Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lastentarhanopettajien itsensäkorostus
25.11.2017 |
Kovinkaan monella alalla en ole törmännyt tuollaiseen tietyn työntekijäryhmän eräänlaiseen nokka pystyssä kulkemiseen, missä vähemmän koulutettuja katsotaan säännönmukaisesti nenänvartta pitkin. Lähtökohtana monella lastentarhanopettajalla tuntuu olevan, ettei heidän kollegoinaan olevista lastenhoitajista ole oikein mihinkään, vaan, että lastenhoitajilta puuttuu sivistys ja he kelpaavat lähinnä kurahousuja pukemaan ja vaippoja vaihtamaan tms. Vähän väliä pyritään vetämään hajurakoa "opettajien" ja "hoitajien" välille.
Olen miettinyt, että johtuuko tämä pohjimmiltaan siitä, että päivähoidossa on melko vähän käyttöä esim. yliopistossa omaksuttaville tiedoille. Melkein koko työ (ainakin eskarin ulkopuolella) on sitä tavallista puurtamista josta lopulta selviää hyvin melko pienelläkin koulutuksella, kunhan persoona ja asenne ovat sopivat. Lastenhoitajien koulutus riittää hyvin jopa "vaativien" liikuntatuokioiden, aamupiirien yms. järjestämiseen ja näitä he myös harjoittelevat paljon ammattikoulussa. Lasten perushoidosta puhumattakaan, joka on se ylivoimaisesti suurin työmomentti.
Ilman muuta tällainen tilanne turhauttaa lastentarhanopettajia. He ovat kouluttautuneet asiantuntijatehtäviin, mutta heidän työnsä ei ole asiantuntijatyötä yleensä kuin pieneltä osin ja he näkevät alhaisemmin koulutettujen kollegoiden selviävän useimmista työtehtävistä yhtä hyvin tai jopa paremmin. On aika luonnollista, että se johtaa pyrkimyksiin vetää teennäistä hajurakoa itsensä ja muiden välille, jottei oma koulutus alkaisi tuntumaan merkityksettömältä.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vielä paremmin ilmaistuna: lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän pedagogisesti korkeimmin koulutettu, joten silloin hänellä on syvin pedagoginen osaaminen - laajin tietopohja lapsen kehityksestä. Hän siis johtaa tiiminsä pedagogista työtä, huolehtien siitä että ryhmän toteuttama varhaiskasvatus on suunniteltua, tavoitteellista, laadukasta tukien lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Lto vastaa myös tiiminsä toteuttaman toiminnan arvioinnista ja kehityksestä.
Varhaiskasvatusta kuitenkin toteutetaan tiiminä - myös lastenhoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Lastenhoitajia ja (uudemman sukupolven) lastentarhanopettajia erottava perustavanlaatuinen asenne-ero ilmenee hyvin vaikka siitä, että lastenhoitajalla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että hänen työpaikkaansa kutsutaan "tarharyhmäksi". Lastentarhanopettaja taas haluaa mieluiten puhua "pedagogiikkakeskeisestä tiimimuotoisesta varhaiskasvatusympäristöstä". :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
ihanhölmönhommaa kirjoitti:
Päivähoito ja varhaiskasvatus on yksi tämän yhteiskunnan kuplista.
Lapset kasvaisivat aivan yhtä hyvin ilman mitään ihmeen laitoskasvattamista. Ilman esikoulujakin lapset olisivat motivoituneempia kun koulu alkaa. Nyt on aivan hullu tilannen että eskareissa opetetaan lapsille samoja asioita kuin eka luokalla. Sitten lapset turhautuu kun samoja asioita jankataan.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeellisuus on perusteltua. Tutustu vaikka varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetussuunnitelmaan ennen kuin väität ihan omiasi. Eskarissa ei opeteta samoja asioita kuin koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paremmin ilmaistuna: lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän pedagogisesti korkeimmin koulutettu, joten silloin hänellä on syvin pedagoginen osaaminen - laajin tietopohja lapsen kehityksestä. Hän siis johtaa tiiminsä pedagogista työtä, huolehtien siitä että ryhmän toteuttama varhaiskasvatus on suunniteltua, tavoitteellista, laadukasta tukien lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Lto vastaa myös tiiminsä toteuttaman toiminnan arvioinnista ja kehityksestä.
Varhaiskasvatusta kuitenkin toteutetaan tiiminä - myös lastenhoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Lastenhoitajia ja (uudemman sukupolven) lastentarhanopettajia erottava perustavanlaatuinen asenne-ero ilmenee hyvin vaikka siitä, että lastenhoitajalla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että hänen työpaikkaansa kutsutaan "tarharyhmäksi". Lastentarhanopettaja taas haluaa mieluiten puhua "pedagogiikkakeskeisestä tiimimuotoisesta varhaiskasvatusympäristöstä". :D
Tarha-käsitteestä on luovuttu siksi, että se on aikansa elänyt - se on lähtöisin lastentarhan perustamisajoista eli 1800-luvulta, jolloin nämä lastentarhat olivat lähinnä lasten säilömispaikkoja.
Varhaiskasvatuksesta alettiin puhua, koska alettiin nähdä päiväkodin tärkeä tehtävä, joka ei olekaan se lapsen säilöminen. Tiimityö ei ole mikään hienosteleva sivistyssana. Tiimityö on päiväkodin arjessa erittäin tärkeää, ja on valitettavaa jos joku ei näe sen olevan oleellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Pointtini olikin se, että varmasti lastenhoitajakin voi tiedostaa sen, että varhaiskasvatuksen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lto:n ja lh:n koulutukset ovat aivan erilaiset - erilainen tietopohja johtaa erilaiseen osaamiseen. Kyllähän päiväkoteihin voitaisiin laittaa vaikka sivarit lapsia kasvattamaan, mutta eivät he mitenkään kykene ottamaan vastuuta ryhmän pedagogisesta toiminnasta samalla tavalla kuin tehtävään erikseen koulutettu henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paremmin ilmaistuna: lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän pedagogisesti korkeimmin koulutettu, joten silloin hänellä on syvin pedagoginen osaaminen - laajin tietopohja lapsen kehityksestä. Hän siis johtaa tiiminsä pedagogista työtä, huolehtien siitä että ryhmän toteuttama varhaiskasvatus on suunniteltua, tavoitteellista, laadukasta tukien lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Lto vastaa myös tiiminsä toteuttaman toiminnan arvioinnista ja kehityksestä.
Varhaiskasvatusta kuitenkin toteutetaan tiiminä - myös lastenhoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Lastenhoitajia ja (uudemman sukupolven) lastentarhanopettajia erottava perustavanlaatuinen asenne-ero ilmenee hyvin vaikka siitä, että lastenhoitajalla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että hänen työpaikkaansa kutsutaan "tarharyhmäksi". Lastentarhanopettaja taas haluaa mieluiten puhua "pedagogiikkakeskeisestä tiimimuotoisesta varhaiskasvatusympäristöstä". :D
Tarha-käsitteestä on luovuttu siksi, että se on aikansa elänyt - se on lähtöisin lastentarhan perustamisajoista eli 1800-luvulta, jolloin nämä lastentarhat olivat lähinnä lasten säilömispaikkoja.
Varhaiskasvatuksesta alettiin puhua, koska alettiin nähdä päiväkodin tärkeä tehtävä, joka ei olekaan se lapsen säilöminen. Tiimityö ei ole mikään hienosteleva sivistyssana. Tiimityö on päiväkodin arjessa erittäin tärkeää, ja on valitettavaa jos joku ei näe sen olevan oleellista.
Kyllä ennen vanhaan lastentarhoissakin pyrittiin lapsia monella tavoin kasvattamaan ja monet nykyäänkin keskeiset kasvatusideologiat ovat esim. 100 vuoden takaa peräisin.
Ulkomailla sana lastentarha on myös laajassa käytössä nykyäänkin (esim. Norjassa) ja tuskin toiminta sen takia siellä on sen enempää "säilömistä" kuin Suomessakaan. Siellä ei vaan ole tämä termikikkailu niin keskeistä, vaan tärkeintä on se mitä asiat ovat käytännössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Pointtini olikin se, että varmasti lastenhoitajakin voi tiedostaa sen, että varhaiskasvatuksen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lto:n ja lh:n koulutukset ovat aivan erilaiset - erilainen tietopohja johtaa erilaiseen osaamiseen. Kyllähän päiväkoteihin voitaisiin laittaa vaikka sivarit lapsia kasvattamaan, mutta eivät he mitenkään kykene ottamaan vastuuta ryhmän pedagogisesta toiminnasta samalla tavalla kuin tehtävään erikseen koulutettu henkilö.
"Lastenhoitajakin voi tiedostaa"? Tuossa on kyllä tyypillinen esimerkki siitä lto:iden asenteesta mitä on pääosassa tämän ketjun viestejä vatvottu.
Sivarikin sen oppii nopeasti tiedostamaan jos ei aivan "bakom takana" ole henkisesti, ja lastenhoitaja sen _aivan varmasti_ tiedostaa. Ei siellä lastenhoitajien koulutuksessa suinkaan opeteta mitään pyllynpesuotteita vaan juurikin niitä kasvatuksen tavoitteita, lasten kehitystä ja sitä, miten lapsille käytännössä voidaan erilaista kasvatusta järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paremmin ilmaistuna: lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän pedagogisesti korkeimmin koulutettu, joten silloin hänellä on syvin pedagoginen osaaminen - laajin tietopohja lapsen kehityksestä. Hän siis johtaa tiiminsä pedagogista työtä, huolehtien siitä että ryhmän toteuttama varhaiskasvatus on suunniteltua, tavoitteellista, laadukasta tukien lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Lto vastaa myös tiiminsä toteuttaman toiminnan arvioinnista ja kehityksestä.
Varhaiskasvatusta kuitenkin toteutetaan tiiminä - myös lastenhoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Lastenhoitajia ja (uudemman sukupolven) lastentarhanopettajia erottava perustavanlaatuinen asenne-ero ilmenee hyvin vaikka siitä, että lastenhoitajalla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että hänen työpaikkaansa kutsutaan "tarharyhmäksi". Lastentarhanopettaja taas haluaa mieluiten puhua "pedagogiikkakeskeisestä tiimimuotoisesta varhaiskasvatusympäristöstä". :D
Tarha-käsitteestä on luovuttu siksi, että se on aikansa elänyt - se on lähtöisin lastentarhan perustamisajoista eli 1800-luvulta, jolloin nämä lastentarhat olivat lähinnä lasten säilömispaikkoja.
Varhaiskasvatuksesta alettiin puhua, koska alettiin nähdä päiväkodin tärkeä tehtävä, joka ei olekaan se lapsen säilöminen. Tiimityö ei ole mikään hienosteleva sivistyssana. Tiimityö on päiväkodin arjessa erittäin tärkeää, ja on valitettavaa jos joku ei näe sen olevan oleellista.
Kyllä ennen vanhaan lastentarhoissakin pyrittiin lapsia monella tavoin kasvattamaan ja monet nykyäänkin keskeiset kasvatusideologiat ovat esim. 100 vuoden takaa peräisin.
Ulkomailla sana lastentarha on myös laajassa käytössä nykyäänkin (esim. Norjassa) ja tuskin toiminta sen takia siellä on sen enempää "säilömistä" kuin Suomessakaan. Siellä ei vaan ole tämä termikikkailu niin keskeistä, vaan tärkeintä on se mitä asiat ovat käytännössä.
Olen opinnoissani perehtynyt aika laajasti päivähoidon historiaan, joten tiedän mistä puhun. Alunperin lastentarhat olivat lähinnä säilömispaikkoja ja niillä oli työvoima- ja sosiaalipoliittinen tehtävä. Toki niissä näkyi joitakin kasvatuksellisiakin elementtejä, esim. fröbeliläinen ideologia.
En ota kantaa termikikkailuun, kerroin vain miksi Suomessa lastentarha-käsite on korvattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Pointtini olikin se, että varmasti lastenhoitajakin voi tiedostaa sen, että varhaiskasvatuksen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lto:n ja lh:n koulutukset ovat aivan erilaiset - erilainen tietopohja johtaa erilaiseen osaamiseen. Kyllähän päiväkoteihin voitaisiin laittaa vaikka sivarit lapsia kasvattamaan, mutta eivät he mitenkään kykene ottamaan vastuuta ryhmän pedagogisesta toiminnasta samalla tavalla kuin tehtävään erikseen koulutettu henkilö.
"Lastenhoitajakin voi tiedostaa"? Tuossa on kyllä tyypillinen esimerkki siitä lto:iden asenteesta mitä on pääosassa tämän ketjun viestejä vatvottu.
Sivarikin sen oppii nopeasti tiedostamaan jos ei aivan "bakom takana" ole henkisesti, ja lastenhoitaja sen _aivan varmasti_ tiedostaa. Ei siellä lastenhoitajien koulutuksessa suinkaan opeteta mitään pyllynpesuotteita vaan juurikin niitä kasvatuksen tavoitteita, lasten kehitystä ja sitä, miten lapsille käytännössä voidaan erilaista kasvatusta järjestää.
Siitä huolimatta lastentarhanopettajalla on syvin pedagoginen tietämys päiväkodissa, ja siksi hän on vastuussa ryhmän pedagogiikasta. Ei tässä kukaan lastenhoitajia ole tietämättömiksi väittänyt. Kyllähän heidänkin tulee tietää mitä on pedagoginen toiminta ja osallistua sen toteuttamiseen. Vastuu toiminnasta kuitenkin on lto:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Keitä nuo korkeasti koulutetut ammattilaiset ovat? Onko kandidaatintutkinto mielestäsi korkea koulutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Keitä nuo korkeasti koulutetut ammattilaiset ovat? Onko kandidaatintutkinto mielestäsi korkea koulutus?
Kandi tai maisteri. Onhan yliopistossa koulutettu korkeasti koulutettu.
Koko ajanhan täällä inistään siitä, kuinka kandit ovat aivan liian korkeasti koulutettuja päiväkotiin :D
On kyllä raskaita ihmisiä. Jonkun raskaan tunnen. Erittäin raskas ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä paremmin ilmaistuna: lastentarhanopettaja on päiväkotiryhmän pedagogisesti korkeimmin koulutettu, joten silloin hänellä on syvin pedagoginen osaaminen - laajin tietopohja lapsen kehityksestä. Hän siis johtaa tiiminsä pedagogista työtä, huolehtien siitä että ryhmän toteuttama varhaiskasvatus on suunniteltua, tavoitteellista, laadukasta tukien lapsen kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja oppimista. Lto vastaa myös tiiminsä toteuttaman toiminnan arvioinnista ja kehityksestä.
Varhaiskasvatusta kuitenkin toteutetaan tiiminä - myös lastenhoitajat osallistuvat varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Lastenhoitajia ja (uudemman sukupolven) lastentarhanopettajia erottava perustavanlaatuinen asenne-ero ilmenee hyvin vaikka siitä, että lastenhoitajalla ei yleensä ole mitään sitä vastaan, että hänen työpaikkaansa kutsutaan "tarharyhmäksi". Lastentarhanopettaja taas haluaa mieluiten puhua "pedagogiikkakeskeisestä tiimimuotoisesta varhaiskasvatusympäristöstä". :D
Tarha-käsitteestä on luovuttu siksi, että se on aikansa elänyt - se on lähtöisin lastentarhan perustamisajoista eli 1800-luvulta, jolloin nämä lastentarhat olivat lähinnä lasten säilömispaikkoja.
Varhaiskasvatuksesta alettiin puhua, koska alettiin nähdä päiväkodin tärkeä tehtävä, joka ei olekaan se lapsen säilöminen. Tiimityö ei ole mikään hienosteleva sivistyssana. Tiimityö on päiväkodin arjessa erittäin tärkeää, ja on valitettavaa jos joku ei näe sen olevan oleellista.
Kyllä ennen vanhaan lastentarhoissakin pyrittiin lapsia monella tavoin kasvattamaan ja monet nykyäänkin keskeiset kasvatusideologiat ovat esim. 100 vuoden takaa peräisin.
Ulkomailla sana lastentarha on myös laajassa käytössä nykyäänkin (esim. Norjassa) ja tuskin toiminta sen takia siellä on sen enempää "säilömistä" kuin Suomessakaan. Siellä ei vaan ole tämä termikikkailu niin keskeistä, vaan tärkeintä on se mitä asiat ovat käytännössä.
Olen opinnoissani perehtynyt aika laajasti päivähoidon historiaan, joten tiedän mistä puhun. Alunperin lastentarhat olivat lähinnä säilömispaikkoja ja niillä oli työvoima- ja sosiaalipoliittinen tehtävä. Toki niissä näkyi joitakin kasvatuksellisiakin elementtejä, esim. fröbeliläinen ideologia.
En ota kantaa termikikkailuun, kerroin vain miksi Suomessa lastentarha-käsite on korvattu.
Jos ajatellaan asiaa muutenkin kuin teorian kannalta, niin entisajan ja nykyajan välillä ei välttämättä ole niin suurta eroa kasvatuksellisuudessa kuin jostain strategiapaperista voisi päätellä. Nykyäänkin siinä etupäässä vaan huolehditaan lasten perustarpeista, kun 24:ää villiä lasta vahtimassa on kolme henkilöä, jotka eivät edes ole kaikki töissä aamusta iltaan.
Toisaalta kasvatuksellisuuden vaatimuksena ei ylipäätään ole se, että asia on yksityiskohtaisesti kirjattu johonkin vasuun tai muuhun paperiin vaikka nykyään niin onkin tapana monesti ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Ylikouluttaminen ei ole järkevää, vaan se on resurssien tuhlausta ja työnvoiman saantia vaikeuttavaa.
Siksi toisekseen lastentarhanopettajien koulutus ei ole linjassa niiden käytännön työtehtävien kanssa mitä he päiväkodissa yleensä tekevät, joka juuri johtaa tähän turhautumiseen.
Siksi toisekseen voi miettiä vaikka asetelmaa ryhmis vs. päiväkoti. Ryhmiksessä ei yleensä ole lastentarhanopettajaa ja jos lastentarhanopettajien puheet ottaa tosissaan, niin ryhmishoidon tulisi olla suoranainen symboli lasten tarpeiden laiminlyönnille. Eli "siellä vaan puuhastellaan asioita ilman sen kummempia tavoitteita tai tarkempaa tuntemusta lasten kehityksestä". Jokainen joka on nähnyt asiat todellisuudessa tietää, että ei se nyt ihan niin mene.
Ylikouluttaminen? On aivan perusteltua kouluttaa päiväkodin henkilökuntaa yliopistossa - siihen on tässä ketjussa jo esitetty perustelut. Ilmeisesti sinulla ei myöskään ole tietoa siitä, mitä ovat käytännön työtehtävät päiväkodissa kun yliopistokoulutus ei niitä mielestäsi vastaa. Pedagogiikka on mukana kaikessa arjen toiminnassa, jopa ruokailuissa, pukemisessa ja unihetkilläkin. Toisaalta päiväkotityö ei ole vain vaippojen vaihtoa ja lasten pukemista - se on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.
Erilaisella koulutuksella saadaan aikaan erilainen tietopohja ja osaaminen, ja tämä hyvin todennäköisesti näkyy myös toiminnassa. En voi kuitenkaan ottaa kantaa siihen, millä lailla vaikkapa Tampereella toimivan ryhmiksen toteuttama varhaiskasvatus eroaa vaikkapa Tampereen kaupungin päiväkotiryhmän toteuttamasta varhaiskasvatuksesta, koska tieteellistä faktatietoa minulla ei tästä ole todisteeksi.
On se jokaisella tiedossa, ettei toiminta ole vain konkreettista lasten hoitamista vaan kyllä siinä samalla lapsia yritetään monella tavoin kasvattaa ja opettaa. Se että asia on näin ei ole mikään argumentti sen puolesta, etteikö sitä asiaa pystyisi hoitamaan kuin yliopistokoulutettu henkilö.
Sillekään tuskin löytyy todistetta, että yliopistokoulutettu tarjoaisi lapsille laadukkaampaa hoitoa/toimintaa kuin vaikkapa opistosta tai amk:sta valmistunut lastentarhanopettaja.
Pointtini olikin se, että varmasti lastenhoitajakin voi tiedostaa sen, että varhaiskasvatuksen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Se ei poista sitä tosiasiaa, että lto:n ja lh:n koulutukset ovat aivan erilaiset - erilainen tietopohja johtaa erilaiseen osaamiseen. Kyllähän päiväkoteihin voitaisiin laittaa vaikka sivarit lapsia kasvattamaan, mutta eivät he mitenkään kykene ottamaan vastuuta ryhmän pedagogisesta toiminnasta samalla tavalla kuin tehtävään erikseen koulutettu henkilö.
"Lastenhoitajakin voi tiedostaa"? Tuossa on kyllä tyypillinen esimerkki siitä lto:iden asenteesta mitä on pääosassa tämän ketjun viestejä vatvottu.
Sivarikin sen oppii nopeasti tiedostamaan jos ei aivan "bakom takana" ole henkisesti, ja lastenhoitaja sen _aivan varmasti_ tiedostaa. Ei siellä lastenhoitajien koulutuksessa suinkaan opeteta mitään pyllynpesuotteita vaan juurikin niitä kasvatuksen tavoitteita, lasten kehitystä ja sitä, miten lapsille käytännössä voidaan erilaista kasvatusta järjestää.
Siitä huolimatta lastentarhanopettajalla on syvin pedagoginen tietämys päiväkodissa, ja siksi hän on vastuussa ryhmän pedagogiikasta. Ei tässä kukaan lastenhoitajia ole tietämättömiksi väittänyt. Kyllähän heidänkin tulee tietää mitä on pedagoginen toiminta ja osallistua sen toteuttamiseen. Vastuu toiminnasta kuitenkin on lto:lla.
Mitä varten lastenhoitajille opetetaan toiminnan suunnittelua eikä vaan toteuttamista?
Mitä konkreettiseen vastuuseen tulee, niin se vaihtelee erittäin paljon paikasta toiseen. Monesti esimerkiksi lapsen vasussa (tässä mappiin pölyttyvässä byrokratian kukkasessa...) ei ole mitään muuta lto:n kädenjälkeä kuin allekirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole kaikkien etu, että ihmiset, jotka ovat vastuussa kaikkein heikoimmasta väestönosasta, eli pienistä lapsista päivisin, on asianmukaisesti koulutettuja? Miksi vähätellä sitä tarvetta? Ihan varmasti jokainen vanhempi, joka jättää ihan pienen avuttoman lapsensa päiväksi jonkun luo, toivoo, että se joku tietää, mitä lapsi tarvitsee. En ymmärrä tätä puhetta nyt täällä. Onko kateutta tai jotakin.
Tämä. Ja lisään tähän vielä sen, että päiväkodin arki on nykyään haastavampaa kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, maahanmuuttajalasten osuus päiväkotilapsista on kasvanut räjähdysmäisesti, samoin on lisääntynyt erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä. Eikö tässä tilanteessa ole kaikkien etu, että päiväkodeissa on korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Onko se joltakulta jotenkin pois, jos ryhmissä on korkeasti koulutettuja ammattilaisia?
Keitä nuo korkeasti koulutetut ammattilaiset ovat? Onko kandidaatintutkinto mielestäsi korkea koulutus?
Kandi tai maisteri. Onhan yliopistossa koulutettu korkeasti koulutettu.
Koko ajanhan täällä inistään siitä, kuinka kandit ovat aivan liian korkeasti koulutettuja päiväkotiin :D
Kyllä, kandi on muodollisesti korkeakoulutusta, mutta onko kandi korkeasti koulutettu? En sano, etteikö lastentarhanopettajan pätevyyden antava kandikoulutus ole asiallinen koulutus sinänsä, mutta nykypäivän maailmassa kandiksi kouluttautuminen ei ole pitkälle kouluttautumista, ja sitä kai yleensä tarkoitetaan, kun joku on korkeasti koulutettu.
Yksi syy siihen, miksi jotkut ehkä pitävät kandia "liian korkeasti koulutettuna" päiväkotiin on ehkä juuri tuo tapa brassailla termeillä ja toistella samaa pedagogista liirumlaarumia ilman konkretiaa. Tässäkin ketjussa on hyviä esimerkkejä fraseologian taakse piiloutumisesta.
Lastentarha olisi edelleen hyvä nimitys. Päiväkoti-nimitykseen siirtyminen (koti) oli aikanaan oireellista, nythän päivähoidosta on siirrytty varhaiskasvatukseen, eli julkinen tulee yhä avoimemmin yksityisen alueelle. Puhutaan kodista ja kasvatuksesta, vaikka lapsella on jo koti jossa hän saa varhaisimman kasvatuksensa.
Seuraava luonnollinen askel on tehdä myös ns. varhaiskasvatuksesta pakottavaa, kuten esikoulusta jo on tehty. Näin julkinen tunkeutuu yhä vahvemmin lapsen varhaisiin vuosiin. Tämä on ideologinen valinta, josta on kokemusta jo aiemmin niin natsi-Saksasta kuin Israelin kibbutsien päiväkodeistakin, muitakin esimerkkejä löytyy. Toki lähes kaikkialla länsimaissa kuluttajakansalaiseksi kasvattaminen ja sosiaalistaminen yhteiskuntajärjestykseen alkaa jo hyvin varhain, monessa maassa koulun aloittamisikä on Suomea paljon aikaisempi.
Joku arveli minun tehneen aloitustekstin ja toivoi kommenttiani. Ei ole minun , mutta toki sanon jotain kun sitä toivotaan. Harva uskoakseni aliarvioi lto:n tarpeellisuutta. Kyse on tästä yliarvostuksesta ja toisten ammattitaitoisten aliarvioimisesta. Olen nähnyt näitä kommentteja: Vain yliopistosta valmistunut opettaja pystyy siihen ja tähän. Vain yliopiston käynyt osaa. Hirvittävää lukuisten muulta kuin yliopistosta valmistuneiden vähättelyä. Kyllä opistosta valmistunut lto tai sosiaalikasvattaja kuten myös amk sosionomi pystyy ihan samaan. Samat asiat voi oppia muuallakin. Ei yliopisto opiskelupaikan nimenä ole mikään taikakalu.
Vanha lastenhoitaja
Tässä on tyypillinen esimerkki tästä mainitusta itsensäkorostuksesta:
https://www.vauva.fi/artikkeli/vanhemmuus/arki/lastentarhanopettaja-pai…
Lastentarhanopettaja on sitä mieltä, ettei vanhempien pidä kutsua päiväkodin työntekijöitä tädeiksi tai sediksi, koska se aliarvioi varsinkin lastentarhanopettajien asemaa varhaiskasvatuksen asiantuntijoina.
Jos ammattiryhmän ammatillinen itsetunto olisi terveellä pohjalla niin mitään tuollaista pätemishenkistä nipotusta ei tarvittaisi.
Alue: Aihe vapaa
Päivähoito ja varhaiskasvatus on yksi tämän yhteiskunnan kuplista.
Lapset kasvaisivat aivan yhtä hyvin ilman mitään ihmeen laitoskasvattamista. Ilman esikoulujakin lapset olisivat motivoituneempia kun koulu alkaa. Nyt on aivan hullu tilannen että eskareissa opetetaan lapsille samoja asioita kuin eka luokalla. Sitten lapset turhautuu kun samoja asioita jankataan.