Onko mulla enää äitiä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Vain myöntämällä hänelle, että olet narsisti ja asperger, tuo tulee tapahtumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, ainakin mies erehtyi, ja sanoi että erehtyi, en oikein tiedä, miten enemmän sitä, että mies tietää erehtyneensä enää pitäisi todistella? Millaisias menoja te siihen vaaditte?

ap

Varmasti koki erehtyneensä. Voin hyvin kuvitella, että heti lauseen loputtua tajuaa virheensä ja näkee kuinka alkaa exvaimokullan narskumylly jauhaa ja jos ei halua lasten joulun kusevan täysin on parasta vain myötäillä.

Hän myönsi sen vasta joulun jälkeen.

ap

Monenko tunnin jankkaamisen jälkeen? Kyllä minäkin myöntäisin yhtä sun toista säästääkseni lapseni paskamyrskyltä.

Mä myöntäisin silmää räpäyttämättä vaikka että maapallo on litteä, kuu on juustoa ja lehmät lentää, jos arvelisin että sillä saataisiin saakeli tyhjästä jankuttaminen ja jauhaminen vihdoin loppumaan...

Entäs siksi, ettei toinen ole enää mykkäkoulussa sua kohtaan? Tai siksi, ettet tunne enempää olevasi asshole, kun väitit asioita, mitkä loukkasivat toista ja itse vielä siinä erehdyit, mitä väitit?

ap

Ajatellaan, että olisin sun miehesi. Olen läpällä heittänyt lapselle, en siis sinulle, että no, äitis vaan kiusaa sua. Se on läppä, jota en sinun korvillesi tarkoittanut ja luotan että lapsi ymmärtää sen vitsailuksi, koska se on sitä ja lapsi on normaali ihminen. Ja minähän siellä olen henkilökohtaisesti lapsen kanssa asiasta enemmän keskustelemassa, jos hän ei sitä läpäksi ymmärräkään. Sun ei ollut missään vaiheessa tarkoitus edes kuulla koko kommenttia.

No epäonnekseni niin kävi, että sä kuulit ja aloit jankkaamaan asiasta puhelimessa jo jouluaattona. En jaksaisi alkaa asiasta sen enempää keskustelemaan saati itseäni puolustamaan, koska tiedän jo vanhastaan, että se suututtaisi sinut entistä enemmän. Toivon vain, että pystyt vetämään sen aattoillan läpi käyttäytyen edes suht koht ihmisiksi, ihan vaan lasten hyvinvoinnin tähden.

Sitten sä parin päivän päästä otat taas asian esille. Tässä vaiheessa mietin, mikä on se pienimmän riesan tie. Jos myönnyn sinun tahtoosi ja annan sinun uskoa olevasi oikeassa, on mahdollista, että sinä pidät mua ilkeänä paskiaisena, mutta et tee siitä elämää suurempaa draamaa ja kaiketi purat kiukkuasi jossain muualla ja jätät minut ja lapset rauhaan. Jos taas yritän puolustaa itseäni, on aivan takuuvarmaa, että siitä seuraa avoin sota sinun puoleltasi, että jankutat ja jankutat päiväkausia teet kaiken mahdollisen tehdäksesi elämästäni mahdollisimman vaikeaa ja saattaisit "kostoksi" jopa puhua paskaa minusta lapsillekin ja jättää mut sitten siivoamaan jäljet.

Ei ole vaikea päätös ollenkaan. Myöntäisin ihan mitä vain, koska se olisi sinun kanssasi se pienemmän riesan tie. En todellakaan pitäisi niin tärkeänä lähteä sotaan kanssasi, että jaksaisin sen helvetin, minkä sinä päästäisit irti, jos asettuisin sua vastaan. Mulle riittäisi se, että itse tiedän mitä oon tarkoittanut, vaikka sä et sitä milloinkaan pystyisikään myöntämään. Sun kanssasi ainoa keino välttyä ikävyyksiltä, on olla kanssasi samaa mieltä.

Miten sä voit vitsailla lapselle noin vakavalla asialla? Jos lapsi jo pienenä opetetaan ajattelemaan, että jos joku kiusaa häntä, se on muille ympärillä olijoille vain hassua huumoria, niin se lapsi ryhtyy voimaan todella huonosti.

Ja sinulla menee heti ihan metsään siinä, että onneksi minun mieheni ei koskaan pelleilisi tuollaisella asialla, eikä opeta lapsillemme, että heidän kimppuunsa hyökkäävät ihmiset kuitataan hassuttelulla siitä, että se ei ole mitään.

ap

Äidilläsi ei ollut tietämystä miten asperger-lasta hoidetaan. Koska normaalit lapset eivät hätkähdä tuollaisista asioista, niin hän oletti että sinut voi kasvattaa kuten normaalia lasta. Hän ei vain osannut hakea apua sinun kasvattamiseesi. Se ei tee hänestä pask*päätä.

Taas sivuutat tämän kommentin, koska tämä on fakta muille. Mutta ei fakta sulle. Sulla on omat narskufaktat päässäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Vain myöntämällä hänelle, että olet narsisti ja asperger, tuo tulee tapahtumaan.

Ei tule. Äitini ei ikinä silti myöntäisi mitään noista. Hän vain kohauttaisi olkiaan, lisäksi sanoisi, että älä ole hölmö. (Ei hänen lapsessaan ole mitään vikaa).

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Sinun pitää aikuisena ymmärtää myös se, että äitisi ei välttämättä rakasta sinua. Hän voi sietää muttei rakasta. Hän voi rakastaa lapsiasi silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Vain myöntämällä hänelle, että olet narsisti ja asperger, tuo tulee tapahtumaan.

Ai oikein kuvittelet, että se ois sellainen sulle mulle -tilaisuus?! Hah. Kuvittelet, että äitini voisi myöntää itsessään jonkin virheen, jos muut myöntää ekana? 😂

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Sinun pitää aikuisena ymmärtää myös se, että äitisi ei välttämättä rakasta sinua. Hän voi sietää muttei rakasta. Hän voi rakastaa lapsiasi silti.

Miksi hän mun lapsiani rakastaisi, jos ei minuakaan rakasta?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi sanois sulle, anteeksi kaikki virheeni. Mitä tapahtuisi?

Hänen pitäisi myöntää kaikki virheensä. Luettelisin hetkiä, jolloin hän on satuttanut minua siksi, että oli itse väärässä, eikä myöntänyt sitä, ja sitten hän myöntäisi sen, että ei ymmärtänyt minua ka sen takia suhtautui rakastamattomasti.

Sitten ehkä uskoisin, että äiti rakastaa minua. Not gonna happen.

ap

Sinun pitää aikuisena ymmärtää myös se, että äitisi ei välttämättä rakasta sinua. Hän voi sietää muttei rakasta. Hän voi rakastaa lapsiasi silti.

Äitini ei ole kykenevä rakastamaan, se on valhetta, että joku rakastaisi lapsenlapsiaan, jos ei rakasta lastaan. Narsistin voi olla helpompi olla joutumatta lastenlasten kanssa tai takia tilanteisiin, joissa se tulisi esille, ettei hän heitäkään rakasta, siksi joku typerys, kuten sinä, voi kuvitella, että heitä hän kyllä rakastaa. Ei siinä ole mitään eroa, olosuhteissa on.

ap

Nyt en enää jaksa keskustella kanssasi. Ohitat kommentteja, koska et osaa vastata niihin. Olisin halunnut sinulta enemmän pohdintaa noihin linkattuihin narsismiasioihin, mutta et vain ota kantaa niihin.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en enää jaksa keskustella kanssasi. Ohitat kommentteja, koska et osaa vastata niihin. Olisin halunnut sinulta enemmän pohdintaa noihin linkattuihin narsismiasioihin, mutta et vain ota kantaa niihin.

Ei haittaa, keskustelisinkin mieluiten Kristityn mystikon tai jonkun muun vastaavalla tavalla kypsän ihmisen kanssa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en enää jaksa keskustella kanssasi. Ohitat kommentteja, koska et osaa vastata niihin. Olisin halunnut sinulta enemmän pohdintaa noihin linkattuihin narsismiasioihin, mutta et vain ota kantaa niihin.

Ei haittaa, keskustelisinkin mieluiten Kristityn mystikon tai jonkun muun vastaavalla tavalla kypsän ihmisen kanssa.

ap

No, tiedän ainakin, että olen normaali, toisin kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Kumma ettei kukaan osaa neuvoa mua niin, että ottaisi tilanteen vääristelemättä sitä. Alanko mennä ohitsenne?

ap

http://www.terve.fi/narsismi-tietopaketti

Narsisti hakee tyydytystä toisten voittamisesta ja hänen on vaikea sietää häviämistä. Narsisti ihailee valtaa ja tavoittelee sitä. Narsistin arvomaailmaa sävyttää usein autoritäärisyys ja hän ihailee ns. kovia arvoja. Narsistinen henkilö on yliherkkä arvostelulle. Häiriöön liittyy erityisesti pettymystilanteissa esiintyvää masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä.

Narsistiseen persoonallisuushäiriöön sairastuneet henkilöt yliarvioivat säännönmukaisesti omat kykynsä ja vähättelevät toisten ominaisuuksia. Heidän ajatusmaailmansa tukee käsitystä omasta paremmuudesta ja he myös odottavat toisten kohtelevan heitä ylivertaisena. Narsistisen henkilön kyky myötätuntoon on heikentynyt ja hän käyttää toisia hyväkseen. Narsistin käytös voi olla ylimielistä ja jopa röyhkeää. Narsistinen henkilö on usein kateellinen toisten saavutuksista. Narsistin omissa mielikuvissa pyörii jatkuvasti ajatuksia menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en enää jaksa keskustella kanssasi. Ohitat kommentteja, koska et osaa vastata niihin. Olisin halunnut sinulta enemmän pohdintaa noihin linkattuihin narsismiasioihin, mutta et vain ota kantaa niihin.

Ei haittaa, keskustelisinkin mieluiten Kristityn mystikon tai jonkun muun vastaavalla tavalla kypsän ihmisen kanssa.

ap

No, tiedän ainakin, että olen normaali, toisin kuin sinä.

Voi hienoa, hassua, että tarvitsit vahvistusta asialle.

ap

Uskon, että sun äidillä kuuppa kelluu, kun on tyttö tollainen, ettei kasva aikuiseksi. Pyydä äitisi palstalle, niin voimme terapoida ja auttaa häntä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Halaus ja voimia äidillesi, lapsillesi ja miehellesi.

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että sun äidillä kuuppa kelluu, kun on tyttö tollainen, ettei kasva aikuiseksi. Pyydä äitisi palstalle, niin voimme terapoida ja auttaa häntä

Terapoida? Luuletko, että äitiäni kiinnostaisi se mitä te ajattelette?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt en enää jaksa keskustella kanssasi. Ohitat kommentteja, koska et osaa vastata niihin. Olisin halunnut sinulta enemmän pohdintaa noihin linkattuihin narsismiasioihin, mutta et vain ota kantaa niihin.

Ei haittaa, keskustelisinkin mieluiten Kristityn mystikon tai jonkun muun vastaavalla tavalla kypsän ihmisen kanssa.

ap

Paras tapa saada itseään miellyttäviä kommentteja on valita keskustelukumppanit. Kun epämiellyttäviin kyllästytään viskotaan niitä parilla nätillä olkiukolla. Sitten hissukseen avaamaan uutta ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun pointti on, että jos mä sen sijaan en osaa olla myötätuntoinen. Äidin mielestä minut saa se, jolle en ollut myötätuntoinen haukkua ja arvostella. Itse kun ei ole, ei osaa olla, se ei ole mikään haukunnan aihe. Ehkä mäkään en osannut olla myötätuntoinen? Millä oikeudella toiset minut siitä haukkuvat?

ap

Koska vain SINÄ olet vastuussa käytöksestäsi, ei kukaan muu. Juoksethan sinäkin ympäriinsä syyttämässä milloin ketäkin (arvotaan viikon uhri dönndönnndööö Isän vaimo, onnea Isän vaimolle) milloin mistäkin. Ja koet tähän vielä oikeutusta. Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Niin no, äitini vastaa nyt omastaan, ja mulle. Ja mieheni omastaan, mulle.

ap

Sinähän se varsinainen pyöveli olet :D

On varmasti miellyttävää istua absoluuttisen totuuden päällä ja tuomita sieltä käsin ah niin virheellisiä maan matosia.

Koska sinulla on taipumus olla vastaamatta suoriin kysymyksiin niin toistetaan:

Miksi sinä saat haukkua, vähätellä ja loukata, mutta sinua pitäisi mielistellä ja viihdyttää?

Mies ja äitini laittakoot minut tililla kaikesta täsmälleen samoin. Hoitakoot vain oman tonttinsa sitten myös, niin jää mullekin niitä voimavaroja parantua.

ap

Juurihan äitisi yritti laittaa sinua tilille ylitulkitsemisestasi? Ja sehän meni hyvin. Viiden päivän mania. Mahtaako äidilläsi ja miehelläsi olla senkään vertaa voimavaroja kuin sinulla?

Ei äidilläni ole mitään oikeutta laittaa minulle sellaisesta, mitä en tehnyt. Tajuatko, etten ylitulkinnut?

ap

Kyllä sä nyt vaan ylitulkitsit. Ja sitten vähän uhriuduit ja päätit pistää pahan kiertoon.

Enhän ylitulkinnut. En oikein jaksaisi kertoa sulle, mistä tässä on kyse, koska olen niin kehittynyt psykologiassa, etten jaksa keskustella ihmisten kanssa, joita mun pitää opettaa, kun itse tarttisin tukea.

ap

"Olen niin kehittynyt psykologiassa" :D. Good for you.

Mä olen niin kehittynyt narsismissa, että nään tälläisen ylimielisen sonnan läpi.

On se jännä, että jaksat suoltaa vuorokausi tolkulla ylitulkittua minäminää, mutta sitten kun pitäisi ihan oikeasti perustella sitä tulkintaansa niin sit loppuu jaksu.

Perustella tulkintaansa? No olen sitä kyllä aiemmissa ketjuissa perustellut. Olen myöntänyt, että ymmärrän syyt, miksi mies saattoi ehkä epäillä, että lapsen itku voisi liittyä siihen, että kiusaan häntä, joskaan en tarkoita, että se oikeuttaisi miestä mitenkään heittämään syytöstä silloin, kun ei ole mitään todisteita missään. Siis ei mun ääntä, ei sanaa, ei mitään. Ja siis viittaan ymmärrykselläni siihen, että olen kiukutellut aiemmin ja se on takuulla satuttanut lapsia ja se on voinut, myönnän, tuntua kiusaamiselta. Mutta se ei liittynyt jouluaaton puheluun silti mitenkään, mitä menneisyydessä olikin ollut. Ja koitin nimenomaan omasta puolestani nollata menneestä aiheutunutta hätää, joka mahdollisesti siinä lapselle esille nousi. Ja onnistuinkin siinä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että sun äidillä kuuppa kelluu, kun on tyttö tollainen, ettei kasva aikuiseksi. Pyydä äitisi palstalle, niin voimme terapoida ja auttaa häntä

Terapoida? Luuletko, että äitiäni kiinnostaisi se mitä te ajattelette?

ap

http://www.suhdesoppa.fi/narsismi/tunnista-narsisti/

Narsisti on hyväksikäyttäjä. Hänelle kaikki ihmissuhteet ovat olemassa vain omien tarpeiden tyydytystä varten. Narsisti on jäänyt 2-vuotiaan kehitystasolle: hän ei ole kyennyt erillistymään äidistään ja näkee siksi toiset ihmiset itsensä jatkumona. Narsisti rikkoo toisten ihmisten rajoja, manipuloi heidät toteuttamaan omia päämääriään ja samalla mitätöi heitä. Narsisti siirtää heikkoutensa kanssaihmisiinsä ja paistattelee omassa erinomaisuudessaan.