Kyselyn mukaan naiset ovat onnellisempia sinkkuina kuin miehet.
Tämä saattaa johtua siitä, että parisuhde vaatii heiltä enemmän kuin miehiltä.
https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/kysely-paljastaa-sinkkun…
Kommentit (488)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naiset saa seksiä helpommin.
Allekirjoitan! Olen parisuhteessa elävä nainen ja muistelen kaiholla sitä, miten helppoa sinkkuna oli saada seksiä. Nykyisellään sitä ei tahdo saada, ei sitten millään. Tekisi mieli erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?
Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet.
Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?
-Tietotekniikka
-Ajoneuvo
-Kantaminen
-Rakentaminen
-Rahankäyttö
-Huoltaminen
-Virallisten papereiden täyttäminen
-Ajattelu
Aa et pystynytkään asialliseen faktoihin perustuvaan keskusteluun. No, olethan mies.
T. Pettynyt, mutta ei yllättynyt.Laita minulle linkki siihen tutkimukseen, jonka mukaan naiset ovat miehiä parempia, tietotekniikassa, rakentamisessa, korjaamisessa jne. Oho, ne olikin faktoja.
Eihän tässä ollut mitään tekemistä paremmuuden kanssa vaan siitä tarvitseeko nainen miehen apua pärjätäkseen. Ei tarvitse olla paras selvitäkseen ja pärjätäkseen. Mitä väliä jos miehet olisi yleisesti ottaen parempia jossakin ihan todistetustikin. Ei kaikki miehet silti ole.Ihan riittää se että olen tarpeeksi hyvä suoriutuakseni omilla taidoillani siitä mistä on tarve suoriutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?
Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet.
Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?
-Tietotekniikka
-Ajoneuvo
-Kantaminen
-Rakentaminen
-Rahankäyttö
-Huoltaminen
-Virallisten papereiden täyttäminen
-Ajattelu
Taivas mikä pelle olet. Tiedätkö, että aika moni nainen osaa ihan itse käyttää tietokonetta ja jopa pyykki-ja tiskikonetta? Esim meillä ei mies(ihan normi järjellä paiskattu) osaa käyttää pyykkikonetta. Liian tekninen vehje miehelle, ei tiedä mihin laitetaan pesu-ja minne huuhteluaineet, ei osaa valita ohjelmia jne.
Ajoneuvo. Kaupasta on ostettu uusi auto, kumpikin osataan ajaa sitä ihan itse, ei tarvita toisen neuvoja tai opastusta. Osaan itsekin katsastaa sen kun tarvii ja huolto vaihtaa öljyt ym. Osaan viedä itsekin sinne.
Kantaminen. Käyn yksin kaupassa . Kannan ne 2-3 kassia ihan itse autosta sisälle. Mies käy kaupassa, ostaa itselleen maitopurkin ja makkaralenkin. Kantaa ne kyllä itse sisälle.
Rakentaminen? Ostettiin talo valmiina.
Rahankäyttö. Nuorempana miehen rahankäyttö oli niin huoletonta, että hän luovutti pankkisysteemit minulle hoitoon, että ei tuhlaa kaikkia rahojaan huvituksiin. Nyt vanhempana hoitaa jo raha-asiansa itse.
Viralliset paperit täytän minä, miehellä ei kärsivällisyys riitä ja mitä ajatteluun tulee, niin tämään perheen aivot olen minä.
Onhan siellä sadan parhaan shakkipelaajankin listalla yksi nainen. Turha väittää silti, että naiset olisivat hyviä shakissa miehiin verrattuna.
Johtuuko tuo ero todella siitä, että naiset eivät osaisi shakkia, vai siitä, että naisia ei kiinnosta opetella pelaamaan shakkia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa tavarat paikoilleen, korjatkaa jälkenne. Kotityöt lähes puolittuu.
Mä opin tämän noin 35-vuotiaana. Mies on kohta 50 eikä ole vieläkään oppinut. Kaikki jätetään makaamaan siihen missä niitä käytetään.
Miksei tämä periaate toimi parisuhteessa? Jokainen korjaa omat jälkensä? Lapset ovat sitten erikseen, mutta tarpeeksi vanhana heidät voi opettaa samaan.
Ongelma lieneekin siinä, että toista ne lojuvat tavarat eivät häiritse, koska se on hänen tapansa ja on tottunut siihen. Toinen taas ei kykene olemaan, jos likaisia astioita on jossain muualla kuin koneessa.
Pitäisi kai kiinnittää tähän erityistä huomiota kumppania valittaessa. Pitää olla joko tarpeeksi samanlainen epäjärjestyksen sietokyky tai sitten hyväksyä se, että kotityöt eivät mene tasan ja se on ihan fine.
Olen paljon onnellisempi kun ei tarvitse miestä katsella kusen polttamissa kalsareissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, miten vuosikymmenestä toiseen sama kuvio pyörii. Naiset valitsevat mulkuimmat miehet, pettyvät ja julistavat sen jälkeen yhteen ääneen, miten perseestä kaikki miehet ovat. Normaalina ja mukavana miehenä voi sitten huuli pyöreänä miettiä, että olen perseestä, vaikka en ole vielä saanut ensimmäistäkään näytön paikkaa.
Mulla on ihan normaali mies. Siivoaa kun käskee (ja joskus imuroi käskemättäkin), auttaa ruuan laitossa, hoitaa omat vaatteensa pyykkikoriin. Huoltaa autot, tekee remontit ja lämmittää takan. On huomioonottava sängyssä, seksi on hyvää ja sitä saa riittävästi. Olen ihan lopen kyllästynyt siihen, että kaikkiin velvollisuuksiin joutuu käskemään ja patistamaan. Lisäksi minun pitää aina olla assistenttina vieressä seisomassa kun mies vaikka vaihtaa renkaita autoon. Tilaa siivottavaksi on myös huomattavasti enemmän kuin yksin tarvitsisin. Ruokaa pitää olla tekemässä jatkuvasti, yksin asuessa pääsisi paljon vähemmällä kokkauksella. Pyykkiä on huomattavasti enemmän. En enää mitenkään jaksaisi käskeä miestä tekemään, mutta käskemättä ei tee. Kohta kaksi kuukautta olen muistuttanut uuden häkävaroittimen ja palovaroittimen hankkimisesta (tällä hetkellä talossa ei ole yhtäkään toimivaa varoitinta), mutta mitään ei vaan tahdo tapahtua. Ja ihan on normaali mies kyseessä, kaikki tuntemani miehet ovat parisuhteissaan suunnilleen samanlaisia. Olisi paljon helpompaa olla avioliitossa niin, että molemmat asuisivat omissa kodeissaan ja hoitaisivat oman tonttinsa.
No käy itse hakemassa ne varoittimet, niinhän sinä omassa kämpässäsikin tekisit ja silloin se olisi mielestäsi jotenkin helpompaa? Miksei se nytkin olisi?
gsdfgdfsgsd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laittakaa tavarat paikoilleen, korjatkaa jälkenne. Kotityöt lähes puolittuu.
Mä opin tämän noin 35-vuotiaana. Mies on kohta 50 eikä ole vieläkään oppinut. Kaikki jätetään makaamaan siihen missä niitä käytetään.
Miksei tämä periaate toimi parisuhteessa? Jokainen korjaa omat jälkensä? Lapset ovat sitten erikseen, mutta tarpeeksi vanhana heidät voi opettaa samaan.
Ongelma lieneekin siinä, että toista ne lojuvat tavarat eivät häiritse, koska se on hänen tapansa ja on tottunut siihen. Toinen taas ei kykene olemaan, jos likaisia astioita on jossain muualla kuin koneessa.
Pitäisi kai kiinnittää tähän erityistä huomiota kumppania valittaessa. Pitää olla joko tarpeeksi samanlainen epäjärjestyksen sietokyky tai sitten hyväksyä se, että kotityöt eivät mene tasan ja se on ihan fine.
Kirjoitin tuolla ylhäällä että miehen työhuone on hänen reviisinsä jonka siivoamiseen en puutu, ja siellä on kammottava kaaos. Tästä on seurannut se, ettei sitä huonetta enää kukaan käytä. Sieltä käydään lähinnä etsimässä jotain kadonnutta tavaraa. Joskus mies viettää siellä aikaa sellaisten asioiden parissa joita ei voi oikein muualla tehdä. Olen satavarma siitä ettei mies toivo, että meidän koko koti olisi sen näköinen.
ytrytreyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hgfhfdgh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, senverran nähnyt jo maailmaa että näin on. Yksinäinen mies on yleensä murheellinen ja särkynyt orpopiru joka kaihoaa kumppanin perään, mies ei ole itsenäinen olento, ja jotenkin vammautuu ilman parisuhdetta.
Nainen taas on yleensä onnellisin ilman parisuhteen taakkaa ja draamaa, eikä edes halua kumppania.Nainen on itsenäinen olento, toisin kuin mies, johtunee siitä.
Mies tarvitsee tehtävän, kuten naisen tai perheen suojelemisen. Nainen on kai sitten tyytyväinen ihan itseensä.
Ennemminkin niin päin, että miehille ei ole kasvatettu itsekuria riittävästi. Jos on tavoitteellinen, toimelias, uraansa, harrastuksiinsa ja omaan hyvinvointiinsa panostava mies, hän saa kumppanin ihan itsestään tai pärjää loistavasti ilman sitä. Tällaisiakin esimerkkejä kyllä on, mutta moni pitää heitä kaappihomoina.
Yksin jäävä (suomalainen) mies helposti urautuu pikku rutiineihinsa, alkoholisoituu, passivoituu, vetäytyy, surkastuu. Ehkäpä juuri siksi hän on jäänytkin yksin? Ei ole aloitteellisuutta, ei draivia. Ei pyri eteenpäin töissä, ei kirjoita väitöskirjaa vapaa-ajalla, ei harrasta itse mitään ei ole lentopallojoukkueen energinen tiimipelaaja. Jos on kaikkea tuota tai edes osittain, voi ihan helposti olla tyytyväinen itseensä.
Aika harvoin elämänhallintansa hukannut vetelys on kovin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.
Niin, yksin jäävä mies passivoituu juuri siksi kun ei ole sitä tehtävää. Sinähän vahvistit sen mitä minä aiemmin sanoin. Draivi tulisi siitä, että olisi joku jonka takia yrittää sitä ylennystä tai muuta. Teidän naisten takiahan täällä kilpaillaan siitä, että kenellä on hienoin auto tai isoimmat bonukset. Te sitten vain katselette päältä, että no tuo varmaan pystyy kustantamaan jälkeläisille turvatun elämän, olen sille vähän aikaa mieliksi että saadaan ne aikaiseksi. Kuten täällä jo joku totesikin, mies rakastaa naista ja nainen rakastaa lapsiaan tai ystäviään tai koiraansa.
Et ilmeisesti pidä itseäsi missään arvossa? Parempi sanonta on se missä kyseenalaistetaan se miten kukaan voisi sinua rakastaa jos et edes itse.
ytrytreyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hgfhfdgh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, senverran nähnyt jo maailmaa että näin on. Yksinäinen mies on yleensä murheellinen ja särkynyt orpopiru joka kaihoaa kumppanin perään, mies ei ole itsenäinen olento, ja jotenkin vammautuu ilman parisuhdetta.
Nainen taas on yleensä onnellisin ilman parisuhteen taakkaa ja draamaa, eikä edes halua kumppania.Nainen on itsenäinen olento, toisin kuin mies, johtunee siitä.
Mies tarvitsee tehtävän, kuten naisen tai perheen suojelemisen. Nainen on kai sitten tyytyväinen ihan itseensä.
Ennemminkin niin päin, että miehille ei ole kasvatettu itsekuria riittävästi. Jos on tavoitteellinen, toimelias, uraansa, harrastuksiinsa ja omaan hyvinvointiinsa panostava mies, hän saa kumppanin ihan itsestään tai pärjää loistavasti ilman sitä. Tällaisiakin esimerkkejä kyllä on, mutta moni pitää heitä kaappihomoina.
Yksin jäävä (suomalainen) mies helposti urautuu pikku rutiineihinsa, alkoholisoituu, passivoituu, vetäytyy, surkastuu. Ehkäpä juuri siksi hän on jäänytkin yksin? Ei ole aloitteellisuutta, ei draivia. Ei pyri eteenpäin töissä, ei kirjoita väitöskirjaa vapaa-ajalla, ei harrasta itse mitään ei ole lentopallojoukkueen energinen tiimipelaaja. Jos on kaikkea tuota tai edes osittain, voi ihan helposti olla tyytyväinen itseensä.
Aika harvoin elämänhallintansa hukannut vetelys on kovin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.
Niin, yksin jäävä mies passivoituu juuri siksi kun ei ole sitä tehtävää. Sinähän vahvistit sen mitä minä aiemmin sanoin. Draivi tulisi siitä, että olisi joku jonka takia yrittää sitä ylennystä tai muuta. Teidän naisten takiahan täällä kilpaillaan siitä, että kenellä on hienoin auto tai isoimmat bonukset. Te sitten vain katselette päältä, että no tuo varmaan pystyy kustantamaan jälkeläisille turvatun elämän, olen sille vähän aikaa mieliksi että saadaan ne aikaiseksi. Kuten täällä jo joku totesikin, mies rakastaa naista ja nainen rakastaa lapsiaan tai ystäviään tai koiraansa.
Olet oikeassa. Kun nainen hakee ylennystä tai luo uraa, hän tekee sen itsensä vuoksi. Kun nainen hankkii auton, hän hankkii auton itselleen ja sellaisen auton, joka miellyttää häntä itseään. Kun nainen saa työelämässä bonuksia, hän saa ilon siitä ihan itselleen. Miehetkin voisivat ottaa oppia naisista ja tehdä samoin. Ei aina tarvita naista, jotta voisi tehdä jotain. Jos ei kykene saamaan mielihyvää mistään tekemästään ilman, että siitä tekemisestä olisikin iloa jollekin toiselle, maailmasta löytyy kymmeniä tuhansia kohteita, johon voi lahjoittaa työnsä tulokset.
Vierailija kirjoitti:
dgdsfgsdfgdsf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
x
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, vähemmän kotitöitä.
En usko, että parisuhde lisää kotitöitä ainakaan Suomessa. Pikemminkin se vähentää niitä, sillä monet kotityöt hoituvat siinä samalla. Esim. samalla vaivalla hakee kahden ihmisen ruoat kuin yhdenkin. Ja miehet tutkimusten mukaan osallistuvat kotitöihin.
Niin, se tunnetusti vähentää MIESTEN tekemiä kotitöitä. Hauska kuulla, että miehet perustelevat kotitöistä luistamistaan itselleen sillä,.että niiden määrä kokonaisuudessaankin vähenee parisuhteessa 😀😀😀
Puhut ihan puppua. Miehetkin tekevät kotitöitä. Ja jos mukaan lasketaan ansiotyö, niin parisuhteessa olevat miehet tekevät 8,5 tuntia ENEMMÄN yhteenlaskettua koti- ja ansiotyötä kuin kumppaninsa.
Miehethän tunnetusti mahdollistavat urakehityksensä ja sen vaatimat pitkät työpäivät siten, että nainen pyörittää arkea.
Joo, imurointi ja verhojen silittäminenhän olisivat miehen urakehityksen esteenä ilman naista. :D
No jos ei ne sitä ole, niin miksi hemmetissä ne sitten ovat niin ylivoimaisia tehtäviä miehelle?
Tai itse en puhuisi verhojen silityksestä tässä yhteydessä, mutta mikäpä mä olen homman mielekkyyttä ja frekvenssin suuruutta arvostelemaan, ehkäpä se sinulle tai jollekulle läheisellesi on to do -listan kärkikolmikossa.
Mies voi tehdä uraa vaikka koti olisi missä kunnossa,ei se nainen mitään mahdollista.
Ei tässä puhuta nyt pelkästään niistä verhoista, vaan esimerkiksi pyykistä, ruoanlaitosta ja lapsista. Mitenkäs se mies tekee uraa, jos pitää hakea lapset tarhasta siihen samaan kellonlyömään kuin nainenkin ne joutuu hakemaan? Tai mitenkäs se mies tekee uraa, jos kaikki vaatteet ovat likaisia?
Se on aina naisen valinta, lähteekö tukemaan miehen uraa vai ei. Niihän se menee, kaikkeen ei aika riitä vaan pitää tehdä valintoja. Moni mies pistää uran edelle ja jättää lapset jopa tekemättä. Kodin siivoaa siivooja ja vaatteet käytetään pesulassa. Jotkut naiset tosin luulevat, että heidän kellossaan on enemmän aikaa kuin se 24h/päivä ja että voi saada sekä uran että lapset. Ei voi, jompikumpi kärsii aina. Elämä on valintoja.
Voi pohjoismaisessa yhteiskunnassa saada jopa kaksi uraa ja lapset. t kaksi jo täysi-ikäistä ja opiskelevaa lasta kasvattanut pariskunta, molemmilla n 7000 e palkat.
Näennäisesti kyllä, mutta siinä se harha onkin. Tuollaisenkin palkan eteen on täytynyt olla jo aika paljon poissa kotoa ja lasten elämästä. Toisaalta, ilman lapsia voisitte olla todellisella huipulla ja kymmenkertaisella palkalla. Noh, ehkä tuo on se teille sopiva kompromissi.
Vierailija kirjoitti:
Jep, vähemmän kotitöitä.
Minullakin on nyt vähemmän kotitöitä kun erosin entisestä naisystävästäni. Minä kokkailin töitten jälkeen, vaikka tuo nainen oli työttömänä kotona, hän ei osannut eikä viitsinyt edes opetella kokkailua. Minä myös tiskasin ja siivosin hänen sotkujaan, hän vietti aikaansa sohvalla, johon kasasi vaatteitaan ja karkkipapereita. Käytin myös tuon naisen koiraa pitemmillä lenkeillä, koska tuo nainen käytti koiraa ulkona vain sen verran, että se ehti tehdä tarpeensa. Että osaa ne jotkut naisetkin olla riippoja, oli todella raskasta touhua tuollainen elämä, omat sotkuni kyllä siivoan, mutta ärsytti toisen tekemiä sotkuja siivota. Enää ei tee mieli kenenkään kanssa yhteen asumaan. M35
Tuohan johtuu varmaan siitä, että nainen saa parisuhteen edut sinkkunakin; ei tarvitse edes kotoa poistua, kun erilaiset laitteet täyttyvät miesten kehuista ja tarjouksista. Miehen taas pitää kömpiä johonkin hämyiseen baariin, missä hän ei mitenkään saa omia vahvuuksiaan esiin ellei ole viinantuoksuinen naurattaja eikä ne miehen vahvuudet röökimuijia välttämättä hirveästi kiinnosta, vaan ovat ihan tylsiä. Ainoastaan joku kuuluisa mediakasvomies on samalla viivalla tavallisen nuoren naisen kanssa.
Varmaan itsetyydytyskin tuntuu eri tavalta paremmalta, kun tietää että niiden omien fantasioiden taustalla on myös reaalielämän kokemuksia ja itsetuntoa kohottavia kokemuksia, kun taas mies joutuu todella venymään mielikuvitustasolla ja kuvittelemaan itsensä halun kohteeksi, vaikka kokemusta ei olisi.
Sen lisäksi kollektiivinen miesarmeija huolehtii naisten tarpeista tekemällä lukuisia töitä, joissa naiset eivät pärjäisi yhtä hyvin nykytieteen valossa. Kuitenkin monia näistäkin töistä luonnehtii asiakaspalvelulähtöisyys, jossa naisen ei tarvitse osoittaa suurempaa nöyryyttä, kun taas miehet kohtaavat naisia lähinnä erilaisissa virastoissa ja terveydenhuollossa, jossa on selvä viranomaista suosiva valta-asema, joka voi myös nousta hattuun.
Naisilla on myös mahdollisuus laajentaa miehettömyyden kuplaa lisäämällä siihen lapsia, jotka kärsivät toisen vanhemman puuttumisesta, mutta miehillä ei ole mahdollisuutta tai ainakaan verrannollista mahdollisuutta tehtailla itselleen omia lapsia ilman naista.
Kaiken kaikkiaan naisten luontaiset, alhaisemmatkin taipumukset ja strategiat on melko hyvin mahdollistettu nykyisessä yhteiskunnassa, mutta miesten vastaavat taas tabutettu, rikollistettu tai vaiettu pois keskustelusta.
ylös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme. Miehet vinkuvat ja vonkuvat kun eivät saa säännöllistä seksiä ja antavat sen sekoittaa koko elämänsä, koska miehet eivät yksinkertaisesti kykene pärjäämään omillaan ja ovat täysin hormoniensa vietävissä. Naiset pystyvät pitämään huolta itsestään ja tarpeistaan ja pärjäämään ilmankin seksiä. Parisuhteessa naiset muutenkin joutuvat hoivaamaan miesvauvoja ja kestämään miesten kiukuttelua, joten miksi ei pysyisi sinkkuna?
Miehet pärjäävät yksin kylläkin huomattavasti paremmin kuin naiset. Naiset tarvitsevat apua paljon useammassa asiassa kuin miehet.
Kuten missä? Viikottain? Kuukausittain? Vuosittain? Kymmenvuosittain?
-Tietotekniikka
-Ajoneuvo
-Kantaminen
-Rakentaminen
-Rahankäyttö
-Huoltaminen
-Virallisten papereiden täyttäminen
-Ajattelu
Ahaa - miksi miehet sitten ostavat tietotekniikka-, auto-, kantamis-, rakentamis-, rahankäyttö-, huolto- yms. palveluja ihan yhtä paljon, elleivät enemmän kuin naiset?
Vierailija kirjoitti:
rwerweerqw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut kahta miesvauvaa hyysäämään elämäni aikana eikä kyllä todellakaan koskaan enää.
Ensimmäisen kanssa se meni pikku hiljaa siihen pisteeseen kun olin äitiyslomalla ja totta kai tein suurimman osan kotitöistä. Sepä vaan jatkui samanlaisena, kun menin töihin takaisin. Lopulta tein kaiken itse.
Erohan siitä tuli, kun tarpeeksi alkoi touhu kyrsimään. Tästä toivuttuani löysin toisen miehen, jonka kanssa muutimme lopulta yhteen.
En tajua mitä näiden miesten päässä liikkuu. Vähitellen se menee siihen, että nainen (minä) teen jälleen kaiken. Niin onhan se varmaan kiva vaan lampsia valmiiseen pöytään. Ei puhettakaan, että sellaista minulle koskaan olisi suotu. Vaatteet ilmestyvät puhtaina kaappiin. Ruoka jääkaappiin.
Voitte uskoa, että nautin nyt sinkkuna. Ei tarvitse enää siivota miesvauvan jälkiä, huolehtia että ruokaa on, kun teen itse pitkän päivän töissä. Lapset on isällään vuoroviikoin ja silloin voin keskittyä rauhassa töihin ja treenaukseen. Ruokaakin kuluu minimaalisesti, kun ei ole enää miestä (eikä tarvi olla sitä jatkuvasti olla kaupasta raahaamassa).
Olen tullut siihen tulokseen että en tarvitse miestä mihinkään. Tienaan hyvin, kotityöt olen tehnyt aina itse muutenkin (aina lumitöistä ja pihanhoidosta kalusteiden kokoamisiin) enkä muutenkaan jaksa palvella vässyköitä. Kukaan ei ole kilpailemassa huomiosta lapsiini. Jos joskus kaipaan vielä seksiä niin siihen löytyy mies helposti.
Niin, mitenkä se kotitöiden tekeminen sitten lopulta aina menee niin? Kai sinullakin on osasi siinä? Etkö osaa pitää puoliasi? Vai meneekö se kuten monesti menee, että miehen tapa tehdä on naisen mielestä jotenkin väärin tai huonosti ja hitaasti ja tämän takia nainen valtaa koko huushollin hommat itselleen. Sitten ihmetellään, että miten tässä näin kävi. Monesti toki voi olla ihan oikeastikin niin, että nainen saa kaiken tehtyä nopeammin ja paremmin ilman miehen närppimistä. Joskus taas on niin erilaiset siisteyskäsitykset, että siitä tulee kinaa. Pitääkö imuroida joka päivä, vai riittääkö kerran kahdessa viikossa? Pitääkö minun imuroida, vaikka mielestäni en näe lattialla mitään imuroitavaa? Mutta sitten pitää asioista keskustella, jos ei olla tyytyväisiä työnjakoon.
Niin. Miehen mielestä pitää imuroida vain jos tulee vieraita. Meillä on siis koiria joista lähtee paljon karvaa. Itsekin siedän melkoisia villakoiria nurkissa, mutta siinä kohtaa kun ne villakoiratkin alkavat lisääntyä keskenään, menee hermot. Niinkuin sanoin, kotihommat jäävät helposti naiselle, koska mies ei vaan yksinkertaisesti saa aikaiseksi. Aiemmin jo kerroin, että meillä on talo ollut kohta 2kk ilman mitään palo- tms. varoittimia, koska mies ei saa aikaseksi. Minäkään en niitä saa ostaa, koska en kuulemma osaa ostaa sellaisia kuin mies haluaa. Että kauanko naisen pitäisi malttaa odottaa, että mies tekee oman osansa? Kuukauden? Kuusi kuukautta? Kuusi vuotta?
T. Se normaalin miehen kanssa naimisissa oleva
Sinä ilmoitat, että lähdet nyt ostamaan varoittimia, koska et halua asua turvattomassa kodissa. Mies saa joko tulla mukaan tai pitää naamansa kiinni.
Oliko koirat muuten sinun vai miehen idea? Vaikea uskoa, että noin peruslaiska mies haluaisi vielä koirat riesakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rwerweerqw kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut kahta miesvauvaa hyysäämään elämäni aikana eikä kyllä todellakaan koskaan enää.
Ensimmäisen kanssa se meni pikku hiljaa siihen pisteeseen kun olin äitiyslomalla ja totta kai tein suurimman osan kotitöistä. Sepä vaan jatkui samanlaisena, kun menin töihin takaisin. Lopulta tein kaiken itse.
Erohan siitä tuli, kun tarpeeksi alkoi touhu kyrsimään. Tästä toivuttuani löysin toisen miehen, jonka kanssa muutimme lopulta yhteen.
En tajua mitä näiden miesten päässä liikkuu. Vähitellen se menee siihen, että nainen (minä) teen jälleen kaiken. Niin onhan se varmaan kiva vaan lampsia valmiiseen pöytään. Ei puhettakaan, että sellaista minulle koskaan olisi suotu. Vaatteet ilmestyvät puhtaina kaappiin. Ruoka jääkaappiin.
Voitte uskoa, että nautin nyt sinkkuna. Ei tarvitse enää siivota miesvauvan jälkiä, huolehtia että ruokaa on, kun teen itse pitkän päivän töissä. Lapset on isällään vuoroviikoin ja silloin voin keskittyä rauhassa töihin ja treenaukseen. Ruokaakin kuluu minimaalisesti, kun ei ole enää miestä (eikä tarvi olla sitä jatkuvasti olla kaupasta raahaamassa).
Olen tullut siihen tulokseen että en tarvitse miestä mihinkään. Tienaan hyvin, kotityöt olen tehnyt aina itse muutenkin (aina lumitöistä ja pihanhoidosta kalusteiden kokoamisiin) enkä muutenkaan jaksa palvella vässyköitä. Kukaan ei ole kilpailemassa huomiosta lapsiini. Jos joskus kaipaan vielä seksiä niin siihen löytyy mies helposti.
Niin, mitenkä se kotitöiden tekeminen sitten lopulta aina menee niin? Kai sinullakin on osasi siinä? Etkö osaa pitää puoliasi? Vai meneekö se kuten monesti menee, että miehen tapa tehdä on naisen mielestä jotenkin väärin tai huonosti ja hitaasti ja tämän takia nainen valtaa koko huushollin hommat itselleen. Sitten ihmetellään, että miten tässä näin kävi. Monesti toki voi olla ihan oikeastikin niin, että nainen saa kaiken tehtyä nopeammin ja paremmin ilman miehen närppimistä. Joskus taas on niin erilaiset siisteyskäsitykset, että siitä tulee kinaa. Pitääkö imuroida joka päivä, vai riittääkö kerran kahdessa viikossa? Pitääkö minun imuroida, vaikka mielestäni en näe lattialla mitään imuroitavaa? Mutta sitten pitää asioista keskustella, jos ei olla tyytyväisiä työnjakoon.
Meillä oli monenlaisia konsteja tässä kotitöiden kippaamisessa naiselle. Tehokkain oli se että mies siivosi myrtsinä kuin myrskyn merkki. Toinen oli se että jos hän vaikka tiskasi - silloin kun ei ollut tiskikonetta - hän rupesi vaatimaan sen seurauksena seksuaalisia palveluksia. Että tiskaisin paljon enemmän, jos tulisit hyväilemään vähän munaa kiitokseksi. Tuo vitutti niin paljon että pelkäsin sen aiheuttavan peruuttamatonta vahinkoa meidän seksielämälle. Yksi oli sellainen, ettei pyytämiäni asioita tehty koskaan, niin että tein ne lopulta iltse lopen vittuuntuneena. Ja sitten tietysti tämä klassikko että oikeasti tehdään niin paskasti, että siitä seuraa naiselle kaksin verroin työtä. Meidän perheen klassikko joka lopetti miehen pyykinpesun, pyykkien myttääminen kuivumaan. Siitä huolimatta että sanoin sata kertaa, mies katsoo oikeudekseen mytätä pyykit narulle. Ja miksei, koska se toimii niin hyvin. Minulla ei ole koskaan tapana silittää vaatteita paitsi juhliin, paitsi silloin kun mies nostaa pyykit kuivumaan. Silloin ne on heitetty pyykkitelineelle ikuisesti kuivuviksi sotkuisiksi mytyiksi, jotka on ihan pakko kuivina silittää, koska sellaista ei kerta kaikkiaan kehtaa laittaa itse tai lapsen päälle. Asiallisesti kuivumaan laitettuja vaatteita ei tarvitse silittää. Ja miljoona tällaista esimerkkiä. Pyydät imuroimaan ja villakoirat vilistää lattioilla koska imuroidaan vaan keskilattialta. Jne jne jne.
Jos mies ei osaa tehdä jotain asiaa kunnolla (kuten pyykkien ripustaminen), sehän tarkoittaa vain sitä, että pitää harjoitella enemmän.
Meillä oli sovitut kotityöt, kumpi teki mitäkin. Molemmilla oli oikeus kulkea toisen perässä huomauttelemassa jos työ on huonosti tehty, ja vaatia tekemään paremmin. Ja niin todellakin tehtiin. Välillä vaihdettiin töitä. Oppi mieskin imuroimaan jalkalistojen päälliset, ja sängyn ja sohvien aluset.
Huhhuh, kuulostaapa ankealta. Saatiinko tuolla asiat kuntoon, vai jatkuuko teillä toistenne tekemisten arvostelu edelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin naiset saa seksiä helpommin.
Allekirjoitan! Olen parisuhteessa elävä nainen ja muistelen kaiholla sitä, miten helppoa sinkkuna oli saada seksiä. Nykyisellään sitä ei tahdo saada, ei sitten millään. Tekisi mieli erota.
Olen samaa mieltä. Eron jälkeen seksielämä alkoi kukoistaa...
ghdfdfh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
dgdsfgsdfgdsf kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
x
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, vähemmän kotitöitä.
En usko, että parisuhde lisää kotitöitä ainakaan Suomessa. Pikemminkin se vähentää niitä, sillä monet kotityöt hoituvat siinä samalla. Esim. samalla vaivalla hakee kahden ihmisen ruoat kuin yhdenkin. Ja miehet tutkimusten mukaan osallistuvat kotitöihin.
Niin, se tunnetusti vähentää MIESTEN tekemiä kotitöitä. Hauska kuulla, että miehet perustelevat kotitöistä luistamistaan itselleen sillä,.että niiden määrä kokonaisuudessaankin vähenee parisuhteessa 😀😀😀
Puhut ihan puppua. Miehetkin tekevät kotitöitä. Ja jos mukaan lasketaan ansiotyö, niin parisuhteessa olevat miehet tekevät 8,5 tuntia ENEMMÄN yhteenlaskettua koti- ja ansiotyötä kuin kumppaninsa.
Miehethän tunnetusti mahdollistavat urakehityksensä ja sen vaatimat pitkät työpäivät siten, että nainen pyörittää arkea.
Joo, imurointi ja verhojen silittäminenhän olisivat miehen urakehityksen esteenä ilman naista. :D
No jos ei ne sitä ole, niin miksi hemmetissä ne sitten ovat niin ylivoimaisia tehtäviä miehelle?
Tai itse en puhuisi verhojen silityksestä tässä yhteydessä, mutta mikäpä mä olen homman mielekkyyttä ja frekvenssin suuruutta arvostelemaan, ehkäpä se sinulle tai jollekulle läheisellesi on to do -listan kärkikolmikossa.
Mies voi tehdä uraa vaikka koti olisi missä kunnossa,ei se nainen mitään mahdollista.
Ei tässä puhuta nyt pelkästään niistä verhoista, vaan esimerkiksi pyykistä, ruoanlaitosta ja lapsista. Mitenkäs se mies tekee uraa, jos pitää hakea lapset tarhasta siihen samaan kellonlyömään kuin nainenkin ne joutuu hakemaan? Tai mitenkäs se mies tekee uraa, jos kaikki vaatteet ovat likaisia?
Se on aina naisen valinta, lähteekö tukemaan miehen uraa vai ei. Niihän se menee, kaikkeen ei aika riitä vaan pitää tehdä valintoja. Moni mies pistää uran edelle ja jättää lapset jopa tekemättä. Kodin siivoaa siivooja ja vaatteet käytetään pesulassa. Jotkut naiset tosin luulevat, että heidän kellossaan on enemmän aikaa kuin se 24h/päivä ja että voi saada sekä uran että lapset. Ei voi, jompikumpi kärsii aina. Elämä on valintoja.
Voi pohjoismaisessa yhteiskunnassa saada jopa kaksi uraa ja lapset. t kaksi jo täysi-ikäistä ja opiskelevaa lasta kasvattanut pariskunta, molemmilla n 7000 e palkat.
Näennäisesti kyllä, mutta siinä se harha onkin. Tuollaisenkin palkan eteen on täytynyt olla jo aika paljon poissa kotoa ja lasten elämästä. Toisaalta, ilman lapsia voisitte olla todellisella huipulla ja kymmenkertaisella palkalla. Noh, ehkä tuo on se teille sopiva kompromissi.
..ei ole tarvitse olla hirveästi pois kotoa. Uravalinnat ovat mahdollistaneet myös kotoakäsin töiden tekemisen, paljon sujuvammin kuin monessa normihommassa. Lasten sairastaessa saattoi jäädä etätöihin kotiin, pystyi sovittelemaan omia ja miehen työjuttuja niin, että oli mukana lasten päiväkodin tapahtumissa vaikka keskellä päivääkin. Tuossa olet oikeassa, että voimakkaammalla panostuksella vain töihin olisi voinut edetä uralla vielä korkeammalle, mutta tuo olisi vienyt ulkomaille vakinaisesti eikä kumpikaan tuota halunnut. Kompromissejahan elämä on täynnä, valitsenko näin vai noin. Eniten meillä varmaan käytännön elämässä pikkulapsiaikaan valittiin pois siivousta: perussiivo oli mutta kumpikaan ei pyrkinyt huippusiistiin kotiin. Samoin muissakin perusasioissa valittiin helppoja ratkaisuja: isot padat ruokaa viikonloppuna josta pikkuannoksia lämmitettäväksi viikolle jne. Mutta kai onnellisinta jos ne omat valinnat ovat olleet itselle hyviä: minä olen onnellinen parisuhteessani, mies tuntuu olevan myös, samoin nuo nuoret aikuiset ovat sanoneet kokeneensa ihan mukavan ja ulkomaan komennusten myötä värikkään lapsuuden ja nykyään haluavat ihan itse pitää paljon yhteyttä, soittelevat ja käyvät säännöllisesti mistä olemme miehen kanssa iloisia. Mutta varmasti jonkun muun tyylinen ihminen on paljon onnellisempi sinkkuna kuin tällaisessa perhe-elämässä.
Vierailija kirjoitti:
ytrytreyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hgfhfdgh kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta, senverran nähnyt jo maailmaa että näin on. Yksinäinen mies on yleensä murheellinen ja särkynyt orpopiru joka kaihoaa kumppanin perään, mies ei ole itsenäinen olento, ja jotenkin vammautuu ilman parisuhdetta.
Nainen taas on yleensä onnellisin ilman parisuhteen taakkaa ja draamaa, eikä edes halua kumppania.Nainen on itsenäinen olento, toisin kuin mies, johtunee siitä.
Mies tarvitsee tehtävän, kuten naisen tai perheen suojelemisen. Nainen on kai sitten tyytyväinen ihan itseensä.
Ennemminkin niin päin, että miehille ei ole kasvatettu itsekuria riittävästi. Jos on tavoitteellinen, toimelias, uraansa, harrastuksiinsa ja omaan hyvinvointiinsa panostava mies, hän saa kumppanin ihan itsestään tai pärjää loistavasti ilman sitä. Tällaisiakin esimerkkejä kyllä on, mutta moni pitää heitä kaappihomoina.
Yksin jäävä (suomalainen) mies helposti urautuu pikku rutiineihinsa, alkoholisoituu, passivoituu, vetäytyy, surkastuu. Ehkäpä juuri siksi hän on jäänytkin yksin? Ei ole aloitteellisuutta, ei draivia. Ei pyri eteenpäin töissä, ei kirjoita väitöskirjaa vapaa-ajalla, ei harrasta itse mitään ei ole lentopallojoukkueen energinen tiimipelaaja. Jos on kaikkea tuota tai edes osittain, voi ihan helposti olla tyytyväinen itseensä.
Aika harvoin elämänhallintansa hukannut vetelys on kovin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä.
Niin, yksin jäävä mies passivoituu juuri siksi kun ei ole sitä tehtävää. Sinähän vahvistit sen mitä minä aiemmin sanoin. Draivi tulisi siitä, että olisi joku jonka takia yrittää sitä ylennystä tai muuta. Teidän naisten takiahan täällä kilpaillaan siitä, että kenellä on hienoin auto tai isoimmat bonukset. Te sitten vain katselette päältä, että no tuo varmaan pystyy kustantamaan jälkeläisille turvatun elämän, olen sille vähän aikaa mieliksi että saadaan ne aikaiseksi. Kuten täällä jo joku totesikin, mies rakastaa naista ja nainen rakastaa lapsiaan tai ystäviään tai koiraansa.
Et ilmeisesti pidä itseäsi missään arvossa? Parempi sanonta on se missä kyseenalaistetaan se miten kukaan voisi sinua rakastaa jos et edes itse.
Ei toki niinkään. Tässä nyt filosofoitiin yleisellä tasolla siitä, miksi mies tekee mitä tekee. Pitää se sitten enemmän tai vähemmän paikkansa. Mutta joo, kaikki on lopulta harhaa. Meidän tehtävämme on vain lisääntyä, mutta elätämme fantasioita siitä, miten uniikkeja yksilöitä olemme ja että vaikkapa sisustussuunnittelijan työmme on arvokasta.
Nyt alkaa mennä raiteilta, jään tässä kohtaa pysäkille :D
Vierailija kirjoitti:
No se ei paljon vaadi että olisi miehiä parempi rakentamisessa. Rakennusala on hyvä esimerkki siitä minkälaista välinpitämätöntä sutta lähtee syntymään kun ei ole ollenkaan naisia. Alalle kaivattaisiin kiireesti naisia että saataisiin laatu ja ennen kaikkea moraali kuntoon.
Kyllähän sitä mielellään tehtäisiin ihan priimaa, jos rakennusurakoitten hinnoittelussa otettaisiin laatu huomion. Oikeastaan syy on tilaajan kireine aikatauluineen.
Rakennusmies ei voi itse määrätä työnsä laatua mitenkään oman mieensä mukaan. Niin mukavaa kuin se olisikin.
Ehkäpä perehtyminen alaan olisi arvostelijoille eduksi.
Jos mies ei osaa tehdä jotain asiaa kunnolla (kuten pyykkien ripustaminen), sehän tarkoittaa vain sitä, että pitää harjoitella enemmän.
Meillä oli sovitut kotityöt, kumpi teki mitäkin. Molemmilla oli oikeus kulkea toisen perässä huomauttelemassa jos työ on huonosti tehty, ja vaatia tekemään paremmin. Ja niin todellakin tehtiin. Välillä vaihdettiin töitä. Oppi mieskin imuroimaan jalkalistojen päälliset, ja sängyn ja sohvien aluset.