”Tätiys ei pätevöitä ketään toimimaan varhaiskasvattajana.”

Puhutaanko teillä päiväkodintädeistä ja -sedistä? Ei pitäisi, sanoo lastentarhanopettaja Kimmo Känsälä.

Känsälän blogikirjoitus ”Päiväkodissa ei työskentele tätejä” on herättänyt somessa paljon kommentteja. Niistä voi päätellä, ettei hän ole varhaiskasvattajien piirissä näkemyksensä kanssa yksin. Erityisesti lastentarhanopettajat tuntuvat saaneen tädittelystä tarpeekseen.

– Tämä on herättänyt kiivasta keskustelua, toki erimielisiäkin on. Näkemys jakautuu vähän myös koulutustaustan mukaan, mutta ei mitenkään yksioikoisesti, Känsälä kertoo.

Hän haluaa korostaa, että ei halua syyllistää lasten vanhempia. Nimitysten käyttäminen liittyy myös siihen, miten päiväkodin henkilökunta puhuu itsestään ja tuo omaa ammattirooliaan esiin.

Känsälä perustelee, miksi sillä on väliä, mitä nimitystä päiväkodin aikuisista käytetään.

1. Tädittely tuntuu vähättelyltä

Pieni detalji, neljä kirjainta, liittyy laajemmin koko alan arvostukseen, Känsälä kertoo. Tädeistä ja sedistä puhuminen ei ole söpöä ja harmitonta. Siinä häivytetään lasten kanssa työskentelevien erityisosaaminen ja asiantuntijuus: he ovat lastentarhanopettajia, erityislastentarhanopettajia ja lastenhoitajia.

– Tädittely syö uskottavuutta ja vaikuttaa myös palkkatasoon.

Sama koskee muitakin naisvaltaisia aloja. Lisäksi tädittelyä käytetään usein vähättelevästi, kun vihjataan, että Kelan-täti, sossutäti, neuvolantäti tai päikyntäti on työssään väärässä.

Se, että nimitys määräytyy sukupuolen mukaan, ei ole pääongelma. Sukupuolineutraalius on ihan toinen keskustelu, Känsälä sanoo.

Sukupuoleen asia liittyy kuitenkin sitä kautta, että naisvaltaisella alalla toimivien yleisnimikkeeksi valikoituu juuri täti. Pelkkä täti ei ole kuitenkaan se, mitä päiväkodissa tarvitaan.

– Naiseksi syntyminen tai tätiys ei pätevöitä ketään toimimaan varhaiskasvattajana.

2. Ammattilainen ei ole yksityishenkilö

Känsälä ei sinänsä ole sedittelyä tai tädittelyä vastaan. Vaikkapa kaupassa lapselle annettu ohje ”annetaan sedälle tilaa” tuntuu korkeintaan hassulta tai oudolta, jos miltään.

– Mutta silloin olen liikkeellä yksityishenkilönä. Työroolissani olen korkeasti koulutettu ammattilainen.

3. Eivät lapsetkaan puhu tädeistä ja sedistä

Känsälän mielestä tädittelyssä ja sedittelyssä aliarvioidaan myös lasta. Ikään kuin aikuisia pitäisi jotenkin söpöstää lasta varten. 

– Väitän, että pienikin lapsi uskaltaa yhtä lailla lähestyä aikuista, jota puhutellaan etunimellä.

Nimellä puhuttelu on Känsälästä hyvä tapa. Ellei sitten halua puhua vaikka opesta, hoitajasta tai kasvattajasta.

– Minua lapset ovat kutsuneet jopa pormestariksi. Yksi lapsista antoi minulle sen tittelin, kun yritin avata heille sitä, mitä päiväkodinjohtajan rooliin kuuluu.

Känsälä toivoo, että myös päiväkodeissa työskentelevät oppisivat puhuttelemaan vanhempia muuten kuin vaikkapa Jaakon isänä. Aikuistenkin nimet kyllä oppii, jos viitsii.

4. Puhutaan varhaiskasvatuksesta, ei vessakäynneistä 

Tämä on kohta, joka koskee erityisesti päiväkodin henkilökuntaa. Känsälä toivoo, että päiväkodit kertoisivat vanhemmille enemmän varhaiskasvatuksesta, ei aina vain vessakäynneistä ja päiväunista.

Siihen kuuluu myös oman osaamisen, ammattiroolin ja koulutustaustan tuominen esiin.

– Vanhemmalla on oikeus saada tietää, kuka hänen lastaan kasvattaa, miten ja millä koulutustaustalla.

Kysely

Millä nimityksellä kutsut päiväkodin aikuista?

kutsun häntä etunimellä
kutsun häntä etunimellä
53.2%
täti tai setä
täti tai setä
24.7%
ope tai hoitaja
ope tai hoitaja
14.4%
aikuinen
aikuinen
7.5%
Ääniä yhteensä: 2293
Vierailija

Lastentarhanopettaja: Päiväkodin aikuisia ei pidä kutsua tädeiksi tai sediksi – tässä syyt, miksi

No onpa taas vedetty herne nenään. Täti- tai setä-nimitys ei liity mitenkään negatiiviseen arvottamiseen. Se on osoitus yhteisöllisyydestä, juuri siitä, että me kaikki "tädit" ja "sedät" olemme yhtä arvokkaita kasvattajia lapselle. Se on arvokas, kohtelias ja positiivinen nimitys. Päiväkodissa on ihan yhtä lailla tätejä ja setiä kuin kirjastossa, kaupassa, lääkärissä ja neuvolassa, ja kaikki ovat lähtökohtaisesti sellaisia turvallisia aikuisia, joilta lapsi voi kysyä neuvoa ja apua tarvittaessa...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen
Leikkihellan levyt voi tehdä purkinkansista tai mustasta kontaktimuovista. Kuva: Satu Kemppainen

33 mahtavaa kesäpuuhaa, joita voi tehdä myös sisällä – ja ilman älylaitetta kourassa.

Apulainen hommiin. Keittiön kauhalaatikko on syytä järjestää mieleiseksi. Myös kirjahylly saattaa kaivata uudelleenorganisointia.

Autokisa lattialla. Pikkuautot lähetetään matkaan samalta viivalta, pisimmälle kiitävä voittaa.

Bänditreenit. Oikeilla soittimilla – tai ihan vaan sählymailoilla, kulhoilla ja kauhoilla.

Hanskahirviö on pehmoinen kaveri, joka syntyy vanhasta sormikkaasta. Katso ohje!

Hei mummi. Kirjoita ihan oikea kirje.

Hyppää salmiakki. Twist-nauha esiin! Katso videolta Eevan ohjeet keskisalmiakkiin, näpysarjaan ja muihin suosikkeihin.

Jättikaupunki. Tee kaupunki, johon pääsevät mukaan kaikki lelut: junarata, legot, duplot, nuket, ukkelit, pikkuautot...

Kampaamoleikki. Lettejä, kampauksia ja ehkä rentouttava päähieronta? Lettiharrastaja Emma, 14, näyttää videolla, miten syntyy näyttävä kumilenksuletti. Vai opettelisiko sittenkin ensin simpukkakampauksen? Tai ehkä twist-letin tai kukkanutturan?

Keittiöleikissä riittää varioitavaa – kokkaako siellä perheenisä, juhlien järjestäjä vai eksoottisen ravintolan keittiömestari? Leikkikeittiön teet nopsasti vaikka vanhasta jakkarasta tai ihan vaan pahvisista kenkälaatikoista.

Keppihevosille voi tehdä radan olkkariin. Hieno heppa syntyy vanhasta sukasta ja mopinvarresta.

Kirppuorigami on peli täynnä hellyyttä – katso ohje taitteluun ja tulosta pohja!

Kiuas kuumaksi, kylpyveteen vaahtoa. Aamusaunan tai vaahtokylvyn aika, koko perheelle.

Kivi on lukki – tai kaktus tai leppäkerttu. Kerätään esiin kivoimmat kiviaarteet, sitten maalataan niistä ötökät tai hieno kaktusasetelma.

Kuka on Batman, kuka hurja kissa? Hienot naamarit syntyvät hamahelmistä.

Kuvaa arvoitus. Lapsi kuvaa kännykällä viisi yksityiskohtaa sisällä. Toinen arvaa, mikä kuvassa on.

Laatikkoleikki. Pahvilaatikosta voi rakentaa mitä vaan – vaikka leikkimökin!

Legot kylpyyn. Rakenna legoista alus ja testaa kylpyammeessa, kelluuko se.

Lehtimieheksi. Piirrä oma lehti tai sarjakuva.

Leiki äitiä. Tämä saattaa tehdä kipeää (äidille), mutta leikki on hauska.

Limalabra kylppäriin. Turvallinen ja myrkytön lima syntyy sampoosta, perunajauhoista ja ripauksesta elintarvikeväriä.

Loikkaa, kierrä, kiepahda. Tehkää temppurata sisälle.

Maalari maalaa itsensä. Sormiväreillä, kylpyammeessa (ja suihkuttaa sitten itsensä).

Melkein aikuinen. Nyt pukeudutaan vanhempien vaatteisiin!

Pahvilaatikosta muokkautuu telkkari, josta tulee vain hyvää ohjelmaa. Toteuttakaa lähetys itse!

Päivän asu. Leiki muotisuunnittelijaa ja piirrä asu. Tai skräppää se.

Sisustus uusiksi. Suunnittele lastenhuoneen uusi järjestys. Olet jo iso, piirrä pohjapiirustus!

Tanssit pystyyn! Jokainen saa valita lempimusaa, ja eikun heilumaan.

Tee oma puuhakirja sisarukselle tai vanhemmalle, hän tekee sinulle.

Teippaa autorata. Pöytään tai lattiaan saa sisustusteipillä upean radan pikkuautoille.

Tyllihameessa on ihana pyörähdellä. Helpoin tylliunelma syntyy solmimalla, et tarvitse ompelukonetta.

Tämän esityksen nimi on. Tee oma näytelmä, vanhemmat ovat yleisönä.

Uusi lempivaate. Kangastusseilla syntyy oma kesäpaita. Kankaaseen voi painaa kuvioita vaikka perunalla.

Yökylä olkkarissa. Mennään yökylään omaan olohuoneeseen, koko perhe patjat vierekkäin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Pelastusliiveissä on eroja – onhan lapsellasi oikeanlaiset?

Kaikista veneilyssä käytettävistä liiveistä puhutaan useimmiten pelastusliiveinä, ja harva tietää, että liiveissä on eroja. Tällä on merkitystä erityisesti kun valitsee liiviä lapselle.

Kelluntaliivit toimivat nimensä mukaisesti kellukkeena ja sopivat vain uimataitoiselle. Nämä liivit ovat pelastusliivejä kevyemmät.

Pienelle lapselle kelluntaliivejä ei suositella, sillä vaikka niissä on kelluke, niiden tarkoitus ei ole pitää ihmistä veden pinnalla, vaan auttaa uimisessa. 

Pelastusliivit ovat ehdottomasti uimataidottoman tai huonon uimarin valinta. Ne kääntävät veden varaan joutuneen automaattisesti selälleen ja tukevat päätä erillisellä niskassa olevalla kellukkeella. Liiveissä on niin hyvät kellukkeet, että ne voivat kannatella tajutonta ihmistä kokonaan veden pinnalla.

Valitse oikea koko ja materiaali

Pelastusliivi ei saa puristaa mutta ei myöskään olla liian löysä. Liivi on turvallinen vain, kun se on puettu haararemmin kanssa. 

Sopiva liivi löytyy vain kokeilemalla. Esimerkiksi pienelle vauvalle oleellista on, että liivi on päällä mukava, jolloin vauvakin viihtyy liivissä paremmin. 

Lapselle paras valinta on liivi, jossa kelluke on jo valmiina. Vasta vedessä automaattisesti täyttyviä liivejä ei suositella lapsille, sillä ne puristavat ylävartaloa melko napakasti, mikä voi hämmentää siihen tottumatonta. Myös aikuisen on hyvä testata, miltä liivi tuntuu, kun se täyttyy ilmalla.

Muista myös nämä:

  1. Alkoholi ei kuulu veneilyyn. Vesi on kipparille paras ruokajuoma.
  2. Soutuveneessä lapsen paras paikka on soutajan edessä, jolloin soutaja näkee lapsen koko ajan. Lapsi kannattaa pitää pois veneen laitojen luota, jotta lapsi ei putoa äkillisen heilahduksen seurauksena veteen.
  3. Käytitkö mökkivenettä viimeksi vuosi sitten? Varmista aina veneen kunto ennen vesille lähtöä.
  4. Ota mukaan kännykkä ja laita se vesitiiviiseen pussiin. 

Asiantuntijana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylitarkastaja Juhani Pappila.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.