Lue keskustelun säännöt.
Tahdon antaa vauvan pois
16.12.2017 |
Tulin vahingossa raskaaksi, kun ehkäisy petti. Mies oli onnensa kukkuloilla, kun meille on vihdoin tulossa perheenlisäystä. Itse mietin vielä pitään aborttia, mutta tuntui, että joka puolelta tuli painostusta. Lähipiiri oli tuntunut kovasti odottaneen, että meille tulisi lapsi ja moni ystävä ja sukulainen kuittasi ajatukseni äitiydestä höpöhöpönä ja sanoivat, että oma lapsi on eri juttu, siihen kiintyy eri tavalla, äidinrakkaus on suurinta maailmassa ja kaikki asiat järjestyvät sitten. Raskauden aikana oli ylämäkeä ja alamäkeä, mutta elin siinä uskossa, että kontakti omaan lapseen syveni sitten. Raskaus ällötti, kun ei hallinnut omaa kroppaansa.
Synnytys oli helvettiä enkä halua kokea sitä enää ikinä uudestaan. Tuntui, ettei keho olisi ollut omani. Nyt parin kuukauden perusteella on pakko sanoa, että lapsi ei kiinnosta sitten pätkääkään, enkä halua olla sen lähellä. Tuntuu, että se on vain tiellä elämässäni ja estää minua pyrkimästä todellisia päämääriä kohti. Aioin perustaa yrityksen, mutta kasvava lapsi tulee syömään säästöt ja kaiken ajan. Mieheni on jo pienyrittäjä. Minusta tuntuu, etten kykene asettamaan 18 vuodeksi etusijalle olentoa, joka ei kiinnostanut alkuunkaan. Lapsen myötä, olen ajatellut, että tällaistako paskaa se loppuelämä tulee olemaan: sitä, että joku on sinusta riippuvainen ja jolle pitää kaikki tehdä valmiiksi. Tiesin kyllä, että vastuuta tulee olemaan, mutta kuvittelin pystyväni siihen, mihin miljoonat muutkin naiset ovat pystyneet ennen minua.
Mies on helvetin loukkaantunut, kun kuvitteli raskausajan muuttaneen mieltäni. Mies on nyt pohtinut, että mikä vika hänessä ja parisuhteessamme on. Hän on myös sanonut, että jos annan lapsen pois, ei halua olla enää tekemisissä kanssani. Toisaalta hän joutuisi jättämään yritystoimintansa kokonaan tauolle, jos haluasi lapsen huoltajuuden, enkä usko, että on valmis tekemäänkään niin. Yritys ei ole vielä varmalla pohjalla.
Kauanko tässä kannattaa enää kokeilla äitileikkiä? Miten adoptio hoidetaan, jos toinen vanhemmista vastustaa sitä? Kuinka kerrotaan isovanhemmille, että ei tästä tullutkaan mitään ja tämä on varmaan ensimmäinen ja viimeinen joulu lapsen kanssa? Tällaisia kevyitä joulumietintöjä.
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen sitä mieltä, että ota yhteyttä sosiaalityöntekijään ja pyydä ainakin keskustelu apua. Hän osaa kertoa miten etenet ja mitä viahtoehtoja sinulla on. On mahdollista, että sinulla on masennus, mutta mahdollista on myös, ettei äidinrakkautesi koskaan herää, kun lasta et halunnut missään vaiheessa ja sinut siihen painostettiin.
Minusta on parempi, että teet adoptio päätöksen tai isälle yksinhuoltajuus päätöksen nyt, etkä puolen vuoden päästä. Puolen vuoden päästä vauva on jo niin iso, että muistaa sinut ja osaa kaivata sinua, jos olet hänen pääsääntöinen hoitajansa. Kyllä hän nytkin jo muistaa, mutta vielä on helpompaa oppia elämään isänsä kanssa tai täysin uusien vanhempien kanssa. Se on helpompaa lapselle vielä nyt.
Kiitos. Tämä oli varmaan ensimmäinen järkevä kommentti koko keskusteluun. Ap
Soita heti maantaina. Jos viikonloppuna kuitenkin tulee tunne, ettet jaksa sinne asti, puhu ensin lapsen isän kanssa, josko hän hoitaisi ja ottaisi vastuun. Jos tämä ei onnistu, silloin voit soittaa päivystävälle sosiaalityöntekijälle, en tiedä mitä sitten tapahtuu, mutta ilmeisesti tehdään kiireellinen sijoitus välittömästi. Olisi siis parempi että mies huolehtisi ainakin sinne maanantaille asti, saat varmasti akuutti ajan kun kerrot harkitsevasi lapsen pois antamista. Hyvä, että puhut tästä nyt etkä sitten kun lapsi on 2v ja kiintynyt sinuun jo todella paljon.
Kyllä vauvanakin hylätyt kärsivät myöhemmin elämässään siitä hylätyksi tulemisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota ja kärvistele edes siihen asti, että lapsi on 6 tai 9 kk? Vie lapsi päivähoitoon ja ala toteuttaa ammatillisia haaveitasi. Jos vielä senkin jälkeen tuntuu, että haluat oikeasti tehdä peruuttamattoman päätöksen ja antaa lapsen kokonaan pois, niin sitten teet.
Onko päivähoito nykyään lasten kaatopaikka? Ei ihme, että Suomen nuoriso on ihan kujalla, mikäli suurin osa ajattelee näin. Eikö parempi vaihtoehto ole, että lapsi saisi rakastavat vanhemmat, jotka oikeasti välittää? Minä en sitä rakkautta pysty antamaan. Ap
On. Vai miksi luulet että ihmiset vievät todella pienet lapsensa sinne? Tai vievät lapsensa sinne vaikka itse olisi kotona?
Voihan miehesi, lapsen isä ruveta yksinhuoltajaksi. Ei äidin ole mikään pakko olla se joka lasta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on kaksi huoltajaa, joten adoptio tuskin on vaihtoehto. Luovut vain omasta huoltajuudestasi. Sitä miehesi ei voi estää. Mies sitten päättää yksin, miten toimii lapsen kanssa.
Käytännössä siis pilaan miehen alkavan yritystoiminnan ja hän tulee vihaamaan minua. Olisi ollut helpompaa tehdä abortti ja erota. Mies siis tuskin olisi kestänyt aborttia ja ero olisi tullut. Nyt ero on tulossa näköjään riippumatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään. Ap
Mitä helvettiä? Te molemmat mieluummin pyörittäositte omaa firmaa kuin hoitaisitte lasta? Myös miehesi? Minkä helvetin takia edes sitten teitte sen lapsen? Jos miehesi on samaa mieltä, että kun sinä ensin haluat luopua huoltajuudesta koska kuvittelet että lasta ja omaa yritystä ei voi yhdistää, eikä miehesikään sitten halua samasta syystä lasta itselleen, niin vittu te olette lapsellisia!
Kuule, kyllä yrittämisen ja lastenhoidon saa onnistumaan kombona. Se vaatii teiltä molemmilta joustamista ja kyllä, myös mieheltäsi. Oma yrityksesi ei ole edes vielä pystyssä - 3kk vauva ei vielä vähään aikaan työllistä sinua niin paljoa ettetkö ehtisi siinä sivussa järjestelemään yrityksen aloitusta. Lapsi tarhaan vuoden ikäisenä, ja teillä molemmilla on omaa aikaa ainakin tarhapäivien ajan, pyydätte isovanhemmilta apua, tai ostatte apua, ja joustatte molemmat yritystoiminnassanne ensimmäiaet 5 vuotta! Myös mies! Miehesi on suuren luokan urpo jos luuli että hän voi yrittää 24/7 ja sinä olet kotona.
Toisekseen, mietipä 5v eteenpäin, ei ne yritystoiminnat aina rullaa, joten oletko onnellinen jos luovut lapsesta ja 5v päästä kädessäsi on vaan yksi kannattamaton yrityksen räpellys?
Toisaalta, Suomessa on niin monia lapsettomia, adoptiota odottavia ja lasta ARVOSTAVIA pariskuntia, joten lapsen kannalta olisi ehkä sittenkin parempi kun annatte vaan milemmat hänet pois, en ole varma onko teistä siihen koska edes mietit moista ettekä kumpikaan pysty käsittämään että kombinaatio vain täytyy laittaa toimimaan eikä noin että no kun byäääh, nyt mä en voikaan olla yrittäjä 24/7/365.
Ja hae nyt neuvolasta apua, sulla on selkeästi myös synnytyksen jälkeinen masennus.
Ja täyttä paskaa se jauhaminen täällä että vuoden ikäistä ei voi laittaa tarhaan tai tarhahoito on viimeinen vaihtoehto kun hoidon taso on niin paskaa! Päivähoitopaikan voi valita, kannattaa käydä tutustumassa eri tarhoihin niin kyllä siitä vähänkään järkevä ihminen osaa muodostaa mielipiteen! Jos vaan viitsii nähdä sen vaivan, käydä, haastatella ja miettiä mitä asioita hyvästä tarhapaikasta pitää löytyä ja luottaa itseensä sekä intuitioonsa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauheaa, millainen äiti! Tuli suorastaan oksettava olo siitä, että joku yrittäjyys menee lapsen edelle. Jotkut ihmiset eivät saa halutessaan lapsia ja sitten on tuollaisia vanhempia. Kuvottavaa!!! Luovuta se lapsi nyt äkkiä miehellesi tai johonkin rakastavaan kotiin, muuten lapsi saa ikuiset arvet varhaislapsuutensa rakkaudettomasta ilmapiiristä. Toivon, ettet saisi ikinä enää lapsia, niin kylmä ihminen olet.
Anna lapsi miehelle ja maksa elarit. Miehesi voi ottaa uuden vaimon. Mutta elarit vie sun yrityksestä rahaa. En usko että pystyt mitään yritystä hoitaan. Se on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ihme saa äidit tällä palstalla kauhistelemaan näin kovin sanoin tätä tilannetta? Aloittaja haluaa antaa vahinkolapselle kunnon tulevaisuuden, mutta kaikki vaan joko hyssyttää tai sitten tuomitsee. Kaikki eivät sovi vanhemmiksi. Ja kyllä, kaikki eivät halua silti tappaa sitä vauvanalkua. Kuvitelkaapa itse kohdallenne tilanne, että äiti ei rakasta, eikä halua olla lapsensa lähellä, mutta ympäristön paheksunnan takia pitäisi katkerana lapsen. Ymmärrättekö, että ihmiset on erilaisia! Nykyään on ihan ok luopua lapsesta, jos sen pitöminen on mahdotonta. Joku onnekas pari sitten saa sen oman rakkaan ja toivotun nyytin. Kaikkien äidinvaistot eivät vaan herää. Osaan samaistua, sillä aloittaja kuvailema tilanne olisi minun painajaiseni. Tosin mä olisin ihan surutta tehnyt abortin, mutta jos abortti olisi mahdoton niin olisin varmasti päätynyt vahinkoraskauden sattuessa samaan päätelmään eli muksu adoptioon. Aloittajalle toivon kaikkea hyvää elämään, tilanne on raskas ja vaikea eikä kukaan tarvitse toisten paheksuntaa. Varsinkaan, jos erokin tästä tulee. Tsemppiä!
Melkein tuli itku kun tätä aloitusta luki.
Ap. Ihan turha syyllistää kenenkään painostusta, aikuinen ihminen tekee itse päätöksensä!
Mutta joo, en minä näe tässä tilanteessa yhtään mitään muuta ulospääsyä, ensin nyt kipin kapin maanantaina heti neuvolaan yhteyttä. Lapsen parasta ajatellen yrität sitä kautta päästä masennustesteihin! Jos niissä ei mitään ilmene ja olet yhä samaa mieltä sen jälkeen vakava keskustelu lapsen isän kanssa, onko hän valmis yksinhuoltajaksi vai annatteko lapsen adobtioon.
Käy niin sääliksi tätä lasta!
Muista ap. ettei tilanne ole vauvan vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei susta mitään yrittäjää tule, kun et edes lapsen, yhden lapsen!, hoitoa pysty järjestämään. Tai ensinnäkään ole riittävän itsevarma tai iso kuva selvillä koska olit noin helposti vietävissä lapsihommaan jos kuitenkaan et halunnut. Miten ihminen jolla ei ole itseluottamusta voisi muka myydä yrityksensä palvelua eli luottamusta yritykseen ja tuotteeseen asiakkaille? Joten ehkä parempi että meet/pysyt vaan palkkatöissä. On kuule helpompaa sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keittiöpsykologit pätemässä. Provohan tämä.
Ap minkä alan yritys vie voiton vauvasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan jopa lapsen isovanhemmat saattavat olla kiinnostuneita hoitamaan, ottamaan vastuun, adoptoimaan sijoitukseen vauvan koska omat lapset ei nyt vaan siihen kykene. Kannattaisi varmaan kysyä, olisi pienempi suru kaikille.
Ap tuu taas satuileen linjalle. Mammat tarvii vettä myllyynsä.
Taattua av-viihdettä niille joiden oma elämä on tylsää. Tarina voisi jo jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Ap minkä alan yritys vie voiton vauvasta?
Mikä hyvänsä alan. Jos on ollut suunnitteilla elää omaa elämää yrityksen, työn tahi minkä hyvänsä kanssa ILMAN LASTA, on siihen oikeus. Lapsen poisantaminen ei ole rikollista eikä edes moraalisesti arveluttavaa. Lapsi on ollut vahinko ja ei-toivottu. Lestat vois mennä kirkkoon jeesustelemaan tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on kaksi huoltajaa, joten adoptio tuskin on vaihtoehto. Luovut vain omasta huoltajuudestasi. Sitä miehesi ei voi estää. Mies sitten päättää yksin, miten toimii lapsen kanssa.
Käytännössä siis pilaan miehen alkavan yritystoiminnan ja hän tulee vihaamaan minua. Olisi ollut helpompaa tehdä abortti ja erota. Mies siis tuskin olisi kestänyt aborttia ja ero olisi tullut. Nyt ero on tulossa näköjään riippumatta siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään. Ap
Mitä helvettiä? Te molemmat mieluummin pyörittäositte omaa firmaa kuin hoitaisitte lasta? Myös miehesi? Minkä helvetin takia edes sitten teitte sen lapsen? Jos miehesi on samaa mieltä, että kun sinä ensin haluat luopua huoltajuudesta koska kuvittelet että lasta ja omaa yritystä ei voi yhdistää, eikä miehesikään sitten halua samasta syystä lasta itselleen, niin vittu te olette lapsellisia!
Kuule, kyllä yrittämisen ja lastenhoidon saa onnistumaan kombona. Se vaatii teiltä molemmilta joustamista ja kyllä, myös mieheltäsi. Oma yrityksesi ei ole edes vielä pystyssä - 3kk vauva ei vielä vähään aikaan työllistä sinua niin paljoa ettetkö ehtisi siinä sivussa järjestelemään yrityksen aloitusta. Lapsi tarhaan vuoden ikäisenä, ja teillä molemmilla on omaa aikaa ainakin tarhapäivien ajan, pyydätte isovanhemmilta apua, tai ostatte apua, ja joustatte molemmat yritystoiminnassanne ensimmäiaet 5 vuotta! Myös mies! Miehesi on suuren luokan urpo jos luuli että hän voi yrittää 24/7 ja sinä olet kotona.
Toisekseen, mietipä 5v eteenpäin, ei ne yritystoiminnat aina rullaa, joten oletko onnellinen jos luovut lapsesta ja 5v päästä kädessäsi on vaan yksi kannattamaton yrityksen räpellys?
Toisaalta, Suomessa on niin monia lapsettomia, adoptiota odottavia ja lasta ARVOSTAVIA pariskuntia, joten lapsen kannalta olisi ehkä sittenkin parempi kun annatte vaan milemmat hänet pois, en ole varma onko teistä siihen koska edes mietit moista ettekä kumpikaan pysty käsittämään että kombinaatio vain täytyy laittaa toimimaan eikä noin että no kun byäääh, nyt mä en voikaan olla yrittäjä 24/7/365.
Ja hae nyt neuvolasta apua, sulla on selkeästi myös synnytyksen jälkeinen masennus.
Lapsi ei kiinnosta minua riittävästi, että alkaisin joustamaan omassa elämässäni. Olen todennäköisesti 5 vuoden kuluttua onnellisempi ilman lasta, onnistui yritykseni tai ei. Tällä hetkellä parisuhde on ihan vitun se ja sama. Mies on hyödytön idiootti, josta ei ole vastuunottajaksi lapsenhoidossa edes vaipanvaihdossa tai ruokkimisessa. Yritäpä sen kanssa pyörittää kahta yritystä ja vauvaa samalla. Ei helvetissä tule onnistumaan.
Minulla ei ole synnytyksen jälkeistä masennusta, vaan olen tosissani. Kiitos ja heippa. Ap
Anna se kakru helvettiin ja lopeta palstaulina. Kiitos.
Miksi tehtäisiin kiireellinen sijoitus?? Onhan lapsella isä, joka haluaa pitää hänet.