Toimitin ruokakassin ja joululahjan jouluapuperheille - viimeinen kerta.
Tähän jouluun loppui oma into tehdä hyvää "vähävaraisille" perheille. Nyyhkytarinan perusteella ajattelin olevan hyvä idea vielä jättikassillinen ruokaa yhdelle lapsiperheelle ja veinkin. Vastassa oli välinpitämättömän oloinen teiniäiti, joka ei osannut tervehtiä saati kiittää. Toinen oli toivottu joulupaketti lapselle, jonka äiti poltti ketjussa sen lyhyen ajan kun juteltiin - tupakkaan siis riitti rahaa ja harmitti itseä että tuen tällaista.
Olen jo viisi joulua vienyt apua sitä pyytäneille lapsiperheille ja ovat olleet kaikki aika samanlaisia. Käsi ojossa odottamassa muilta kaikkea ja omasta elämästä ei kai osata ottaa vastuuta tai käytetään omat varat nautintoaineisiin.
Ensi vuonna jätän auttamatta, sen verran huono fiilis jäi näistä autettavista taas.
Kommentit (212)
Olen avustanut jo kymmenen vuoden ajan ja vain pari kertaa ei ole kiitosta tullut jälkeenpäin. Kiitos on kuitenkin tullut ihan joka ainoa kerta silloin, kun olen ilmoittanut toimittavani apua. Ja 99% on kiittänyt myös jälkeenpäin. Noin puolet avustuksistani olen toimittanut kasvotusten ja lähes joka kerta olen nähnyt avustettavan silmien vettyneen. Moni on kysynyt, saako halata mua. Ja hyvin moni on sanonut, että jos vaan ikinä tarvitsen itse jotain käytännön apua (kantoapua, koiranulkoilutusta, siivousapua tms), niin mun pitää vaan ottaa yhteyttä ja he auttavat mielellään.
Mulla on Facebook-kavereissani useampikin nuori mies, joille olen joskus vuosia sitten laittanut joululahjan. He ovat ihan itse halunneet kiittää ja halunneet jakaa elämäänsä kanssani. En minä ole koskaan mitään Fb-kaveruutta odottanut, he vaan ovat halunneet niin tehdä. Ja tietenkin minusta on ollut ihan ihanaa seurata, miten näistä teinipojista on tullut nuoria aikuisia ja miten heidän elämänsä tällä hetkellä menee. Joillekin heistä musta on tullut eräänlainen "virtuaalimummi", jolle yksityisviestein kertovat kipeistäkin asioistaan.
Ikävää, että ap:n kokemukset avustamisesta ovat olleet pääsääntöisesti huonoja. Mulla ne ovat olleet pääsääntöisesti hyviä ja sen vuoksi aion avustaa jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Kun ostit lapselle lahjan niin autoit lasta. Syytön se lapsi siihen on millaiseen perheeseen on syntynyt :(
Joku sentään ymmärtää mistä tässä on kyse. Antakaa lasten lahjoja, jos jotain. Jättäkää lahjakortit ja varsinkin raha antamatta, tai käyttäkää järjestöjä. Toki järjestöillekin tulee näitä esimerkkien kaltaisia ruinaajia mutta osuu kohteeseen osa kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ostit lapselle lahjan niin autoit lasta. Syytön se lapsi siihen on millaiseen perheeseen on syntynyt :(
Joku sentään ymmärtää mistä tässä on kyse. Antakaa lasten lahjoja, jos jotain. Jättäkää lahjakortit ja varsinkin raha antamatta, tai käyttäkää järjestöjä. Toki järjestöillekin tulee näitä esimerkkien kaltaisia ruinaajia mutta osuu kohteeseen osa kuitenkin.
Jos lapsen lahja menee itsekkään idiootin perheeseen, siellä äippä pistää lahjan myyntiin ja käyttää rahat johonkin muuhun.
Monella sitten hellyyttä mielikuva autettavista mutta tuo jatkuva tupakointi ja aivan ilmeinen päihteiden käytöstä kielivä koti jossa isäntä viehtynyt viinaa väkevämpään.
Siks autan mieluummin eläimiä kuin ihmisiä. Eläimet ovat yleisimmin joutuneet hankaluuksiin ihmisten vuoksi, yleensä ihmisten hankaluuksien syy on heidän omansa.
Vierailija kirjoitti:
Kun ostit lapselle lahjan niin autoit lasta. Syytön se lapsi siihen on millaiseen perheeseen on syntynyt :(
Ei välttämättä. Erityisesti legot on helppo myydä eteenpäin kirppiksellä.
Oon antanut kahdelle sinkulle lähinnä ruokaa kun ei oo töitä. He ottavat ihan itsestään selvänä vastaan. Ens vuonna apu pienenee eli samalla mitalla .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi nuo avunsaajat ovat olleet aika erikoisia mutta koin silti että apua arvostettiin. En ole niin pyhä ihminen että antaisin ja antaisin saamatta edes kiitosta näkemästäni vaivasta. Nyt riitti pään hakkaaminen seinään.
Yhteinen tekijä 90% nästä perheistä on 3-5 lasta peräjälkeen (ja ainakin yksi "erityislapsi"), pitkäaikaistyöttömyys ja elämänhallinnan puute. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko heidän nyyhkytarinoistaan on totta.
ApNyt kyllä voit mennä itseesi alakautta. Kehtaatkin rinnastaa erityislapset ja elämänhallinnan puutteen. Olet pohjasakkaa.
Alan ammattilaistenkin mielestä suurin osa näistä adhd - ja asperger - ym diagnooseista on huuhaata, ja johtuu ainoastaan kasvatustaitojen hälyttävästä puutteesta! Näkeehän sen nyt jo päältäkin, aina samannäköisissä wt-"perheissä" ne pahimmat sekolapset jotka hulluina riehuu pysähtymättä ympäriinsä, silmät seisoo päässä kun ravinto on sontaa eikä netti- saati telkkuaikaa rajoiteta eikä ulkoilusta, harrastuksista, yhdessäolosta tai MISTÄÄN normaalista ole kuultukaan😣En taatusti milloinkaan auta tällaisia, etteivät vaan enää erehdy lisääntymään. Surullista mutta totta, nykyajan Ryysyrannan Joosepin sukua.
Ikävä kyllä joku totuuden siemen tässä piilee. Urallani erityiskoulussa ja terveydenhuollossa olen tavannut 1kpl keskiluokkaisen perheen lapsia, joilla ADHD-diagnoosi ja tämä lapsi oli selkeästi neurologisesti poikkeava. Kun taas wt-perheissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että poikalapsilla on ADHD.
En tiedä miten lapsen olisi edes mahdollista oppia keskittymään ja käyttäytymään kun elävät kuin pellossa, kaikki perheenjäsenten välinen kommunikaatio tapahtuu huutamalla ja kiljumalla tai fyysisen kosketuksen kautta eikä missään opasteta tai neuvota, saati sitten että vaadittaisiin olemaan hiljaa ja aloillaan.
Ihan pakkoa kysyä, mistä ihmeestä tiedät noin tarkkaan, miten wt-perheessä lapset kasvatetaan ja millaisissa olosuhteissa elävät tai vanhemmat "tilaavat" jopa poikalapsille ADHD.
Olen tehnyt yli 40v työuran, enkä silti pysty esittämään mielipidettä kuin yksittäistapauksissa ja sitä hyvää tai huonoa vanhemmuutta esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa. Myös lapsille huutamista.
Ja jos työskentelet vielä terveydenhuollossa, niin diagnoosi ADHD syistä tuntuu käsittämättömältä. Ja annat ymmärtää kuin se olisi vanhempien syy.
Ai, ai, miten hyviä ja täydellisiä ihmisiä täällä onkin ja sädekehä keikkuu tänne asti.
Minulla on taas vuosikymmenien ajalta, aivan toisenlaisia kokemuksia. Kovasti on kiitetty ja halattu. Osasta tullut jopa ystäviä.
Eipä ole tullut edes mieleen odottaa kiitosta ja jos näin on käynyt, oli sitten kysymys hyväntekeväisyydestä tai rakkaan ihmisen lahjasta, niin pistäisin sen ajattelemattomuuden tai hämmennyksen piikkiin. Ja näin voin tapahtua kelle tahansa.
Minä tein jouluruokia perheelle, joka pyysi ruoka-apua paikallisessa facebook-ryhmässä. Kukaan ei kuitenkaan ilmestynyt niitä ovelleni noutamaan sovittuna aikana. Avuntarvitsija halusi esiintyä etunimellään mikä oli minulle täysin ok, minulle on aivan sama vaikka mustanaamio hakee ruuat, henkilöllisyys ei kiinnosta. Lähdimme joulunviettoon sukulaisiin mukanamme noutamattomat ekstralaatikot, ei siinä mitään. Kahden päivän päästä sain loukkaantuneita yksityisviestejä, joiden lähettäjäksi paljastui jouluavun vastaanottaja. Hän ei kuulemma ollut ajatellut, että noutoaika oli niin täsmällinen, ja käynyt oveni takana useamman kerran seuraavana päivänä. Jolloin olimme jo toisella paikkakunnalla. Viestittely päättyi siihen, että hän vihaisena ja loukkaantuneena totesi, ettei pidä luvata apua jos ei pysty lupaustaan pitämään, ja olisi hänen nimensä ja puhelinnumeronsa selvinnyt jos olisin vain kysynyt ryhmän ylläpitäjältä hänen tietonsa. Jotka hän nimenomaan toivoi pidettävän salassa. En auta enää koskaan tällaisia naukujia.
Minun mielestä monet lahjoittajat tekevät virheen siinä, kun lahjoitetaan perheille jotka osaavat pyytää. Ne pahimmassa asemassa olevat ihmiset eivät itse edes osaa käyttää mitään kerjuukampanjoita hyödykseen. Lahjoittakaa suoraan kehitysvammaisten hoivakotiin, lastenkotiin ja esimerkiksi turvakoteihin! Yleishyödyllisiä lahjoja, kosmetiikkalahjapakkauksia, merinovillasukkia ja yöpaita, tohvelit, suklaarasia jne.
Minun kehitysvammainen pikkusisko (aikuinen jo) on hoivakodissa mutta on mieleltään 10-vuotiaan tytön tasolla. Leikkii siis barbeilla ja rakastaa meikkejä ja pinkkejä vaatteita.
Koska hän on edunvalvonnassa niin ei hänellä ole varaa mihinkään ylimääräiseen sillä hän saa vain pientä eläkettä ja omaa käyttörahaa 60e kuussa, joten ilmoitin hänet jouluapua-ryhmään yhtenä vuotena.
Pikkusisko sai uskomattoman ihania juttuja itselleen, kerroin viestissä mistä hän pitää ja annoin sitten hoivakodin osoitteen avun tarjoajille. Osa lähetti paketit minulle ja vein ne suoraan siskolle.
Vaikka itse olen opiskeleva yh itsekin, ei tulisi mieleenkään kerjätä itselleni mitään koska minä olen terve ja kykenevä elättämään itseni ja lapseni. Pikkusiskoni sen sijaan jää paljosta paitsi ilman että hän saa pyyteetöntä apua. Sellaisille ne lahjat kuuluvat, jotka ovat heikoimmassa asemassa.
Pikkusisko oli jokaisesta saamastaan paketista aivan haltioissaan ja itsekin paketoin hänelle jouluisin kaikki mahdolliset huulirasvat jne. että saa näprätä paketteja auki. Hänen kohdallaan se on se määrä, ei laatu, mikä ilahduttaa.
Siskoni suurin ilo on tabletti josta hän katsoo Barbie-elokuvia YouTubesta ja kuuntelee musiikkia. Se meni rikki ja edunvalvoja sanoi, että ei ole varaa ostaa uutta. Harmittaa, että en ilmoittanut siskoa tänä jouluna mihinkään ja toivonut hänelle tablettia.
Ostan hänelle sellaisen itse tammikuun palkasta, mutta ensi vuonna varmasti koitan piristää häntä ilmoittamalla hänet johonkin mistä saisi tarpeellisia paketteja. Sukkia,kyniä, vihkoja ja mitä vaan, hän ilahtuu kaikesta.
Minusta on ihan relevanttia olettaa, että lahjan saaja ilahtuu lahjoistaan. Karmeita kertomuksia täällä kiittämättömistä ihmisistä jotka ovat ottaneet lahjat töykeinä vastaan.. .:(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi nuo avunsaajat ovat olleet aika erikoisia mutta koin silti että apua arvostettiin. En ole niin pyhä ihminen että antaisin ja antaisin saamatta edes kiitosta näkemästäni vaivasta. Nyt riitti pään hakkaaminen seinään.
Yhteinen tekijä 90% nästä perheistä on 3-5 lasta peräjälkeen (ja ainakin yksi "erityislapsi"), pitkäaikaistyöttömyys ja elämänhallinnan puute. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko heidän nyyhkytarinoistaan on totta.
ApNyt kyllä voit mennä itseesi alakautta. Kehtaatkin rinnastaa erityislapset ja elämänhallinnan puutteen. Olet pohjasakkaa.
Alan ammattilaistenkin mielestä suurin osa näistä adhd - ja asperger - ym diagnooseista on huuhaata, ja johtuu ainoastaan kasvatustaitojen hälyttävästä puutteesta! Näkeehän sen nyt jo päältäkin, aina samannäköisissä wt-"perheissä" ne pahimmat sekolapset jotka hulluina riehuu pysähtymättä ympäriinsä, silmät seisoo päässä kun ravinto on sontaa eikä netti- saati telkkuaikaa rajoiteta eikä ulkoilusta, harrastuksista, yhdessäolosta tai MISTÄÄN normaalista ole kuultukaan😣En taatusti milloinkaan auta tällaisia, etteivät vaan enää erehdy lisääntymään. Surullista mutta totta, nykyajan Ryysyrannan Joosepin sukua.
Ikävä kyllä joku totuuden siemen tässä piilee. Urallani erityiskoulussa ja terveydenhuollossa olen tavannut 1kpl keskiluokkaisen perheen lapsia, joilla ADHD-diagnoosi ja tämä lapsi oli selkeästi neurologisesti poikkeava. Kun taas wt-perheissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että poikalapsilla on ADHD.
En tiedä miten lapsen olisi edes mahdollista oppia keskittymään ja käyttäytymään kun elävät kuin pellossa, kaikki perheenjäsenten välinen kommunikaatio tapahtuu huutamalla ja kiljumalla tai fyysisen kosketuksen kautta eikä missään opasteta tai neuvota, saati sitten että vaadittaisiin olemaan hiljaa ja aloillaan.
Ikävä kyllä, ADHD, oppimis- ja keskittymisvaikeudet periytyvät. Lapsi, jolla on tällaisia vaikeuksia ei useinkaan saa oppimiseen ja muuhun elämänhallintaan tarpeeksi tukea ja sen vuoksi tällaisesta lapsesta tulee aikuisena ns. wt. Kun tällainen ihminen saa lapsia, lapsilla on usein smanlaisia ongelmia. Siitä syystä wt aikuisten lapset ovat usein ADHD yms. ongelmaisia. Ja ongelmat siirtyvät aina vaan seuraavalle sulupolvelle.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä monet lahjoittajat tekevät virheen siinä, kun lahjoitetaan perheille jotka osaavat pyytää. Ne pahimmassa asemassa olevat ihmiset eivät itse edes osaa käyttää mitään kerjuukampanjoita hyödykseen. Lahjoittakaa suoraan kehitysvammaisten hoivakotiin, lastenkotiin ja esimerkiksi turvakoteihin! Yleishyödyllisiä lahjoja, kosmetiikkalahjapakkauksia, merinovillasukkia ja yöpaita, tohvelit, suklaarasia jne.
Minun kehitysvammainen pikkusisko (aikuinen jo) on hoivakodissa mutta on mieleltään 10-vuotiaan tytön tasolla. Leikkii siis barbeilla ja rakastaa meikkejä ja pinkkejä vaatteita.
Koska hän on edunvalvonnassa niin ei hänellä ole varaa mihinkään ylimääräiseen sillä hän saa vain pientä eläkettä ja omaa käyttörahaa 60e kuussa, joten ilmoitin hänet jouluapua-ryhmään yhtenä vuotena.
Pikkusisko sai uskomattoman ihania juttuja itselleen, kerroin viestissä mistä hän pitää ja annoin sitten hoivakodin osoitteen avun tarjoajille. Osa lähetti paketit minulle ja vein ne suoraan siskolle.
Vaikka itse olen opiskeleva yh itsekin, ei tulisi mieleenkään kerjätä itselleni mitään koska minä olen terve ja kykenevä elättämään itseni ja lapseni. Pikkusiskoni sen sijaan jää paljosta paitsi ilman että hän saa pyyteetöntä apua. Sellaisille ne lahjat kuuluvat, jotka ovat heikoimmassa asemassa.
Pikkusisko oli jokaisesta saamastaan paketista aivan haltioissaan ja itsekin paketoin hänelle jouluisin kaikki mahdolliset huulirasvat jne. että saa näprätä paketteja auki. Hänen kohdallaan se on se määrä, ei laatu, mikä ilahduttaa.
Siskoni suurin ilo on tabletti josta hän katsoo Barbie-elokuvia YouTubesta ja kuuntelee musiikkia. Se meni rikki ja edunvalvoja sanoi, että ei ole varaa ostaa uutta. Harmittaa, että en ilmoittanut siskoa tänä jouluna mihinkään ja toivonut hänelle tablettia.
Ostan hänelle sellaisen itse tammikuun palkasta, mutta ensi vuonna varmasti koitan piristää häntä ilmoittamalla hänet johonkin mistä saisi tarpeellisia paketteja. Sukkia,kyniä, vihkoja ja mitä vaan, hän ilahtuu kaikesta.
Minusta on ihan relevanttia olettaa, että lahjan saaja ilahtuu lahjoistaan. Karmeita kertomuksia täällä kiittämättömistä ihmisistä jotka ovat ottaneet lahjat töykeinä vastaan.. .:(
Ilmoita nyt se edunvalvoja jonnekin, miten kummassa ei muka tablettiin varaa?? Pistää siskosi eläkkeen taskuihinsa😣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi nuo avunsaajat ovat olleet aika erikoisia mutta koin silti että apua arvostettiin. En ole niin pyhä ihminen että antaisin ja antaisin saamatta edes kiitosta näkemästäni vaivasta. Nyt riitti pään hakkaaminen seinään.
Yhteinen tekijä 90% nästä perheistä on 3-5 lasta peräjälkeen (ja ainakin yksi "erityislapsi"), pitkäaikaistyöttömyys ja elämänhallinnan puute. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko heidän nyyhkytarinoistaan on totta.
ApNyt kyllä voit mennä itseesi alakautta. Kehtaatkin rinnastaa erityislapset ja elämänhallinnan puutteen. Olet pohjasakkaa.
Alan ammattilaistenkin mielestä suurin osa näistä adhd - ja asperger - ym diagnooseista on huuhaata, ja johtuu ainoastaan kasvatustaitojen hälyttävästä puutteesta! Näkeehän sen nyt jo päältäkin, aina samannäköisissä wt-"perheissä" ne pahimmat sekolapset jotka hulluina riehuu pysähtymättä ympäriinsä, silmät seisoo päässä kun ravinto on sontaa eikä netti- saati telkkuaikaa rajoiteta eikä ulkoilusta, harrastuksista, yhdessäolosta tai MISTÄÄN normaalista ole kuultukaan😣En taatusti milloinkaan auta tällaisia, etteivät vaan enää erehdy lisääntymään. Surullista mutta totta, nykyajan Ryysyrannan Joosepin sukua.
Ikävä kyllä joku totuuden siemen tässä piilee. Urallani erityiskoulussa ja terveydenhuollossa olen tavannut 1kpl keskiluokkaisen perheen lapsia, joilla ADHD-diagnoosi ja tämä lapsi oli selkeästi neurologisesti poikkeava. Kun taas wt-perheissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että poikalapsilla on ADHD.
En tiedä miten lapsen olisi edes mahdollista oppia keskittymään ja käyttäytymään kun elävät kuin pellossa, kaikki perheenjäsenten välinen kommunikaatio tapahtuu huutamalla ja kiljumalla tai fyysisen kosketuksen kautta eikä missään opasteta tai neuvota, saati sitten että vaadittaisiin olemaan hiljaa ja aloillaan.
Ihan pakkoa kysyä, mistä ihmeestä tiedät noin tarkkaan, miten wt-perheessä lapset kasvatetaan ja millaisissa olosuhteissa elävät tai vanhemmat "tilaavat" jopa poikalapsille ADHD.
Olen tehnyt yli 40v työuran, enkä silti pysty esittämään mielipidettä kuin yksittäistapauksissa ja sitä hyvää tai huonoa vanhemmuutta esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa. Myös lapsille huutamista.
Ja jos työskentelet vielä terveydenhuollossa, niin diagnoosi ADHD syistä tuntuu käsittämättömältä. Ja annat ymmärtää kuin se olisi vanhempien syy.
Vanhempien syy se nimenomaan on, kun ollaan täysin kädettömiä ja uusavuttomia kasvatuksessa. Häpeäisin silmät päästäni jos lapseni saisi moisen diagnoosin, joka nykyään on pelkkä synonyymi roskaväen rajattomana riehuvalle jälkikasvulle. Säälin toki näitä lapsia joiden tulevaisuus tuhotaan noissa kodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä monet lahjoittajat tekevät virheen siinä, kun lahjoitetaan perheille jotka osaavat pyytää. Ne pahimmassa asemassa olevat ihmiset eivät itse edes osaa käyttää mitään kerjuukampanjoita hyödykseen. Lahjoittakaa suoraan kehitysvammaisten hoivakotiin, lastenkotiin ja esimerkiksi turvakoteihin! Yleishyödyllisiä lahjoja, kosmetiikkalahjapakkauksia, merinovillasukkia ja yöpaita, tohvelit, suklaarasia jne.
Minun kehitysvammainen pikkusisko (aikuinen jo) on hoivakodissa mutta on mieleltään 10-vuotiaan tytön tasolla. Leikkii siis barbeilla ja rakastaa meikkejä ja pinkkejä vaatteita.
Koska hän on edunvalvonnassa niin ei hänellä ole varaa mihinkään ylimääräiseen sillä hän saa vain pientä eläkettä ja omaa käyttörahaa 60e kuussa, joten ilmoitin hänet jouluapua-ryhmään yhtenä vuotena.
Pikkusisko sai uskomattoman ihania juttuja itselleen, kerroin viestissä mistä hän pitää ja annoin sitten hoivakodin osoitteen avun tarjoajille. Osa lähetti paketit minulle ja vein ne suoraan siskolle.
Vaikka itse olen opiskeleva yh itsekin, ei tulisi mieleenkään kerjätä itselleni mitään koska minä olen terve ja kykenevä elättämään itseni ja lapseni. Pikkusiskoni sen sijaan jää paljosta paitsi ilman että hän saa pyyteetöntä apua. Sellaisille ne lahjat kuuluvat, jotka ovat heikoimmassa asemassa.
Pikkusisko oli jokaisesta saamastaan paketista aivan haltioissaan ja itsekin paketoin hänelle jouluisin kaikki mahdolliset huulirasvat jne. että saa näprätä paketteja auki. Hänen kohdallaan se on se määrä, ei laatu, mikä ilahduttaa.
Siskoni suurin ilo on tabletti josta hän katsoo Barbie-elokuvia YouTubesta ja kuuntelee musiikkia. Se meni rikki ja edunvalvoja sanoi, että ei ole varaa ostaa uutta. Harmittaa, että en ilmoittanut siskoa tänä jouluna mihinkään ja toivonut hänelle tablettia.
Ostan hänelle sellaisen itse tammikuun palkasta, mutta ensi vuonna varmasti koitan piristää häntä ilmoittamalla hänet johonkin mistä saisi tarpeellisia paketteja. Sukkia,kyniä, vihkoja ja mitä vaan, hän ilahtuu kaikesta.
Minusta on ihan relevanttia olettaa, että lahjan saaja ilahtuu lahjoistaan. Karmeita kertomuksia täällä kiittämättömistä ihmisistä jotka ovat ottaneet lahjat töykeinä vastaan.. .:(
Ilmoita nyt se edunvalvoja jonnekin, miten kummassa ei muka tablettiin varaa?? Pistää siskosi eläkkeen taskuihinsa😣
Se edunvalvoja on kaupungin puolelta, eikös ne ole aika valvottuja viranomaisia? Sehän on sama kuin mummollani hoivakodissa, että kaikki eläke yms. menee hoivakodissa asumiseen jne. ja käyttörahaa mummolla on 150e kuukausi.
Kehitysvammaisella siskollani kuukausittainen käyttöraha eläkkeen jälkeen on 60e kuussa, koska siitä käyttörahasta tietysti ostetaan myös kuukautissiteet yms.hygieniatarvikkeet. Se 60e on siis se mitä voi käyttää. Kehitysvammaisten tulothan ovat aivan naurettavat, eli kyllä minä lahjoittaisin heidän hoivakoteihinsa niitä paketteja koska heidän puolestaan ei kukaan tunnu puhuvan.
Kysyin hoitajilta, että mitä he haluavat, niin sanoivat että pehmeitä paketteja, kivoja petivaatteita, sisustustavaroita huoneisiinsa... toisin sanoen, aivan kaikkea. Aika askeettisia asuntoja on monilla kun iäkkäät vanhemmatkin ovat hoivakodeissa.
Olisin ottanut siskon shoppailemaan tänne missä minä asun jouluksi, niin lupasivat 20e käyttörahaa hänelle. Eihän sillä saa muuta kuin pahan mielen. Mutta ei siskollanikaan ole asiat niin huonosti kun hänellä on minä joka jeesaan. Siellä hoitokodeissa on kehitysvammaisia joilla ei ole ketään omaisia. :(
Kiitos vinkistä hoiva- ja turvakodeille lahjoittajaksi :)
Kuule ap, sinä et ole vienyt pakettia ikinä kenellekään, pikemminkin juonut omat lahjasi ihan itse, jakamatta.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vinkistä hoiva- ja turvakodeille lahjoittajaksi :)
Ole hyvä! Suosittelen kysymään asukkaiden iästä ja olosuhteista hoitokodista, sillä siellä on osa asukeista varakkaista perheistä joilla on huoneissaan iPadit ja varaa luksukseen. Nämä ovat kyllä harvassa siskonikin hoivakodissa, mutta pääkaupunkiseudulla varmasti näin on.
Yllättävän moni kehitysvammainen ilahtuu myös palapelistä, ainakin siskoni nyhrää niiden kanssa pitkiäkin aikoja.
Lisäksi voi olla vaikeasti vammaisia asukkaita joilla ei ole käyttöä tohvelilla, mutta heidän omahoitajansa tietävät, mikä olisi mieluinen/tarpeellinen.
Jos haluat kohdentaa avun niihin joilla ei ole omaisia ja joilla ei ole varallisuutta, uskon, että sieltä osaavat vinkata oikeat asukkaat. Minä kysyin siskoni omahoitajalta, että mitä sisko haluaa, ei mitä tarvitsee. :)
Oli vanhemmat mitä tahansa,se apu on aivan korvaamatonta tarvitseville lapsille