Te joilla nirsoja lapsia ruan kanssa.

Sadisti. Ei ihan toimi aistiyliherkän kanssa, kokeiltu on vuosien aikana kaikki keinot.

Onneksi kaikki lapset on kuin AP:n mallilapsi. Onnea meille 🙂

Mäkään en ymmärrä tätä eri ruokaa. Just olin yhden frendin luona käymässä, ruokana oli ihan normisafkaa, perunaa, lihaa, vihanneksia ja salaattia. Silti skidit söi maustamatonta makaronia ja sitä lihaa paljaaltaan kulhoista. Lusikalla. En oikein tajunnut. Tenavat oli kuitenkin jo molemmat yli neljävuotiaiata, miksei ne syö oikeeta ruokaa oikeilta lautasilta oikeilla ruokailuvälineillä? 

Vierailija kirjoitti:

Sadisti. Ei ihan toimi aistiyliherkän kanssa, kokeiltu on vuosien aikana kaikki keinot.

öö..

"Nämä ohjeet pätee normaaliin terveeseen lapseen. Jos lapsella on jokin vamma tai sairaus niin käykää ravitsemus terapeutilla ja lääkärillä."

Kun voisikin.... mutta mies antaa lapselleen ihan liian helposti periksi ( lapsi siis edellisestä liitosta, mikään ruoka ei koskaan kelpaa). Ja lapsi tasan tietää että saa tahtonsa läpi jos jaksaa vinkua puoli tuntia. Vituttaa katsella vierestä kun ei ole mitään kuria missään. Pari päivää sitten oli juhlat, josta jäi vähän kakkua, mies sanoi lapselle että ensin syöt, ja sitten saat palasen kakkua. Siis että ruokalautasen pitää olla tyhjä. Mutta ei, taas annetaan periksi, kolmannes oikeasta ruuasta meni, vetkutettiin pöydässä vajaa tunti, ja lapsi saa herkkuja, taas kerran...

Vierailija kirjoitti:

Mäkään en ymmärrä tätä eri ruokaa. Just olin yhden frendin luona käymässä, ruokana oli ihan normisafkaa, perunaa, lihaa, vihanneksia ja salaattia. Silti skidit söi maustamatonta makaronia ja sitä lihaa paljaaltaan kulhoista. Lusikalla. En oikein tajunnut. Tenavat oli kuitenkin jo molemmat yli neljävuotiaiata, miksei ne syö oikeeta ruokaa oikeilta lautasilta oikeilla ruokailuvälineillä? 

Jos lapsi on alusta asti saanut eriruokia koska "se nyt vaan syö paremmin niitä omia juttujaan" niin se noidankehä jatkuu niin pitkään kunnes asialle tehdään jotain. Saattaa vielä teini-iässä syödä eriruokia. 

Kaikista helpointa on opettaa juurikin AP:n tavalla mahdollisimman pienestä asti. Jos kerkee kasvaa jonkun vuoden eri ruoilla niin sill ei tavallinen enää kelpaakkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kun voisikin.... mutta mies antaa lapselleen ihan liian helposti periksi ( lapsi siis edellisestä liitosta, mikään ruoka ei koskaan kelpaa). Ja lapsi tasan tietää että saa tahtonsa läpi jos jaksaa vinkua puoli tuntia. Vituttaa katsella vierestä kun ei ole mitään kuria missään. Pari päivää sitten oli juhlat, josta jäi vähän kakkua, mies sanoi lapselle että ensin syöt, ja sitten saat palasen kakkua. Siis että ruokalautasen pitää olla tyhjä. Mutta ei, taas annetaan periksi, kolmannes oikeasta ruuasta meni, vetkutettiin pöydässä vajaa tunti, ja lapsi saa herkkuja, taas kerran...

Lapsien kanssa täytyy olla periksiantamaton. 

Sinä olet lapsen VANHEMPI etkä KAVERI. 

Jos vanhemmat ei lastaan kasvata niin kuka sitten? 

Säännöt on säännöt ja niissä pysytään. Jos toinen lipsuu niin lapsi käyttää aina sitä lipsuvaa hyväkseen. 

Tottakai. Ei lapset ole niin tyhmiä minkä kuvan ne itsestään antaa. Kyllä jo 4 vuotias osaa manipuloida. 

Tarjoat ruoan. Jos ei syö niin pois pöydästä ja lautanen pois. Seuraava ruoka 3 tunnin päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun voisikin.... mutta mies antaa lapselleen ihan liian helposti periksi ( lapsi siis edellisestä liitosta, mikään ruoka ei koskaan kelpaa). Ja lapsi tasan tietää että saa tahtonsa läpi jos jaksaa vinkua puoli tuntia. Vituttaa katsella vierestä kun ei ole mitään kuria missään. Pari päivää sitten oli juhlat, josta jäi vähän kakkua, mies sanoi lapselle että ensin syöt, ja sitten saat palasen kakkua. Siis että ruokalautasen pitää olla tyhjä. Mutta ei, taas annetaan periksi, kolmannes oikeasta ruuasta meni, vetkutettiin pöydässä vajaa tunti, ja lapsi saa herkkuja, taas kerran...

Lapsien kanssa täytyy olla periksiantamaton. 

Sinä olet lapsen VANHEMPI etkä KAVERI. 

Jos vanhemmat ei lastaan kasvata niin kuka sitten? 

Säännöt on säännöt ja niissä pysytään. Jos toinen lipsuu niin lapsi käyttää aina sitä lipsuvaa hyväkseen. 

Tottakai. Ei lapset ole niin tyhmiä minkä kuvan ne itsestään antaa. Kyllä jo 4 vuotias osaa manipuloida. 

Tarjoat ruoan. Jos ei syö niin pois pöydästä ja lautanen pois. Seuraava ruoka 3 tunnin päästä. 

yritetty on, ja vaikka lapsi ei olekaan minun, niin olettaisin että tämän katon alla ollaan meidän säännöillä, äitinsä luona perseilkööt miten tykkään. Mutta ei, lapsen isä antaa todella helposti periksi, ja pahalta tuntuu sanoa, mutta 5v lapsi manipuoli isäänsä ihan täysiä. Vituttaa todella paljon kun ei ole mitään sanavaltaa eikä auktoriteettia. Joka toinen viikko talossa on lapsi joka voi perseillä miten haluaa...

Entä kun se nirsoilu alkaa vasta eskarissa/koulussa... kun sieltä kavereilta kuulee että ruoka on pahaa?

Kirjotusvirhe topicissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun voisikin.... mutta mies antaa lapselleen ihan liian helposti periksi ( lapsi siis edellisestä liitosta, mikään ruoka ei koskaan kelpaa). Ja lapsi tasan tietää että saa tahtonsa läpi jos jaksaa vinkua puoli tuntia. Vituttaa katsella vierestä kun ei ole mitään kuria missään. Pari päivää sitten oli juhlat, josta jäi vähän kakkua, mies sanoi lapselle että ensin syöt, ja sitten saat palasen kakkua. Siis että ruokalautasen pitää olla tyhjä. Mutta ei, taas annetaan periksi, kolmannes oikeasta ruuasta meni, vetkutettiin pöydässä vajaa tunti, ja lapsi saa herkkuja, taas kerran...

Lapsien kanssa täytyy olla periksiantamaton. 

Sinä olet lapsen VANHEMPI etkä KAVERI. 

Jos vanhemmat ei lastaan kasvata niin kuka sitten? 

Säännöt on säännöt ja niissä pysytään. Jos toinen lipsuu niin lapsi käyttää aina sitä lipsuvaa hyväkseen. 

Tottakai. Ei lapset ole niin tyhmiä minkä kuvan ne itsestään antaa. Kyllä jo 4 vuotias osaa manipuloida. 

Tarjoat ruoan. Jos ei syö niin pois pöydästä ja lautanen pois. Seuraava ruoka 3 tunnin päästä. 

yritetty on, ja vaikka lapsi ei olekaan minun, niin olettaisin että tämän katon alla ollaan meidän säännöillä, äitinsä luona perseilkööt miten tykkään. Mutta ei, lapsen isä antaa todella helposti periksi, ja pahalta tuntuu sanoa, mutta 5v lapsi manipuoli isäänsä ihan täysiä. Vituttaa todella paljon kun ei ole mitään sanavaltaa eikä auktoriteettia. Joka toinen viikko talossa on lapsi joka voi perseillä miten haluaa...

Ota asia puheeksi miehesi kanssa ja keskustelkaa asia loppuun asti. 

Vierailija kirjoitti:

Sadisti. Ei ihan toimi aistiyliherkän kanssa, kokeiltu on vuosien aikana kaikki keinot.

Nirso ei oo yhtä kuin aistiyliherkkä. Nirsoilu voi olla ihan siitä kiinni, että on aina saanut erilaista safkaa kun vähän kitisee.

Aistiyliherkkyydet, supermaistajat ja allergiset ei tietenkään kuulu tähän.

Vierailija kirjoitti:

Entä kun se nirsoilu alkaa vasta eskarissa/koulussa... kun sieltä kavereilta kuulee että ruoka on pahaa?

Sama kasvatus on kotona eikä muutu. Nirsoilkoot lapsi koulussa niin paljon kun haluaa. 

Jos ei ruoka maistu niin on oltava nälässä. 

Minä muistan omasta lapsuudesta jos jäi ruoka syömättä niin isä söi lasten lautaset tyhjäks. Sit ei tippunu ruokaa eikä muutenkaan ollu varaa ruokaan. Maaseudulla vielä asuttiin ja töitä oli pakko tehdä että koko homma pyöri. Kyllä siinä lehmiä hoitaessa ja puita kantaessa nälkä tuli. Vaikka ei olis mieleistä ruokaa (läskisoosia) niin sitä vaan piti pitkin hampain syödä. Kyllä siihen lopulta tottu ja minusta ei kasvanut nirsoa ruoan suhteen. 

Meille anto melko samat ohjeet lastenlääkäri. Hyvin on toiminu. Viikko kaikenkaikkiaan kesti ennenkuin lapsi älysi sen että sitä ruokaa ei ihan oikeasti sitten tule. 

Kyllä se niitä "ei mieluisia" ruokia maistaa ja syö vähän ennenkuin lähtee pöydästä. 

Ennen se ei suostunut edes maistaa. Oli sellanen makaroonikausi että mikään muu ei mennyt alas kun makarooni ja tomaattinen jauhelihakastike. Alko tulla jo lapselle anemia kun ei mitään muuta suostunut syömään. 

Mummoni kertoi kun hän oli nuori ja oli nälkä niin kaapeissa ei ollu kerrassaan mitään. Jääkaapissa oli vaan valo. Ainut ruoka mitä mitä löyty oli vehnäjauhoa. Noh ei kun lehmältä maitoa kattilaan ja siihen vehnäjauhoja.. Sellasia vehnäjauho-maito-höttö-paukku-velliä syötiin nälkään. 

Ja nykynuoret nirsoilee että hyi taas makaroonilaatikkoa yök. 

Tuolla taktiikalla opin olemaan syömättä ja syömisen kanssa oli vaikeuksia ihan aikuisuuteen saakka.

Ruoasta kieltäytymisen taustalla voi olla allergioita. Lapsi tuntee, ettei hänelle sovi esim maito, kala, appelsiini, selleri, pasternakka, sipuli tms. Täytyy kuunnella lasta, jos hän kertoo, että jostain tulee huono olo! Allergioista osa  pystytään diagnosoimaan vasta myöhemmin, kun oireet ovat riittävän selkeitä.

Toinen asia on nirsot lapset, jotka sairastuvat ja laihtuvat. Kyllä silloin tulee vanhemmille houkutus tarjota edes jotain ruokaa, joka päätyy vatsalaukkuun asti!

Myös herkkäkurkkuisuus on ongelma ja herkkä oksennusrefleksi. 

Lapseni eivät edes pienenä laittaneet mitään sopimatonta suuhunsa, eivätkä he kuolanneet. Oksennusrefleksi oli hyvin herkässä. Minulla on vain kohtuullisen nirsoja ja allergisia lapsia, mutta kun valitin ruokailun vaikeutta, sain huomata, että jollain toisella on vieläkin nirsompia, allergisimpia tai laihempia lapsia. Omani eivät aivan näyttäneet käveleviltä luurangolta, onneksi. Nirsous on periytyvää. Lapseni ovat epäluuloisia suuhun pantavan suhteen, aivan niinkuin minäkin olin lapsena, mutta osansa oli lapsuuden allergioillakin. Osa allergioista häviää eli parantuu, kun lapsi kasvaa. Näin kävi lapsillenikin.

Minkä ihmeen ruan? Ja ravitsemus terapeutilla...

Vierailija kirjoitti:

Ruoasta kieltäytymisen taustalla voi olla allergioita. Lapsi tuntee, ettei hänelle sovi esim maito, kala, appelsiini, selleri, pasternakka, sipuli tms. Täytyy kuunnella lasta, jos hän kertoo, että jostain tulee huono olo! Allergioista osa  pystytään diagnosoimaan vasta myöhemmin, kun oireet ovat riittävän selkeitä.

Toinen asia on nirsot lapset, jotka sairastuvat ja laihtuvat. Kyllä silloin tulee vanhemmille houkutus tarjota edes jotain ruokaa, joka päätyy vatsalaukkuun asti!

Myös herkkäkurkkuisuus on ongelma ja herkkä oksennusrefleksi. 

Lapseni eivät edes pienenä laittaneet mitään sopimatonta suuhunsa, eivätkä he kuolanneet. Oksennusrefleksi oli hyvin herkässä. Minulla on vain kohtuullisen nirsoja ja allergisia lapsia, mutta kun valitin ruokailun vaikeutta, sain huomata, että jollain toisella on vieläkin nirsompia, allergisimpia tai laihempia lapsia. Omani eivät aivan näyttäneet käveleviltä luurangolta, onneksi. Nirsous on periytyvää. Lapseni ovat epäluuloisia suuhun pantavan suhteen, aivan niinkuin minäkin olin lapsena, mutta osansa oli lapsuuden allergioillakin. Osa allergioista häviää eli parantuu, kun lapsi kasvaa. Näin kävi lapsillenikin.

Noh kyse olikin normaalista terveestä nirsosta lapsesta. Tyyliin: Hyi en syö parsakaalia kun se on vihreetä. 

Hyi en syö keitettyä porkkanaa kun se on lötkö kun pippeli. Hyi en syö paistettua kanamunaa kun se on tuollasta hyllyvää kun sitä käsissä heiluttelee. Hyi en maista bataattisosetta kun se on oranssia. 

Jos lapsi söisi ruokaa nälkäänsä mutta kakoo sen jälkeen niin on eri asia. Sillon on jotain vikaa lapsen elimistössä. Joillain voi olla ruoan rakenne joka sen tekee. Yks joka voi aiheuttaa tuota on se että lasta imetetään liian pitkään. Lapsen nielu tottuu siihen sileään rakenteeseen. 

Loppujen lopuksi ihminen adaptoituu ympäristöönsä. Jos lapselle läskiset niljakkaat ruoat ei maistu mutta mitään muuta ei ole tarjolla niin ihminen adaptoituu syömään sitä paremman puutteessa ja lopulta tottuu siihen. 

Tottakai jos lapsella on vaikka vakava maitoallergia ja maitotuotteet aiheuttaa vakavia vatsakipuja niin ei ole nirsoilusta kyse. Kysele lapselta miksi et syö. "Pahhaa" ei ole pätevä syy. "koskee/oksettaa" on ehkä kantaaottavampi syy. 

Vierailija kirjoitti:

Minkä ihmeen ruan? Ja ravitsemus terapeutilla...

Jos sinulla on kehitysvammainen lapsi joka totaalikieltäytyy ruoan syömistä niin et mene ravitsemusterapeutille?