Ystäväni hyökkäsi mieheni kimppuun, mitähän tässä tekisi
Tarina on tottakai pitkä, ystävyyssuhdessuhde on kestänyt jotain 8v ja olemme olleet tosi läheisiä. Tiedän että kaverini ei miehestäni erityisesti pidä, kertonut sen monta kertaa. Hän kuitenkin myös pariutui pari vuotta sitten, tosin ei erityisen onnellisesti, vaan heillä on ollut isoja haasteita yhteen sopeutumisen kanssa. Sitä miksi roikkuvat yhdessä ei tässä varmaan kannata analysoida.
No, mieheni kuitenkin on ystävystynyt ystäväni miehen kanssa ja olemmekin olleet paljon yhdessä koko porukka, siis lähes viikottain.
He kutsuivat meidät kolmisen viikkoa sitten syömään muutamien muiden yhteisten kavereiden kanssa. Olemme siis 30-40v kaikki.
Mukana oli myös tyttäremme ja ystäväni tytär (alakoulu ikäisiä). Ystäväni ja yks toinen joi viiniä ruoan kanssa, mutta ei mitään dokausta kuitenkaan.
Ystävälläni ja hänen miehellään oli ollut riitaa rahasta edellispäivänä ja tunnelma oli heidän välillään tosi kireä. Jossai vaiheessa puhe kääntyi rahaan ja mieheni vinoili mulle et joutuu elättää mut ja mä totesin et juu juu toki toki. Meillä on täsmälleen sama palkka ja maksamme kaiken puoliksi. Tää meidän keskustelu kai kosketti ystävääni, koska sen mies on työttömänä/opiskelee uutta ammattia ja heillä on epätasapainoa rahojen kanssa. Hän alkoi ensin puolustella minua ja sanoin sit että höpö höpö nyt ja mennään vaikka tiskaamaan yhdessä. Mut hän ei pystyny lopettamaan vaan alko suomia mun miestä siitä, että mä teen kaiken ja hän ei pärjäisi elämässä ilman mua jne. Katoin vähän aikaa suu auki että mitähän vittua. Todellakaan ole tietääkseni sanonut et meidän roolit olisi epäreilut tai että mies loisisi mun rinnalla. Toki mulla on päävastuu joistakin ja hänellä sit toisista, nämä asiat me tiedämme itse ja olemme olleet tyytyväisiä jo kohta 15v.
Mieheni hermostui ja sanoi että nyt on kaverini aika olla hiljaa, tai me lähdetään. Siitäkös mun kaveri riemastu.
Aloitti sellaisen huudon ja haukkumisen, kuinka mun mies ei voi meitä määräillä ja hänellä ei ole mitään valtaa määrätä minua tai meidän tytärtä (joka siis oli paikalla!) Sit mun mies sano mulle et nyt lähdetään ja kaverini seurasi häntä eteiseen huutaen ku hullu miten mun mies ei ole yhtään mitään, täys nolla ja luuseri eikä hänestä ikinä tule mitään. En sanonut mitään ku halusin pysyä rauhallisena auttaessani meidän tyttöä pukemaan ja sillä aikaa mies lähtiki ovet paukkuen. Kaverin mies oli tullut tupakalta siihen eteistilanteeseen ja lähti mun miehen perään aivan äimistyneenä. Muut vieraat istu sohvalla tyrmistyneinä. Me lähdettiin siitä myös mun tyttären kanssa aika liukkaasti. Kaveri sano vaan et "tais tulla ongelmia, mut selvitellään niitä myöhemmin".
Kommentit (141)
Jokuhan niistä mulkuistakin aina tykkää. 😂
Toki mun puoliso voi ystäväni ja vaikka kenen mielestä olla pahinta mahdollista sorttia, mutta mun mielestä ei. Eikä varmaan hänen ystäviensä, mun perheeni tai muiden ystävieni mielestä. Tai sit olis tooooodella jänskää ku kaikki kehuisi häntä ja haluaisi tavata, vaikka on mulkvisti.
Sanon nyt vielä siis, että ystäväni aloitteesta olemme alkaneet viettää aikaa yhdessä. Hän on todennut että "miehesi ärsyttää, mun on välillä todella vaikea olla hänen kanssaan, se kyllä osaa painella nappeja". En koskaan saa tarkennusta enkä tosiaan siis itse huomaa, miten mieheni muka ärsyttää. Meitä ärsyttää varmaan aivan erilaiset asiat siis. Eikä ystäväni nyt jatkuvasti asiaa esille tuo, muutenhan meillä olisi mennyt riidaksi jo aiemmin. Ehkä hän halusi tutustua mieheeni, joka osoittautuikin mulkuksi, eikä sitten enää osannutkaan vetäytyä?
Onhan mahdollisuuksia paljon. 😂
Provohan tää on, mut vastaan silti. Niillä on/on ollut suhde.
Tämä on esimerkki, että kannattaa pitää ns hajurakoa. Vaikka olisi miten hyvä ystävä, silti tarvii sen ilmanvaihdon vrt esim hirsitalo homehtuu jos on liian tiivis. Varsinkin joillakin naisilla vaan on tapana "kuherrella" ja jakaa kaikki ystävättären kanssa, ja se sitten kulminoituu näin.
Jokaisella on oikeus ottaa etäisyyttä. Välit voi olla hyvät, vaikka olisi kunnioittava etäisyys. Onhan jokainen kuitenkin erillinen yksilö.
Tässä on surullista se että lapsen on pitänyt katsella aikuisten juopottelua.
Omasta mielestä tuossa on nyt tapahtunut erittäin suuri kommunikointikatkos eri osapuolien välillä. Kaverisi on jo pitkään kertonut kuinka miehesi ärsyttää häntä, kenties yrittänyt sillä tavalla varovasti tunnustella haluatko tietää hänen ajatuksistaan enemmän, mutta hänestä on tuntunut että sinä ohitat koko asian olankohautuksella? Noh, eipä tässä mitään kaikki ajattelevat ja pysyvät hiljaa. Varmaankin tuo kaverisi ja hänen miehensä taloudellinen epätasapaino on herkkä asia heille ja ilmeisen julkinen koko ystäväpiirille kun tekin asiasta tiedätte?
Joten tässä mahdollinen näkemys kaverisi näkökulmasta illalle..
Istutte iltaa ja sinun miehesi heittää läppää sinun elättämisestäsi. Kaverisi ei tajua sen olevan läppä ja hänen puolustushalunsa kohoaa (alla kytenyt jo valmiiksi mielipide ärsyttävästä ihmisestä), koska ei halua sinua lytättävän ja samalla myös puolustaa omaa miestään joka julkisesti on hänen elätettävänään. Tuo piikikkäästi esille oman paheksuntansa aiheeseen, koska hänen mielestään tietenkin puolisot huolehtivat toisistaan ja silloin ei elättäjä korota itseään toisen yläpuolelle ja kersku asialla. Ja kaikki olisi aivan toisin jos tässä vaiheessa puolisosi olisi sanonut "niin siis tuo oli vitsi". Mutta ei, sinä tilannetta hyssyttääksesi yrität ohjata teidät kahdestaan pois tilanteesta, minkä kaverisi tulkitsee entistä suuremmaksi vahvistukseksi että miehesi puhui tosissaan ja että suhteessanne todellakin vallitsee epätasapaino mihin ei saa kiinnittää huomiota. Tämä kaataa bensaa liekkeihin ja kaikki kulminoituu vielä miehesi käskyyn että te lähdette nyt. Tämä kaikki vain vahvistaa kaverisi oletusta illankulusta ja teidän parisuhteestanne (joka siis on väärä, mutta mistä hän sen voisi tietää jos ette ole sitä hänelle kertoneet?). Joten kaverisi luuli puolustavansa sinua ja samalla omaa miestään eikä ole tietoinen sinun näkökulmastasi ollenkaan.
Ähpöhap kirjoitti:
"Hei nyt seis. Siis oikeasti onko miehelläs toiveita sun pukeutumisen suhteen? Ja sulla toiveita hänen kavereittensa suhteen? Oikeestiko mies toivois sun lopettavan opiskelun? Millaisessa suhteessa te oikein elätte??? Kuulostaa kauhealta ja kaikkea muuta kuin kunnioittavalta."
Apua. Ei ole. Ne olivat esimerkkejä, asioista, joita ei voi pyytää vaikka mieli tekisi.
Toki en tiedä vaikka miehelläni jotain toiveita olisi vaikka mun pukeutumiseen, ei niitä ainakaan ääneen ole sanonut. ;)No mut anyway, sillä ei oikeastaan ole mitään väliä tämän kissi kohdalla, onko toinen meistä tossun alla, olenko kyökkipiika, onko mieheni pettänyt mua, käyttääkö joku hyväkseen tai onko roolimme jotenkin vinksallaan. Koska mulla on hyvä olo hänen kanssaan, turvallinen, rento, luottavainen, rakastettu, arvostettu ja vain kaikin tavoin hyvä.
Mikäli miehelläni on aivan erilainen käsitys suhteestamme ja minusta, emme sitä tässä taida saada selville. Meinaan sen verran hyvä näyttelijä sitten, että varmaan kans kilahtaa ja tappaa mut nukkuessani kunhan tarpeekseen saa.No joo, mutta meidän suhteen tilalla ei ole merkitystä tämän riidan kanssa. Vaikka ystäväni olisi huolissaan tai tietäisi jotain tai panisi mun miehen kanssa, ei julkinen räjähdys ja sen jälkeen anteeksipyytämättä jättäminen ole oikeita tapoja asiaa hoitaa.
Ootko nyt oikeasti sitä mieltä ettei ole mitään väliä miksi siskosi/ystäväsi menetti malttinsa? (ja miksi et tosiaan halua kutsua häntä siskoksi jos hän kerran on sun sisko?) Miksi sinua ei kiinniosta syy, etkö halua edes tietää? ...haluatko itse olla näkemättä jotain asioista mitä toiset/hän näkee? Paistaa vaan tämmöinen sun kirjoituksista vähän läpi. Sinuna pohtisin vähän vielä enemmän tilannetta siskosi näkökulmasta ja juttelisin hänen kanssaan ennenkuin olisin välejä katkaisemassa tms. Jos haluat tietää/ymmärtää? Tänne vaan kirjoittelet kun vastaukset on siskollas kunhan vain kysyt ja kuuntelet. (ps. ymmärtäminen on eri asia kuin hyväksyminen, mutta auttaa silti yleensä) Sitten teet omat päätöksesi kun ensin syyt on selvillä.
Olen pari kertaa nähnyt saman tyyppisen kohtauksen, toki hieman erilaisista tilanteista kyse kuin alottajalla. Eräänä kertana riitatilanne oli lapsuudenystävien välillä. Olivat parhaita ystäviä. Toinen naisista ei ollut koskaan pitänyt ystävänsä miehestä ja oli siitä myös maininnut ystävällensä monta kertaa. Näin ukopuolisen silmin en yhtään ihmettele tappelevan naisen käytöstä, sillä hänen ystävänsä mies kohteli tätä tosi huonosti. Kesken illanistujaisten nainen alkoi haastaa riitaa tämän ystävänsä miehen kanssa. Tuli hirveä riita ja ilta päätyi siihen, kun kaikki mököttivät. Taustalla oli oikeasti se, että tappeleva nainen halusi vain ystävänsä parasta eikä kokenut, että mies olisi ystävänsä arvoinen.
Syy miksi kerroin tämän on se, että ehkä taustalla voi oikeasti olla se, että ystäväsi ajattelee sinun parastasi ap. Onko teillä joskus mennyt vähän huonommin miehesi kanssa? Voihan olla, että olet joskus avautunut miehesi vioista ystävällesi ja hän on muodostanut oman käsityksensä miehestäsi pohjautuen sinun sanomaasi. Monesti naiset puhuvat parisuhteensa huonoista puolista ystävilleen ja sitten niitä parhaimpia puolia tulee harvoin sanottua ystäville. Harva hehkuttaa hyvää parisuhdettaan, mutta huonoista hetkistä kerrotaan herkemmin ystäville. Siksi kannattaakin miettiä mistä ystäväsi moinen viha voi kummuta.
Toki ystäväsi käytös oli todella väärin. Kannattaisi kuitenkin kuunnella miksi ystäväsi käyttäytyi miten käyttäytyi. Harvemmin todelliset ystävät ovat toisilleen kateellisia (kuten joku täällä väitti) vaan haluavat aina ystävänsä parasta. Tietenkin voi olla, että ystäväsi on hieman mustasukkainen sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Ähpöhap kirjoitti:
"Hei nyt seis. Siis oikeasti onko miehelläs toiveita sun pukeutumisen suhteen? Ja sulla toiveita hänen kavereittensa suhteen? Oikeestiko mies toivois sun lopettavan opiskelun? Millaisessa suhteessa te oikein elätte??? Kuulostaa kauhealta ja kaikkea muuta kuin kunnioittavalta."
Apua. Ei ole. Ne olivat esimerkkejä, asioista, joita ei voi pyytää vaikka mieli tekisi.
Toki en tiedä vaikka miehelläni jotain toiveita olisi vaikka mun pukeutumiseen, ei niitä ainakaan ääneen ole sanonut. ;)No mut anyway, sillä ei oikeastaan ole mitään väliä tämän kissi kohdalla, onko toinen meistä tossun alla, olenko kyökkipiika, onko mieheni pettänyt mua, käyttääkö joku hyväkseen tai onko roolimme jotenkin vinksallaan. Koska mulla on hyvä olo hänen kanssaan, turvallinen, rento, luottavainen, rakastettu, arvostettu ja vain kaikin tavoin hyvä.
Mikäli miehelläni on aivan erilainen käsitys suhteestamme ja minusta, emme sitä tässä taida saada selville. Meinaan sen verran hyvä näyttelijä sitten, että varmaan kans kilahtaa ja tappaa mut nukkuessani kunhan tarpeekseen saa.No joo, mutta meidän suhteen tilalla ei ole merkitystä tämän riidan kanssa. Vaikka ystäväni olisi huolissaan tai tietäisi jotain tai panisi mun miehen kanssa, ei julkinen räjähdys ja sen jälkeen anteeksipyytämättä jättäminen ole oikeita tapoja asiaa hoitaa.
Ootko nyt oikeasti sitä mieltä ettei ole mitään väliä miksi siskosi/ystäväsi menetti malttinsa? (ja miksi et tosiaan halua kutsua häntä siskoksi jos hän kerran on sun sisko?) Miksi sinua ei kiinniosta syy, etkö halua edes tietää? ...haluatko itse olla näkemättä jotain asioista mitä toiset/hän näkee? Paistaa vaan tämmöinen sun kirjoituksista vähän läpi. Sinuna pohtisin vähän vielä enemmän tilannetta siskosi näkökulmasta ja juttelisin hänen kanssaan ennenkuin olisin välejä katkaisemassa tms. Jos haluat tietää/ymmärtää? Tänne vaan kirjoittelet kun vastaukset on siskollas kunhan vain kysyt ja kuuntelet. (ps. ymmärtäminen on eri asia kuin hyväksyminen, mutta auttaa silti yleensä) Sitten teet omat päätöksesi kun ensin syyt on selvillä.
edellinen jatkaa: tarkoitan sitä että ehkä ystävälläsi/siskollasi onkin oikeasti hyvä syy olla pyytämättä mieheltäsi anteeksi, ja tämä kannattaisi minusta ensin selvittää jos onkin näin.
Mulla oli joskus samantyyppinen episodi. Mun kaveri kävi yllättäen silloisen mieheni kimppuun sanallisesti ja haukkui ja huusi ihan järjetöntä settiä. Toki tiesin jo ennestään, että heillä ei ihan kemiat ja huumori kohtaa, mutta en kyennyt hyväksymään sitä kaverin raivokohtausta.
Ehkä olisin vielä voinut antaa anteeksi, jos kaveri olisi ollut edes pahoillaan. Mutta kun seuraavana päivänä menin hakemaan unohtuneita tavaroitani hänen luotaan, oli hän kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kysyi vaan että missä "Mikko" on. "Odottaa autossa" "Aha". Aha? Just.. se oli se viimeinen niitti.
Tosin sanottakoon, että kyseisen kaverin pari luonteenpiirrettä oli jo hieman ennestään rassannut, mutta tuo tapaus oli se viimeinen pisara. Voi olla että kyseisen kaverin kanssa olisi sukset menneet ristiin muutenkin. Hän on muutaman yhteisen tuttavankin mielestä kauniisti ilmaistuna 'hieman haastava tai hieman omalaatuinen". Kaunisteltuna siis, jos ymmärrätte. Todella hauskaa seuraa aluksi kun tutustuu, mutta sitten alta kuoriutuu hankala ihminen josta ei aina tiennyt mistä tuulee ja miksi.
Nykyään olen eronnut miehestä. Siitä huolimatta mua ei pätkääkään kiinnosta ottaa uudelleen yhteyttä tähän entiseen kaveriin. Jos pitäisi sanoa kumpaa arvostaisi enemmän, niin sitä ex-miestä, erosta huolimatta. Jos olisi pakko olla jomman kumman kanssa tekemisissä, niin ennemmin tapaisin ex-miehen.
Ystäväsi on tyypillinen narsisti
Koko maailmassa ei ole naista joka hallitsee tunteessa, eikä ainakaan suuttuessaan eli, heillä ei ole suhdetta, sillä se olisi tullut esille kaverin suuttuessa (kyllä naiset ei hallitse tunteita, heitä hallitsee hormonit)
Joten vaihtoehtoja on kolme:
-Nainen tietää miehestäsi jotain mitä itse et tiedä
-Nainen on kateellinen sinulle
-Nainen on ihastunut sinuun....eli elää huonossa kulississa
Kaverisi on joko narsisti, tai pettää sinua miehesi kanssa. Todennäköisesti molemmat. Erittäin narsistisen oloinen piirre kun vain syyttää muita raivoten.
Vierailija kirjoitti:
Koko maailmassa ei ole naista joka hallitsee tunteessa, eikä ainakaan suuttuessaan eli, heillä ei ole suhdetta, sillä se olisi tullut esille kaverin suuttuessa (kyllä naiset ei hallitse tunteita, heitä hallitsee hormonit)
Joten vaihtoehtoja on kolme:
-Nainen tietää miehestäsi jotain mitä itse et tiedä
-Nainen on kateellinen sinulle
-Nainen on ihastunut sinuun....eli elää huonossa kulississa
Höpö höpö. Kun mä suutun, olen kylmän rauhallinen ja laskelmoiva ja mietin täsmälleen, mitä ragean.
N29
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on joko narsisti, tai pettää sinua miehesi kanssa. Todennäköisesti molemmat. Erittäin narsistisen oloinen piirre kun vain syyttää muita raivoten.
Äsh tätä iänikuista narsistikorttia.
Minun veikkaukseni on, että tyypillisimmin tässä on kyse ihan vain siitä, ettei osata hillitä tunteitaan ja/tai niitä padotaan passiivisaggressiivisesti sisäänsä niin, että ne sitten räjähtävät pintaan hölmöissä tilanteissa. Toisekseen tähän "räjähtelyyn" ei välttämättä edes suhtauduta kovin tuomitsevasti: räjähtelyä usein puolustellaan sillä, että sattuu vain olemaan tulisemman luontoinen, eikä voi sille mitään. Vielä kätevämpää on vetäytyä viinan taakse, ihan kuin liika alkoholinkäyttö antaisi synninpäästön vähän mille tahansa urpoilulle.
Ap:n ystävän tapauksessa epäilen narsismia enemmän sitä, että hän ei vain osaa käsitellä tunteitaan ja tuoda niitä rakentavasti ilmi; tai vaihtoehtoisesti hänellä voi olla elämässään meneillään jotakin niin raskasta, että pienikin hipaisu elämänsä kipupisteisiin aiheuttaa kohtuuttoman räjähdyksen.
Vierailija kirjoitti:
Mitähän ne teidän roolit sitten on? Sinne teet ruoat, siivoat ja tiskaat ja mies vaihtaa ne renkaat kahdesti vuodessa?
OT, mutta mitä väliä, vaikka olisikin? AP sanoi, että yhdessä on oltu 15v. ja on työnjakoon tyytyväinen.
Monet sumplii tällä langassa että ystävä on joko ihastunut AP:hen tai hääräillyt AP:n miehen kanssa, mutta kyllä minä ennemmin sanoisin, että joko...
1. AP:n ystävä on narsku joka kokee AP:n miehen olevan uhka hänen narsistiselle lähteelleen, joten yrittää kaasuvalottaa AP:n miehen hyväksikäyttäjäksi,
TAI, 2. AP:n kaveri on varmaan lapsuudessaan joutunut näkemään kun isä alistaa äitiä, tai nykyinen/edellinen mies on alistanut häntä, ja tämän trauman takia näkee nyt kaikissa heterosuhteissa mörköjä ja projektoi AP:n mieheen jotain omia epävarmuuksiaan miesten suhteen.
Oli kyseessä sitten narskun narskuilu tai periaatteessa hyväntahtoinen mutta harhaisesti ilmenevä huoli AP:stä, tuollaista öyhötystä ja sekoilua ei kuitenkaan voi eikä pidä sietää.
Oli syy mikä tahansa, kännissä raivoaminen ja kilahtelu on todella tökeröä ja tilannetajutonta käytöstä. Sitä pahentaa vielä se, että raivotar oli itse emäntä ja kutsunut tämän perheen ja LAPSET kylään ja sitten itse aloittaa lasten kuullen tämän kohtauksen. Minä vihaan tällaisia draamakuningattaria, he haluavat huomiota, heillä on oikeus sylkeä kaikki paha ulos mitään suodattamatta ja kenestäkään mitään välittämättä. Ja anteeksipyyntöä on turha odottaa....
Sanomattakin selvää, että olen karsinut nämä sekopäät tuttavapiiristäni täysin.
En väittänyt, että ap:n ystävän käytös olisi ollut mitenkään ok. Tarkkana nyt siellä! Tein vain veikkauksen räjähdyksen taustoista.