takia...
Höpö höpö. Se on ap:n oma valinta (tai omaa tyhmyyttä), jos hän eristää lapsen omasta suvustaan. Fiksusti sovittelemalla lapsi saa hyvän yhteyden kumpaankin sukuun.
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.
Lapselle rakas mummo on kusipääjyrä? Mieti nyt vähän.
Missä se lapselle rakkaus käy ilmi? Eihän anoppiakaan kiinnosta se lapsi, vaan omat edut, omat mielihalut ja omat oikut. Hyvä isoäiti tajuaa, että äidin hyvinvointi on lapselle ensiarvoinen asia. Hän ei jyrää, tunge, änge, käskytä ja säti ja lyttää ja latista. Eikä roiku keskenkasvuisesti pusuttelemassa sitä nelikymppistä poikaansa. Tuollainen ihminen on lapselle sairasta seuraa.
Ap:n näkemys on vain hänen omansa. Ap:n mies ja anoppi varmasti näkevät tilanteen aivan toisin. Totuus on ehkä jossain siellä välimailla. Vedät mutkat turhan suoriksi väittämällä, ettei mummoa kiinnosta lapsi. Ja joka tapauksessa lapselle mummo on mummo, ei anoppi, ja siksi on törkeää asettaa lapsi tilanteeseen, jossa hän ei käytännössä saisi pitää mummostaan pahoittamatta äidin mieltä.
Mummoa ei kiinnosta se lapsi. Se lapsi on vain hänen ulokkeensa,mkuten on sen lapsen isäkin, jota mummo ei ole päästänyt itsenäistymään.
Jospa mies onkin tyytyväinen siihen, että hänellä on läheiset välit äitinsä kanssa? Ja jospa hän haluaa, että lapsi ja mummo saavat olla tiiviisti tekemisissä keskenään? Voi tulla yllätyksenä, että toiset meistä tykkäävät sukulaisistaan.
Niin, on kaksi eri asiaa tykätä jostakusta kuin että roikkuu jossakussa. Ja nythän se tilanne on pähkähullu, kun mies vaatii äidilleen avoimet ovet vaikkei edes itse ole siellä kotona, kun anoppi tunkee sinne. Eikö je voi pitää sitä kimppakivaa ihan jossain muualla ja kaksistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa myös muistaa, että elämäntilanteet voivat muuttua, ja anoppia voidaan hyvinkin vielä tarvita lastenhoidossa apuna paljonkin. Varsinkin kun äidin puoleinen suku ei lasta hoida. Siltoja ei kannata polttaa anopin suuntaan kokonaan.
Ei tuollaista kukaan elämäänsä tarvitse. Lastenhoitajia kyllä löytyy.
Mistä niitä lastenhoitajia saa? Kalliiksi tulee, jos joutuu palkkaamaan jonkun ulkopuolisen. Minusta on myös kamala ajatus, että joku tuntematon ihminen on lapseni kanssa kahden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt rajoja anopille. Tavalla tai toisella. Tuo tahti on liikaa, jos se sinusta siltä tuntuu ja alkaa vaikuttamaan jo perheenne sisäiseen dynamiikkaan. Jos mies ei edes halua yrittää ymmärtää kantaasi, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - ja sinä jäät suhteessa aina henkisesti yksin.
Ja sille joka ihmetteli, miksi ap on tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa, tiedoksi että valitettavasti karu totuus valkenee usein vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kokemusta on...
Jos vaimo ei halua ymmärtää miehen kantaa, heillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Sama asetelma tulee toistumaan kerta toisensa jälkeen, vaikka aiheet vaihtuisivat - mies jää suhteessa aina henkisesti yksin.
Eikö kuulostakin hölmöltä näin päin, vaikka se on ihan yhtä totta?
Mieshän ei ole suhteessa vaimonsa kanssa. Hän on suhteessa äitinsä kanssa. Ja jäänyt henkisesti kehittymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletus on, että mies olisi ap:n kanssa samaa mieltä, ja mies on lapanen, kun ei sano äidilleen vastaan? Mitä jos mies onkin äitinsä kanssa samaa mieltä? Mitä jos miestä ei haittaa, jos 3-vuotias olisi useammin mummolla yökylässä kuin 1-3 kertaa vuodessa? Tuo olisi monien mielestä win-win-tilanne, että on noin tuttu ja innokas hoitaja. Eri asia joku sylivauva, mutta moni kokee mummojen avun isona helpotuksena ja etuoikeutena. Tuokin kuulostaa oudolta, että anoppi tunkee aina ap:n kotiin ja on siellä joskus 8 h kerralla. Miksi ap ei anna mummon ottaa lasta luokseen useammin ja tee omia juttujaan? En minä ainakaan jaksaisi ketään katsella omissa nurkissani viikoittain koko päivää.
En sano, että ap:lla olisi velvollisuus haluta antaa lastaan yökylään, mutta kummastuttaa tuo, että miehen pitäisi ajaa aktiivisesti hänen asiaansa. Onko isällä oikeus muodostaa omaa mielipidettä?
Näinpä. Eikä ole mikään ihme tuo miehen mielipide... Lähes kuka tahansa perheenisä haluaa mielummin levänneen, itsestään huolehtivan (tarkoitan myös henkisiä virikkeitä enkä mitään bikinikroppaa) puolison ja mukavasti silloin tällöin parisuhdeaikaa, kuin kireän marttyyriäidin, jonka arjen kohokohtia on, kun pääsee mammakerhossa kisaamaan sillä miten monta vuotta on viime kerrasta ulkona ja miten erillään Purjo-Penpulista vietetyt yöt voi laskea yhden käden sormilla. Mutta tieysti, jos isän mielipide ei ole yhtä arvokas kuin äidin... Vauvoille on luontaista symbioosi äidin kanssa, mutta minkä ikäisen lapsen vanhemmat ovat sitten teidän mielestänne tasavertaisia? 15-vuotiaan?
Niin, olisikin sen miehen mielipide, mutta kun on anopin.
Ja sinusta siis ap:n pitää dumpata kolmevuotias, mutta anoppi saa roikkua nelikymppisessä?
Eikö miehellä muka voi olla omaa mielipidettä?
Ei ole. Anoppi on niin päällekäyvä ettei muille jää tilaa.
Tuollaisten kusipääjyrien kanssa ei neuvotella.