Ihmiset on taas aivan pihalla työttömien realiteeteista
Sen työttömyyspäivärahan saa varmuudella ennalta määrättyinä päivinä ja se on aina saman kokoinen. Olkoon aika vaatimaton palkkaan verrattuna, mutta sillä saa hankittua kaikki välttämättömyydet. TE-toimiston kanssa joutuu asioimaan mutta se on loppupelissä varsin helppoa kunhan tietää mitä tekee.
Vaihtoehtona, ne duunit mihin työttömällä usein on mahdollisuus, on lyhyempiä pätkätöitä, vuokraduuneja tai 0-tuntisopimuksia. Ansiot voi olla mitä tahansa ja työsuhde katkeaa usein kun pomo napsauttaa sormia ja osoittaa ovea. Sen jälkeen alkaa paperisota Kelan ja TE-toimiston kanssa. Päätökset viipyy viikkokaupalla ja saa kuumottaa tuleeko karenssi vai ei.
Kukaan yksinelävä työtön ei tietoisesti vaaranna päivärahojaan muun kun pidemmän pätkätyön tai vakituisen työsopimuksen takia juuri sen takia että päivärahat on säännöllisiä. Se nyt vain on realiteetti minkä kanssa työtön joutuu elämään.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Olisi jo korkea aika luopua tuosta ajatuksesta, että työllä pitää voida elättää itsensä. Yhä useamman kohdalla tämä ei onnistu ja tulevaisuudessa yha harvemmalta, mutta ei se pitäisi olla mikään syy estää ihmisiä tienaamasta omaa elantoaan edes osittain! Onhan se nyt parempi, että pystyy tienaamaan edes ruokansa verran, tai asumiskulujen, kuin että on kokonaan toisten elätettävänä. Vaikka siitä työstä saatava raha olisi pienikin, se lisää kuitenkin työttömän omanarvontuntoa tässä yhteiskunnassa, josta on tullut niin julma kelkasta pudonneita kohtaan.
Ihmisetkin antavat kadulla mieluummin rahaa katusoittajalle kuin jollekin toiselle, joka vain kerjää. Kaikista ei ole katusoittajaksi, mutta moni voisi tehdä jotain pientä, mistä saa edes vähän rahaa. Jos ne TESsin asettamat rajat eivät olisi niin korkealla.
Mistä rahoista me saadaan elätettyä jokainen työssäkäyväkin sitten, kun heistäkään kukaan ei pysty elättämään itseään?
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla vähän naiivi. Ja tuolla logiikalla sinä olet halpa, joka velttoilee, koska tarjoat työpanostasi ilmaiseksi eikä sinulla ole varaa neuvotella palkastasi.
Minä kutsuisin sitä tutustumistarjoukseksi. Palkasta voidaan neuvotella uudestaan, kun työnantaja on päässyt tutustumaan minuun ja tapaani tehdä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiinnostaisi, millä tavoin ay-liikkeet estävät sinua työllistymästä.
En ole tuo jolta kysyttiin, mutta AY-liikkeet ovat aikaansaaneet sen, että työntekijä ei pysty laillisesti tarjoamaan omaa työpanostaan palkkasuhteessa TES-sopimuksia alemmalla hinnalla. Toki on provisiopalkkaisia töitä, joissa tuntipalkka voi jäädä kahteen euroon. Mutta jos haluaisin vaikka tarjoutua toimistotöihin 6€/h niin eipä onnistu, koska on lainvastaista. Tämä on ihan viheliäistä, koska osalle työntekijöistä tuo 6€ voisi olla ihan hyväksyttävä aloituspalkka ja työnantajalla voisi olla hommia, joista on varaa maksaa 6€/h mutta ei 10€/h ja ne jäävät tekemättä, koska ei ole sallittua maksaa 6€/h.
Tai ravintola haluaisi pitää ovensa auki myös sunnuntaina ja tienestejä kaipaavat opiskelijat olisivat valmiita tekemään töitä ilman sunnuntailisää, koska saisivat kuitenkin tavallisen tuntipalkan, kun ravintolan ollessa kiinni eivät saisi mitään. Kuitenkaan eivät voi tästä keskenään sopia, vaikka molemmille osapuolille kävisi, koska sunnuntailisä on määrätty jostain ylhäältä.
Kenen etu tämä oikein on, että ay-liike estää työntekijän ja työnantajan kahdenkeskisen, molempia osapuolia tyydyttävän sopimisen?
Tällainen vapaus solmia ihan millaisia sopimuksia tahansa tarkoittaisi sitä, että joku olisi koska tahansa valmis solmimaan vieläkin heikommat sopimusehdot, mikä sekä vaikeuttaisi inhimillisiä sopimuksia halajavien työnhakijoiden työllistymistä, työllistyneiden taloudellista asemaa ja lukuisten ammattialojen palkkatasoa yleisesti.
Nyt voi sitten jättää sen punalipun liehuttamisen hieman vähemmälle kun sanon että tällä hetkellä Suomessa on se tilanne, että AY-liike puolustaa lähinnä juuri niiden työpaikkansa vielä toistaiseksi säilyttäneiden etuja. Työttömät on jo siinä uhrattu. Tämä maa ei tule koskaan nousemaan sillä että joka vuosi pitäisi saada isommat korotukset. Let's face it: suurinta osaa AY-liikkeen jäsenistä ei kiinnosta syrjäytetty työtön paskan vertaa, ainoa mikä kiinnostaa on oman pallin säilyminen ja jokavuotiset korotukset. Se siitä solidaarisuudesta.
Minulle AY-liikkeistä on ollut todella paljon apua etenkin, kun on pitänyt irrottautua juuri sellaisesta riistofirmasta, joka tarjoaa töitä älyttömällä tuntimäärällä riistohinnoin ja jättää palkasta osia maksamatta.
Sama trolli veti riidanhaastaja vaihteen(persoonan) päälle. Tapelkaa keskenään on hänen kuvionsa, kun keskustelu ei mene, nii, kuin hän haluaa, usuttaa hän jälleeen työttömät vastaan työntekijät vaihteensa päälle. Noloa että tuollaisia trolleja on. AY liike auttaa KOKO YHTEISKUNTAA PYSYMÄÄN HYVINVOIVANA. Myös työttömät hyötyvät tästä ja valtio verojen muodossa. Voisit trolli vastata siihen kysymykseen jossa kerrot miten AY liike estää sinua alkamasta freelanceriksi niinkuin väitit!
Suomessa on itsrmurhan partaalla olevia ihmisiä, koska he tietävät, että ay-liike on vienyt heiltä mahdollisuuden päästä koskaan töihin.
Edelleen odotetaan sitä konkrettista esimerkkiä oikeasta elämästä, mutuilusi sijaan. Ilman AY liikettä ja minimipalkkoja, joilla turvataan perus edellytykset elämiseen ja ammatinharjoitamiseen, olisi maassamme tämän esittämäsi politiikan takia, myös paljon työntekijöitä joiden palkka ei riitä elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mistä rahoista me saadaan elätettyä jokainen työssäkäyväkin sitten, kun heistäkään kukaan ei pysty elättämään itseään?
Varmasti valtaosa pystyisi edelleen elättämään itsensä. Ja osa niistä, jotka nyt ovat kokonaan yhteiskunnan elätettäviä, pystyisi tienaamaan osan elannostaan. Esimerkiksi kotitalouksilla voisi olla halukkuutta ostaa siivousta tai muuta kotitaloustyötä, jos siitä ei tarvitsisi maksaa 40€/h. Joku työtön voisi käydä naapurissa siivoamassa tai hoitamassa lapsia ja saisi tienattua siitä hieman ja häneen menisi vähemmän tukia kuin nykyisin.
Jos tukiin menisi vähemmän rahaa kuin nyt, ehkä veroasteenkaan ei tarvitsisi olla korkea. Ja ihmisillä jäisi enemmän rahaa kuluttamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla vähän naiivi. Ja tuolla logiikalla sinä olet halpa, joka velttoilee, koska tarjoat työpanostasi ilmaiseksi eikä sinulla ole varaa neuvotella palkastasi.
Minä kutsuisin sitä tutustumistarjoukseksi. Palkasta voidaan neuvotella uudestaan, kun työnantaja on päässyt tutustumaan minuun ja tapaani tehdä töitä.
Vastaukseksi saat, että "meillä ei ole nyt varaa maksaa enempää" ja joko otat sen tai jätät.
Työttömän reaaliteetit Suomessa? Voi pyhä sylvi nyt taas.
Maailmassa on ihan OIKEASTI ihmisiä, joilla menee ihan OIKEASTI huonosti.
Asuvat kadulla, tonkivat kaatopaikalta ruuan, yms.
Suomalaiset työttömät valittaisivat vaikka heillä olisi kullalla päällystetty wc-pytty. Ihan vain koska suomalaiset työttömät luulevat omistavansa koko universumin.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, mikä ongelma työttömille on aktiivimallissa se, että pitäisi olla päivä tai kaksi jossain tekemässä jotain, eikä vain istumassa kotona. On parempi tehdä satunnaisesti edes jotain, että mielenterveys säilyy.
Tähän on jo vastattu mutta lisäisin sen että mistä oletus että ihmisen mielenterveys ihan varmasti horjuu jos ei tee töitä? Tai osallistu aktivointioimenpiteisiin?
On pitkäaikaistyöttömiä joiden mielenterveydessä tai omanarvontunnossa ei ole mitään vikaa, ainoa ongelma on rahan puute.
Enkä tarkoita pelkästään näitä ideologisesti työttömiä vaan niitäkin jotka töihin haluavat ja asioita sen eteen tekevät.
Suomalaiset palkansaajat valittavat todella paljon myös verrattuna roskiksessa asumiseen..
Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa määritellään kehittyneessä yhteiskunnassa eläminen ihan eri tavoin(liittyy suhteeseen mediaanituloista), kuin että heidän tulisi pyöriä kaatopaikoilla pesemättöminä ja haisevina. Työttömän halveksuminen ja ihmisarvon alentaminen sekä asiaton kiukuttelijoiksi leimaaminen on säälittävä piirre ihmisessä.
No kuinka moni ottaisi lapsiaan vahtimaan tai kotiinsa siivoamaan pitkäaikaistyöttömän ja kenties mielenterveysongelmia potevan tuntemattoman Pertin tai Piian? Tai edes terveen? Jolla ei ole koulutusta kumpaankaan hommaan?
Vierailija kirjoitti:
No kuinka moni ottaisi lapsiaan vahtimaan tai kotiinsa siivoamaan pitkäaikaistyöttömän ja kenties mielenterveysongelmia potevan tuntemattoman Pertin tai Piian? Tai edes terveen? Jolla ei ole koulutusta kumpaankaan hommaan?
Onko sinulla koulutusta kumpaankaan hommaan?
Vierailija kirjoitti:
No kuinka moni ottaisi lapsiaan vahtimaan tai kotiinsa siivoamaan pitkäaikaistyöttömän ja kenties mielenterveysongelmia potevan tuntemattoman Pertin tai Piian? Tai edes terveen? Jolla ei ole koulutusta kumpaankaan hommaan?
Oikeasti? Nyt saatiin jo byrokratiakin mukaan? Eli tehdään aivan mahdottoman vaikeaa ja säännösteltyä kaikesta mahdollisesta? Minä ottaisin ilomielin olettaen että hommat hoituu. En kuitenkaan dumaisi suorilta käsin tai jaksaisi vaatia jotain puoluekirjaa nähtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa määritellään kehittyneessä yhteiskunnassa eläminen ihan eri tavoin(liittyy suhteeseen mediaanituloista), kuin että heidän tulisi pyöriä kaatopaikoilla pesemättöminä ja haisevina. Työttömän halveksuminen ja ihmisarvon alentaminen sekä asiaton kiukuttelijoiksi leimaaminen on säälittävä piirre ihmisessä.
Vaikka eläisimme kuinka hyvinvointiyhteiskunnassa, niin aikuisen ihmisen PITÄÄ kyetä säilyttämään tietty perspektiivi.
Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut yhtä ihanaa olla työtön kuin 2010-luvun Suomessa.
On täysin naurettavaa sanoa, että koska maailman 0.1%:lla menee paremmin kuin maailman 1%:lla, niin maailmassa on jokin vääryys. Kun niitä oikeitakin vääryyksiä kuitenkin on.
Paljon fiksumpaa korjata ne suuremmat vääryydet ensin. Suomalaisten työttömien höpöhöpö-kurjuus on about viimeisenä/alimpana prioriteettina; kuten todettua, maailmassa on oikeitakin ongelmia. Se, että suomalainen työtön ei saa omaa HD-televisiota, ei ole oikea ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikös olekin hyvä, ettei laki salli? Se ei välttämättä palvele sinua, joka ehdottomasti haluaisit tehdä työtä paljon halvemmalla, mutta se palvelee muita työnhakijoita, nykyisiä työntekijöitä ja alaa yleisesti. Minä en haluaisi joutua tekemään omaa työtäni pilkkahinnalla sen vuoksi, että selkäni takana on läjäpäin hakijoita valmiina tekemään saman työn huomattavasti edullisemmin.
Niin, sinun asemasi on turvattu vaikka et ehkä ole palkkasi arvoinen. Ymmärrettävästi olet sellaista muutosta vastaan, jossa joutuisit kilpailemaan työpaikastasi samalla tavalla kuin me työttömät joudumme kilpailemaan avoimista paikoista. Kun olet päässyt sinne kultaiselle oksalle, et tietenkään halua menettää saavutettuja etuja. Ja samalla tuomitset työttömät työttömyyteen. Reilu meininki!
Työvoiman vapaa hinnoittelu on uhka vain niille, jotka pitävät krapulapäiviä, velttoilevat töissä tai ovat muuten vain tunareita. Työnsä osaavalle ammattilaiselle löytyisi jatkossakin halukkaita ottajia ja palkka olisi kohdillaan. Ei ne työnantajatkaan niin tyhmiä ole, että ottaisivat jonkun halvan joka ei osaa hommia ja velttoilee.
Näin on! Ei muuallakaan maailmassa makseta pilkka-palkkaa sen vuoksi, että niissä ei palkkoja määrätä laissa, paitdi minimipalkka.
Työnantajat kilpailevat hyvästä työvoimasta mm. palkalla. Kun ne maksavat riittävästi, ne saavat myös motivoituneempaa työvoimaa.
Olet väärässä. Matalapalkat ovat lisääntyneet niin EU-maissa kuin Yhdysvalloissakin.
Suomessa kokeiltiin vuosina 1993-1996 nuorten alimpien taulukkopalkkojen alentamista, Lapin ja KAinun alueilla kokeiltiin työn lisäämistä sosiaaliturvamaksujen poistolla ja 2006-2010 työnantajille suunnattiin palkkatukea ikääntyneiden palkkaamiseksi.
VAltioneuvoston kanslian raportin mukaan matalapalkkatyön kysyntään kohdistetuilla reformeilla ei ole ollut (juuri) lainkaan vaikutusta työllisyyteen, vaikka näillä reformeilla on alennettu tuntuvasti
yritysten efektiivisiä työvoimakustannuksia.
Taulukkopalkkojen tilapäinen alentaminen käynnistyi 15. kesäkuuta 1993 ja se päättyi 15.heinäkuuta 1995. Kaupan alaa koskevan sopimuksen perusteella alle 25-vuotiaille oli mahdollista maksaa 60–80 prosenttia työehtosopimuksessa määrätystä alimmasta taulukkopalkasta ensimmäisen työkokemusvuoden aikana. Harjoittelijoille oli mahdollista maksaa 60 prosenttia ja muille nuorille 80 prosenttia alimmasta taulukkopalkasta.
Alimpien taulukkopalkkojen alennus oli kokeilun johdosta huomattava (noin 20 %). Saari
(1996) on arvioinut kokeilun vaikutuksia käyttäen hyväksi 150 työnantajalle suunnattua pu-
helinhaastattelua. Tulosten perusteella kokeilulla ei ollut merkittäviä vaikutuksia nuorten
työntekijöiden palkkaamiseen yrityksiin.
Suomessa pyritään ottamaan mallia Saksan reformista, joka kylläkin vähensi työttömyyttä, mutta jonka seuraukset ovat sellaiset, että Saksassa kritisoidaan todella vahvasti näitä mini- ja midi jobeja, joita siellä tekee n. 8 miljoona ihmistä, usein naisia.
Nämä mini- ja midijobilaiset saattavat tehdä kokonaisia työpäivä, mutta palkkaa he eivät juurikaan saa. Yhteiskunta, eli veronmaksajat pitävät heidät hengissä tukien avulla.
Mini- ja midijobilaiislle ei kerry lainkaan eläkettä, joten yhteiskunnan elatusvelvollisuudesta tulee täydellinen heidän eläköityessään. Ongelmat on siirretty tulevaisuuteen.
Kokemukset Saksassa pitkältä aikaväliltä osoittavat, että mini- ja midijobeista ei käytännössä lainkaan työllistytä oikeisiin töihin. Työnantajien näkökulmasta minijobit stigmatisoivat tekijöitään, eli työnantajien mielestä mini- ja midijobia tekvät ovat jotenkin huonompia työntekijöitä.
Näinollen heidät on loppuiäkseen tuomittu köyhyyteen - ja veronamaksajien taakaksi.
Ainoat hyötyjät ovat heidän työnantajansa, jotka saavat työvoimaa lähes ilmaiseksi.
Suomessa mallin toteutuminen muuttaisi yhteiskuntaamme pysyvästi.
VEronmaksajien keskusliiton mukaan tuloluokat 1- 55 000 €/v maksavat kaikista suorista veroista n. 60 %. Koska näissä tuloluokissa on 90 % tulonsaajista, tarkoittaa se, että he maksavat myös leijonanosan kaikista välillisistä veroista. Heidän maksamillaan veroillaan siis pidetään yhteiskuntaa pystyssä ja jonkinlaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
MAtalapalkkatyön lisääntyminen johtaisi yhteiskuntamme muuttumiseen. Koska valtion verotulot pienenisivät olennaisesti, joutuismme jatkossa maksamaan lastemme koulutuksen itse, äitiyslomat lyhenisivät ja äitiyspäivärahat pienenisivät, siarauskulut joutuisimme maksamaan kokonaan itse tai ottamaan USA:n malliin kalliita vakutuksia, jotka eivät kuitenkaan kattaisi kuin osan kustannuksia, nämä vain muutamana esimerkkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa määritellään kehittyneessä yhteiskunnassa eläminen ihan eri tavoin(liittyy suhteeseen mediaanituloista), kuin että heidän tulisi pyöriä kaatopaikoilla pesemättöminä ja haisevina. Työttömän halveksuminen ja ihmisarvon alentaminen sekä asiaton kiukuttelijoiksi leimaaminen on säälittävä piirre ihmisessä.
Vaikka eläisimme kuinka hyvinvointiyhteiskunnassa, niin aikuisen ihmisen PITÄÄ kyetä säilyttämään tietty perspektiivi.
Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut yhtä ihanaa olla työtön kuin 2010-luvun Suomessa.
On täysin naurettavaa sanoa, että koska maailman 0.1%:lla menee paremmin kuin maailman 1%:lla, niin maailmassa on jokin vääryys. Kun niitä oikeitakin vääryyksiä kuitenkin on.
Paljon fiksumpaa korjata ne suuremmat vääryydet ensin. Suomalaisten työttömien höpöhöpö-kurjuus on about viimeisenä/alimpana prioriteettina; kuten todettua, maailmassa on oikeitakin ongelmia. Se, että suomalainen työtön ei saa omaa HD-televisiota, ei ole oikea ongelma.
Sinä et ensinnäkään päätä muiden puolesta mikä on oikea ongelma tai sen priorisointi. Itse olen työtön ja en voisi vähempää välittää jostain kiina-krääsästä. Minun akuutit ongelmat liittyvät ruoan löytymiseen ja mielivaltaisen byrokratian rattaissa selviämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa määritellään kehittyneessä yhteiskunnassa eläminen ihan eri tavoin(liittyy suhteeseen mediaanituloista), kuin että heidän tulisi pyöriä kaatopaikoilla pesemättöminä ja haisevina. Työttömän halveksuminen ja ihmisarvon alentaminen sekä asiaton kiukuttelijoiksi leimaaminen on säälittävä piirre ihmisessä.
Vaikka eläisimme kuinka hyvinvointiyhteiskunnassa, niin aikuisen ihmisen PITÄÄ kyetä säilyttämään tietty perspektiivi.
Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut yhtä ihanaa olla työtön kuin 2010-luvun Suomessa.
On täysin naurettavaa sanoa, että koska maailman 0.1%:lla menee paremmin kuin maailman 1%:lla, niin maailmassa on jokin vääryys. Kun niitä oikeitakin vääryyksiä kuitenkin on.
Paljon fiksumpaa korjata ne suuremmat vääryydet ensin. Suomalaisten työttömien höpöhöpö-kurjuus on about viimeisenä/alimpana prioriteettina; kuten todettua, maailmassa on oikeitakin ongelmia. Se, että suomalainen työtön ei saa omaa HD-televisiota, ei ole oikea ongelma.
Euroopan Neuvosto on antanut Suomelle jo kaksi huomautusta liian matalasta sosiaaliturvasta ja siinä etenkin työttömyysturvasta. Nyt olemme tilanteessa, jossa entinen hyvinvointivaltio Suomi on Neuvoston tarkkailussa ja raportointivelvollinen säännöllisesti niin kauan, kunnes sosiaaliturvamme (varsinkint yöttömyysturva) on Neuvoston määrittelemällä kohtuullisella tasolla.
Tämä kenties osittaa sinulle , kuinka väärässä olet kuvitelminesi suomalaisten työttömien korkeasta elintasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämme kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa määritellään kehittyneessä yhteiskunnassa eläminen ihan eri tavoin(liittyy suhteeseen mediaanituloista), kuin että heidän tulisi pyöriä kaatopaikoilla pesemättöminä ja haisevina. Työttömän halveksuminen ja ihmisarvon alentaminen sekä asiaton kiukuttelijoiksi leimaaminen on säälittävä piirre ihmisessä.
Vaikka eläisimme kuinka hyvinvointiyhteiskunnassa, niin aikuisen ihmisen PITÄÄ kyetä säilyttämään tietty perspektiivi.
Koskaan maailmanhistoriassa ei ole ollut yhtä ihanaa olla työtön kuin 2010-luvun Suomessa.
On täysin naurettavaa sanoa, että koska maailman 0.1%:lla menee paremmin kuin maailman 1%:lla, niin maailmassa on jokin vääryys. Kun niitä oikeitakin vääryyksiä kuitenkin on.
Paljon fiksumpaa korjata ne suuremmat vääryydet ensin. Suomalaisten työttömien höpöhöpö-kurjuus on about viimeisenä/alimpana prioriteettina; kuten todettua, maailmassa on oikeitakin ongelmia. Se, että suomalainen työtön ei saa omaa HD-televisiota, ei ole oikea ongelma.
Lapsellisuutesi on käsin kosketeltavaa. Ei ole mitään hd teeveitä, jos siihen ei ole varaa. Ei ole varaa jos on peruspäivärahalla työtön. Jokainen aikuisten oikeasti joka osaa ottaa vastuun itsestään ja sanomisistaan ymmärtää tämän. Sääli että olet noin hukassa ihan otsikon mukaan. Ehkä tämän palstan säälittävin trolli on se joka kertoo että Suomessa köyhä työtön elää herroiksi kultaiselta vessanpöntöltä katsellen hd televisiota, vaikka todellisuudessa sinulla ei ole yhtään esimerkkiä oikeasta elämästä. Suomessa on esimerkiksi nykyään pakollista omistaa puhelin ja/tai tietokone hoitaakseen yhteiskunnallisia asioita. Elämme vain niin kehityneessä ympäristössä ja tässä ympäristössä köyhyys määritellään aivan eritavoin kuin mitä se sinulle merkitsee. Kovin fiksua ei ole esittää Suomen ongelmien ratkaisuiksi, hoitaa ne ainaiset jotkut maailman muut ongelmat ensin(joita ei koskaan tuoda esiin ne vain esitetään heikoksi syyksi). Tässä ketjussa on jo ollut hyviä esimerkkjä ihan riittävästi jotta luupäisempikin tajuaisi kuinka olennaista talouskasvua saataísiin aikaiseksi ja nimenomaan köyhyyden poistaminen elvyttäisi ja tervehdyttäisi kansantalouttamme.
Elinkustannuksiin nähden riittämättömiä palkkoja perustellaan usein työllistämispoliittisilla tavoitteilla. Taustalla on oletus siitä, että kun osa työntekijöistä saa elämiseen riittämätöntä palkkaa, työntekijöitä rekrytoidaan aiempaa enemmän ja työllisyysaste nousee.
Tätä logiikkaa tukeva tieteellinen näyttö on kuitenkin melko hataraa. Asiaa selvittänyt Manchesterin yliopiston professori Damian Grimshaw on todennut 21 OECD-maasta kootun aineiston perusteella, että matalapalkkatyön lisääntymisen ja työllisyysasteen kohoamisen välinen yhteys on heikko.
Myöskään eri maissa työnantajille suunnatut työvoimakustannusten alennukset – kuten ikääntyvien työntekijöiden palkkaamiseen tarkoitettu matalapalkkatuki – eivät ole juuri parantaneet työllisyyttä. Tuet ovat kasvattaneet yritysten voittoa lisäämättä työpaikkojen määrää.
Yritysten voitot puolestaan on jaettu osinkoina ulos. Osingot ovatkin maailmassa, myös Suomessa, kasvaneet ennätyssuuriksi.
klo 16 5 ja tekisi mieli mennä jo nukkumaan vaan ei nukuta, tylsä työtön päivä taas yksin kotona,, valot sammuksissa eikä tuu illalla edes sotaleffaa, ompja jännää työttömän elämä yksikseen
saispa edes satunnaisia pimeitä töitä voisi edes pari kerta viikossa lähtee ulos asunnosta ja nähdä ihmisiä ja jonkun verran rahaa
Kehitysvammaisia käytetään ilmaisen työn tekijöinä ja härskisti. Asiasta on viime vuonna julkaistu useita artikkeleita, suosittelen tutustumaan. Kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan hyväksikäytöstä.
Jos paikallinen sopiminen toteutuisi, tarkoittaisi se palkkojen alenemista. Silloin yhteiskunnan sosiaalimenot kasvaisivat huuikeasti ja se taas tarkoittaisi kaikkien, niin palkansaajien kuin yritysten ja pääoman verojen korottamista. Sivistysvaltiossa kun ketään ei saa tappaa nälkään tai kylmään.
Oletko siis halukas maksamaan vielä nykyistä enemmän veroja?
Suuri osa työttömistä on työttömiä siksi, kun heidän osaamiselleen ei enää ole kysyntää. Rakennemuutos, oletko kuullut siitä? Suomi on siirtynyt teollisuusyhteiksunnasta palveluyhteiskunnaksi.
Paradoksaalista kyllä, juuri palvelualojen yrityksillä menee kaikkein heikoimmin. Tämä on syynä siihen, että työttömyys ei laske (kuin keinotekoisesti , eli tilastojen putsaamisella, kuten kuolleiden poistamisella niistä) , palvelualojen yritykset eivät kykene työllistämään. Niillä menee heikosti, koska suomalaisten ostovoima on aivan liian heikko.
Palkat ovat monissa ammateissa laskeneet. Linkin takana luettelo ammateista, joiden palkat osoitettiin jo vuonna 2013 alentuneiksi.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001781460.html