Te joilla nirsoja lapsia ruan kanssa.

Teettekö te samaa muutenkin? Lapsi ei pidä sinisestä väristä => lapselle ostetaan pääosin sinisiä vaatteita, jotta hän oppii pitämään siitä väristä. Lapsi leikkii mielellään autoilla => lapselle ostetaan leluiksi kaikkia sellaisia tavaroita, joita ei voi millään mielikuvituksella käyttää auton korvikkeena. Lapsen kädet kylmetyvät helposti => lapselle hankitaan ohuimmat mahdolliset hansikkaat, jotta hän opettelee pitämään kätensä lämpiminä tahdonvoimalla. Lapsella on ummetusta => lapselle syötetään imodiumia, jotta hän oppii, että ei tuo ummetus vielä mitään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan antaa yhden vinkin, joilla meidän lapset ovat oppineet syömään tiettyjä ruoka-aineita. Olemme tehneet siitä leikin. Otan esimerkiksi kanan, joka oli meillä ongelma. Eräänä päivänä ennen kuin asetuimme syömään, sanoin lapsille, että tänään leikimme hauskaa leikkiä. Lasten silmät sidotaan ja vanhemmat syöttävät. Tehtävänä on kuvailla, miltä maistuu ja yrittää arvata, mitä ruoka on.  Tämän leikin avulla lapset oppivat syömään monia inhokkiruokaankin, kun tästä tuli kilpailu tyyliin "kuka tunnistaa ensimmäisenä". Samoin pari kertaa tuli leikittyä myös ilman silmien sitomista siten, että värjäsin karamellivärillä tuttuja ruoka-aineita eri väriseksi ja sitten tein niistä ruokaa ja taas arvailu käyntiin.

 

Tämä on tosi hyvä vinkki! Kiitos kun jaoit. Pitää kokeilla!

Unohtui vielä yksi tärkeä ohje: kannattaa sitoa silmät huolellisesti niin, ettei lapsi oikeasti voi nähdä, mitä ruokaa olet syöttämässä. Meillä kävi nimittäin pari kertaa niin, että lapsi näki huivin alta, että tulossa on hänen inhokkiruokaansa ja kyseinen kerta loppui siihen. Muista myös välillä syöttää lapsen lempiruokia, ettei tämä leikki lapsen mielissä yhdisty siihen, että hänelle syötetään jotain inhokkiruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan lääkärissä asti pitää käydä moiset neuvot hakemassa...? Uusavuttomuus huipussaan

Huomaa ettei sinulla ole lapsia.

3kpl alle kouluikäisiä. Alusta asti lautaselle on päätynyt sitä samaa mitä vanhempienkin. Ei maanitteluja,ei pakottelua. Jos ei maistu, niin kiitos ja pois pöydästä. Luulin olevan ihan normaalia. Mutta näköjään normaalimpaa on tarjoilla lapsille erikseen makaronimössöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä neuvoa arvostaa ihan varmasti se äiti, jonka lapsi pyörtyi päiväkodissa ja jonka lapsella todettiin anemia. "Ei kukaan lapsi täyden lautasen ääreen kuole, kyllä se seuraavalla kerralla syö. Tai seuraavalla. Tai seuraavalla. Oho se pyörty, mikäs sitä vaivaa?"

Jos lapsi kieltäytyy kaikista ruoista niin sillä on jokin sairaus. Ei tuo enää nirsouden piikkiin mene.

Kyllä jos lapselle tarjotaan monipuolisesti eri ruokia niin kyllä sille se jokin ruoka nappaa kun tulee mieleinen. Vai väitätkö että aina tarjottiin samaa makaroonia jota ei suostunu syömään. 

Maalaisjärkeä hei. 

Meillä syötiin eka lämmin ruoka jauheliha kastiketta ja toka lämminruoka kanarisottoa. Jätti jauhelihan syömättä koska "pahanmakuista"/"ei ole nälkä"/"söin jo" ja kanarisoton söi kun oli 3 tuntia valittanut nälkäänsä. 

Lapselle annetaan lautasellinen ruokaa eteen. Syö sen minkä syöt ja kun et enää syö niin pois pöydästä. Mitään 15 min jälkeisiä välipaloja koska et syönyt lämmintä ruokaa ei tipu. Tottakai lapsi haluaa sitten tyyliin 30 min päästä sen leivän kun on nälkä. Haluatko opettaa lapsesi leivän puputtajaks vai haluatko opettaa sen maistamaan/syömään ruokia.  Pääasia että se maistaa enemmän kun lusikan kärjellisen.

Koskaan en ole pakottanut syömään lautasta tyhjäksi.  

Totta kai joku mättää lapsella jos ei syö, mutta kun se ei välttämätön parane tuolla sun metodillakaan. Päiväkodissa todennäköisesti on ollut eri ruoat kuin kotona, välipalat jätettiin pois juuri sen takia että söisi oikeaa ruokaa. Asia alettiin ottamaan vakavasti lääkärin ja päiväkodin henkilökunnan toimesta vasta pyörtymisen jälkeen. Siihen asti oli samat sonnat maalaisjärjestä ku sullakin. Ei ole mun lapsi, joten en avaa sen kummemmin yksityistyiskohtia, mutta kyse ei ole allergioista.

Tää metodia ei ole minun metodia vaan lääkärin. Toimmii YLEISESTI tavallisilla tyypillisillä terveillä lapsilla jotka nirsoaa kausittain millon mitäkin. Jos sanotaan että 99 sadasta lapsesta tämä toimii ja 1 sadasta ei toimi niin lyötkö heti lukkoon että ei ole toimiva tapa koska se yksi pyörtyy? 

Autistilapsi toimii eritavalla kun tavallinen. 

Kyllä nyt vanhemmalla on sen verran älyä päässä ettei anna loputtomiin paastota. 

Yks tai korkeintaan kaks kertaa voi tuollee tehdä että "ole sitten syömättä". 

Vai luuletko että joo noh meidän eemeli oli syömättä tässä 5 päivää kun ei kelvannu 5 päivän aikaiset 2 ateriaa päivässä tarjonnat? 

Tarjotaan sitä ruokaa mitä koko perhe syö. Jos pikku jani ei syö porkkanaa mutta muut 3 lasta + vanhemmat syö niin jani on sitten syömättä porkkanaa. 

Sitä jos joku makaroonilaatikko ei kelpaa ja jättää sen syömättä niin ei ole ongelma. Seuraava ruoka on vaikka nakkikastiketta niin se sit kelpaa. Se ei lasta "pyörrytä" jos yks lämmin ruoka jää välistä pois sen takia kun lapsi tietoisesti valitsi olla syömättä. 

Eikä se autistilapsikaan kuole jos yks annos jää välistä. Mutta toki autistilapselle on tehtävä omat erityisruokansa koska heidän aivot ja keho on erilainen kun niillä 99 normaali lapsella. 

Lähinnä tarkoitus oli kritisoida tuota ylemmyyyden tunnoissa keuhkoamista, jota sinäkin harrastat. On niin kiva lytätä ja kytätä kaikkai muita peusteilla 99%toimii näin.

Se autistisen äiti oli muuten joku muu kommentoija, tämä oma esimerkkini tuttavapiirissä ei ole millään tapaa autistinen.

Sun "kritisointi" on todella puutteellista ja kantaa pitämätöntä. Periaatteessa annoit kritiikin kun kyse oli siitä että jos yksi ruoka jää syömättä niin on oltava nälässä seuraavaan. 

Sinä perustelit että lapsi on 3 päivää syömättä ja pyörtyy.. Minne ne kaikki monen päivän muut ateriat unohtu? 

Luulet nyt olevas jotenkin näsäviisas mutta teit itsestäsi pellen. 

Ja tuo sun "ceissis" se ei täytä samoja kriteereitä kun tämä puheenaihe. Jospa vanhemmat on tahallaan lastaan pitäneet nälässä tms.. Tuskin on siitä kyse että lapselle kelpas vain pelkästään keitetty makkara ja sitä kun ei saanut niin pyörtyi. 

Eri asia jos on autismi tai joku sairaus että on kykenemätön muuhun ruokaan. Kun sekin väite murrettiin jo AP:n ekassa postauksessa kun siinä lukee että "Eri asia jos ei ole täysin terve". 

Eikä ole mitään ylempää keuhkoomista. Se on sun kieroutunut näkökanta. Ihan ystävälliseen äänensävyyn jaetaan tietoa joka saatu lääkäriltä niille vanhemmille joitten perus terve joonas ei suostu syömään mitään muuta kun sipsiä ja suklaata ja vinkumalla nälkäänsä saa tahtonsa läpi. 

Ystävälliseen äänensävyyn? Sinäkö? Vinkuminen? Sipsit ja suklaa?

Meidän kommunikointi on niin eri planeetalta ja taidetaan puhua ihan erilaisista ilmiöistä, joissa vain nimellinen yhdistävä tekijä on syöminen. Eiköhän tämä "keskustelu" meidän välissä ole tässä, muut jatkakoon jos jaksavat.

Vierailija kirjoitti:

Teettekö te samaa muutenkin? Lapsi ei pidä sinisestä väristä => lapselle ostetaan pääosin sinisiä vaatteita, jotta hän oppii pitämään siitä väristä. Lapsi leikkii mielellään autoilla => lapselle ostetaan leluiksi kaikkia sellaisia tavaroita, joita ei voi millään mielikuvituksella käyttää auton korvikkeena. Lapsen kädet kylmetyvät helposti => lapselle hankitaan ohuimmat mahdolliset hansikkaat, jotta hän opettelee pitämään kätensä lämpiminä tahdonvoimalla. Lapsella on ummetusta => lapselle syötetään imodiumia, jotta hän oppii, että ei tuo ummetus vielä mitään...

Joo ja lapselle annetaan vaan makaroonia ja nakkia. Mulla onkin tuolla pakkasessa 60 pakettia nakkeja ja komerossa 100 kiloa makaroonia. Hyvin riittää lapsen ruoat pitkälle asti. Helppo jo tehdäkkin kun on niin monta kertaa väsätty samaa. Jääkaapissa on jo makarooni ja nakki annos oottamassa seuraavaa ateriaa varten kun itse syömme pihviä ja perunoita. Kaikki on tyytyväisiä.

Mitähän lie tuo lääkäri aina valittaa lapsen ravinteen puutteesta. Hyvinhän tuo syö makaroonit ja nakit. Ei koskaan valita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teettekö te samaa muutenkin? Lapsi ei pidä sinisestä väristä => lapselle ostetaan pääosin sinisiä vaatteita, jotta hän oppii pitämään siitä väristä. Lapsi leikkii mielellään autoilla => lapselle ostetaan leluiksi kaikkia sellaisia tavaroita, joita ei voi millään mielikuvituksella käyttää auton korvikkeena. Lapsen kädet kylmetyvät helposti => lapselle hankitaan ohuimmat mahdolliset hansikkaat, jotta hän opettelee pitämään kätensä lämpiminä tahdonvoimalla. Lapsella on ummetusta => lapselle syötetään imodiumia, jotta hän oppii, että ei tuo ummetus vielä mitään...

Joo ja lapselle annetaan vaan makaroonia ja nakkia. Mulla onkin tuolla pakkasessa 60 pakettia nakkeja ja komerossa 100 kiloa makaroonia. Hyvin riittää lapsen ruoat pitkälle asti. Helppo jo tehdäkkin kun on niin monta kertaa väsätty samaa. Jääkaapissa on jo makarooni ja nakki annos oottamassa seuraavaa ateriaa varten kun itse syömme pihviä ja perunoita. Kaikki on tyytyväisiä.

Mitähän lie tuo lääkäri aina valittaa lapsen ravinteen puutteesta. Hyvinhän tuo syö makaroonit ja nakit. Ei koskaan valita. 

Oisko sulla hyvää vinkkiä mitä kaikkea tehdä makaroonista ja nakeista?

Vierailija kirjoitti:

Oisko sulla hyvää vinkkiä mitä kaikkea tehdä makaroonista ja nakeista?

Työnnä makaronit nakin läpi ja keitä. Tulee sellasia hämähäkkinakkeja. Kivoja halloweeninä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan lääkärissä asti pitää käydä moiset neuvot hakemassa...? Uusavuttomuus huipussaan

Huomaa ettei sinulla ole lapsia.

3kpl alle kouluikäisiä. Alusta asti lautaselle on päätynyt sitä samaa mitä vanhempienkin. Ei maanitteluja,ei pakottelua. Jos ei maistu, niin kiitos ja pois pöydästä. Luulin olevan ihan normaalia. Mutta näköjään normaalimpaa on tarjoilla lapsille erikseen makaronimössöjä.

Mistä päättelit että kaikki nirsojen lasten vanhemmat juuri makaronimössöä tarjoavat?

Ei käynyt mielessä että juuri sulla on onnea, kun lapset ovat alusta asti syöneet hyvin. Taidat olla niitä parempia vanhempia. "Ei meillä vauva huutanut öisin - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina rakastanut lukemista - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on alkanut kävelemään ennen vuoden ikää - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina ollut sosiaalinen ja aktiivinen eikä yhtään ujo - olemmehan parempia vanhempia". Ja niin edelleen.

Mutta kaikki muuthan voikin näppärästi haukkua uudavuttomiksi, jos se syöminen ei lapsella vain luonnistu ja vanhemmat joutuu hakemaan apua lääkäristä. Siellähän se uusavuton vanhempi voisi vaikka saada lapselleen apua tai diagnoosin, oli kyse sitten psyykkisistä tai fyysisistä syistä. Mutta parempien vanhempien lapsilla ei kai sitten voi olla vikoja tai ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan lääkärissä asti pitää käydä moiset neuvot hakemassa...? Uusavuttomuus huipussaan

Huomaa ettei sinulla ole lapsia.

3kpl alle kouluikäisiä. Alusta asti lautaselle on päätynyt sitä samaa mitä vanhempienkin. Ei maanitteluja,ei pakottelua. Jos ei maistu, niin kiitos ja pois pöydästä. Luulin olevan ihan normaalia. Mutta näköjään normaalimpaa on tarjoilla lapsille erikseen makaronimössöjä.

Mistä päättelit että kaikki nirsojen lasten vanhemmat juuri makaronimössöä tarjoavat?

Ei käynyt mielessä että juuri sulla on onnea, kun lapset ovat alusta asti syöneet hyvin. Taidat olla niitä parempia vanhempia. "Ei meillä vauva huutanut öisin - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina rakastanut lukemista - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on alkanut kävelemään ennen vuoden ikää - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina ollut sosiaalinen ja aktiivinen eikä yhtään ujo - olemmehan parempia vanhempia". Ja niin edelleen.

Mutta kaikki muuthan voikin näppärästi haukkua uudavuttomiksi, jos se syöminen ei lapsella vain luonnistu ja vanhemmat joutuu hakemaan apua lääkäristä. Siellähän se uusavuton vanhempi voisi vaikka saada lapselleen apua tai diagnoosin, oli kyse sitten psyykkisistä tai fyysisistä syistä. Mutta parempien vanhempien lapsilla ei kai sitten voi olla vikoja tai ongelmia.

Meillä nimenomaan oli niitä syömis ongelmia lapsilla pitkään. Neuvolassa rupesivat tutkimaan asiaa ja käytiin verikokeissa ja vaikka missä. Sitten lääkäri anto nämä ohjeet ja homma rupes luonnistumaan viikon totuttelun jälkeen. Ei olla mitään voittajavanhempia joilla kaikki toimii täydellisesti. Halusin vaan jakaa tän neuvon mikä itseä autto tähän kaaos lapsiperhe arkeen kun on monta lasta ja kaikki on hankalaa eikä apuja saada mistään. 

T: AP

Kun loppuu kyky asiallisiin kommentteihin, voi alkaa trollailla siitä, kuinka nirsot lapset syö vain nakkia ja makaronia.

Aika surullista, että osalla heistäkin saattaa olla lapsia. (Näillä makaroninakkitrolleilla nimittäin. Näiden vanhempien lapsista tuskin kovin miellyttäviä kasvaa, kun kotoa opitaan miten keskustelu pyritään voittamaan "pulut pelaa shakkia" -tyylillä ja aina pitää yrittää olla mahdollisimman ilkeä muille, jotka tavalla tai toisella eivät ole samanlaisia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan lääkärissä asti pitää käydä moiset neuvot hakemassa...? Uusavuttomuus huipussaan

Huomaa ettei sinulla ole lapsia.

3kpl alle kouluikäisiä. Alusta asti lautaselle on päätynyt sitä samaa mitä vanhempienkin. Ei maanitteluja,ei pakottelua. Jos ei maistu, niin kiitos ja pois pöydästä. Luulin olevan ihan normaalia. Mutta näköjään normaalimpaa on tarjoilla lapsille erikseen makaronimössöjä.

Mistä päättelit että kaikki nirsojen lasten vanhemmat juuri makaronimössöä tarjoavat?

Ei käynyt mielessä että juuri sulla on onnea, kun lapset ovat alusta asti syöneet hyvin. Taidat olla niitä parempia vanhempia. "Ei meillä vauva huutanut öisin - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina rakastanut lukemista - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on alkanut kävelemään ennen vuoden ikää - olemmehan parempia vanhempia". "Kyllä meidän lapsi on aina ollut sosiaalinen ja aktiivinen eikä yhtään ujo - olemmehan parempia vanhempia". Ja niin edelleen.

Mutta kaikki muuthan voikin näppärästi haukkua uudavuttomiksi, jos se syöminen ei lapsella vain luonnistu ja vanhemmat joutuu hakemaan apua lääkäristä. Siellähän se uusavuton vanhempi voisi vaikka saada lapselleen apua tai diagnoosin, oli kyse sitten psyykkisistä tai fyysisistä syistä. Mutta parempien vanhempien lapsilla ei kai sitten voi olla vikoja tai ongelmia.

Meillä nimenomaan oli niitä syömis ongelmia lapsilla pitkään. Neuvolassa rupesivat tutkimaan asiaa ja käytiin verikokeissa ja vaikka missä. Sitten lääkäri anto nämä ohjeet ja homma rupes luonnistumaan viikon totuttelun jälkeen. Ei olla mitään voittajavanhempia joilla kaikki toimii täydellisesti. Halusin vaan jakaa tän neuvon mikä itseä autto tähän kaaos lapsiperhe arkeen kun on monta lasta ja kaikki on hankalaa eikä apuja saada mistään. 

T: AP

Sun alkuperäinen aloitus oli pääasiassa hyvin asiallinen. Sen sijaan keskustelussa on nirsojen lasten vanhempia haukuttu mm uusavuttomiksi ja idiootiksi ja niin edelleen.

Oma lapsi on nirso ja meillä on toiminut myös yleensä se, että turhat välipalat pois. Samoin vikka 1 tai 2 päivän ruokaa menis pipariksi, niin yleensä viimeistään iltapuuro tai seuraava päivänä ruoka menee. Samoin joudutaan välillä rajoittamaan mahan täyttämistä maidolla ja vedellä. Kurkut ja tomaatit tulee jälkiruokana, koska muuten lapsi söisi niitä pelkästään (lapsi on alipainoinen).

Sen sijaan kaikille nämäkään keinot ei päde. Omassa tuttavapiirissä lapsi alkoi syömisen kautta oireilla muuttuneeseen perhetilanteeseen. Saattoi olla syömättä siihen pyörtymiseen asti. On todella lyhytnäköistä, ilkeää ja typerää leimata uusavuttomiksi ne vanhemmat, jotka hakevat ulkopuolista apua lapsen syömisen ongelmiin ja kuitata se "käyttäkää maalaisjärkeä, kyllä se ennemmin tai myöhemmin syö."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sadisti. Ei ihan toimi aistiyliherkän kanssa, kokeiltu on vuosien aikana kaikki keinot.

Nirso ei oo yhtä kuin aistiyliherkkä. Nirsoilu voi olla ihan siitä kiinni, että on aina saanut erilaista safkaa kun vähän kitisee.

Aistiyliherkkyydet, supermaistajat ja allergiset ei tietenkään kuulu tähän.

Ja mistä te tiedätte, kuka on aistiyliherkkä, supermaistaja tai allerginen, varsinkin jos on kyse muiden lapsista? Niin moni lapsi saa tuon nirsoleiman otsaansa ennen allergian toteamista käytännössä. Puhumattakaan noista aistiyliherkistä ja supermaistajista joita monien mielestä ei ole edes olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sadisti. Ei ihan toimi aistiyliherkän kanssa, kokeiltu on vuosien aikana kaikki keinot.

öö..

"Nämä ohjeet pätee normaaliin terveeseen lapseen. Jos lapsella on jokin vamma tai sairaus niin käykää ravitsemus terapeutilla ja lääkärillä."

Heh. Ihan kuin kaksivuotias osaisikin ilmaista, että "sori, olen aistiyliherkkä". Et aina pysty päälle päin näkemään pikkulapsesta, milloin nirsoilee "huvikseen", milloin ruoka aiheuttaa ihan fyysistä kuvotusta jne. Siis nuo ap:n luettelemat lastenlääkärin ohjeet on ihan hyvät noin periaatteessa, mutta ainakaan meillä ei ole ikinä toiminut tuo "kyllä seuraavalla aterialla sitten ruoka maistuu". Siinä vaiheessa lapset ovat jo nälästä sekopäisiä, eikä mikään, edes syöminen, ole enää mahdollista. Ratkaisin aikanaan ongelman antamalla pelkkää kuivaa näkkäriä, mikä ei ollut lasten herkkua, piti vaan jotenkuten nälkää. Pelkkä näkkäri ateriasta toiseen ei lapsia huvittanut ja alkoivat syödä sitä oikeaa ruokaa. Mutta mikä toimii kenelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehkää sitä ruokaa mitä itse syötte ja koko perhe syö samaa ruokaa. Kenellekkään ei erikseen tehdä eri ruokia.

Jos lapsi sanoo että "Hyi en syö" niin pois pöydästä ja pidä nälässä seuraavaan ruokaan asti. Vaikka kuinka kiukkuis että "yhyy on nälkä" niin ei tipu mitään.

Elkää myös antako mitään juomista muuta kuin korkeintaan desi vettä etteivät opi tyydyttämään nälkäänsä juomalla. Tämä myös vähentää pissille ravaamista kun lapsi ei kittaa kovaan nälkään miljoonaa litraa maitoa/mehua/vettä yms..

Ihminen voi olla päivän juomatta ja viikon syömättä. Se lapsi ei kuole jos se on pari tuntia nälässä. Puol desiä vettä riittää siihen "janoon"..

Voitte uskoa että seuraavalla aterialla ruoka maistuu ihan eri tavalla.. Ekstriimimmät voi tarjota samaa aikasempaa ruokaa lämmityksenä.

Nämä on siis lastenlääkärin ohjeet.

Oma lapsi oppi nopeasti syömään eikä nirsottelemaan. Ikää 4 vuotta.

Nämä ohjeet pätee normaaliin terveeseen lapseen. Jos lapsella on jokin vamma tai sairaus niin käykää ravitsemus terapeutilla ja lääkärillä.

Tuolla ohjeella saadaan aikaan anorektikkoja, koska jos lapsi jo pienenä oppii nälän ja janon olevan hyväksynnän ehtona, niin lapsi oppii myöhemminkin käyttämään niitä yrittäessään esim. stressaavassa tilanteessa pitää maailmaansa kasassa. Nälkä ja jano kertovat, että tilanne on hallinnassa, niiden avulla pysyy ehjänä. Eikä tuosta ole enää pitkää matkaa hautausmaalle.

Jostain syystä tässä maassa on silti enemmän lihavia/ylipainoisia.

Eivätkä ne elintarvikkeet lihavilla ole yleensä mitään porkkanaa ja omenaa.

Itse olin lapsena kuulemma nirso. Äiti teki vaan niin sairaan pahaa ruokaa. Päiväkodissa ja koulussa söin niin että napa rutisi. Että vähän voi peiliinkin katsoa.

Jännä. Mä oon kasvattanu kaks lasta ihan samalla lailla, ja toinen on nirso ja toinen ei. Mistähän se vois kertoa? 

Mä olin todella nirso pienenä, hyvä jos söin edes puolet jostain piltistä. Äiti itki ja rukoili syömään, ei onnistunut. Mitä itse muistan, niin ei mulla edes ollut koskaan nälän tunnetta.

Ainut asia, jota suostuin edes jossainmäärin syömään oli kukkakaaligratiini. Tota nirsoilua kesti about kymmenen vuotiaaksi, jolloin söin ensimmäistä kertaa lautasen tyhjäksi ja pyysin jopa lisää.

Ikää on nyt +20v ja ihan normimitoissa liikun.

Ei aikuisetkaan tykkää kaikesta ruoasta. Jostain syystä lasten pitää syödä mitä tahansa ydinjätettä ja nyökytellä kiitollisina. Lapsilla ei saa olla mielipiteitä eikä mieltymyksiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehkää sitä ruokaa mitä itse syötte ja koko perhe syö samaa ruokaa. Kenellekkään ei erikseen tehdä eri ruokia.

Jos lapsi sanoo että "Hyi en syö" niin pois pöydästä ja pidä nälässä seuraavaan ruokaan asti. Vaikka kuinka kiukkuis että "yhyy on nälkä" niin ei tipu mitään.

Elkää myös antako mitään juomista muuta kuin korkeintaan desi vettä etteivät opi tyydyttämään nälkäänsä juomalla. Tämä myös vähentää pissille ravaamista kun lapsi ei kittaa kovaan nälkään miljoonaa litraa maitoa/mehua/vettä yms..

Ihminen voi olla päivän juomatta ja viikon syömättä. Se lapsi ei kuole jos se on pari tuntia nälässä. Puol desiä vettä riittää siihen "janoon"..

Voitte uskoa että seuraavalla aterialla ruoka maistuu ihan eri tavalla.. Ekstriimimmät voi tarjota samaa aikasempaa ruokaa lämmityksenä.

Nämä on siis lastenlääkärin ohjeet.

Oma lapsi oppi nopeasti syömään eikä nirsottelemaan. Ikää 4 vuotta.

Nämä ohjeet pätee normaaliin terveeseen lapseen. Jos lapsella on jokin vamma tai sairaus niin käykää ravitsemus terapeutilla ja lääkärillä.

Tuolla ohjeella saadaan aikaan anorektikkoja, koska jos lapsi jo pienenä oppii nälän ja janon olevan hyväksynnän ehtona, niin lapsi oppii myöhemminkin käyttämään niitä yrittäessään esim. stressaavassa tilanteessa pitää maailmaansa kasassa. Nälkä ja jano kertovat, että tilanne on hallinnassa, niiden avulla pysyy ehjänä. Eikä tuosta ole enää pitkää matkaa hautausmaalle.

Jostain syystä tässä maassa on silti enemmän lihavia/ylipainoisia.

Eivätkä ne elintarvikkeet lihavilla ole yleensä mitään porkkanaa ja omenaa.

Tuo on se toinen ääripää: kun vihdoinkin saa syödä, mitä haluaa, niin ei osaakaan lopettaa. Nälästä ja janosta tulee vihollisia. Samanlainen syömishäiriö se kuitenkin on, saanut alkunsa siitä, että vanhempi on vihannut lastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälk-istuntoa koska en syönyt, pakkosyöttämistä sairaalassa kunnes oksensin, jatkuvaa nälän tunnetta ja ahdistusta. Nämä ovat muistojani 80-luvulta , olin nirso lapsi ja sitä yritettiin kitkeä nälässä pitämällä sekä pakottamalla. Olin viikonlopun osastolla, ihan keskussairaalassa  ja kaksi hoitsua koetti väkisin tunkea puuroa suuhun, kunnes oksensin. Sellaista hoitoa! Kotona valvoin yöt maha kuristen ja välillä hiivin hakemaan keittiöstä  jotain, myöhemmin aloin ostaa suklaata ja mehua koulumatkalla verensokerin nostamiseksi. Ja minulle siis maistuivat mannapuuro, Weetabixsit, paahtoleipä ja suklaa. Muu ruoka teki oksennusrefleksin , monesti haisivatkin niin kamalalle!  :(  Esim. paahtuvien vehnäjauhojen ja kanaviilokin hajut...  oli pakko ottaa nenästä kiinni.  Olin semmoinen lipputangon taa piiloon jäävä tyttö, vaatteet roikkui päällä ja olin kalpea kuin kalkkilaivankapteeni.  Söin salaa ja olin jatkuvasi nälissäni, kun äiti ei suostunut enää ostamaan niitä ruoka-aineita jotka sain alas...

Teini-ikäisenä syömiseni olivat hiukan laajentuneet ja tein enimmäkseen oman ruokani, mm munakokkelia tai makaronia ja herneitä.  Äiti oli tässä vaiheessa pessyt kätensä asiasta. " Tyttö on hullu, minkäs teet".  Nyt olen perheenäiti ja onneksi kumpikin lapsi on tullut kaikkiruokaiseen isäänsä, mutta jos jompikumpi olisi olut yhtä nirso kuin minä antaisin todellakin syödä vaikk pelkkiä nakkeja!

Oletko nyt 100% varma että luit alimman printin AP:n kirjotuksen alareunassa jossa lukee "tavallinen terve normi-nirso" Eikä "mielenterveydellisesti sairastunut ihminen eli anorektikko tai autisti" 

Ei ole terveellistä nirsoutta jos vaan nakki ja puuro menee mutta mikään muu ei edes jäätelö mene. 

Se on terveellistä nirsoutta että "kaikki muu menee paitsi parsakaali ja sipuli" Se on sitä normaalia nirsoilua. Eli syö mieliruokiaan ja jättää vaan yhden tai tietyn maistamatta. 

Syömishäiriöinen ihminen syö vaan yhtä ja samaa mössöö pelkästään. Se ei ole tervettä vaan sairaus joka tarvitsee lääkärin apua. Eli kyse ei ole mistään valinnasta ja nirsoilusta vaan aivojen aiheuttamasta sairaudesta. 

Ja missähän lukee, että olen anorektinen tai autisti?  Olin tavallinen pikkutyttö, jolle tietyt ruoka-aineet vain tekivät pahaa!