Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lastentarhanopettajien itsensäkorostus
25.11.2017 |
Kovinkaan monella alalla en ole törmännyt tuollaiseen tietyn työntekijäryhmän eräänlaiseen nokka pystyssä kulkemiseen, missä vähemmän koulutettuja katsotaan säännönmukaisesti nenänvartta pitkin. Lähtökohtana monella lastentarhanopettajalla tuntuu olevan, ettei heidän kollegoinaan olevista lastenhoitajista ole oikein mihinkään, vaan, että lastenhoitajilta puuttuu sivistys ja he kelpaavat lähinnä kurahousuja pukemaan ja vaippoja vaihtamaan tms. Vähän väliä pyritään vetämään hajurakoa "opettajien" ja "hoitajien" välille.
Olen miettinyt, että johtuuko tämä pohjimmiltaan siitä, että päivähoidossa on melko vähän käyttöä esim. yliopistossa omaksuttaville tiedoille. Melkein koko työ (ainakin eskarin ulkopuolella) on sitä tavallista puurtamista josta lopulta selviää hyvin melko pienelläkin koulutuksella, kunhan persoona ja asenne ovat sopivat. Lastenhoitajien koulutus riittää hyvin jopa "vaativien" liikuntatuokioiden, aamupiirien yms. järjestämiseen ja näitä he myös harjoittelevat paljon ammattikoulussa. Lasten perushoidosta puhumattakaan, joka on se ylivoimaisesti suurin työmomentti.
Ilman muuta tällainen tilanne turhauttaa lastentarhanopettajia. He ovat kouluttautuneet asiantuntijatehtäviin, mutta heidän työnsä ei ole asiantuntijatyötä yleensä kuin pieneltä osin ja he näkevät alhaisemmin koulutettujen kollegoiden selviävän useimmista työtehtävistä yhtä hyvin tai jopa paremmin. On aika luonnollista, että se johtaa pyrkimyksiin vetää teennäistä hajurakoa itsensä ja muiden välille, jottei oma koulutus alkaisi tuntumaan merkityksettömältä.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokanopettajat suhtautuvat ihan samoin koulunkäynninohjaajiin.
Toisten aliarvioiminen on aina ikävää, mutta onhan luokanopettajan ja koulunkäynniohjaajan koulutuksissa ihan huomattava ero verrattuna lto:n ja lastenhoitajan koulutuseroihin. Mutta ei se tosiaan oikeuta itsensä ylentämiseen.
Yksi asia, mikä minua ihmetyttää lto:issa, on se, että he luulevat olevansa lastenhoitajien pomoja. Pomoja he eivät ole, elleivät ole päiväkodinjohtajia. Ja toinen ihmeellisyys, mikä jo tässäkin ketjussa on mainittu, on piiloutuminen hienon terminologian taakse, vaikka kyseessä olisi ihan arkiset asiat.
No, koulutettu koulunkäynninohjaaja on perehtynyt yleisimpiin diagnooseihin ja kehitysvammaisuuksiin, samoin erilaisiin oppimisvaikeuksiin ja niiden tukemiseen toisin kuin opettajat elleivät ole erityisopettajia.
Valitettavan usein ajatellaan että "kouluavustajat" ottavat kopioita ja ovat opettajan juoksupoikia/tyttöjä ja avustelevat luokassa ja välitunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tyypillinen esimerkki tästä mainitusta itsensäkorostuksesta:
https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/arki/lastentarhanopettaja-pai…
Lastentarhanopettaja on sitä mieltä, ettei vanhempien pidä kutsua päiväkodin työntekijöitä tädeiksi tai sediksi, koska se aliarvioi varsinkin lastentarhanopettajien asemaa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina.
Jos ammattiryhmän ammatillinen itsetunto olisi terveellä pohjalla niin mitään tuollaista pätemishenkistä nipotusta ei tarvittaisi.
Kutsutaanko teitä työelämässä tädeiksi ja sediksi? Minua kutsutaan omalla etunimellä. Joskus joku lapsi on sanonut "ope!", jolloin olen pyytänyt, että sano vain "Maija".
Vierailija kirjoitti:
Tässä on tyypillinen esimerkki tästä mainitusta itsensäkorostuksesta:
https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/arki/lastentarhanopettaja-pai…
Lastentarhanopettaja on sitä mieltä, ettei vanhempien pidä kutsua päiväkodin työntekijöitä tädeiksi tai sediksi, koska se aliarvioi varsinkin lastentarhanopettajien asemaa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina.
Jos ammattiryhmän ammatillinen itsetunto olisi terveellä pohjalla niin mitään tuollaista pätemishenkistä nipotusta ei tarvittaisi.
"Minua lapset ovat kutsuneet jopa pormestariksi."
Eli vähätellä (jos sedättely nyt vähättelyä on) ei saa mutta toiseen suuntaan sopii kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku arveli minun tehneen aloitustekstin ja toivoi kommenttiani. Ei ole minun , mutta toki sanon jotain kun sitä toivotaan. Harva uskoakseni aliarvioi lto:n tarpeellisuutta. Kyse on tästä yliarvostuksesta ja toisten ammattitaitoisten aliarvioimisesta. Olen nähnyt näitä kommentteja: Vain yliopistosta valmistunut opettaja pystyy siihen ja tähän. Vain yliopiston käynyt osaa. Hirvittävää lukuisten muulta kuin yliopistosta valmistuneiden vähättelyä. Kyllä opistosta valmistunut lto tai sosiaalikasvattaja kuten myös amk sosionomi pystyy ihan samaan. Samat asiat voi oppia muuallakin. Ei yliopisto opiskelupaikan nimenä ole mikään taikakalu.
Vanha lastenhoitaja
Kyllä jokainen normaalijärkinen ihminen kykenee opiskelemaan itsensä lastentarhanopettajaksi, siitä ei ole epäilystä. Monesta lastenhoitajasta tulisi erinomainen lto opintojen kautta, kun käytännönkokemusta on jo siellä taustalla jo rutkasta, teoreettiset opinnot on helpompi soveltaa käytäntöön jo heti alusta alkaen.
Itse lastentarhanpettajana vähän ihmettelen sitä, miten kasvatustyöhön on päätynyt niin paljon ihmisiä, jotka eivät kannusta opiskelemaan ja pidä sitä arvossa? Yleensähän se tulee ilmi juuri näin, että halutaan alentaa lastentarhanopettajia vähättelemällä heitä: korostetaan heidän olevan moraaliltaan huonoja ihmisiä, jotka halveksuvat toisia. Toisin sanoen projisoidaan omat alemmuuden tunteet toisiin.
Kaikki päiväkodissa kasvatusvastuussa olevat ovat opiskelleet. Kaikilla on hyvä ammatti ja he ovat varhaiskasvatuksen asiantuntijoita. Kukaan ei kuitenkaan ole toistaan parempi. Ei voi mitenkään ajatella, että ainoastaan yliopistosta valmistunut on oikea. Tai voi ajatella, mutta se ajatustapa ei ole oikein. Moraalista en ole huomannut kenenkään puhuvan. Jostainhan tuota te olette parhaita, muut eivät ole mitään asennetta valmistuvien opettajien päähän ajetaan. Vaatikaa te vielä työelämässä jatkavat ja sinne tulevat lisää väkeä päiväkoteihin, lisää ammattitaitoisia aikuisia ryhmiin. Jättäkää toisarvoiset itsennekorostamiset pois. Kaikilla on paljon mukavampaa töissä, kun yhteistyö sujuu ja kaikki kunnioittavat toisiaan.
Vanha lastenhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Pointtini olikin se, että varmasti lastenhoitajakin voi tiedostaa sen, että varhaiskasvatuksen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lto:n ja lh:n koulutukset ovat aivan erilaiset - erilainen tietopohja johtaa erilaiseen osaamiseen. Kyllähän päiväkoteihin voitaisiin laittaa vaikka sivarit lapsia kasvattamaan, mutta eivät he mitenkään kykene ottamaan vastuuta ryhmän pedagogisesta toiminnasta samalla tavalla kuin tehtävään erikseen koulutettu henkilö.
"Lastenhoitajakin voi tiedostaa"? Tuossa on kyllä tyypillinen esimerkki siitä lto:iden asenteesta mitä on pääosassa tämän ketjun viestejä vatvottu.
Sivarikin sen oppii nopeasti tiedostamaan jos ei aivan "bakom takana" ole henkisesti, ja lastenhoitaja sen _aivan varmasti_ tiedostaa. Ei siellä lastenhoitajien koulutuksessa suinkaan opeteta mitään pyllynpesuotteita vaan juurikin niitä kasvatuksen tavoitteita, lasten kehitystä ja sitä, miten lapsille käytännössä voidaan erilaista kasvatusta järjestää.
Siitä huolimatta lastentarhanopettajalla on syvin pedagoginen tietämys päiväkodissa, ja siksi hän on vastuussa ryhmän pedagogiikasta. Ei tässä kukaan lastenhoitajia ole tietämättömiksi väittänyt. Kyllähän heidänkin tulee tietää mitä on pedagoginen toiminta ja osallistua sen toteuttamiseen. Vastuu toiminnasta kuitenkin on lto:lla.
Mitä varten lastenhoitajille opetetaan toiminnan suunnittelua eikä vaan toteuttamista?
Mitä konkreettiseen vastuuseen tulee, niin se vaihtelee erittäin paljon paikasta toiseen. Monesti esimerkiksi lapsen vasussa (tässä mappiin pölyttyvässä byrokratian kukkasessa...) ei ole mitään muuta lto:n kädenjälkeä kuin allekirjoitus.
Minkä ihmeen takia yrität väkisin vääntää lastenhoitajan koulutuksesta samantasoista- ja sisältöistä koulutusta kuin kasvatustieteen kandin tutkinnosta? Mikset voi vain olla ylpeä omasta ammatistasi ja todeta, että erilainen koulutus - erilainen osaaminen?
Lastenhoitajan tutkintoon sisältöö joo esim. yksittäisten toimintojen suunnittelua (esim. ruokailu tai liikuntahetki), mutta eihän se anna valmiuksia ja osaamista ottaa vastuuta koko ryhmän kaiken kattavasta pedagogiikasta. Ei tässä kukaan vähättele sinun osaamistasi tai koulutustasi, mutta fakta on se, että lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja opiskelevat erilaiset ja erilaajuiset opinnot. Siksi myös työnimikkeet ja työtehtävät eroavat toisistaan. Mikä tässä on niin vaikeaa? Tämän tosiasian myöntäminen ei ole ylimielistä tai vähättele sinua lastenhoitajana.
Kyllä jokaisessa ryhmässä pedagoginen vastuu on lastentarhanopettajalla. Nyt jo varhaiskasvatuslain mukaan lasten vasut laatii lastentarhanopettaja. Ja vasuhan ei enää saa olla arkistoon pölyttyvä lomake, vaan sen tulee olla aktiivisessa käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku arveli minun tehneen aloitustekstin ja toivoi kommenttiani. Ei ole minun , mutta toki sanon jotain kun sitä toivotaan. Harva uskoakseni aliarvioi lto:n tarpeellisuutta. Kyse on tästä yliarvostuksesta ja toisten ammattitaitoisten aliarvioimisesta. Olen nähnyt näitä kommentteja: Vain yliopistosta valmistunut opettaja pystyy siihen ja tähän. Vain yliopiston käynyt osaa. Hirvittävää lukuisten muulta kuin yliopistosta valmistuneiden vähättelyä. Kyllä opistosta valmistunut lto tai sosiaalikasvattaja kuten myös amk sosionomi pystyy ihan samaan. Samat asiat voi oppia muuallakin. Ei yliopisto opiskelupaikan nimenä ole mikään taikakalu.
Vanha lastenhoitaja
Kyllä jokainen normaalijärkinen ihminen kykenee opiskelemaan itsensä lastentarhanopettajaksi, siitä ei ole epäilystä. Monesta lastenhoitajasta tulisi erinomainen lto opintojen kautta, kun käytännönkokemusta on jo siellä taustalla jo rutkasta, teoreettiset opinnot on helpompi soveltaa käytäntöön jo heti alusta alkaen.
Itse lastentarhanpettajana vähän ihmettelen sitä, miten kasvatustyöhön on päätynyt niin paljon ihmisiä, jotka eivät kannusta opiskelemaan ja pidä sitä arvossa? Yleensähän se tulee ilmi juuri näin, että halutaan alentaa lastentarhanopettajia vähättelemällä heitä: korostetaan heidän olevan moraaliltaan huonoja ihmisiä, jotka halveksuvat toisia. Toisin sanoen projisoidaan omat alemmuuden tunteet toisiin.
Moni varmaan mielellään olisikin opiskellut lastentarhanopettajaksi (yliopisto tai amk), koska lastentarhanopettajista on työmarkkinoilla paljon enemmän kysyntää kuin lastenhoitajista, palkka on himpun verran parempi ja lisäksi saa ainakin ne viisi lomapäivää enemmän per vuosi.
Mutta lto-pätevyyden tarjoaviin koulutuksiin on erittäin tiukka karsinta, eikä jokainen alalle sopiva ja koulutuksen suorittamiseen kykenevä todellakaan pääse sinne koulutukseen. Lähihoitaja- tai lastenohjaajakoulutukseen sen sijaan saattaa päästä jopa ilman valintakoetta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä jokaisessa ryhmässä pedagoginen vastuu on lastentarhanopettajalla. Nyt jo varhaiskasvatuslain mukaan lasten vasut laatii lastentarhanopettaja. Ja vasuhan ei enää saa olla arkistoon pölyttyvä lomake, vaan sen tulee olla aktiivisessa käytössä.
Laki ei määrää lastentarhanopettajaa laatimaan vasua vaan olemaan sen laatimisesta vastuussa. Vasun käytännön laatija on usein lastenhoitaja tai perhepäivähoitaja, lastentarhanopettaja tällöin vain muodollisesti "siunaa" lopputuloksen.
Ja kyllä se vasupaperi vaan sinne mappiin jää käytännössä pölyttymään nykyäänkin. Asioista kun on paljon käytännöllisempi, nopeampi ja joustavampi sopia suullisesti, ilman ylimääräisiä lomakkeita ja palavereja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä pedagogiikka hokema on tätä päivää. Ennen päiväkodin oli nimensä mukaan tarkoitus olla kodin jatke, kodin korvike siinä määrin kuin mahdollista. Nyt ei ole väliä muulla kuin pedagogiikalla. Ei ole enää päiväkotia vaan pienten lasten koulu. Tähän ainakin pyörittäneen. Ensin hoetaan opettajille pedagogiikan tärkeyttä ja vähitellen lykätään yhä enemmän lapsia ryhmiin ja vähennetään pois aikuisia. Kohta ollaan samassa mallissa kuin joissakin maissa nyt. Yksi opettaja luotsaa isoa määrää lapsia yksinään.
Vanha lastenhoitaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä pedagogiikka hokema on tätä päivää. Ennen päiväkodin oli nimensä mukaan tarkoitus olla kodin jatke, kodin korvike siinä määrin kuin mahdollista. Nyt ei ole väliä muulla kuin pedagogiikalla. Ei ole enää päiväkotia vaan pienten lasten koulu. Tähän ainakin pyörittäneen. Ensin hoetaan opettajille pedagogiikan tärkeyttä ja vähitellen lykätään yhä enemmän lapsia ryhmiin ja vähennetään pois aikuisia. Kohta ollaan samassa mallissa kuin joissakin maissa nyt. Yksi opettaja luotsaa isoa määrää lapsia yksinään.
Vanha lastenhoitaja
Sinulla on selkeästi aivan väärä käsitys pedagogiikasta ja nykyisistä varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä jos näet niiden tarkoittavan sitä, että päiväkoti on muuttunut pienten lasten kouluksi.
Totuus on että lastetarhan opettajien yliopistokoulutus on veronmaksajien rahojen heittämistä kankkulan kaivoon. Täysin turhaa koulutusta työhön jossa ei vaadita akateemisia valmiuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä pedagogiikka hokema on tätä päivää. Ennen päiväkodin oli nimensä mukaan tarkoitus olla kodin jatke, kodin korvike siinä määrin kuin mahdollista. Nyt ei ole väliä muulla kuin pedagogiikalla. Ei ole enää päiväkotia vaan pienten lasten koulu. Tähän ainakin pyörittäneen. Ensin hoetaan opettajille pedagogiikan tärkeyttä ja vähitellen lykätään yhä enemmän lapsia ryhmiin ja vähennetään pois aikuisia. Kohta ollaan samassa mallissa kuin joissakin maissa nyt. Yksi opettaja luotsaa isoa määrää lapsia yksinään.
Vanha lastenhoitajaSinulla on selkeästi aivan väärä käsitys pedagogiikasta ja nykyisistä varhaiskasvatuksen tavoitteista ja sisällöistä jos näet niiden tarkoittavan sitä, että päiväkoti on muuttunut pienten lasten kouluksi.
Aika näyttää mihin suuntaan mennään. Toivottavasti huomataan mikä lapsille on tärkeintä.
Vanha lastenhoitaja
Miten opettajan pedagoginen vastuu näkyy käytännössä? Miten lto varmistaa päivittäin pedagogisten tavoitteiden toteutumisen jokaisen lapsen kohdalla? Saisiko kuvauksen päiväkotipäivästä. Mitä lastenhoitajien työhön kuuluu päivän aikana? Haluaisin siis ihan käytännön tasolla tietoa siitä miten pedagoginen toiminta toteutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on että lastetarhan opettajien yliopistokoulutus on veronmaksajien rahojen heittämistä kankkulan kaivoon. Täysin turhaa koulutusta työhön jossa ei vaadita akateemisia valmiuksia.
Elämän koulun ääni kuuluu vahvana... Tässä ketjussa on moneen kertaan perusteltu, mihin kaikkeen päiväkotityössä vaaditaan akateemisia valmiuksia. Kommenttisi perusteella kuka tahansa perusjamppa voisi mennä päiväkotiin ja kyetä tunnistamaan esimerkiksi erityisen tuen tarpeita.
Tutustuhan lastentarhanopettajan työnkuvaan vaikka googlen avulla.
Lasten hoitajat ovat minua alempia... eivätpä edes osaa juuri mitään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on että lastetarhan opettajien yliopistokoulutus on veronmaksajien rahojen heittämistä kankkulan kaivoon. Täysin turhaa koulutusta työhön jossa ei vaadita akateemisia valmiuksia.
Elämän koulun ääni kuuluu vahvana... Tässä ketjussa on moneen kertaan perusteltu, mihin kaikkeen päiväkotityössä vaaditaan akateemisia valmiuksia. Kommenttisi perusteella kuka tahansa perusjamppa voisi mennä päiväkotiin ja kyetä tunnistamaan esimerkiksi erityisen tuen tarpeita.
Tutustuhan lastentarhanopettajan työnkuvaan vaikka googlen avulla.
En ole vielä löytänyt vastausta tuohon äsken tekemääni kysymykseen pedagogisen vastuun näkemisestä päiväkodissa päivän aikana. Kertoisitko sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on että lastetarhan opettajien yliopistokoulutus on veronmaksajien rahojen heittämistä kankkulan kaivoon. Täysin turhaa koulutusta työhön jossa ei vaadita akateemisia valmiuksia.
Elämän koulun ääni kuuluu vahvana... Tässä ketjussa on moneen kertaan perusteltu, mihin kaikkeen päiväkotityössä vaaditaan akateemisia valmiuksia. Kommenttisi perusteella kuka tahansa perusjamppa voisi mennä päiväkotiin ja kyetä tunnistamaan esimerkiksi erityisen tuen tarpeita.
Tutustuhan lastentarhanopettajan työnkuvaan vaikka googlen avulla.
Valtaosa lastentarhanopettajista ei ole akateemisia. Toisaalta moni lapsi ei kohtaa lastentarhanopettajaa ennen kuin eskarissa, eikä sielläkään lastentarhanopettaja välttämättä ole akateeminen.
Akateemisilla lastentarhanopettajilla on vähän turhan suuret luulot omasta tarpeellisuudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten opettajan pedagoginen vastuu näkyy käytännössä? Miten lto varmistaa päivittäin pedagogisten tavoitteiden toteutumisen jokaisen lapsen kohdalla? Saisiko kuvauksen päiväkotipäivästä. Mitä lastenhoitajien työhön kuuluu päivän aikana? Haluaisin siis ihan käytännön tasolla tietoa siitä miten pedagoginen toiminta toteutetaan.
Kauden alussa lto tutustuu ryhmään ja lapsiin havainnoimalla, ja havaintojen perusteella hän suunnittelee ryhmälle toteutettavaa varhaiskasvatusta miettien, millainen ryhmä on kyseessä ja mitä se tarvitsee. Lto huolehtii siitä, että ryhmän toiminnassa toteutuvat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet sekä siitä, että jokaisen lapsen oppimista, kehitystä ja kasvua tuetaan ikätason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lto:n vastuulla on myös varhaisen tuen tarpeen havaitseminen.
Lto:n tehtävänä on myös arvioida ja kehittää ryhmän toteuttamaa pedagogiikkaa. Miten varmistetaan pedagogisten tavoitteiden toteutuminen? Jokaiselle lapselle laaditaan henk. koht. varhaiskasvatussuunnitelma, sen lisäksi laaditaan myös ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Niitä tarkastellaan säännöllisesti ja pohditaan niihin kirjattujen tavoitteiden ja sisältöjen toteutumista. Lisäksi lto päivittäin havainnoi lapsia, ryhmän toimintaa, omaansa ja muun henkilökunnan toimintaa ja sen pohjalta kriittisesti arvioi ryhmän toteuttamaa pedagogiikkaa - millaisena se näkyy päivän aikana eri tilanteissa?
Jokainen päiväkotipäivä on erilainen. Tietty, joustava rakenne siinä kuitenkin on: päiväkotiin saapuminen, aamupala, vapaata leikkiä tai ohjattua leikkiä ja toimintaa, ulkoilua, lepohetki, välipala, leikkiä, ulkoilua... Pukemiset ja vessakäynnit. Pedagogiikka näkyy noissa kaikissa arjen tilanteissa - jopa lepohetkellä ja ruokailussa. Lto:n tehtävä on kriittisesti pohtia: miten meidän ryhmässä toimitaan esimerkiksi lepohetkillä, miksi toimitaan näin, huomioidaanko tässä lasten tarpeet ja toiveet, toteutuvatko ryhmävasuun kirjatut tavoitteet? Pedagogiikka näkyy jopa niissä tiloissa joissa toimitaan, esimerkiksi vapaan leikin tiloissa. Lto:n tulee arvioida leikkipedagogiikkaakin: millaiseen leikkiin tila antaa mahdollisuuden/mitä se rajoittaa, millaista on aikuisen ja lapsen vuorovaikutus leikkitilanteissa, tukeeko aikuinen lasten keskinäistä vuorovaikutusta? Toki lto osallistuu perushoitoon siinä missä lastenhoitajakin.
Lastenhoitaja osallistuu lasten hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen tiimissä sovittujen linjausten mukaisesti. Pedagoginen _vastuu_ on opettajalla, mutta lastenhoitaja osallistuu pedagogiikan toteuttamiseen. Toki ryhmän toimintaa suunnitellaan myös tiiminä tiimipalavereissa huomioiden koko tiimin ideat, mielipiteet ja näkökulmat. Vastuuta jaetaan huomioiden jokaisen erityistaidot ja osaaminen.
Olen lähihoitaja enkä tämän palstan mukaan siis mitään. Kun opiskelin, piti suorittaa kaikkiaan viisi osatutkintoa ja ennen tutkintoviikkoa piti tehdä monikymmensivuinen suunnitelma. Kohtia jokaisella sivullapa oli paljon. Joka ikiseen kohtaan piti kertoa siihen liittyvää teoriaa ja selittää miten aikoo osoittaa teorian käytännössä. Nyt ei kuitenkaan tässä ketjussa kukaan akateeminen osaa kertoa miten pedagogiikka toteutuu käytännössä. Ei mitään esimerkkiä tule. En ole lastenhoitoon suuntautunut enkä töissä päiväkodissa, mutta ihmettelen mitä siellä oikeasti tapahtuu.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä jokainen normaalijärkinen ihminen kykenee opiskelemaan itsensä lastentarhanopettajaksi, siitä ei ole epäilystä. Monesta lastenhoitajasta tulisi erinomainen lto opintojen kautta, kun käytännönkokemusta on jo siellä taustalla jo rutkasta, teoreettiset opinnot on helpompi soveltaa käytäntöön jo heti alusta alkaen.
Itse lastentarhanpettajana vähän ihmettelen sitä, miten kasvatustyöhön on päätynyt niin paljon ihmisiä, jotka eivät kannusta opiskelemaan ja pidä sitä arvossa? Yleensähän se tulee ilmi juuri näin, että halutaan alentaa lastentarhanopettajia vähättelemällä heitä: korostetaan heidän olevan moraaliltaan huonoja ihmisiä, jotka halveksuvat toisia. Toisin sanoen projisoidaan omat alemmuuden tunteet toisiin.