Onko mulla enää äitiä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Kukaan ei ole ketjuissa edes pyytänyt minua perustelemaan tulkintaani.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

Oliko tämä nyt se psykologisesti kehittynyt tulkinta =O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Siis mitä? Että jos olen joskus kiukutellut perheelle kiusaamiseen saakka, ja sitten laulan puhelimessa vaikka lapselleni kehtolaulua, niin kellään ei anteeksi nyt vain ole oikeutta sanoa musta, että nyt se siellä kiusaa, eli aiheuttaa par'aikaa pahaa. Ei kellään. Vitsailematta laulutaidostani.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

http://www.suhdesoppa.fi/narsismi/tunnista-narsisti/

Narsisti on hyväksikäyttäjä. Hänelle kaikki ihmissuhteet ovat olemassa vain omien tarpeiden tyydytystä varten. Narsisti on jäänyt 2-vuotiaan kehitystasolle: hän ei ole kyennyt erillistymään äidistään ja näkee siksi toiset ihmiset itsensä jatkumona. Narsisti rikkoo toisten ihmisten rajoja, manipuloi heidät toteuttamaan omia päämääriään ja samalla mitätöi heitä. Narsisti siirtää heikkoutensa kanssaihmisiinsä ja paistattelee omassa erinomaisuudessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mun lapsia ei kuitenkaan, olinpa tehnyt millaisia virheitä aiemmin vanhempana tahansa, rauhoitella syyttelemällä minua sellaiseksi tai sellaisesta, mikä tai mitä mä en ole sillä hetkellä kun syytetään, tai mitä en sillä hetkellä tee.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Kukaan ei ole ketjuissa edes pyytänyt minua perustelemaan tulkintaani.

ap

Ja sinä et suuressa älykkyydessäsi tullut ajatelleeksi perustelujen esittämistä vaikka kaikki viestit olivat omaa tulkintasi vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Siis mitä? Että jos olen joskus kiukutellut perheelle kiusaamiseen saakka, ja sitten laulan puhelimessa vaikka lapselleni kehtolaulua, niin kellään ei anteeksi nyt vain ole oikeutta sanoa musta, että nyt se siellä kiusaa, eli aiheuttaa par'aikaa pahaa. Ei kellään. Vitsailematta laulutaidostani.

ap

Jännästi jäi sulta taas tuo loppuosa kommentoimatta. Mut tähän tietysti liitty sun lapseen eikä suhun.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Kukaan ei ole ketjuissa edes pyytänyt minua perustelemaan tulkintaani.

ap

Ja sinä et suuressa älykkyydessäsi tullut ajatelleeksi perustelujen esittämistä vaikka kaikki viestit olivat omaa tulkintasi vastaan?

No miten sen perustelee, mikä on oma perstuntuma, koska mä en valehtele? Jos te luulette mun valehtelevan, se kertoo teistä, ei minusta. Se on pitkälti tunne, jonka pohjalta tiedän, mitä mies tarkoitti, sitä on todella vaikea perustella.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Siis mitä? Että jos olen joskus kiukutellut perheelle kiusaamiseen saakka, ja sitten laulan puhelimessa vaikka lapselleni kehtolaulua, niin kellään ei anteeksi nyt vain ole oikeutta sanoa musta, että nyt se siellä kiusaa, eli aiheuttaa par'aikaa pahaa. Ei kellään. Vitsailematta laulutaidostani.

ap

https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_ylei…

Jatkuva varuillaan olo, narsistin lukeminen, tulkitseminen sekä omien sanomisten varominen rasittaa uhria. Monet uhrit ovat kuvanneet kärsivänsä kodin ahdistavasta ilmapiiristä ja saavansa siitä vatsakipuja, vatsan toiminnan häiriöitä, unettomuutta, päänsärkyä, ahdistusta, lihaskipuja, rytmihäiriötuntemuksia, oksentelua ja masennusta. Parisuhteessa uhri joutuu myös monessa tapauksessa olemaan välikappaleena narsistin ja lasten välillä, eikä voi ahdistavassa ilmapiirissä toteuttaa vanhemmuuttaan haluamallaan tavalla. Ilmapiiri vaihtelee kotona yleensä laidasta toiseen narsistin ollessa läsnä tai poissa. Uhrit (myös lapset) yleensä kokevat olonsa turvalliseksi ja rentoutuneeksi ainoastaan silloin, kun narsisti ei ole läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mun lapsia ei kuitenkaan, olinpa tehnyt millaisia virheitä aiemmin vanhempana tahansa, rauhoitella syyttelemällä minua sellaiseksi tai sellaisesta, mikä tai mitä mä en ole sillä hetkellä kun syytetään, tai mitä en sillä hetkellä tee.

ap

Sinua ei syytetty.

Sinä ylitulkitsit.

Mania.

Sinä et vain kivikissaäiti osaa keskustella. Nyt sinulta meni kaikki, et osaa yhtään kommentoida noihin linkattuihin juttuihin. Hienoa! Olet löytänyt heikon kohtasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Siis mitä? Että jos olen joskus kiukutellut perheelle kiusaamiseen saakka, ja sitten laulan puhelimessa vaikka lapselleni kehtolaulua, niin kellään ei anteeksi nyt vain ole oikeutta sanoa musta, että nyt se siellä kiusaa, eli aiheuttaa par'aikaa pahaa. Ei kellään. Vitsailematta laulutaidostani.

ap

Jännästi jäi sulta taas tuo loppuosa kommentoimatta. Mut tähän tietysti liitty sun lapseen eikä suhun.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mutta jos mä näen, että mieheni toimii oikein tai jos mä EN NÄE, miten hän toimii, niin kyllä mä häpeäisin, jos mä silloin menisin syyttämään häntä toimimasta väärin.

ap

Mies ei nähnyt miten mä toimin ja silti syytti.

Se oli se, mikä loukkasi sen lisäksi, mitä oletti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Siis mitä? Että jos olen joskus kiukutellut perheelle kiusaamiseen saakka, ja sitten laulan puhelimessa vaikka lapselleni kehtolaulua, niin kellään ei anteeksi nyt vain ole oikeutta sanoa musta, että nyt se siellä kiusaa, eli aiheuttaa par'aikaa pahaa. Ei kellään. Vitsailematta laulutaidostani.

ap

Jännästi jäi sulta taas tuo loppuosa kommentoimatta. Mut tähän tietysti liitty sun lapseen eikä suhun.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mutta jos mä näen, että mieheni toimii oikein tai jos mä EN NÄE, miten hän toimii, niin kyllä mä häpeäisin, jos mä silloin menisin syyttämään häntä toimimasta väärin.

ap

https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_ylei…

Kaikki narsistin rakkaussuhteet ovat täynnä syyllisiä ja syytettyjä, uhreja ja syntipukkeja. Ne toistavat edetessään samankaltaista kaavaa: palava rakkaus muuttuu vihamielisyydeksi ja koti taistelukentäksi jossa eletään onnen ja vihan rajua vuorovetoa. Narsisti pönkittää heikkoa egoansa draamalla. Oikeassa olon pakko, määräily, mustasukkaisuus, omistushalu, riitelyn tarve, tunteettomuus, kosto ja henkinen sekä fyysinen väkivalta ovat keinoja peittää jatkuva kumppanin menettämisen pelko. Usein uhri kuvittelee, että tilanne muuttuu, jos hän saa poistettua ”pahat jaksot”. Näin ei kuitenkaan ole. Nämä kaksi puolta muodostavat narsistin kokonaisuutena, eikä ole mahdollista poistaa toista poistamatta kumpaakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mun lapsia ei kuitenkaan, olinpa tehnyt millaisia virheitä aiemmin vanhempana tahansa, rauhoitella syyttelemällä minua sellaiseksi tai sellaisesta, mikä tai mitä mä en ole sillä hetkellä kun syytetään, tai mitä en sillä hetkellä tee.

ap

Sinua ei syytetty.

Sinä ylitulkitsit.

Mania.

Kiusaajaksi sanominen on syytös. Suako saa töissä sanoa kiusaajaksi sen olematta syyttämistä?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Kukaan ei ole ketjuissa edes pyytänyt minua perustelemaan tulkintaani.

ap

Ja sinä et suuressa älykkyydessäsi tullut ajatelleeksi perustelujen esittämistä vaikka kaikki viestit olivat omaa tulkintasi vastaan?

No miten sen perustelee, mikä on oma perstuntuma, koska mä en valehtele? Jos te luulette mun valehtelevan, se kertoo teistä, ei minusta. Se on pitkälti tunne, jonka pohjalta tiedän, mitä mies tarkoitti, sitä on todella vaikea perustella.

ap

Eli sinun kehittynyt psykologiasi on siis oma perstuntuma. Ja se perstuntumahan on ihan fine, ei siinä mitään.

Kukaan ei väitä sinun valehtelevan. Kaikki väittävät sinun ylitulkinneen. Ja jopa tilanteessa jossa olisit tulkinnut oikein, sinä ylireagoit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

"Äitis vaan kiusaa sua" ei ole syytös. Se on ihan vaan geneerinen heitto jota vanhemmat viljelee lapsilleen kun haluavat rauhoitella. Samoin kuin "veljes vaan härnää, isäs vaan ärsyttää". Normi puhekieltä ja käytöstä ilman mitään sen syvällisempää tarkoitusta.

Ja etkö sinä ole viimeinen ihminen sanomaan, että joku menneisyyden "asia" ei kuulu nykyhetkeen? Sinä, joka et kykene edes päivän lehteä hakemaan märehtimättä jotain vuosikymmenien takaista?

Mun lapsia ei kuitenkaan, olinpa tehnyt millaisia virheitä aiemmin vanhempana tahansa, rauhoitella syyttelemällä minua sellaiseksi tai sellaisesta, mikä tai mitä mä en ole sillä hetkellä kun syytetään, tai mitä en sillä hetkellä tee.

ap

Sinua ei syytetty.

Sinä ylitulkitsit.

Mania.

Voiko työpaikallasi joku mennä lohduttamaan kollegaasi että älä välitä se (sinä ) vain kiusasi, ihan milloin vain? Okei....

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Kukaan ei ole ketjuissa edes pyytänyt minua perustelemaan tulkintaani.

ap

Ja sinä et suuressa älykkyydessäsi tullut ajatelleeksi perustelujen esittämistä vaikka kaikki viestit olivat omaa tulkintasi vastaan?

No miten sen perustelee, mikä on oma perstuntuma, koska mä en valehtele? Jos te luulette mun valehtelevan, se kertoo teistä, ei minusta. Se on pitkälti tunne, jonka pohjalta tiedän, mitä mies tarkoitti, sitä on todella vaikea perustella.

ap

Eli sinun kehittynyt psykologiasi on siis oma perstuntuma. Ja se perstuntumahan on ihan fine, ei siinä mitään.

Kukaan ei väitä sinun valehtelevan. Kaikki väittävät sinun ylitulkinneen. Ja jopa tilanteessa jossa olisit tulkinnut oikein, sinä ylireagoit.

Voin myöntää ylireagoinnin, koska ei mulla ongelmia oiskaan, ellei tuo satuttaisi mua aika paljon. Ja haluankin ylireagoida. Nyt on muiden vuoro kärsiä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mies ei nähnyt miten mä toimin ja silti syytti.

Se oli se, mikä loukkasi sen lisäksi, mitä oletti.

ap

https://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa-narsismista/narsismista_ylei…

Narsistilla on jatkuva tarve hallita perhettänsä. Narsisti ei yleensä tervehdi eikä ole huomaavinaankaan ”hallittaviaan” tullessaan kotiin. Tyypillistä on myös, että hän alkaa välittömästi purkamaan omaa pahaa oloaan huutamalla, raivoamalla tai komentelemalla. Tavoitteena on siirtää negatiiviset tunteet uhriin. Tällaista käyttäytymismallia kutsutaan projektioksi. Ellei vallan saaminen muuten onnistu, hän hämmentää tilannetta riidan haastamisella sekä epäloogisella väittelyllä. Narsistin kanssa antaminen ja saaminen eivät ole tasapainossa vaan narsisti varastaa energiaa mahdollisimman paljon uhriltaan.

Narsisti ei unohda tilanteita, joissa hänen tahtonsa ei toteudu. Tavallista on, että hän kostaa tilanteet, joissa hän kokee tulleensa väärinymmärretyksi tai – kohdelluksi. Narsistin kiukuttelu saattaa muistuttaa uhmaikään juuttuneen pikkulapsen käyttäytymiseltä.