Ihmiset jotka jaksatte auttaa muita

Olen siis auttanut rahallisesti ja muutenkin tykkään autella, en koskaan pyydä mitään vastapalveluksia enkä rahoja takas...mutta on yksi ihminen, syrjäytynyt keski-ikäinen nainen, ja tänään jotenkin hermostuin häneen.
Olen hälle useasti antanut rahaa, kuskannut kaupoille ym, mutta aina vaan saan häneltä syyllistäviä viestejä, miten hänellä on nälkä ym ja minun toki pitäisi ymmärtää että nyt äkkiä viemään taas rahaa tai ruokaa. Hän laittelee siis sellaisia valitusviestejä, ja pommittaa viesteillä useasti viikon aikana, aina pyytämässä jotakin.

Oon tätä jaksanut tehdä, koska olen uskossa ja haluan elää uskoani todeksi ja tehdä hyviä tekoja, mutta nyt en enää tiedä, olenko vain tyhmä ihminen jota on helppo käyttää hyväksi, vai puuttuuko itseltäni kuitenkin todellinen rakkaus lähimmäisiä kohtaan ja tämän naisen avustaminen tuntuu siksi jotenkin raskaalta..

Tiedän että hänen kirjoittamansa viestit antaa hyvin negatiivisen kuvan hänestä, mutta sitten kun olemme naamatusten, hän on sellainen "säälittävä reppana", oikeasti säälin häntä ja uskon että hän on yksinäinen. Tämän takia mietin, olenko sittenkin liian itsekäs, kun sanoin tänään että en tulekkaan hänen luokseen kun en jaksa sitä että hän yrittää mua syyllistää hänen rahapulastaan. Hän oli laittanut aamuyöstä jonkin valitusviestin ja olin väsynyt itse..huonosti nukkunut.

En ole rikas vaan teen osa-aikatyötä ja lapsiakin on. Autan kuitenkin parhaani mukaan myös muita ihmisiä, olen ajanut jopa yli 50km yhteen suuntaan, useammankin kerran,koska olin ainoa eräälle ihmiselle jolta hän apua sai. Ja ilman korvausta. En edes kehtaa pyytää toisilta rahaa.

Auttaminen on mukavaa, siitä saa myös itse hyvän mielen, mutta en tiedä miten suhtautua ihmisiin, joista ei oo varma käyttävätkö he vaan hyväkseen vai ovatko oikeasti avuntarpeessa.

Ja koska teen tätä uskosta Jeesukseen, niin en halua, että ihmiset rupeavatkin pilkkaamaan, että "jahas,tuollasii ne uskovat sitten oikeasti ovatkin"...

Itsekkin olen usein hyvin väsynyt, mutta en osaa pyytää keneltäkään mitään apua. Siksi kyllä vähän pahoitan mieleni, jos joku pitää itsestäänselvänä, että mun velvollisuuteni on tehdä sitä ja tätä, tarkoitan nyt tätä kyseistä naista.
Joulu on tulossa, ja nyt hän vetoaa tähän, että pitäisihän nyt joulumieltä olla ja käydä hänen luonaan, jonne sinnekin on matkaa kyllä, ja tiedän että hän odottaa että vien ruokakassin tai rahaa hälle.

Syksyllä hänellä oli synttärit, ja silloin vetosi siihen että saisi rahaa kun " kerranhan sitä 50-vuotta täyttää", mutta kuitenkaan ei riittänyt kun annoin hälle rahaa vaan pyysi lisää, vedoten taas tähän.
Kuulostan ehkä oikeasti tosi vedätettävältä ihmiseltä, mutta oikeasti on niin yksinäisiä ja köyhiä ihmisiä tässäkin maassa, että en haluaisi vaan sulkea silmiä ja korvia ja kylmästi aatella että siinäpähän kuolet yksinäisyyteen ja nälkään...mutta miten erottaa hyväksikäyttäjät ja oikeat avuntarvitsijat..en voi myöskään jaella kaikkia rahojani kun on omatkin lapset joista pitää huolehtia.