Ihmiset on taas aivan pihalla työttömien realiteeteista
Sen työttömyyspäivärahan saa varmuudella ennalta määrättyinä päivinä ja se on aina saman kokoinen. Olkoon aika vaatimaton palkkaan verrattuna, mutta sillä saa hankittua kaikki välttämättömyydet. TE-toimiston kanssa joutuu asioimaan mutta se on loppupelissä varsin helppoa kunhan tietää mitä tekee.
Vaihtoehtona, ne duunit mihin työttömällä usein on mahdollisuus, on lyhyempiä pätkätöitä, vuokraduuneja tai 0-tuntisopimuksia. Ansiot voi olla mitä tahansa ja työsuhde katkeaa usein kun pomo napsauttaa sormia ja osoittaa ovea. Sen jälkeen alkaa paperisota Kelan ja TE-toimiston kanssa. Päätökset viipyy viikkokaupalla ja saa kuumottaa tuleeko karenssi vai ei.
Kukaan yksinelävä työtön ei tietoisesti vaaranna päivärahojaan muun kun pidemmän pätkätyön tai vakituisen työsopimuksen takia juuri sen takia että päivärahat on säännöllisiä. Se nyt vain on realiteetti minkä kanssa työtön joutuu elämään.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Jos on pitempään työtön, niin varmaan voi olla sen verran fiksu, että säästää kuukauden tai parin kokoisen puskurirahaston vaikka käteisenä. Voi ottaa huoletta töitä vastaan. Saa myös CV:hen sitten jotain kokemusta. Itse olen ainakin sen verran ylpeä, etten kehtaa ehdoin tahdoin elää työssäkäyvien rahoilla; se raha ei tule mystiseltä yhteiskunnalta, vaan niiltä ystäviltä, suvulta, tuttavilta, jotka töissä käyvät.
Usein vain satunnaisiin töihin liittyy se, että työ ei ole kovin hyvin palkattua. Ei tule niin paljon rahaa, että siitä jäisi juuri mitään - ja aina osuu isompia pakollisia menoja, jotka syövät joka kerta säästöjä.
Mulla on tuollainen puskurirahasto, aika isokin, koska töiden määrä vaihtelee todella paljon. Sen säästämisen on mahdollistanut ennen kaikkea kaksi asiaa: Kun mulla on työtä, se on hyvin palkattua asiantuntijatyötä, ja välillä sitä on saanut jopa vuodeksi kerrallaan - silloin olen kerryttänyt säästöjä. Toiseksi mulla ei ole lapsia tai muita huollettavia, joten menoni ovat pienet ja pystyn aina lähtemään töihin, kun kysytään.
Tuo yrittämisen ja työn hämärryttäminen, hämärryttää myös verottajan osuutta. Valtiolle on edelleenkin järkevintä asettaa työnantajille velvotteita työntekijöitä(aliurakoivia) kohtaan, jotta verot maksetaan. Jos työt muuttuvat enemmän pätkiksi lisääntyy vain pimeän työn osuus.
työttömyysraha on liian pieni varsinkin meille ideologisesti työttömille
mullekin tulee joskus tässä 800 e perintöveroa ja kaikki rahat menee autoon ja siihen että lyhemmän visalaskua ei oo mitenkään mahdollista maksaa tuota 800 e edes kahdessa erässä vaikka olisin 2 kk syömättä tai hakisin ruoka avusta ruokaa, kai se on oltava 3 kk syömättä kevään sitten ja kela painostaa etsimään halvempaa asuntoa, voi olal että ryöstävät sossutuenkin sitten
joku 1200 e olisi asiallinen käteen joka kk, sillä voisi elää ihmisarvoista elämää
Tätäkin ketjua lueskellessa tulee yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että nykyinen systeemi pitäisi räjäyttää atomeiksi ja ottaa jonkunlainen perustulomalli käyttöön. Työelämä on yhä enevissä määrin pirstoutumassa ja niitä vakituisia kokopäivätöitä on yhä harvemmille tarjolla. Ei ole mitään järkeä siinä, että kun otat jotain satunnaistyötä vastaan, niin saman tien saat pelätä, että miten tulet toimeen. Nykyinen systeemi on aivan liian jäykkä, eikä todellakaan kannusta minkäänlaiseen satunnais/osa-aikatyöhön, vaan tekee niiden vastaanottamisen käytännössä mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Sinäpä sen sanoit, töiden ottaminen vastaan on tämän helpon elämän "vaarantamista" (huom. Lainaan sanojasi koska en käytä näin tuomitsevaa kieltä). Elämä on riskinottoa, ei töissäkäyvillä normaaleilla ihmisilläkään ole mitään takuuta siitä että raha tulee sovittuna päivänä, helposti on nykypäivänä yrityksillä maksuvaikeuksia ja palkkatakuun käsittely kestää. Ei sillä pääse elämässö eteenpäin ja saada Suomen taloutta kasvuun että osa porukkaa heittäytyy elätettäväksi.
No oi voi sentään. Meillä on aika erilaiset käsitykset siitä mitä työelämä on.
Minulla on aina tullut palkka sovittuna päivänä, säännöllisesti kerran kuukaudessa. Samoin miehelläni.
Lisäksi on tullut bonuksia ja joululahjoja ja välillä muitaakin pikkulahjoja, esim. vaatteita (ei työvaatteita), torkkupeittoa, herkkukoria, koriste-esineitä. Lisäksi töissä on saanut ihan ilmaiseksi kahvit, kaakaot, teet ja hedelmiä ihan joka päivä.
Mitäs muuta... ilmainen nettiyhteys kotiin. Autoedun ja puhelinedunkin saa halutessaan. Virkistysseteleitä voi käyttää vaikka elokuvissa tai uimahallissa tai kuntosalilla käymiseen. Ei paha.
Laaja työterveyshuolto on myös iso etu ilmaisine hammashoitoineen ja erikoislääkäripalveluineen. Iltaisin ja viikonloppuisinkaan ei tarvitse lähteä julkiselle jonottamaan jos tarvitsee lääkäriä, vaan voi mennä yksityiselle päivystykseen.
Tämän kaiken saa (sen kuukausipalkan päälle) kun tekee vain motivoivaa työtä. Työn saan tehdä juuri siellä missä itse haluan. Palaverit voi hoitaa videoneuvotteluina jos kaikki eivät ole samassa paikassa. Liukuva työaikakin on iso etu.
Minun näkökulmastani työssä käyminen takaa helpon elämän.
Työttömyys taas vaikuttaisi olevan päivästä toiseen ja viikosta toiseen selvitymistä. Sellaista raskasta ja vaikeaa elämää, kylmän virkakoineiston mielivallan alla sinnittelyä.
Isot tsempit kaikille työttömille.
Toivon kovasti että jokainen löytäisi hyvän työpaikan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä ei tue lainkaan keikkatöiden, osa-aikaisten saatikka nollasopimusten kaltaisia epätyypillisiä työmuotoja. Parhaimmillaan tukijärjestelmät toimivat vain silloin, kun ei ole lainkaan työtön, tai työajat ovat säännölliset. Mutta silloin, kun tunnit eivät ole säännölliset, tai työt ovat hyvin lyhyitä keikkoja, tukijärjestelmä on todella jäykkä, eikä ole ollenkaan tavatonta, että muutaman tunnin työn vuoksi joutuu odottelemaan työttömyystukea lähemmäs kahta kuukautta.
Usein argumenttina kuulee, etteihän tämä voi pitää paikkansa, kun työtön saa tienata 300 €/kk sen vaikuttamatta tukiin. No, niin saakin, mutta tästäkin työsuoritteesta tulee toimittaa palkkalaskelma ennen, kuin saa työttömyyskorvauksen.
Senpä vuoksi olen hallituksen nykyisistä toimista aktiivimallin suhteen erittäin huolissani, sillä aktiivimalli nimenomaan ruokkii juuri epätyypillisiä työmuotoja, mutta tukijärjestelmä ei sitä tue millään tasolla. Työttömyystilastot varmasti kaunistuvat, mutta toimeentulotukitilastot eivät.
Asiasta saa kyllä kritiikkiä suuntaan jos toiseenkin, mutta ainakin oma mielipiteeni on se, että maan hallitus toimii silloin oikein, jos se kehittää tukijärjestelmää siihen suuntaan, että esim. työmarkkinajärjestöjen valta (ml. finanssiliiton vai minkä suositukset?) saadaan pois päivärahojen parista.
Siis, jos työmarkkinajärjestöt eivät halua huolehtia siitä että töitä on kaikilla ja demokratia säilyy, silloin ei pidä työmarkkinajärjestöjä päästää millään tavoin sotkemaan työttömyyskorvauksen pelisääntöihin.
Se asia menee niin, että kansalaisten TÄYTYY VOIDA SAADA tarjota omaa työtään markkinoille myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät työmarkkinajärjestöjen puntti-pykälä-momentti -pelisääntöihin mahdu. Se on kuitenkin loppujenlopuksi työtä tekevän tahon ja työtä tilaavan tahon välinen sopimus josta on kysymys, ja siihen ei välttämättä ammattiyhdistyksiä tai työnantajajärjestöjä tarvita kolmanneksi pyöräksi sotkemaan sopimuksia.
Aktiivimallit sinällään kuulostaa aika negatiiviselta toimelta olisin itse tehnyt sen hiukan toisin, mutta kun kyse on siis tästä epätyypillisten ammattien tekemisestä, niin ilman muuta olen sitä mieltä että niiden tekemistä EI SAA HANKALOITTAA tekemällä niistä pelisäännöistä sellaisia että ne käytännössä estävät lopulta työn tarjoamisen ja verotulojen aikaansaamisen.
Se on tietenkin selvää että ammattijärjestöt varmasti nyreissään, mutta samalla voi kysyä sitäkin että miksi ette sitten kolmikanta hoitaneet työllisyyttä ja työn kysyntää kuntoon? Miksi ette tee töitänne? Se on se syy miksi nyt sitten monet ihmiset joutuu etsimään elantonsa jollakin erikoisilla tavoilla, koska kolmikanta ei tee tehtäviään, ja siitä syystä kaikkea sääntelyä saa ja pitääkin purkaa niin, että työskentelyä ja työn tarjoamista markkinoille ei aleta ESTÄMÄÄN kolmikannan toimesta heille, jotka eivät kolmikantoihin kuulu.
surullinen työtön kirjoitti:
On kyllä toivotonta että vielä tänäkään päivänä ei ole saatu sitä Kela-härdelliä kuntoon siltä osin, että tilapäistöiden vastaanottaminen (heh, käytän nyt tällaista termiä) ei vaarantaisi ja romuttaisi henkilökohtaista taloutta kertarysäyksellä. Joku laskennallinen 300 euron "turvaraja" on melko yhdentekevä.
Jos halutaan että työttömällä on jotain insentiiviä ottaa vastaan työtä kuin työtä, niin pitäisi onnistua purkamaan nykyiset selkeät esteet sen suhteen. Joo-o, näistä on puhuttu jo vuosia, kumma ettei asioille vain tapahdu mitään.
Sinänsä totta joo.
Mutta mistä te niitä tilapäisiä töitä oikein kaivatte? Satun olemaan kohtalaisen varakas työtön, puskurirahastoa on joten sen puoleen työn vastaanottaminen kävisi - löytäisi vain mitä ottaa vastaan. Ja ei, en tarvitse linkkiä entiselle mol.fi -sivulle, sinne osaan itsekin; ei vain ole tärpännyt mikään mitä sieltäkin olen hakenut.
Miksi ei tehdä kuten opintotuen kanssa eli olisi laskennallinen vuotuinen työttömyyspäiviin sidottu summa, jonka voi saada ja jos ottaa vastaan enemmän rahaa, joutuu maksamaan takaisin korkojen kera. Silloin rahaa tulisi koko ajan, mutta jos sitä tulee liikaa, niin joutuisi palauttamaan ylimääräisen. Ai niin, alkaisi itku siitä, että nyt ei voi mennä töihin, kun kassa tai kela perii liikaa maksetut siitä palkasta...
Pitäisköhän jonkun vinkata meidän hallitukselle miten briteissä kävi kun testasivat tukien alentamisen aktivoivaa voimaa.
Tämä on ihan tuore juttu. Guardianin sivuilta löytyy ainakin artikkeileita aiheesta.
Siellähän kävi niin, että tukien alentaminen ei aktivoinut lainkaan vaikka sellaista oli odotettu. Tukien alentaminen vain lisäsi passiivisuutta. Syyksi passiivisuuden lisääntymiselle löytyi hyvä syy. Ihmisillä meni niin paljon enemmän aikaa ja energiaa normaalista arjesta selviytymiseen (tarjousten perässä juoksemiseen, kirppareilla juoksemiseen, rahan riittävyydestä stressaamiseen), että energiaa töiden hakemiseen ei enää löytynyt.
Tilanne korjaantui kun tukien alentamisesta luovuttiin.
Suomessa halutaan nyt vissiin tehdä samat virheet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinäpä sen sanoit, töiden ottaminen vastaan on tämän helpon elämän "vaarantamista" (huom. Lainaan sanojasi koska en käytä näin tuomitsevaa kieltä). Elämä on riskinottoa, ei töissäkäyvillä normaaleilla ihmisilläkään ole mitään takuuta siitä että raha tulee sovittuna päivänä, helposti on nykypäivänä yrityksillä maksuvaikeuksia ja palkkatakuun käsittely kestää. Ei sillä pääse elämässö eteenpäin ja saada Suomen taloutta kasvuun että osa porukkaa heittäytyy elätettäväksi.
Enpä lähtisi vertaamaan, töissäkäyvällä on helpompi kerätä puskurirahasto tai vinguttaa vaikka luottokorttia, työtön on jo valmiiksi taloudellisesti ahtaalla.
Työttömällä on olemassa se riski, että voi aivan oikeasti joutua näkemään nälkää tai lentää ulos vuokrakämpästä, ilman että saa uutta tilalle. Laadultaan aivan toisenlaisia kuin työssäkäyvien riskit.
Ootko tosissasi!?!?:D
Miten idiootti sä oikein olet?!? Tuo ON realiteetti!
Vierailija kirjoitti:
Tuo yrittämisen ja työn hämärryttäminen, hämärryttää myös verottajan osuutta. Valtiolle on edelleenkin järkevintä asettaa työnantajille velvotteita työntekijöitä(aliurakoivia) kohtaan, jotta verot maksetaan. Jos työt muuttuvat enemmän pätkiksi lisääntyy vain pimeän työn osuus.
Mitä enemmän elinkeinoelämän haluama silputtu pätkätyö lisääntyy, sitä enemmän hyvinvointivaltio ottaa takkiin.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän jonkun vinkata meidän hallitukselle miten briteissä kävi kun testasivat tukien alentamisen aktivoivaa voimaa.
Tämä on ihan tuore juttu. Guardianin sivuilta löytyy ainakin artikkeileita aiheesta.
Siellähän kävi niin, että tukien alentaminen ei aktivoinut lainkaan vaikka sellaista oli odotettu. Tukien alentaminen vain lisäsi passiivisuutta. Syyksi passiivisuuden lisääntymiselle löytyi hyvä syy. Ihmisillä meni niin paljon enemmän aikaa ja energiaa normaalista arjesta selviytymiseen (tarjousten perässä juoksemiseen, kirppareilla juoksemiseen, rahan riittävyydestä stressaamiseen), että energiaa töiden hakemiseen ei enää löytynyt.
Tilanne korjaantui kun tukien alentamisesta luovuttiin.
Suomessa halutaan nyt vissiin tehdä samat virheet.
Ja sama asia on Afrikassakin, ei sielläkään ole aikaa hakea töitä, kun kaikki aika menee arkirutiinien hoitamiseen.
Eli, jos työtä ja työpanosta halutaan käyttöön, jotain sitten pitää saada vastineeksi. Ei se valitettavasti käy niin että työtä vain halutaan mutta mitään ei haluta maksaa.
Näin se vaan koko kehä kierretään näköjään ympäri, ennenkuin nähdään taas se normaalitilanne että palkka on se millä kompensoidaan työn tekemisestä aiheutuvia haittoja, ja normaalisti palkan on aina oltava suurempi kuin ne haitat, koska muutoin on ihan turha odottaa kenenkään tekevän sopimusta.
Jokaikinen joka edes vähänkin jotain ymmärtää rahasta, ymmärtää em. kuviossa myös kotimaisten kustannusten merkityksen työskentelyn kannattavuudelle, esim. asumisen ja ruoan hinnat ovat näistä esimerkkejä.
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä ei tue lainkaan keikkatöiden, osa-aikaisten saatikka nollasopimusten kaltaisia epätyypillisiä työmuotoja. Parhaimmillaan tukijärjestelmät toimivat vain silloin, kun ei ole lainkaan työtön, tai työajat ovat säännölliset. Mutta silloin, kun tunnit eivät ole säännölliset, tai työt ovat hyvin lyhyitä keikkoja, tukijärjestelmä on todella jäykkä, eikä ole ollenkaan tavatonta, että muutaman tunnin työn vuoksi joutuu odottelemaan työttömyystukea lähemmäs kahta kuukautta.
Usein argumenttina kuulee, etteihän tämä voi pitää paikkansa, kun työtön saa tienata 300 €/kk sen vaikuttamatta tukiin. No, niin saakin, mutta tästäkin työsuoritteesta tulee toimittaa palkkalaskelma ennen, kuin saa työttömyyskorvauksen.
Senpä vuoksi olen hallituksen nykyisistä toimista aktiivimallin suhteen erittäin huolissani, sillä aktiivimalli nimenomaan ruokkii juuri epätyypillisiä työmuotoja, mutta tukijärjestelmä ei sitä tue millään tasolla. Työttömyystilastot varmasti kaunistuvat, mutta toimeentulotukitilastot eivät.
Asiasta saa kyllä kritiikkiä suuntaan jos toiseenkin, mutta ainakin oma mielipiteeni on se, että maan hallitus toimii silloin oikein, jos se kehittää tukijärjestelmää siihen suuntaan, että esim. työmarkkinajärjestöjen valta (ml. finanssiliiton vai minkä suositukset?) saadaan pois päivärahojen parista.
Siis, jos työmarkkinajärjestöt eivät halua huolehtia siitä että töitä on kaikilla ja demokratia säilyy, silloin ei pidä työmarkkinajärjestöjä päästää millään tavoin sotkemaan työttömyyskorvauksen pelisääntöihin.
Se asia menee niin, että kansalaisten TÄYTYY VOIDA SAADA tarjota omaa työtään markkinoille myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät työmarkkinajärjestöjen puntti-pykälä-momentti -pelisääntöihin mahdu. Se on kuitenkin loppujenlopuksi työtä tekevän tahon ja työtä tilaavan tahon välinen sopimus josta on kysymys, ja siihen ei välttämättä ammattiyhdistyksiä tai työnantajajärjestöjä tarvita kolmanneksi pyöräksi sotkemaan sopimuksia.
Aktiivimallit sinällään kuulostaa aika negatiiviselta toimelta olisin itse tehnyt sen hiukan toisin, mutta kun kyse on siis tästä epätyypillisten ammattien tekemisestä, niin ilman muuta olen sitä mieltä että niiden tekemistä EI SAA HANKALOITTAA tekemällä niistä pelisäännöistä sellaisia että ne käytännössä estävät lopulta työn tarjoamisen ja verotulojen aikaansaamisen.
Se on tietenkin selvää että ammattijärjestöt varmasti nyreissään, mutta samalla voi kysyä sitäkin että miksi ette sitten kolmikanta hoitaneet työllisyyttä ja työn kysyntää kuntoon? Miksi ette tee töitänne? Se on se syy miksi nyt sitten monet ihmiset joutuu etsimään elantonsa jollakin erikoisilla tavoilla, koska kolmikanta ei tee tehtäviään, ja siitä syystä kaikkea sääntelyä saa ja pitääkin purkaa niin, että työskentelyä ja työn tarjoamista markkinoille ei aleta ESTÄMÄÄN kolmikannan toimesta heille, jotka eivät kolmikantoihin kuulu.
Olen tästä eri mieltä. Jos ammattijärjestöjä ei olisi lainkaan, ja työstä sopimassa olisi vain työnantaja ja työntekijänsä, työntekijä häviää aina. Töitä toki saisi, mutta mihin hintaan - varsinkin, kun tulijoita lähes joka työhön on lukuun ottamatta erittäin spesifejä asiantuntijatöitä, eikä hakijakuntana ole ainoastaan Suomalaiset työnhakijat, vaan työnhakijat ympäri maapallon. Ammattijärjestöt pitävät sopimuksissa kuitenkin tietyt raamit työntekijän eduksi, ja pystyvät työntekijää puolustamaan ongelmatilanteissa - työntekijä yksin haastamassa työnantajaansa oikeuteen on erittäin iso taloudellinen riski, ja todennäköisesti myös tappiollinen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei tehdä kuten opintotuen kanssa eli olisi laskennallinen vuotuinen työttömyyspäiviin sidottu summa, jonka voi saada ja jos ottaa vastaan enemmän rahaa, joutuu maksamaan takaisin korkojen kera. Silloin rahaa tulisi koko ajan, mutta jos sitä tulee liikaa, niin joutuisi palauttamaan ylimääräisen. Ai niin, alkaisi itku siitä, että nyt ei voi mennä töihin, kun kassa tai kela perii liikaa maksetut siitä palkasta...
Itse asiassa tämä on opiskelijoillekin aika iso ongelma, että tehdessään töitä hieman yli rajan joutuu maksamaan valtavatkin summat tukia takaisin. Miksi verrata kahta tukijärjestelmän vinoumaa ja tehdä näistä toisesta jotenkin "parempaa" ratkaisua, kun ne molemmat ovat ihan tasan yhtä ongelmallisia?
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä ei tue lainkaan keikkatöiden, osa-aikaisten saatikka nollasopimusten kaltaisia epätyypillisiä työmuotoja. Parhaimmillaan tukijärjestelmät toimivat vain silloin, kun ei ole lainkaan työtön, tai työajat ovat säännölliset. Mutta silloin, kun tunnit eivät ole säännölliset, tai työt ovat hyvin lyhyitä keikkoja, tukijärjestelmä on todella jäykkä, eikä ole ollenkaan tavatonta, että muutaman tunnin työn vuoksi joutuu odottelemaan työttömyystukea lähemmäs kahta kuukautta.
Usein argumenttina kuulee, etteihän tämä voi pitää paikkansa, kun työtön saa tienata 300 €/kk sen vaikuttamatta tukiin. No, niin saakin, mutta tästäkin työsuoritteesta tulee toimittaa palkkalaskelma ennen, kuin saa työttömyyskorvauksen.
Senpä vuoksi olen hallituksen nykyisistä toimista aktiivimallin suhteen erittäin huolissani, sillä aktiivimalli nimenomaan ruokkii juuri epätyypillisiä työmuotoja, mutta tukijärjestelmä ei sitä tue millään tasolla. Työttömyystilastot varmasti kaunistuvat, mutta toimeentulotukitilastot eivät.
Asiasta saa kyllä kritiikkiä suuntaan jos toiseenkin, mutta ainakin oma mielipiteeni on se, että maan hallitus toimii silloin oikein, jos se kehittää tukijärjestelmää siihen suuntaan, että esim. työmarkkinajärjestöjen valta (ml. finanssiliiton vai minkä suositukset?) saadaan pois päivärahojen parista.
Siis, jos työmarkkinajärjestöt eivät halua huolehtia siitä että töitä on kaikilla ja demokratia säilyy, silloin ei pidä työmarkkinajärjestöjä päästää millään tavoin sotkemaan työttömyyskorvauksen pelisääntöihin.
Se asia menee niin, että kansalaisten TÄYTYY VOIDA SAADA tarjota omaa työtään markkinoille myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät työmarkkinajärjestöjen puntti-pykälä-momentti -pelisääntöihin mahdu. Se on kuitenkin loppujenlopuksi työtä tekevän tahon ja työtä tilaavan tahon välinen sopimus josta on kysymys, ja siihen ei välttämättä ammattiyhdistyksiä tai työnantajajärjestöjä tarvita kolmanneksi pyöräksi sotkemaan sopimuksia.
Aktiivimallit sinällään kuulostaa aika negatiiviselta toimelta olisin itse tehnyt sen hiukan toisin, mutta kun kyse on siis tästä epätyypillisten ammattien tekemisestä, niin ilman muuta olen sitä mieltä että niiden tekemistä EI SAA HANKALOITTAA tekemällä niistä pelisäännöistä sellaisia että ne käytännössä estävät lopulta työn tarjoamisen ja verotulojen aikaansaamisen.
Se on tietenkin selvää että ammattijärjestöt varmasti nyreissään, mutta samalla voi kysyä sitäkin että miksi ette sitten kolmikanta hoitaneet työllisyyttä ja työn kysyntää kuntoon? Miksi ette tee töitänne? Se on se syy miksi nyt sitten monet ihmiset joutuu etsimään elantonsa jollakin erikoisilla tavoilla, koska kolmikanta ei tee tehtäviään, ja siitä syystä kaikkea sääntelyä saa ja pitääkin purkaa niin, että työskentelyä ja työn tarjoamista markkinoille ei aleta ESTÄMÄÄN kolmikannan toimesta heille, jotka eivät kolmikantoihin kuulu.
Olen tästä eri mieltä. Jos ammattijärjestöjä ei olisi lainkaan, ja työstä sopimassa olisi vain työnantaja ja työntekijänsä, työntekijä häviää aina. Töitä toki saisi, mutta mihin hintaan - varsinkin, kun tulijoita lähes joka työhön on lukuun ottamatta erittäin spesifejä asiantuntijatöitä, eikä hakijakuntana ole ainoastaan Suomalaiset työnhakijat, vaan työnhakijat ympäri maapallon. Ammattijärjestöt pitävät sopimuksissa kuitenkin tietyt raamit työntekijän eduksi, ja pystyvät työntekijää puolustamaan ongelmatilanteissa - työntekijä yksin haastamassa työnantajaansa oikeuteen on erittäin iso taloudellinen riski, ja todennäköisesti myös tappiollinen.
Niin, mut jos työpaikkoja ei näillä systeemeillä saada aikaan?
Jollakin tavoin pitää saada työpaikkoja aikaan, ja jos ammattijärjestöjen toimilla se ei onnistu, sitten on sääntelyä saatava tavalla tai toisella pois.
Kannattaa kuitenkin huomata, että kaikki em. toiminta markkinoilla on ja pitääkin olla nimenomaan vapaaehtoista, eli eihän se työn tilaajan ja työn tekijän välinen sopiminen ole mitään painostettua tai kiristettyä touhua, vaan keskenään sopivat jos sopivat. Ei se varmasti koko kansaa tule työllistämään, mutta siitäkin joukosta tulee aivan varmasti heitä jotka saavat elantonsa aikaan pysyvämmikin ja osasta voi tulla jopa työnantajia. Jokainen duuni joka saadaan tätäkin kautta aikaan, auttaa tilannetta.
Yleisesti ottaen olen ammattijärjestöjen kannalla, mutta tosiaan tilanne on ajettu niin epäterveeseen tilanteeseen että se lukko on jollakin tavoin avattava, erityisesti tuo systeemi jossa tavanomaisia keikkatyöntekijöitä aletaan luokittelemaan kokopäiväyrittäjiksi, siinä on sellaisia seurauksia jolla nimenomaan ESTETÄÄN se työskentely, ja sellaisia tapauksia tähän maahan ei tarvita kyllä yhtäkään lisää.
Vierailija kirjoitti:
surullinen työtön kirjoitti:
On kyllä toivotonta että vielä tänäkään päivänä ei ole saatu sitä Kela-härdelliä kuntoon siltä osin, että tilapäistöiden vastaanottaminen (heh, käytän nyt tällaista termiä) ei vaarantaisi ja romuttaisi henkilökohtaista taloutta kertarysäyksellä. Joku laskennallinen 300 euron "turvaraja" on melko yhdentekevä.
Jos halutaan että työttömällä on jotain insentiiviä ottaa vastaan työtä kuin työtä, niin pitäisi onnistua purkamaan nykyiset selkeät esteet sen suhteen. Joo-o, näistä on puhuttu jo vuosia, kumma ettei asioille vain tapahdu mitään.
Sinänsä totta joo.
Mutta mistä te niitä tilapäisiä töitä oikein kaivatte? Satun olemaan kohtalaisen varakas työtön, puskurirahastoa on joten sen puoleen työn vastaanottaminen kävisi - löytäisi vain mitä ottaa vastaan. Ja ei, en tarvitse linkkiä entiselle mol.fi -sivulle, sinne osaan itsekin; ei vain ole tärpännyt mikään mitä sieltäkin olen hakenut.
Kaupungista riippuen useimmiten tällaisia töitä on ainakin siivous- ja sosiaalialoilla, sekä kaupan aloilla. Siivoustöissä tunnit usein ovat osa-aikaisia, kouluttamattomille tyypillisimmin nollasopimuksia tai osa-aikaisia tunteja hajotettuna pitkin päivää, jälkimmäisillä työtunnit taas yleensä paikkaavat äkillisiä sairastumisia (päivänkin varoajalla) tai vaikkapa kausittaisia ruuhka-aikoja. Välttämättä näitä töitä ei löydy mistään työpaikkasivustolta, vaan hakija ilmoittautuu sijaisjärjestelmään ja työtunteja tarjotaan sitä kautta. Riippuen toki täysin käytetystä järjestelmästä, alasta ja sopimuksesta: itse olen tehnyt sekä nollasopimuksena, sekä satunnaisina keikkatöinä, jolloin joka ikinen keikka on ollut oma työsopimuksensa.
Älä ota kommenttiani siltä kannalta, että kannustaisin nyt kaikkia työntekijöitä hakeutumaan tällaisiin töihin. Olen itse tehnyt töitä pitkälti osa-aikaisena ja keikkalaisena, ja tiedän todellakin, että tällainen työskentely ei todellakaan ole ongelmatonta. Lisäksi tällaisten töiden saanti on täysin kuntakohtaista: nykyisiä keikkatöitäni on esimerkiksi omassa kunnassani hyvin saatavilla halukkaille ja soveltuville, mutta jossakin toisessa kunnassa taas suositaan vain esimerkiksi opiskelijoita, tai ainoastaan alalle kouluttautuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo yrittämisen ja työn hämärryttäminen, hämärryttää myös verottajan osuutta. Valtiolle on edelleenkin järkevintä asettaa työnantajille velvotteita työntekijöitä(aliurakoivia) kohtaan, jotta verot maksetaan. Jos työt muuttuvat enemmän pätkiksi lisääntyy vain pimeän työn osuus.
Mitä enemmän elinkeinoelämän haluama silputtu pätkätyö lisääntyy, sitä enemmän hyvinvointivaltio ottaa takkiin.
Liittoja alas ajavat haluavat, vain hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa, kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Työnantajat ovat jo todistaneet useaan kertaan kunka heidän elvyttäminen EI LUO YHTÄÄN työpaikkaa. Elvyttäminen pitää kohdentaa työntekijoiden ja yksin yrittävien hyödyksi maksimoimaan kulutusta ja jakamaan tarkemmin työn hyödyn yhteiskunnan kesken. Kaikki viimeisen 10 vuoden aikana tehdyt helpotukset työnantajien rooliin ja jatkuva ay liikkeiden mustamaalaaminen EK:n taholta, on PELKÄSTÄÄN lisännyt tuloeroja, eikä ole luonut yhtään työpaikkaa, vaan heikentänyt palvelu sektoria ja tuonut markkinoille vain lisää köyhiä yksin yrittäjia.
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustohtori kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyjärjestelmä ei tue lainkaan keikkatöiden, osa-aikaisten saatikka nollasopimusten kaltaisia epätyypillisiä työmuotoja. Parhaimmillaan tukijärjestelmät toimivat vain silloin, kun ei ole lainkaan työtön, tai työajat ovat säännölliset. Mutta silloin, kun tunnit eivät ole säännölliset, tai työt ovat hyvin lyhyitä keikkoja, tukijärjestelmä on todella jäykkä, eikä ole ollenkaan tavatonta, että muutaman tunnin työn vuoksi joutuu odottelemaan työttömyystukea lähemmäs kahta kuukautta.
Usein argumenttina kuulee, etteihän tämä voi pitää paikkansa, kun työtön saa tienata 300 €/kk sen vaikuttamatta tukiin. No, niin saakin, mutta tästäkin työsuoritteesta tulee toimittaa palkkalaskelma ennen, kuin saa työttömyyskorvauksen.
Senpä vuoksi olen hallituksen nykyisistä toimista aktiivimallin suhteen erittäin huolissani, sillä aktiivimalli nimenomaan ruokkii juuri epätyypillisiä työmuotoja, mutta tukijärjestelmä ei sitä tue millään tasolla. Työttömyystilastot varmasti kaunistuvat, mutta toimeentulotukitilastot eivät.
Asiasta saa kyllä kritiikkiä suuntaan jos toiseenkin, mutta ainakin oma mielipiteeni on se, että maan hallitus toimii silloin oikein, jos se kehittää tukijärjestelmää siihen suuntaan, että esim. työmarkkinajärjestöjen valta (ml. finanssiliiton vai minkä suositukset?) saadaan pois päivärahojen parista.
Siis, jos työmarkkinajärjestöt eivät halua huolehtia siitä että töitä on kaikilla ja demokratia säilyy, silloin ei pidä työmarkkinajärjestöjä päästää millään tavoin sotkemaan työttömyyskorvauksen pelisääntöihin.
Se asia menee niin, että kansalaisten TÄYTYY VOIDA SAADA tarjota omaa työtään markkinoille myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät työmarkkinajärjestöjen puntti-pykälä-momentti -pelisääntöihin mahdu. Se on kuitenkin loppujenlopuksi työtä tekevän tahon ja työtä tilaavan tahon välinen sopimus josta on kysymys, ja siihen ei välttämättä ammattiyhdistyksiä tai työnantajajärjestöjä tarvita kolmanneksi pyöräksi sotkemaan sopimuksia.
Aktiivimallit sinällään kuulostaa aika negatiiviselta toimelta olisin itse tehnyt sen hiukan toisin, mutta kun kyse on siis tästä epätyypillisten ammattien tekemisestä, niin ilman muuta olen sitä mieltä että niiden tekemistä EI SAA HANKALOITTAA tekemällä niistä pelisäännöistä sellaisia että ne käytännössä estävät lopulta työn tarjoamisen ja verotulojen aikaansaamisen.
Se on tietenkin selvää että ammattijärjestöt varmasti nyreissään, mutta samalla voi kysyä sitäkin että miksi ette sitten kolmikanta hoitaneet työllisyyttä ja työn kysyntää kuntoon? Miksi ette tee töitänne? Se on se syy miksi nyt sitten monet ihmiset joutuu etsimään elantonsa jollakin erikoisilla tavoilla, koska kolmikanta ei tee tehtäviään, ja siitä syystä kaikkea sääntelyä saa ja pitääkin purkaa niin, että työskentelyä ja työn tarjoamista markkinoille ei aleta ESTÄMÄÄN kolmikannan toimesta heille, jotka eivät kolmikantoihin kuulu.
Olen tästä eri mieltä. Jos ammattijärjestöjä ei olisi lainkaan, ja työstä sopimassa olisi vain työnantaja ja työntekijänsä, työntekijä häviää aina. Töitä toki saisi, mutta mihin hintaan - varsinkin, kun tulijoita lähes joka työhön on lukuun ottamatta erittäin spesifejä asiantuntijatöitä, eikä hakijakuntana ole ainoastaan Suomalaiset työnhakijat, vaan työnhakijat ympäri maapallon. Ammattijärjestöt pitävät sopimuksissa kuitenkin tietyt raamit työntekijän eduksi, ja pystyvät työntekijää puolustamaan ongelmatilanteissa - työntekijä yksin haastamassa työnantajaansa oikeuteen on erittäin iso taloudellinen riski, ja todennäköisesti myös tappiollinen.
Niin, mut jos työpaikkoja ei näillä systeemeillä saada aikaan?
Jollakin tavoin pitää saada työpaikkoja aikaan, ja jos ammattijärjestöjen toimilla se ei onnistu, sitten on sääntelyä saatava tavalla tai toisella pois.
Kannattaa kuitenkin huomata, että kaikki em. toiminta markkinoilla on ja pitääkin olla nimenomaan vapaaehtoista, eli eihän se työn tilaajan ja työn tekijän välinen sopiminen ole mitään painostettua tai kiristettyä touhua, vaan keskenään sopivat jos sopivat. Ei se varmasti koko kansaa tule työllistämään, mutta siitäkin joukosta tulee aivan varmasti heitä jotka saavat elantonsa aikaan pysyvämmikin ja osasta voi tulla jopa työnantajia. Jokainen duuni joka saadaan tätäkin kautta aikaan, auttaa tilannetta.
Yleisesti ottaen olen ammattijärjestöjen kannalla, mutta tosiaan tilanne on ajettu niin epäterveeseen tilanteeseen että se lukko on jollakin tavoin avattava, erityisesti tuo systeemi jossa tavanomaisia keikkatyöntekijöitä aletaan luokittelemaan kokopäiväyrittäjiksi, siinä on sellaisia seurauksia jolla nimenomaan ESTETÄÄN se työskentely, ja sellaisia tapauksia tähän maahan ei tarvita kyllä yhtäkään lisää.
Tuo on tosi hieno teoria, mutta niinhän ne teoriat aina ovat ennen, kuin ne otetaan käytäntöön. Minä näen nimenomaan sen skenaarion, että työmarkkinajärjestöjen lakkauttaminen tai niiden rapauttaminen työmarkkinoilla tarkoittaa nimenomaan sitä, että nykyisten ja tulevien työntekijöiden työsopimusehdot huonontuvat merkittävästi, vaikka työtä olisikin sinänsä enemmän saatavilla. Kun ihanteena täysin vapaisiin työmarkkinoihin pidetään sitä, että työntekijä ja työnantaja sopivat tasavertaisina molemmille mieluisan työsopimuksen - mutta kun työntekijä ja työnantaja eivät ole tasavertaisia. Etenkin nyt, kun maahanmuutto on vilkasta ja entistä vapaampaa, täällä eivät neuvottele sopimuksista ainoastaan Suomalaiset työntekijät, vaan myös esimerkiksi köyhempien maiden työntekijät, jotka ovat valmiita tekemään huomattavasti enemmän työtä huomattavasti pienemmällä palkalla.
Todellisuus siis todennäköisesti olisi se, että työn tarjonta varmasti lisääntyisi, mutta samalla taas palkkataso romahtaisi, ja työntekijöiden olot huonontuisivat, kun ei ole mitään tahoa työntekijäin oikeuksia puolustamassa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä yksi kirjoittelija noin taitava trolli vai noin helvatin tyhmä..
Taitaa olla trolli kun applellaan multipeukuttaa viestejään ja itselleen vastailee.
Jos täällä oikeasti muut pöljät vielä komppaa, niin hyvää joulua vaan työttömille.
Olette kyllä helvetin vieraantuneita työelämästä.
Ikävä kyllä, ne teitä hionommin " tienaavat" maksaa teidänkin korvaukset ja hakee päälle itse tukia jotta saavat muutaman kympin helpotuksen.. Maksavat auton tai muun kulkemisen..Kyllä työttömät on P. A. S. K. A. A porukkaa.
Nyt innolla kuulisin, mikä olisi sinun ratkaisusi tähän ongelmaan, että töitä haluttaisiin, mutta niiden vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Ilman tällaista turhaa öyhötystä, kiitos.
Näinpä. Joillekin on vaan niin vaikeaa käsittää, että jotkut työttömistä saavat korkeita ansiosidonnaisia joista säästää, mutta miten ja mistä säästää alinta työmarkkinatukea saava yksin asuva sinkku? Okei, voi ehkä laittaa kaksi kymppiä sivuun mahdollista terveyskeskuskäyntiä varten.