Kyselyn mukaan naiset ovat onnellisempia sinkkuina kuin miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?  

Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet. 

Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?

-Tietotekniikka

-Ajoneuvo

-Kantaminen

-Rakentaminen

-Rahankäyttö

-Huoltaminen

-Virallisten papereiden täyttäminen

-Ajattelu

Taivas mikä pelle olet. Tiedätkö, että aika moni nainen osaa ihan itse käyttää tietokonetta ja jopa pyykki-ja tiskikonetta? Esim meillä ei mies(ihan normi järjellä paiskattu) osaa käyttää pyykkikonetta. Liian tekninen vehje miehelle, ei tiedä mihin laitetaan pesu-ja minne huuhteluaineet, ei osaa valita ohjelmia jne.

Ajoneuvo. Kaupasta on ostettu uusi auto, kumpikin osataan ajaa sitä ihan itse, ei tarvita toisen neuvoja tai opastusta. Osaan itsekin katsastaa sen kun tarvii ja huolto vaihtaa öljyt ym. Osaan viedä itsekin  sinne.

Kantaminen. Käyn yksin kaupassa . Kannan ne 2-3 kassia ihan itse autosta sisälle. Mies käy kaupassa, ostaa itselleen  maitopurkin ja makkaralenkin. Kantaa ne kyllä itse sisälle.

Rakentaminen? Ostettiin talo valmiina.

Rahankäyttö. Nuorempana miehen rahankäyttö oli niin huoletonta, että hän luovutti pankkisysteemit minulle hoitoon, että ei tuhlaa kaikkia rahojaan huvituksiin. Nyt vanhempana hoitaa jo raha-asiansa itse.

 Viralliset paperit täytän minä, miehellä ei kärsivällisyys riitä ja mitä ajatteluun tulee, niin tämään perheen aivot olen minä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?  

Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet. 

Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?

-Tietotekniikka

-Ajoneuvo

-Kantaminen

-Rakentaminen

-Rahankäyttö

-Huoltaminen

-Virallisten papereiden täyttäminen

-Ajattelu

Aa et pystynytkään asialliseen faktoihin perustuvaan keskusteluun. No, olethan mies.

T. Pettynyt, mutta ei yllättynyt.

Laita minulle linkki siihen tutkimukseen, jonka mukaan naiset ovat miehiä parempia, tietotekniikassa, rakentamisessa, korjaamisessa jne. Oho, ne olikin faktoja. 

Laita minulle linkki siihen tutkimukseen, jonka mukaan naiset eivät osaa ajatella eivätkä käyttää rahaa? Oho, heititkin juttuja ihan päästäsi, tuollainen aika hyvin mitätöi koko viestisi. Kannattaa pysytellä ihan niissä faktoissa vaan, niin haastavaa kuin se sinulle näköjään onkin.

Tämä listaajamies ei taida tuntea sinkkunaisia.

Onneksi rakennettavaa on aika harvoin. v. 2010 teetin terassin, huolto sujuu omin voimin. Kantoapua on helppo ostaa, postikin tuo tavarat ovelle tarvittaessa.

P.s. Miehet maksavat minulle raha-asioidensa hoidosta ja virallisten paperien täyttämisestä ja osoittavat myös arvostavansa saamaansa palvelua.

Mutta sitten tullaankin syvien kysymysten äärelle: onko onnellisuus parisuhteen, saati elämän tarkoitus?

Minusta parisuhteessa yksi iso tärkeä asia on kasvu paremmaksi ihmiseksi. Se vaatii peiliä, yksin voi tohottaa menemään ja kuvitella olevansa hyvä tyyppi. Parisuhde paljastaa totuuden: meissä kaikissa on puutteita ja paljon kasvun paikkaa.

Tämä on sama lasten kanssa. Yksin voi elämästä nauttia itsekkäästi, lounaita, matkoja, kulttuuri- ja urheiluelämyksiä, viihdettä... Lapset ovat syvä sisältö elämälle, he viimeistään osoittavat, että virheitä tehdään, ja armoa ja anteeksiantoa tarvitaan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?  

Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet. 

Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?

-Tietotekniikka

-Ajoneuvo

-Kantaminen

-Rakentaminen

-Rahankäyttö

-Huoltaminen

-Virallisten papereiden täyttäminen

-Ajattelu

Aa et pystynytkään asialliseen faktoihin perustuvaan keskusteluun. No, olethan mies.

T. Pettynyt, mutta ei yllättynyt.

Mikähän noista ei pidä paikkaansa? Naiset ovat lähes poikkeuksetta sormi suussa näiden asioiden edessä ja apua tarvitaan. Mies ottaa selvää ja tekee itse. 

Miksi pitää itse tehdä jos vähemmälläkin pääsee? Ja monet miehetkin pyytää apua noihin tehtäviin. Ex-mieheni ei tiedä yhtään mitään ajoneuvoista tai rakentamisesta saatikka huoltamisesta. 

Olen sinkkuna pärjännyt oikein hyvin eikä ole mennyt sormi suuhun vaan olen ostanut palveluita, kun rahankäyttö ja ajattelu toimii oikein hyvin.  

Miehet kuvittelee että joku ilman pumppaaminen polkupyörän kumiin on rakettitiedettä jonka vain miehet osaa, koska perheessä se SAATTAA ajatua miehen tehtäväksi. Tiedoksi, se ei ole. Voi tietysti olla että kyseinen maailman yksinkertaisin toimenpide on hyvinkin haastava miehille, kun sitä tällaisena luomakunnan kruunun urotekona mainostetaan. Nimimerkillä omat pyöränkuminsa pumppaava nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?  

Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet. 

Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?

-Tietotekniikka

-Ajoneuvo

-Kantaminen

-Rakentaminen

-Rahankäyttö

-Huoltaminen

-Virallisten papereiden täyttäminen

-Ajattelu

Aa et pystynytkään asialliseen faktoihin perustuvaan keskusteluun. No, olethan mies.

T. Pettynyt, mutta ei yllättynyt.

Laita minulle linkki siihen tutkimukseen, jonka mukaan naiset ovat miehiä parempia, tietotekniikassa, rakentamisessa, korjaamisessa jne. Oho, ne olikin faktoja. 

Ei kai siihen mitään linkkejä tarvita. Eiköhän nainen rakenna ihan yhtä hyvin kuin mieskin, kun koulun siihen käy. Ja tuo korjaaminen. Korjaamista on monenlaista. Kyllä meillä ainakin mies yrittää ujuttaa minulle korjattavaksi esim vaatteitaan. Meidän perheessä tyttö on paras tietotekniikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

x

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, vähemmän kotitöitä.

En usko, että parisuhde lisää kotitöitä ainakaan Suomessa. Pikemminkin se vähentää niitä, sillä monet kotityöt hoituvat siinä samalla. Esim. samalla vaivalla hakee kahden ihmisen ruoat kuin yhdenkin. Ja miehet tutkimusten mukaan osallistuvat kotitöihin. 

Niin, se tunnetusti vähentää MIESTEN tekemiä kotitöitä. Hauska kuulla, että miehet perustelevat kotitöistä luistamistaan itselleen sillä,.että niiden määrä kokonaisuudessaankin vähenee parisuhteessa 😀😀😀

Puhut ihan puppua. Miehetkin tekevät kotitöitä. Ja jos mukaan lasketaan ansiotyö, niin parisuhteessa olevat miehet tekevät 8,5 tuntia ENEMMÄN yhteenlaskettua koti- ja ansiotyötä kuin kumppaninsa.

Miehethän tunnetusti mahdollistavat urakehityksensä ja sen vaatimat pitkät työpäivät siten, että nainen pyörittää arkea.

Joo, imurointi ja verhojen silittäminenhän olisivat miehen urakehityksen esteenä ilman naista. :D

No jos ei ne sitä ole, niin miksi hemmetissä ne sitten ovat niin ylivoimaisia tehtäviä miehelle?

Tai itse en puhuisi verhojen silityksestä tässä yhteydessä, mutta mikäpä mä olen homman mielekkyyttä ja frekvenssin suuruutta arvostelemaan, ehkäpä se sinulle tai jollekulle läheisellesi on to do -listan kärkikolmikossa.

Mies voi tehdä uraa vaikka koti olisi missä kunnossa,ei se nainen mitään mahdollista.

Ei tässä puhuta nyt pelkästään niistä verhoista, vaan esimerkiksi pyykistä, ruoanlaitosta ja lapsista. Mitenkäs se mies tekee uraa, jos pitää hakea lapset tarhasta siihen samaan kellonlyömään kuin nainenkin ne joutuu hakemaan? Tai mitenkäs se mies tekee uraa, jos kaikki vaatteet ovat likaisia? 

Kuinka monen sinkkumiehen ura on tyssännyt likaisiin kledjuihin?

Vierailija kirjoitti:

Juuri tänään nautin työn jälkeen sinkkuudesta. Saa olla rauhassa puhumatta kellekään, saunoa rauhassa, syödä tahtomaansa ruokaa, käydä lenkilla ja etenkin keskittyä itseensä. Riittävän monta vuotta kun on yksin, niin ei ole tahtoa turmella hyvää elämää miehellä.

Saan minä ainakin näitä kaikkia tehdä, vaikka olenkin suhteessa. Toki välillä pitää ottaa toinenkin huomioon, mutta ei se tarkoita, että olisi oltava jatkuvasti symbioosissa, vaikka olisikin suhteessa. Saan kyllä omaa aikaa aina, kun haluan, päättää ruuista, käydä lenkillä ja saunoa yksin. Ei me kyhjötetä 24/7 toistemme kanssa, vaikka suhteessa ollaankin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen joutunut kahta miesvauvaa hyysäämään elämäni aikana eikä kyllä todellakaan koskaan enää.

Ensimmäisen kanssa se meni pikku hiljaa siihen pisteeseen kun olin äitiyslomalla ja totta kai tein suurimman osan kotitöistä. Sepä vaan jatkui samanlaisena, kun menin töihin takaisin. Lopulta tein kaiken itse.

Erohan siitä tuli, kun tarpeeksi alkoi touhu kyrsimään. Tästä toivuttuani löysin toisen miehen, jonka kanssa muutimme lopulta yhteen.

En tajua mitä näiden miesten päässä liikkuu. Vähitellen se menee siihen, että nainen (minä) teen jälleen kaiken. Niin onhan se varmaan kiva vaan lampsia valmiiseen pöytään. Ei puhettakaan, että sellaista minulle koskaan olisi suotu. Vaatteet ilmestyvät puhtaina kaappiin. Ruoka jääkaappiin.

Voitte uskoa, että nautin nyt sinkkuna. Ei tarvitse enää siivota miesvauvan jälkiä, huolehtia että ruokaa on, kun teen itse pitkän päivän töissä. Lapset on isällään vuoroviikoin ja silloin voin keskittyä rauhassa töihin ja treenaukseen. Ruokaakin kuluu minimaalisesti, kun ei ole enää miestä (eikä tarvi olla sitä jatkuvasti olla kaupasta raahaamassa).

Olen tullut siihen tulokseen että en tarvitse miestä mihinkään. Tienaan hyvin, kotityöt olen tehnyt aina itse muutenkin (aina lumitöistä ja pihanhoidosta kalusteiden kokoamisiin) enkä muutenkaan jaksa palvella vässyköitä. Kukaan ei ole kilpailemassa huomiosta lapsiini. Jos joskus kaipaan vielä seksiä niin siihen löytyy mies helposti.

Niin, mitenkä se kotitöiden tekeminen sitten lopulta aina menee niin? Kai sinullakin on osasi siinä? Etkö osaa pitää puoliasi? Vai meneekö se kuten monesti menee, että miehen tapa tehdä on naisen mielestä jotenkin väärin tai huonosti ja hitaasti ja tämän takia nainen valtaa koko huushollin hommat itselleen. Sitten ihmetellään, että miten tässä näin kävi. Monesti toki voi olla ihan oikeastikin niin, että nainen saa kaiken tehtyä nopeammin ja paremmin ilman miehen närppimistä. Joskus taas on niin erilaiset siisteyskäsitykset, että siitä tulee kinaa. Pitääkö imuroida joka päivä, vai riittääkö kerran kahdessa viikossa? Pitääkö minun imuroida, vaikka mielestäni en näe lattialla mitään imuroitavaa? Mutta sitten pitää asioista keskustella, jos ei olla tyytyväisiä työnjakoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotitöiden määrä ei puolitu, ellei mies tee joka toista kauppareissu, joka toista pyykinpesua, joka toista ruoanlaittoa ja joka toista siivousta koko yhdessäolon ajan. Kaksi henkilöä yhden sijaan tarkoittaa kaksi kertaa enemmän tiskiä, pyykkiä ja ruokaa (kaikki nämä huomaa) ja 100% enemmän kompromisseja kuin yksin eläessä. Missään suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa, ei kannata olla.

Nimenomaan kompromisseja. Se tekee siisteyden kuka sitä enemmän kaipaa. On aivan hölmöä lähteä suhteeseen "kouluttamaan miestä" orjakseen.

Ja millä vitun logiikalla ruoanlaiton vaiva kaksinkertaistuu jos ruokamassa kaksnkertaistuu?

No kyllä mulla kestää tuplasti kauemmin kuoria tuplasti enemmän perunoita.

Neljä perunaa kypsyy aivan yhtä nopeasti, kuin kaksi.

Nämä on taas näitä miehiä, joiden mielestä uuni ja pesukone hoitaa kotityöt alusta loppuun :D

Kahden hengen taloudessa on suhteessa vähemmän kotitöitä, mitä yhden hengen taloudessa. Tuohon heittoosi en edes viitsi sanoa mitään.

Eli kun nainen kokee että kotityöt lisääntyy yhteen muuton jälkeen, hän tekee niitä oikeasti kaksi käsin.

Yhteen muuttaminen ei lisää kotitöitä, vlasten hakkiminen tekee sen. Tämä näkyy ajankäyttötutkimuksista, joiden mukaan sinkkunaiset käyttävät kotitöihin enemmän aikaa kuin parisuhteessa olevat lapsettomat naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen. Älä etsi ja hanki jännämiestä, joka ei tee kotitöitä ja kanna osaansa. Älä hanki lapsia, jos ne ovat sinulle kotityö.

Ei tämä hei niin vaikeaa ole.

En hankikaan. Hankin kissan ja nautin elämästä.

Vielä on kylläkin kokeilematta satunnainen seksi komeiden jännämisten kanssa, koska luulin etten saa ikinä miltään komistukselta, mutta täältä olen oppinut että se on ihan helppoa kaikille naisille, ja nythän on siis myös seksiongelma ratkaistu miellyttävällä tavalla.

Jos haluaa olla toisten kertakäyttöinen ja halveksittu (kyllä, näin miehet ajattelevat panoistaan) seksilelu, niin kaikin mokomin.

Häh? Mä oon nainen ja ajattelen yhden illan miehiä halveksuen kertakäyttöisinä seksileluina. Miksi mua pitäisi järkyttää se, että miehet ajattelee naisista ihan samoin kuin minä miehistä? Mitä väliä sillä on, miten joku seksilelu musta ajattelee?

Eri

Minkälainen ihminen kehuskelee sillä, että näkee toiset ihmiset halveksuen kertakäyttöisinä leluina? Surullista. :(

Huom. Yhden illan miehet. Ei kaikkia muita ihmisiä, mutta ne yhden illan miehet. Ne ovat ihan oma alalajinsa; niitä jotka käyttävät naisia hyväkseen, ja tulevat siinä samalla itse hyväksikäytetyiksi. Ihan samoin kuin yhden illan naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

x

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep, vähemmän kotitöitä.

En usko, että parisuhde lisää kotitöitä ainakaan Suomessa. Pikemminkin se vähentää niitä, sillä monet kotityöt hoituvat siinä samalla. Esim. samalla vaivalla hakee kahden ihmisen ruoat kuin yhdenkin. Ja miehet tutkimusten mukaan osallistuvat kotitöihin. 

Niin, se tunnetusti vähentää MIESTEN tekemiä kotitöitä. Hauska kuulla, että miehet perustelevat kotitöistä luistamistaan itselleen sillä,.että niiden määrä kokonaisuudessaankin vähenee parisuhteessa 😀😀😀

Puhut ihan puppua. Miehetkin tekevät kotitöitä. Ja jos mukaan lasketaan ansiotyö, niin parisuhteessa olevat miehet tekevät 8,5 tuntia ENEMMÄN yhteenlaskettua koti- ja ansiotyötä kuin kumppaninsa.

Miehethän tunnetusti mahdollistavat urakehityksensä ja sen vaatimat pitkät työpäivät siten, että nainen pyörittää arkea.

Joo, imurointi ja verhojen silittäminenhän olisivat miehen urakehityksen esteenä ilman naista. :D

No jos ei ne sitä ole, niin miksi hemmetissä ne sitten ovat niin ylivoimaisia tehtäviä miehelle?

Tai itse en puhuisi verhojen silityksestä tässä yhteydessä, mutta mikäpä mä olen homman mielekkyyttä ja frekvenssin suuruutta arvostelemaan, ehkäpä se sinulle tai jollekulle läheisellesi on to do -listan kärkikolmikossa.

Mies voi tehdä uraa vaikka koti olisi missä kunnossa,ei se nainen mitään mahdollista.

Ei tässä puhuta nyt pelkästään niistä verhoista, vaan esimerkiksi pyykistä, ruoanlaitosta ja lapsista. Mitenkäs se mies tekee uraa, jos pitää hakea lapset tarhasta siihen samaan kellonlyömään kuin nainenkin ne joutuu hakemaan? Tai mitenkäs se mies tekee uraa, jos kaikki vaatteet ovat likaisia? 

Kuinka monen sinkkumiehen ura on tyssännyt likaisiin kledjuihin?

Veikkaan että aika monen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?  

Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet. 

Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?

-Tietotekniikka

-Ajoneuvo

-Kantaminen

-Rakentaminen

-Rahankäyttö

-Huoltaminen

-Virallisten papereiden täyttäminen

-Ajattelu

Lähdet siitä oletuksesta, että nainen omassa elämässään haluaisi tehdä itse kaikkia noita asioita. Minä en ainakaan halua. Osaan myös käyttää palveluita. Tietotekniikan hoidan itse. Olisi vähän pöllöäkin käydä auttamassa muita tietokeniikkaan liittyvissä ongelmissa 20 vuoden it-alan työkokemuksella ja sitten huutaa jotain miestä apuun, kun itsellä on ongelmia. Ajoneuvo. Noh, oletan, että taksikuskit/firmat, bussifirmat yms huolehtivat ihan itse kalustostaan. En tarvitse puolisoa siihen, että uskaltaisin näillä ajoneuvoilla matkustaa. Kantaminen. Tässä käytän palveluita. Tilaan suoraan kotiinkuljetuksella, jos kyseessä on jokin raskaampi esine. Rakentaminen. Tässä taloyhtiössä ei asu yhtäkään miestä, joka olisi ollut edes mukana näitä taloja rakennettaessa. Eikä oma isänikään ole rakentanut itse omin käsin yhtäkään niistä taloista, joissa on asunut. En siis koe tarpeelliseksi puolisoa, joka rakentaisi taloja. Rahankäyttö. Tässä mä olen itse pirun hyvä. Olen tehnyt vuosibudjettia siitä päivästä lähtien, kun muutin omilleni eli 18-vuotiaana. Säästän, sijoitan, teen tuottavia investointeja. Kulutan varsin vähän. Huoltaminen. Sitä varten on huoltoyhtiö, jos kyse on asunnon huoltoon liittyvistä jutuista. Nykyisin elektroniikka on halpaa ja tehdään kestämään vain tietty aika, joten en edes muista, milloin olisi ollut tarvetta huoltaa jotain laitetta. Tietokonetta lukuunottamatta, mutta työni vuoksi nämäkin vaihtuvat kolmen vuoden välein. Virallisten papereiden täyttäminen. Olen aina osannut täyttää veroilmoitukseni (äiti opetti jo vuonna 1979). Asunnon ostossa kauppakirja laadittiin pankissa. Oppilaitoksiin olen osannut hakea ihan itse. Eiköhän me aikanaan osata sisarusteni kanssa hoitaa perunkirjoituskin ilman miesten apua, siskoistani toinen on sellaisen jo kerran elämässään tehnyt, kun jäi leskeksi. Mitäs muita virallisia papereita joutuu täyttämään? 

On totta, että tietyissä asioissa tarvitsen miesten apua. Mutta en tarvitse puolisoa niihin asioihin. 

Kyllä yksin oleminen aina huonon parisuhteen ja miehen voittaa, mutta miksi ei olisi suhteessa, jos se lisää kuitenkin onnellisuutta? Hyvässä suhteessa saa myös olla vapaa ja toteuttaa itseään, toki pitää muistaa pitää sovituista asioista kiinni. Mutta kaikille lojaalius ei ole mikään pallo jalassa, vaan jotain minkä vuoksi yrittää ja tsempata vielä kovemmin. Pitää kuunnella itseään kumpi tekee oikeasti onnellisemmaksi - se yksin olo vai toisen kanssa oleminen. Ei siihen ole mitään yhtä oikeaa vastausta. 

Vierailija kirjoitti:

Totta, senverran nähnyt jo maailmaa että näin on. Yksinäinen mies on yleensä murheellinen ja särkynyt orpopiru joka kaihoaa kumppanin perään, mies ei ole itsenäinen olento, ja jotenkin vammautuu ilman parisuhdetta.

Nainen taas on yleensä onnellisin ilman parisuhteen taakkaa ja draamaa, eikä edes halua kumppania.

Nainen on itsenäinen olento, toisin kuin  mies, johtunee siitä.

 

Mies tarvitsee tehtävän, kuten naisen tai perheen suojelemisen. Nainen on kai sitten tyytyväinen ihan itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa, miten vuosikymmenestä toiseen sama kuvio pyörii. Naiset valitsevat mulkuimmat miehet, pettyvät ja julistavat sen jälkeen yhteen ääneen, miten perseestä kaikki miehet ovat. Normaalina ja mukavana miehenä voi sitten huuli pyöreänä miettiä, että olen perseestä, vaikka en ole vielä saanut ensimmäistäkään näytön paikkaa.

Mulla on ihan normaali mies. Siivoaa kun käskee (ja joskus imuroi käskemättäkin), auttaa ruuan laitossa, hoitaa omat vaatteensa pyykkikoriin. Huoltaa autot, tekee remontit ja lämmittää takan. On huomioonottava sängyssä, seksi on hyvää ja sitä saa riittävästi. Olen ihan lopen kyllästynyt siihen, että kaikkiin velvollisuuksiin joutuu käskemään ja patistamaan. Lisäksi minun pitää aina olla assistenttina vieressä seisomassa kun mies vaikka vaihtaa renkaita autoon. Tilaa siivottavaksi on myös huomattavasti enemmän kuin yksin tarvitsisin. Ruokaa pitää olla tekemässä jatkuvasti, yksin asuessa pääsisi paljon vähemmällä kokkauksella. Pyykkiä on huomattavasti enemmän. En enää mitenkään jaksaisi käskeä miestä tekemään, mutta käskemättä ei tee. Kohta kaksi kuukautta olen muistuttanut uuden häkävaroittimen ja palovaroittimen hankkimisesta (tällä hetkellä talossa ei ole yhtäkään toimivaa varoitinta), mutta mitään ei vaan tahdo tapahtua. Ja ihan on normaali mies kyseessä, kaikki tuntemani miehet ovat parisuhteissaan suunnilleen samanlaisia. Olisi paljon helpompaa olla avioliitossa niin, että molemmat asuisivat omissa kodeissaan ja hoitaisivat oman tonttinsa.

Tai sitten sun kannattaa vaan erota ja pysyä sinkkuna. Saat siivota, touhuta ja pomottaa itseäsi ihan mielesi mukaan. Älä huijaa enää ketään miestä suhteeseen kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Mutta sitten tullaankin syvien kysymysten äärelle: onko onnellisuus parisuhteen, saati elämän tarkoitus?

Minusta parisuhteessa yksi iso tärkeä asia on kasvu paremmaksi ihmiseksi. Se vaatii peiliä, yksin voi tohottaa menemään ja kuvitella olevansa hyvä tyyppi. Parisuhde paljastaa totuuden: meissä kaikissa on puutteita ja paljon kasvun paikkaa.

Tämä on sama lasten kanssa. Yksin voi elämästä nauttia itsekkäästi, lounaita, matkoja, kulttuuri- ja urheiluelämyksiä, viihdettä... Lapset ovat syvä sisältö elämälle, he viimeistään osoittavat, että virheitä tehdään, ja armoa ja anteeksiantoa tarvitaan kaikki.

Juuri näin! Mutta nykyajan arvot on kääntyneet päälaelleen. Tärkeintä on MINÄ minä minä ja se, mikä MINUSTA tuntuu ihanimmalta juuri nyt, toisista viis! 

rwerweerqw kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joutunut kahta miesvauvaa hyysäämään elämäni aikana eikä kyllä todellakaan koskaan enää.

Ensimmäisen kanssa se meni pikku hiljaa siihen pisteeseen kun olin äitiyslomalla ja totta kai tein suurimman osan kotitöistä. Sepä vaan jatkui samanlaisena, kun menin töihin takaisin. Lopulta tein kaiken itse.

Erohan siitä tuli, kun tarpeeksi alkoi touhu kyrsimään. Tästä toivuttuani löysin toisen miehen, jonka kanssa muutimme lopulta yhteen.

En tajua mitä näiden miesten päässä liikkuu. Vähitellen se menee siihen, että nainen (minä) teen jälleen kaiken. Niin onhan se varmaan kiva vaan lampsia valmiiseen pöytään. Ei puhettakaan, että sellaista minulle koskaan olisi suotu. Vaatteet ilmestyvät puhtaina kaappiin. Ruoka jääkaappiin.

Voitte uskoa, että nautin nyt sinkkuna. Ei tarvitse enää siivota miesvauvan jälkiä, huolehtia että ruokaa on, kun teen itse pitkän päivän töissä. Lapset on isällään vuoroviikoin ja silloin voin keskittyä rauhassa töihin ja treenaukseen. Ruokaakin kuluu minimaalisesti, kun ei ole enää miestä (eikä tarvi olla sitä jatkuvasti olla kaupasta raahaamassa).

Olen tullut siihen tulokseen että en tarvitse miestä mihinkään. Tienaan hyvin, kotityöt olen tehnyt aina itse muutenkin (aina lumitöistä ja pihanhoidosta kalusteiden kokoamisiin) enkä muutenkaan jaksa palvella vässyköitä. Kukaan ei ole kilpailemassa huomiosta lapsiini. Jos joskus kaipaan vielä seksiä niin siihen löytyy mies helposti.

Niin, mitenkä se kotitöiden tekeminen sitten lopulta aina menee niin? Kai sinullakin on osasi siinä? Etkö osaa pitää puoliasi? Vai meneekö se kuten monesti menee, että miehen tapa tehdä on naisen mielestä jotenkin väärin tai huonosti ja hitaasti ja tämän takia nainen valtaa koko huushollin hommat itselleen. Sitten ihmetellään, että miten tässä näin kävi. Monesti toki voi olla ihan oikeastikin niin, että nainen saa kaiken tehtyä nopeammin ja paremmin ilman miehen närppimistä. Joskus taas on niin erilaiset siisteyskäsitykset, että siitä tulee kinaa. Pitääkö imuroida joka päivä, vai riittääkö kerran kahdessa viikossa? Pitääkö minun imuroida, vaikka mielestäni en näe lattialla mitään imuroitavaa? Mutta sitten pitää asioista keskustella, jos ei olla tyytyväisiä työnjakoon.

Meillä oli monenlaisia konsteja tässä kotitöiden kippaamisessa naiselle. Tehokkain oli se että mies siivosi myrtsinä kuin myrskyn merkki. Toinen oli se että jos hän vaikka tiskasi - silloin kun ei ollut tiskikonetta - hän rupesi vaatimaan sen seurauksena seksuaalisia palveluksia. Että tiskaisin paljon enemmän, jos tulisit hyväilemään vähän munaa kiitokseksi. Tuo vitutti niin paljon että pelkäsin sen aiheuttavan peruuttamatonta vahinkoa meidän seksielämälle. Yksi oli sellainen, ettei pyytämiäni asioita tehty koskaan, niin että tein ne lopulta iltse lopen vittuuntuneena. Ja sitten tietysti tämä klassikko että oikeasti tehdään niin paskasti, että  siitä seuraa naiselle kaksin verroin työtä. Meidän perheen klassikko joka lopetti miehen pyykinpesun, pyykkien myttääminen kuivumaan. Siitä huolimatta että sanoin sata kertaa, mies katsoo oikeudekseen mytätä pyykit narulle. Ja miksei, koska se toimii niin hyvin. Minulla ei ole koskaan tapana silittää vaatteita paitsi juhliin, paitsi silloin kun mies nostaa pyykit kuivumaan. Silloin ne on heitetty pyykkitelineelle ikuisesti kuivuviksi sotkuisiksi mytyiksi, jotka on ihan pakko kuivina silittää, koska sellaista ei kerta kaikkiaan kehtaa laittaa itse tai lapsen päälle. Asiallisesti kuivumaan laitettuja vaatteita ei tarvitse silittää. Ja miljoona tällaista esimerkkiä. Pyydät imuroimaan ja villakoirat vilistää lattioilla koska imuroidaan vaan keskilattialta. Jne jne jne.

hgfhfdgh kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta, senverran nähnyt jo maailmaa että näin on. Yksinäinen mies on yleensä murheellinen ja särkynyt orpopiru joka kaihoaa kumppanin perään, mies ei ole itsenäinen olento, ja jotenkin vammautuu ilman parisuhdetta.

Nainen taas on yleensä onnellisin ilman parisuhteen taakkaa ja draamaa, eikä edes halua kumppania.

Nainen on itsenäinen olento, toisin kuin  mies, johtunee siitä.

 

Mies tarvitsee tehtävän, kuten naisen tai perheen suojelemisen. Nainen on kai sitten tyytyväinen ihan itseensä.

Ennemminkin niin päin, että miehille ei ole kasvatettu itsekuria riittävästi. Jos on tavoitteellinen, toimelias, uraansa, harrastuksiinsa ja omaan hyvinvointiinsa panostava mies, hän saa kumppanin ihan itsestään tai pärjää loistavasti ilman sitä. Tällaisiakin esimerkkejä kyllä on, mutta moni pitää heitä kaappihomoina.

Yksin jäävä (suomalainen) mies helposti urautuu pikku rutiineihinsa, alkoholisoituu, passivoituu, vetäytyy, surkastuu. Ehkäpä juuri siksi hän on jäänytkin yksin? Ei ole aloitteellisuutta, ei draivia. Ei pyri eteenpäin töissä, ei kirjoita väitöskirjaa vapaa-ajalla, ei harrasta itse mitään ei ole lentopallojoukkueen energinen tiimipelaaja. Jos on kaikkea tuota tai edes osittain, voi ihan helposti olla tyytyväinen itseensä.

Aika harvoin elämänhallintansa hukannut vetelys on kovin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.