Lue keskustelun säännöt.
Jos sota syttyisi, mitä sinulle kävisi?
23.12.2017 |
Itselle kävisi huonosti. Olen nelikymppinen mies, joka ei toisaalta joutuisi eturintamaan, mutta joka on riippuvainen lääkkeistä ja fyysisestikin huonokuntoinen. Sodassa isketään siviilejä vastaan, sähkön- ja lämmönjakelu takkuaisi, lääkkeistä puhumattakaan, minkä lisäksi tietysti olisi pommituksia sun muita. En usko että kestäisin esimerkiksi sellaista tilannetta, mikä on ollut Syyriassa. Ihan karmeaa. Todennäköisesti siis kuolisin sodan syttyessä tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin.
Mitä arvelet että sinulle kävisi, rehellisesti?
Kommentit (187)
Riippuu miten etenisi. Menisin sähköttömälle mökille jossa on leivinuunit jne. Siellä elelisin kunnes löydettäisiin. Tai ei löydettäisi. Riippuuhan se myös sotimisen tavasta, millaisia myrkkyjä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saattaa olla, että minun 2-tyypin diabetes paranee, kun ruokaa on niukalti. Ja tietysti kunto kohenee, kun joutuu elämään luolamiehen elämää.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu miten etenisi. Menisin sähköttömälle mökille jossa on leivinuunit jne. Siellä elelisin kunnes löydettäisiin. Tai ei löydettäisi. Riippuuhan se myös sotimisen tavasta, millaisia myrkkyjä jne.
Itsellä ei työttömänä olisi rahaa paeta minnekään, sitä paitsi rajatarkastukset varmaan sen estäisikin. Ei ole mökkiäkään, joten joutuisin jäämään pk-seudulle odottamaan määräyksiä. Operatiivisiin joukkoihin olisin liian vanha, eli varmaan johonkin b-luokan porukkaan sijoitettaisiin ja sitten joku hävittäjä ampuisi minut joukkoineni riekaleiksi jostakin kilometrien päästä.
Menisin itärajalle heiluttamaan pinkkiä sydänkylttiä, jossa lukisi kyrillisillä aakkosilla venäjäksi "Rakastan sinua Putin, tervetuloa!" ja kääntöpuolella olisi Sipilän naama ja ruksi päällä. Suomalaiset varmaan ampuis mua selkään. :D
Piiloutuisin landelle meidän kellariin kaikkien läheisteni kanssa. Huumaisin kaikki läheiseni asevelvolliset miehet ja ottaisin heidät vangeikseni, etteivät lähde rintamalle tapattamaan itseäni. Perustaisimme maalle mökilleni ystävieni kanssa oman salaisen tukikohdan, jonne ei laskettaisi yhtikäs ketään ja jota puolustettaisiin asein, kynsin ja hampain, eläisimme siellä omavaraisina ja tekisimme tarvittaessa ryöstöretkiä lähikyliin, kunnes kriisi olisi ohi, jonka jälkeen julistautuisimme itsenäiseksi mikrovaltioksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi muuten niin moni syrjäytynyt unelmoi sodasta? Luuleeko ne, että he muka siellä sodassa jotenkin pääsevät tekemään sankaritekoja? Kyllä se on niin, että jos on luuseri siviilielämässä, on sitä myös sodassa. Harvoja poikkeuksia voi olla, mutta nekin tuppaavat olemaan näitä takalinjojen siviilien murhaajia, niin kuin Bosniassa.
43v ja luulisin, että olisin jossain taustajoukoissa hanttihommissa.
Kunnes tykinsatsi tai lentorynnäkkö kurauttas ukon palasiksi pitkin puitten oksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole käynyt armeijaa, koska lähettivät kotiin kasvamaan ja nyt olen työttömänä, koska on erilaisia selkävaivoja. Mutta jos sota syttyisi, olisin eturintamassa ja minusta tulisi uusi Rokka.
ei kai nyt huonokuntoisista tehtäisi soppaa...
itse olisin kotirintamalla viihdyttämässä tulevia leskiä.
Se on fifty-sixty. Joko kuolen tai en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun maalla, tosin rivitalossa jossa ei ole muuta kuin sähkölämmitys. Lähtisin lähelle vanhemmilleni, heidän talossa on monta tulisijaa ja monta liiteriä täynnä puita, joten lämpöä saataisiin ja ruokaa keittää vaikka sähköä ei olisikaan. Siellä on myös perunoita ja hilloja kellari täynnä. Heillä on kanoja, joten munia saisimme ja voisi muutaman kukonpojan silloin tällöin syödäkin. Niukkaa olisi kyllä elo. Sähkön puuttuminen olisi iso ongelma, koska pakaste täynnä marjoja sitten sulaisivat. Isäni myös tarvitsee muutamia lääkkeitä .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole käynyt armeijaa, koska lähettivät kotiin kasvamaan ja nyt olen työttömänä, koska on erilaisia selkävaivoja. Mutta jos sota syttyisi, olisin eturintamassa ja minusta tulisi uusi Rokka.
ei kai nyt huonokuntoisista tehtäisi soppaa...
itse olisin kotirintamalla viihdyttämässä tulevia leskiä.
Siinä ei naisia nauratella kun venäläinen pistää muutaman mattopommituksen niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän mulle jostain sotilassairaalasta löytyisi hommia, vaikken haluaisikaan.
Osaan paikata haavoja ja laittaa vainajia, ehkä minusta tulisi lotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha sanoa. Asun yksin vanhassa talossa metsän keskellä huonojen kulkuyhteyksien päässä kaukana itärajasta. Luulisin, että saisin aika kauan olla täällä ihan kaikessa rauhassa.
Joutuisin varmaan kokemaan luomusynnytyksen jos synnytyssairaalat ei enää toimisi, siihen sitten kuolisin tai en kuolisi.
Jos sota kestäisi pitkään niin varmaan työskentelisin terveydenhuollossa, kunhan olisin toipunut synnytyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Asun maalla, tosin rivitalossa jossa ei ole muuta kuin sähkölämmitys. Lähtisin lähelle vanhemmilleni, heidän talossa on monta tulisijaa ja monta liiteriä täynnä puita, joten lämpöä saataisiin ja ruokaa keittää vaikka sähköä ei olisikaan. Siellä on myös perunoita ja hilloja kellari täynnä. Heillä on kanoja, joten munia saisimme ja voisi muutaman kukonpojan silloin tällöin syödäkin. Niukkaa olisi kyllä elo. Sähkön puuttuminen olisi iso ongelma, koska pakaste täynnä marjoja sitten sulaisivat. Isäni myös tarvitsee muutamia lääkkeitä .
Mites viranomaisten piileskely? Nuorilla miehillä on asevelvollisuus, vanhemmilla työvelvollisuus ja naisillekin löytyy varmaan pakottavaa tehtävää kriisin aikana jollakin poikkeuslailla. Aika moni istuisi varmaan linnassa, jos ei määräyksiä noudata. Ja sinne sitten satelisi muutamia risteiluohjuksia, niin saisi kuolla paskapaljulla istuessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole käynyt armeijaa, koska lähettivät kotiin kasvamaan ja nyt olen työttömänä, koska on erilaisia selkävaivoja. Mutta jos sota syttyisi, olisin eturintamassa ja minusta tulisi uusi Rokka.
ei kai nyt huonokuntoisista tehtäisi soppaa...
itse olisin kotirintamalla viihdyttämässä tulevia leskiä.
Siinä ei naisia nauratella kun venäläinen pistää muutaman mattopommituksen niskaan.
venäläisten kuolleisuus on taisteluharjoituksissa 10% ja kun sodassa myös suomalaiset ampuvat eikä vain omat niin veikkaan ettei niitä mattoja riitä tänne kylään :)
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Asun yksin vanhassa talossa metsän keskellä huonojen kulkuyhteyksien päässä kaukana itärajasta. Luulisin, että saisin aika kauan olla täällä ihan kaikessa rauhassa.
Ilmakuljetukset ja maahanlaskujoukot on keksitty, eli saattaisit kuulla rauhan sijaan rätinää ja pauketta.
Siis mitä helvettiä? Suuri osako on jo luovuttanut ennakkoon? Hävetkää perkeleet !
Minä ja sukuni emme luovuta tätä maata viholliselle koskaan ! Kuolen tarvittaessa tätä maata puolustaen. Ja niin tekee siskoni myös. On kyllä ihme vässyköitä täällä...
En kyllä ole käynyt armeijaa, koska lähettivät kotiin kasvamaan ja nyt olen työttömänä, koska on erilaisia selkävaivoja. Mutta jos sota syttyisi, olisin eturintamassa ja minusta tulisi uusi Rokka.