Toimitin ruokakassin ja joululahjan jouluapuperheille - viimeinen kerta.

Vierailija kirjoitti:

En mä kyllä tätä "auttamistakaan" ymmärrä, kun auttajat ovat mielessään kehittäneet mielikuvan köyhästä avunsaajasta. Hän hyvänä ihmisenä menee ja auttaa ja pettyy, kun ei vastassa ollutkaan likaista rääsyläistä.

Kiittämättömyys on huonoa käytöstä, mutta niin on tämmöinen nurinakin, kun köyhä on muka köyhä. Auttamisesta puuttuu silloin täysi vilpittömyys.

Antakaa apunne kasvottomille organisaatioille, niin ei tarvitse nähdä mielikuviltaan vääränlaisia köyhiä. Systeemejä hyväksikäyttäviä toki on, mutta kyllä he ovat vähemmistöä.

Ketjupolttaja ei ole köyhä. Merkkivaatteita ostava ei ole köyhä. Köyhän ei tarvitse olla rääsyläinen, mutta olemus ei myöskään saa huutaa sitä että raha nyt meni tärkeämpään kuin perheen elättämiseen.

Ei kannata itseään kuluttaa hyväntekeväisyydellä jos saat siitä vain pahan mielen. Ihmisillä on ongelmansa, jokaisella. Itse saan hyvää mieltä viemällä ruoka -ja lahjat lapsille, koska muutoin niitä ei lapsilla olisi. Aivan sama minulle miten on vanhemmat elämänhallinnassaan hyviä/huonoja, ei yksi jouluapu sitä miksikään tule muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tuli jouluapu kyllä ihan tarpeeseen. Mitään emme todellakaan pyytäneet mutta lastensuojelun kautta saimme lahjakortin ruokakauppaan ja todella yllättäen myös leluja lahjoiksi lapsille, joita meillä kaksi teini-ikäistä ja neljä alle kouluikäistä, kaksi heistä erityislapsia. Mieheni alkoholismi, erittäin vaativa vauvavuosi sekä nämä erityismuruset ovat syöneet voimavaroja ihan rutosti ja meikäläinen on suurinpiirtein niin kaukana edellä kuvatuista äiti-ihmisistä kuin vaan voi olla. Hyvä jos joskus muistan omatkin hiukset harjata, meikannut en ole vuosiin (puhumattakaan mistään silareista tms) enkä ole käynyt ulkona muuten kuin töissä, päiväkodilla ja kaupassa. En ymmärrä miten ehtisin saati jaksaisin muuta kun nää pakolliset kuviot ja lasten leikityksen. Semmoinen perusräjähtäneen näköinen mutsi siis, sen näköinen kun ei olis nukkunu vuosiin koska ei ole. Olin ihan liikuttunut kun äkkiarvaamatta tämmöinen jouluapu saatiin ja halasin sekä kiitin monta kertaa kyllä kaikkia avuntuojia. Kahvit olisin tarjonnut myös, mutta kuulemma ihan kiitos riitti :)

Anteeksi, mutta miksi teette lisää lapsia?

En vain tajua?

Koska alkoholistin sperma tuottaa niitä erityismurusia.

Tyhmyydestä kärsii moni sukupolvi.

Minä en ainakaan lahjota pyyteettömästi yhtään mitään. Tavaraa ja rahaa annan vain palkkiota vastaan ja se palkkio on että vastapuoli sanoo "Kiitos!" - ja pysähtyy edes muutaman sanan vaihtamaan. Jos ei näin pieneen kohteliaisuuteen pysty, niin elättäköön itsensä.

Sellainen joka ei vaivaudu edes kiitosta sanomaan, ei apua ansaitse. Kuten ei myöskään sellainen joka tietoisesti elää toisten rahoilla, vaikka omillakin pystyisi.

Nöyristelyn ja kiitollisuuden ero pitäisi olla jokaiselle päivän selvä. Samaten tuen tarpeen ja loisimisen. Se ettei näin näytä olevan huolestuttaa ainakin minua.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, mutta miksi teette lisää lapsia?

En vain tajua?

Tässä yksi isoista ongelmista Suomessa. Vastaavanlainen väki lisääntyy kuluja valtiolle ja köyhyys periytyy seuraaville alkoholistisukupolville.

Mikäs siinä, muut kun maksaa

Pakkohan tähän on vastata, kun noin kuohuttaa tunteita. Halusimme aikanaan yhden lapsen, mutta sepä ei ollutkaan helppoa ja tarvitsimme siihen ihan lääkärin apua. Oli työläs ja kallis prosessi, ja ajateltiin yhden lapsen riittävän. Mutta pukkasi vastoin kaikkia odotuksia toisen ihan luonnostaan, ja ymmyrkäisinä onnesta otimme lahjan vastaan. Minulle oli siis jo annettu lausunto, etten voi raskaaksi koskaan tulla, mutta kait tehokkaat lapsettomuushoidot ja yksi onnistunut raskaus muuttivat tilannetta. Noh, toisen lapsen jälkeen ehkäisyt päälle, mutta niistä huolimatta meille on tullut vielä kaksi lasta. Abortti ei ole ollut minulle koskaan vaihtoehto. Nyt pitäisi kyllä olla niin ettei enää vauveleita ilmaannu, tai on joku luonnonoikku jo kyseessä. Ihan suunnitellusti emme ole siis lisääntyneet, mutta ensin vuosia lapsettomuudesta kärsineenä en osaa ajatella että olisi kurja kohtalo tämä. Se, että yksi lapsista on kehitysvammainen ja toinen ylivilkas ovat asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa ja jotka on vaan hyväksyttävä.

Mieheni on alkoholisoitunut oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana. Hän ei ole mikään rapajuoppo luuseri, vaan käy säännöllisessä päivätyössä ja laskumme ja asuntovelkamme maksamme todellakin itse. Lisäksi mies tiedostaa ongelmansa ja yrittää todella asialle jotain tehdä. Joten huolimatta joistakin haastavista hetkistä tämän asian tiimoilta olen sitä mieltä, että olisin ihan saatananmoinen narttu, petturi ja typerys jos jättäisin hänet nyt kun kuitenkin yrittää raitistua ja langettaisin maksuun vielä kaameat elarit.

Tällä hetkellä taloustilanteemme on heikentynyt koska lähdin ensimmäisen lapsemme jälkeen päivittämään opintoni ja johtuen useammasta lähes perättäisestä vauvavuodesta opinnot ovat nyt venyneet. Lukuunottamatta vanhempainrahaa, kotihoidontukea ja lapsilisiä emme ole koskaan saaneet muita etuisuuksia yhteiskunnan taholta vaan käyneet töissä ja maksaneet veromme. Vuoden päästä perheemme taloustilanne muuttuu, kun olen valmistunut ja nettoan satunnaisten keikkatulojen sijasta useamman tontun kuussa itsekin. Siinä kohtaa muistan että olemme saaneet apua ja aion auttaa myös, mutta en missään fb-ryhmässä jossa kuka vaan voi valehdella silmät suut täyteensä vaan jonkin järjestön tai julkisen puolen kautta, esim.lahjoittamalla leluja ja rahaa Hyvä joulumieli-kamppikseen jonka jakelusta vastaa sosiaalitoimi.

Itseäni häiritsi joka joulu nuo ns "köyhät perheet naapurustossa.". Jokaisena pyhäpäivänä katsonut kun joku vie ruokakassin ja joululahjan. Polttaa röökiä samalla kun saan ruokakassin ja sitten töykeästi sanoo joulua. Sulkee oven ja paperi seinistä kuuluu: kato mitä tää idiootti toi. Näillä perheillä on jopot ja pleikkarit ja röökiä palaa ja niiden lapset on jokapäivä asemalla "hengaamassa ja rafloissa". 

Toinen asia mikä ärsyttää niiden ns"köyhien perheessä lapsilla on säästöt ja heidän vanhemmillaan on usein säästöjä ja toinen vanhemmista töissä ja pyhäpäivinä aina kännäämässä jossain. Sitten kaikki muut ateistit ja muslimit ei ikinä pyydä mitään ja tottuneet sanomaan keitto päivässä pitää kuoleman poissa.

Itse köyhänä nolla pyhä päivää viettänyt voin sanoa, et kaikki joululahjat ym. on turhia ellei se apu ole jatkuva ja saa toista jaloille pärjämään itsenäisesti. Siksen anna vähäisistä röpöisistä mukamas pummeille, jotka aina pari aseman päässä pukeutuu normaalisti ja käy ravintoloissa tienaamilla pummaamilla rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Tähän jouluun loppui oma into tehdä hyvää "vähävaraisille" perheille. Nyyhkytarinan perusteella ajattelin olevan hyvä idea vielä jättikassillinen ruokaa yhdelle lapsiperheelle ja veinkin. Vastassa oli välinpitämättömän oloinen teiniäiti, joka ei osannut tervehtiä saati kiittää. Toinen oli toivottu joulupaketti lapselle, jonka äiti poltti ketjussa sen lyhyen ajan kun juteltiin - tupakkaan siis riitti rahaa ja harmitti itseä että tuen tällaista.

Olen jo viisi joulua vienyt apua sitä pyytäneille lapsiperheille ja ovat olleet kaikki aika samanlaisia. Käsi ojossa odottamassa muilta kaikkea ja omasta elämästä ei kai osata ottaa vastuuta tai käytetään omat varat nautintoaineisiin.

Ensi vuonna jätän auttamatta, sen verran huono fiilis jäi näistä autettavista taas.

Onhan tuo kummallista että siis pyydettiin sisälle juttelemaan eikä silti sanaakaan sanottu?

Oletteko varmoja etteivät lapset osaa olla iloisia lahjoista.

Vielä vähän jatkoa kommenttiin 107...

Kommentoijille haluan vielä sanoa, että vois vähän miettiä ennenkuin alkaa päätään rääppimään. Asiat ovat vain harvoin mustavalkoisia, joskin ymmärrän että sitä voi olla vaikea käsittää jos on itsellä liian helppo elämä.

Mainittakoon vielä, että me emme pyytäneet apua jouluksi mistään. Olimme budjetoineet joulun jo ja olin pitkin vuotta ostanut lapsille lahjoja kirppareilta ja alennusmyynneistä. Mutta meille haluttiin tämmöinen lahja antaa eikä sitä viety pois vaikka sanoinkin, että meillä jo on homma perushyvin hanskassa. Laitoin sitten osan lelulahjoista jemmaan tulevia synttäreitä sun muita silmällä pitäen kun ei mitään järkeä liioissa lahjoissa kerralla. Ruokalahjakortilla saatiin ostaa kerrankin jotain vähän spesiaalimpaa herkkua, josta muuten voi vaan haaveilla tai ainakin täytyy harkita tarkkaan että raaskiiko. Perusjoulupöytä nyt olis järjestynyt ilman muuta.

Ja sorry nyt vielä, jos aiheutin pahennusta tai meni joku asia jonkun mielestä epäreilusti tässä. Hyvää uutta vuotta kaikille! :)

Sä taidat olla vähän idiootti kun sotket aktiivimallin lapsiperheen jouluun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tähän jouluun loppui oma into tehdä hyvää "vähävaraisille" perheille. Nyyhkytarinan perusteella ajattelin olevan hyvä idea vielä jättikassillinen ruokaa yhdelle lapsiperheelle ja veinkin. Vastassa oli välinpitämättömän oloinen teiniäiti, joka ei osannut tervehtiä saati kiittää. Toinen oli toivottu joulupaketti lapselle, jonka äiti poltti ketjussa sen lyhyen ajan kun juteltiin - tupakkaan siis riitti rahaa ja harmitti itseä että tuen tällaista.

Olen jo viisi joulua vienyt apua sitä pyytäneille lapsiperheille ja ovat olleet kaikki aika samanlaisia. Käsi ojossa odottamassa muilta kaikkea ja omasta elämästä ei kai osata ottaa vastuuta tai käytetään omat varat nautintoaineisiin.

Ensi vuonna jätän auttamatta, sen verran huono fiilis jäi näistä autettavista taas.

Onhan tuo kummallista että siis pyydettiin sisälle juttelemaan eikä silti sanaakaan sanottu?

Oletteko varmoja etteivät lapset osaa olla iloisia lahjoista.

Kuin joku voi olla näin lukutaidoton vai tyhmäkö olet?

Itse voisin kuvitella, että yksi syy miksi pyyteetön auttaja loukkaantuu on se, että itsekin antaa vähästään enemmän tarvitsevalle ja sitten käy ilmi, että autettavalla on asiat jopa paremmin kuin auttajalla. Tästä syystä lahjoitan vain anonyymeihin keräyksiin, joista apu menee jollain lailla kontrolloidusti sitä todella tarvitseville, enkä itse ole näkemässä onko apuni tarpeen vai ärsyttääkö se vain saajaa. Pysyy hyvä mieli, ja sehän se juuri on minkä antaja tästä saa.

Mitä mieltä sellasista joilla on joskus ollu varaa joten heillä on arvokkaan näkösiä tavaroita mutta menny työpaikka alta ja jääneet niin köyhiksi että ei kerry säästöjä ja eletään kädestä suuhun.. 

Sitä tulee usein että "ettehän työ ole köyhiä kun teillä on tietokoneita ja autoja yms" Mutta sitten todellisuus on eri. Ei kannata myydä tavaroita kun tekee suurta tappiota eli ei saa tarpeeks rahaa että ois kannattava myydä. Sitten ei anneta apua kun katotaan että teillä on jo kaikkea. 

No joo kaikkea muuta on paitsi ruokaa. 

Ei sitä etes kannata myydä omia tavaroita koska sitten kun ne rahat on käytetty niin oot samassa jamassa kun aikasemminkin mutta nyt ilman niitä omia tavaroita eli huonommassa tilassa. 

Sama kokemus. Olikohan silloin se Jouluapua fb ryhmä... en muista varmuudella. No päätin viedä sieltä perheelle kassin ruokaa plus yh-äidille ja parille lapselleen joululahjat. Kerrostalon oven avasi välinpitämättömän oloinen äiti. Huoneisto haisi tupakalle ja kaljatölkkejä lojui pöydällä. Äiti otti tuomiseni ei kiittänyt ja luin kasvoista kuin olisi tyytymätön tuomisiin. Minut melkein heitettiin ulos. Katse ja elekieli olivat lähe siitä.... Olin pettynyt koska kuvittelin perheen olevan aidosti avun tarpeessa. Jos on varaa ostaa tupakkaa ja kaljaa niin ei ole ruoka-avun tarpeessa.

Eihän se nyt lasten vika ole jos vanhempansa eivät pääse tupakasta irti. Varsinaista tekopyhyyttä jälleen.

taas tätä! Ongelmaperheiden auttaminen pitää olla ammattimaista.Nää keräykset auttavat lähinnä antajaansa, se pitää ymmärtää. Kyse on halusta olla "hyvä ihminen" ja se on tosi ok! Mutta ei pidä kuvitella, että autettavat muuttuvat haluamasi kaltaisiksi ihmisiksi. Kyllä huumeäidillä on sen legopaketin jälkeenkin huumeriippuvuus ja sairaseläkeläinen on ruokakassin jälkeenkin sairaseläkeläinen. Se on surullista, mutta näin se on. Todellinen hyvyys on sitten sitä, että haluaa siitä huolimatta näille ihmisille hyvää ja parempaa ja haluaa heidän viattomille lapsilleenkin hyvää.

Tärkeintä kuitenkin - tietenkin- olisi muokata yhteiskunnan rakenteita niin, ettei meillä olisi kasvavaa kurjalistoa, joilla ei ole mitään muita tulevaisuuden näkymiä, kuin odotella taas ensi joulun avustuskasseja. Eriarvoistava politiikka on oikeastaan jatkunut putkeen 90-luvun lamasta asti. Käsittämätöntä, että olemme tottuneet sellaiseen normiin, että iso osa ihmisistä on leipäjonojen ja joulupuu-keräysten varassa. Se on todella surullista :(  Ja sitten auttajat ihan oikeasti tuntevat jonkinlaista piilovihaa ostaessaan näitä joululahjoja. 

Hyvää uutta vuotta ap:lle ja kaikille muillekin. Ihan mielettömän onnellinen saa olla, jos itsellä on uskoa tulevaisuuteen ja muutakin sisältöä elämässä kuin poltella ketjussa tupakkaa ja odotella jotain avustajaa tuomaan leipäpusseja! 

Lapsiperheet saavat Suomessa niin isoja tukia, että auttaminen on ihan turhaa. Rahat kannattaa ohjata eläimien ja vanhusten auttamiseen.

Hitto että nämä trollausketjut on hauskoja.

Mutta valitettavasti vain kourallinen trolleja osaa oikeasti trollailla. Useimmilla trolleilla menee jutut reippaasti yli ja uskottavuus putoaa nolliin. Annan nyt vinkin trolleille: Ei kannata mainostaa sitä mitä vähävaraisella perheellä muka on (muka pleikkareita, soittimia, jääkaapit täynnä ruokaa jne), sillä viestienne perusteella jokaisella suomalaisella köyhällä alkoholistiperheellä on enemmän ja kalliimpia tavaroita kuin tavallisella keski- tai hyvätuloisella. Se on täysin epäuskottavaa, sillä kyllä teidän pitäisi sen verran tietää että alkoholistiperheessä kaikki vähänkään myyntikelpoinen tavara myydään että saataisiin viinaa. Siinä ei merkitse onko ne lapsen lahjoja tai isän perintökelloja. Jos sen voi vaihtaa rahaksi tai viinaksi, niin se vaihdetaan.

Onnistunut trollaus vaatii sitä että puhutaan realistisesta tilanteesta provosoivasti. Oppikaa jo nuubiet!

Vierailija kirjoitti:

Joka vuosi nuo avunsaajat ovat olleet aika erikoisia mutta koin silti että apua arvostettiin. En ole niin pyhä ihminen että antaisin ja antaisin saamatta edes kiitosta näkemästäni vaivasta. Nyt riitti pään hakkaaminen seinään.

Yhteinen tekijä 90% nästä perheistä on 3-5 lasta peräjälkeen (ja ainakin yksi "erityislapsi"), pitkäaikaistyöttömyys ja elämänhallinnan puute. Olisi mielenkiintoista tietää paljonko heidän nyyhkytarinoistaan on totta.

Ap

Nyt kyllä voit mennä itseesi alakautta. Kehtaatkin rinnastaa erityislapset ja elämänhallinnan puutteen. Olet pohjasakkaa.

Taas yksi "auttaja", joka inisee, kun ei saanutkaan hyvää oloa itselleen auttamisellaan.